Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 565/10.00/2012. Kaupunkirakennelautakunta 24.4.

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (1) 198 Asianro 565/10.00/2012 Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Kaupunkirakennelautakunta : Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Tiivistelmä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Yhtenä keinona toteuttaa tätä vastuutaan on kunnan tehtävänä yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kohtuullisin kustannuksin. Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa antavasti kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankinta- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kuopion vesihuollon kehittämisen painopistealueet ovat keskeisen kaupunkialueen asunto- ja teollisuusalueiden kasvualueiden ohella haja-asutuksen viemäröintihankkeet, harvaanasuttujen alueiden vesijohtohankkeet, vedenhankinnan turvaaminen eli varayhteyksien rakentamishankkeet sekä vesihuoltolaitosten yhteistyön tiivistäminen ja yhdistymishankkeiden tukeminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma sisältää selvityksen Kuopion vesihuollon nykytilasta Nilsiän alueita lukuunottamatta, keskeisimmistä kehittämistarpeista ja -tavoitteista sekä kehittämistoimenpiteistä vuoteen Luonteeltaan kehittämissuunnitelma on ohjeellinen, eikä suunnitelma sido oikeudellisesti kuntaa eikä sen alueella toimivia vesihuoltolaitoksia. Kehittämissuunnitelman hyväksyy Kuopion kaupunginvaltuusto. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein ja suunnitelman toimenpideohjelmaa päivitetään lisäksi vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Taustaa Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ja ajan tasalla pitäminen vesihuoltolain (119/2001) mukaan on kunnan vastuulla. Muita kunnan vastuulla olevia lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. vesihuollon yleinen kehittäminen alueellaan, osallistuminen alueelliseen yleissuunnitteluun ja tarvittavien vesihuoltopalvelujen järjestäminen tietyin perustein. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuoltosuunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunnan tarpeista. Kehittämissuunnitelmaa ei ole tarkoitettu kuntaa sitovaksi oikeusvaikutteiseksi suunnitteluvälineeksi. Se on luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa, millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät syrjäytä laissa kunnalle asetettuja vesihuollon järjestämisvelvoitteita, joita tulee arvioida itsenäisesti.

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (2) Vuonna 2001 voimaan tulleen vesihuoltolain myötä vesiosuuskunnat ja kunnalliset vesihuoltolaitokset on tulkittu lain näkökulmasta itsenäisiksi vesihuoltopalveluita myyviksi laitoksiksi. Näin ollen kunnalle kuuluvat vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtävät ovat osittain siirtyneet Kuopion Vedeltä tekniseen virastoon vuonna 2008 ja sittemmin vuoden 2011 alusta alkaen kaupunkiympäristön palvelualueelle. Tätä ennen Kuopion Vesi toimi ns. kaksoisroolissa hoitamalla mm. kunnalle kuuluvia vesihuollon järjestämis- ja kehittämistehtäviä sekä olemalla samalla vesihuoltopalveluiden tuottaja. Kaupungin sisäisten vastuujakojen muuttuessa ja palvelualueuudistuksen myötä on kunnalle kuuluvien vesihuoltotehtävien hoitaminen organisoitu kaupunkiympäristön kunnallistekniselle suunnittelulle, jonka vetovastuulla on ollut vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys aloitettiin keväällä Henkilöresurssivajeen vuoksi työ on viivästynyt ja saatu valmiiksi vasta nyt. Kehittämissuunnitelman sisältöä ja rakennetta on muutettu vastaamaan paremmin suunnitelmalle asetettuja vaatimuksia. Kehittämissuunnitelman laatimisessa on noudatettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen vuonna 2008 laatimaa Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma hyviä suunnittelukäytäntöjä - opasta. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet sitä varten perustetut työ- ja ohjausryhmät. Ohjausryhmässä on ollut edustajia mm. luottamushenkilöistä, viranhaltijoista ja vesihuoltolaitoksista. Laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma on jatkoa vuonna 2004 valmistuneelle Kuopion kaupungin ja Vehmersalmen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmalle. Tätä ennen valmistui vuonna 2003 Kuopion seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa tarkasteltiin Kuopion, Siilinjärven, Karttulan ja Maaningan vesihuoltoa. Nilsiän vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja sen tarkoitus Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko Kuopion kaupungin alueen entisen Nilsiän kaupungin aluetta lukuun ottamatta. Vesihuollon kehittämissuunnittelulla on kytkentä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Kehittämissuunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joita koskevat kunnan ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksillä on mm. annettu paikallisia määräyksiä jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Kehittämissuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon alueelliset tai seudulliset vesihuollon yleis- ja kehittämissuunnitelmat, Kuopion kaupungin ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset, Kuopion kaupungin rakennusjärjestys, vesihuoltolaitosten nykyiset toiminta-alueet ja kaupungin kaavaalueet. Kehittämissuunnitelmaan on koottu selvitys Kuopion kaupungin alueen vesihuollon nykytilasta (ei Nilsiä), kehittämistavoitteista ja -tarpeista sekä suunnitelmat tulevaisuudessa toteutettavista vesihuollon kehittämistoimenpiteistä vuoteen 2020 mennessä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on turvata kuntalaisille hyvät vesihuoltopalvelut, jotka on tuotettu ympäristön kannalta kestävällä tavalla, asianmukaisesti ja kohtuullisin kustannuksin. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. Kuntalaisen kannalta vesihuollon kehittämissuunnitelma kertoo suuntaa an-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (3) Vesihuollon nykytila lyhyesti tavasti, kannattaako kiinteistölle asentaa tai saneerata oma vedenhankintatai jätevedenkäsittelyjärjestelmä vai onko tulevaisuudessa mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestykset sekä suuntaa-antavat aikataulut kertovat vesijohdon tai viemäröinninselvitysalueen asukkaille vesihuollon tulevasta kehittymisestä ja näin kiinteistönomistajien päätöksenteko valittavien vesihuoltoratkaisujen välillä helpottuu sekä vältytään mahdollisilta turhilta investoinneilta. Vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä mennessä ns. haja-jätevesisasetuksen mukaiset vaatimukset, jotka luovat osaltaan paineita viemäriverkostojen rakentamiseksi haja-asutusalueille. Myös kuntaliitokset tuovat haasteita vesihuoltoon. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu vesihuoltolaitosten toimintaalueiden ulkopuolelle todennäköisesti jäävien haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmia ja kehittämistarpeita. Näillä alueilla vaihtoehdoiksi jäävät usean kiinteistön yhteiset tai kiinteistökohtaiset vesihuoltoratkaisut. Suunnitelma-alueen asukkaasta keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin Kuopiossa vedenhankinta perustuu rantaimeytetyn pohjaveden ja pohjaveden käyttöön. Kuopion alueella (pois lukien Nilsiä) toimii tällä hetkellä 22 itsenäistä vesihuoltolaitosta ja kaksi vesiyhtymää. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksesta suurin on Kuopion kaupungin omistama Kuopion Vesi Liikelaitos, joka toimii pääsääntöisesti asemakaavoitetuilla alueilla eli keskeisellä kaupunkialueella, Melalahden, Kurkimäen, Vehmersalmen ja Karttulan taajamissa. Muut vesihuoltolaitokset, lähinnä osuuskunnat, toimivat pääsääntöisesti haja-asutusalueilla ja huolehtivat toiminta-alueillaan vedenjakelusta. Suurin osa vesiosuuskunnista ostaa talousveden Kuopion Vesi Liikelaitokselta. Neljällä vesiosuuskunnalla on oma ottamo. Kuopion alueella on vesijohtoverkostoa yhteensä noin kilometriä, joista osuuskunnilla on km. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisin järjestelmin tai taloryhmittäin. Keskitetyn jätevesiviemäröinnin piirissä noin asukasta. Kuopion alueella toimivista vesihuoltolaitoksista seitsemällä on myös jätevesiviemäriverkostoa. Lisäksi Kuopion Vedellä on huolehdittavana jätevedenpuhdistamoja. Kuopion Vesi vastaa myös sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotosta. Kuopion keskeisen kaupunkialueen jätevedet käsitellään Lehtoniemen keskuspuhdistamolla. Melalahdessa, Kurkimäessä, Vehmersalmella ja Karttulassa on lisäksi paikalliset jätevedenpuhdistamot. Kurkiharjussa on Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin jätevedenpuhdistamo, jonne otetaan vastaan myös lähialueen jätevesiä. Jätevesiviemäriverkostojen pituus Kuopiossa on noin 500 kilometriä, joista osuuskunnilla on noin 70 kilometriä. Hajaasutusalueella jätevesihuollosta vastaavat kiinteistöt pääosin itse. Hulevesiviemäriverkostoa on ainoastaan Kuopion Vesi Liikelaitoksella ja verkostopituus on noin 270 kilometriä. Vesihuollon tulevaisuuden haasteet ja kehittämistavoitteet

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (4) Vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen edellyttää monien teknisten, taloudellisten ja palvelua koskevien kriteerien täyttämistä. Vesihuoltopalveluiden tulee olla toimivia ja kestävällä pohjalla, jolloin niiden on oltava mm. turvallisia, toimintavarmoja, ympäristöystävällisiä, taloudellisesti tehokkaita, hyvin resursoituja ja tulevaisuutta ennakoivia. Vesihuoltoon kohdistuu ulkoisia muutospaineita kuten aluerakenteen ja väestön kehittyminen, sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyminen, asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen, onnettomuusriskien kasvaminen, kansainvälistyminen sekä lainsäädännön kehittyminen. Lisäksi vesihuoltoon kohdistuu sisäisiä muutospaineita kuten henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen sekä taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen liittyviä tekijöitä. Muutospaineita kohdistuu myös laitosten käytön ja kunnossapidon toimintavarmuuden kehittämiseen. Jotta pystytään vastaamaan vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin, on vesihuoltolaitosten nykypalvelutaso arvioitava ja tunnistettava kehittämistarpeet. Tämä tehtiin vesihuoltolaitoksille tehdyllä vapaamuotoisella kyselyllä ja käyttämällä valtakunnallisesta vesihuoltolaitosten tilan itsearviointimittaristoa. Mittarit pyrkivät kuvaamaan tyypillisen laitoksen tilannetta. Näiden tarpeiden pohjalta voidaan Kuopion vesihuollon kehittämiselle asettaa keskeisiksi tavoitteiksi vuoteen 2020 saakka seuraavaa: 1) Talousveden hankinnan ja jakelun turvaaminen 2) Jätevesihuollon kehittäminen 3) Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaaminen 4) Erityistilanteisiin varautuminen 5) Yhteistyön edistäminen Alla on esitetty tavoitteisiin liittyvää tarpeita ja taustaa yleisperusteluineen. Vesihuoltoon liittyvien osapuolten kehittämistarpeet ja kehittämistoimenpiteet suuntaa-antavine aikatauluineen on esitetty tarkemmin Kuopion vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuoteen Vedenhankinnan ja -jakelun turvaaminen Talousveden hankinnan turvaaminen edellyttää pohjavesivarojen suojelua eli pohjaveden määrän ja laadun turvaamista myös tulevaisuuden vedenhankintatarpeita varten. Raakaveden määrään ja laatuun kohdistuvien riskien hallintaa ja tunnistamista kehitetään ja alueiden käyttöä ohjataan siten, että pohjavesiin kohdistuvat riskit minimoituvat. Vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat suojellaan vedenhankintatarkoitukseen maankäytön suunnittelun ja kunnallisten määräysten avulla sekä tarvittaessa pohjavesialuekohtaisin suojelusuunnitelmin. Eräs keskeisimmistä toimintavarmuuden parantamistavoitteista kohdistuu vesihuoltolaitosten vedenhankinnan varmistamiseen siten, että kaikkien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu vähintään kahteen vesilähteeseen. Useimpien Kuopion vesihuoltolaitosten vedenhankinta on tällä hetkellä yhden vedenottamon varassa. Vedenhankinnan osalta keskeisimpiä kehittämistoimenpiteitä on suunnitella ja rakentaa veden hankintaa turvaavat yhdysvesijohdot. Kurkimäen vedenjakelun turvaamiseksi rakennetaan uusi yhdysvesijohto keskeiseltä kaupunkialueelta Kurkimäkeen. Melalahden vedenhankinnan turvaamiselle on tarpeita. Vehmersalmen vedenhankinnan turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet yhdysvesijohtojen rakentamiseen Vehmersalmen vesilaitoksen ja alueen vesiosuuskuntien verkostojen välille.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Koska talousvesi kuuluu välttämättömyyspalveluihin, on tavoitteena laajentaa talousveden jakelua siten, että mahdollisimman monella kiinteistöllä on mahdollisuus liittyä keskitetyn vedenhankinnan piiriin. Tällöin voidaan taata, että kaikilla keskitetyn vedenhankinnan piirissä olevalla on saatavilla hyvälaatuista vettä riittävästi ja riittävällä paineella. Vesijohdot rakennetaan kaikille niille alueille, joiden liittäminen keskitetyn vedenhankinnan piiriin on teknisesti ja taloudellisesti tai terveydellisten syiden vuoksi perusteltua. Talousveden laadun varmistaminen myös vesijohtoverkoston latva-alueen kulutuspaikoissa on tärkeää. Tämä edellyttää vesihuoltolaitosten talousveden laadun ja hävikin sekä laitteistojen kunnon seurannan kehittämistä ja vuotovesimäärän vähentämistä. Vesijohtoverkostojen huono kunto kasvattaa vesihuollon terveysriskejä ja voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia vahinkoja. Vuotovesimäärä onkin saneeraustarpeen hyvä indikaattori, jonka tavoitetasoksi on määritelty 10 % tai alle. 2. Jätevesihuollon kehittäminen Jätevesihuoltoa kehitetään ja tehostetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla ja kustannustehokkaasti, jotta erityisesti vesistöön kohdistuvaa kuormitusta pienennetään. Pyrkimyksenä on vähentää rehevöitymistä, joka on sisävesien pahin ongelma. Jäteveden puhdistamoiden toimintaa tehostetaan vähintään ympäristölupien edellyttämillä tavoilla. Lehtoniemen keskuspuhdistamoa laajennetaan vuosina Puhdistamon mitoituksessa otetaan huomioon viemäröitävien alueiden lisääntyminen ja jätevesien määrän kasvu. Melalahden ja Vehmersalmen puhdistamoiden saneeraustarve selvitetään ympäristölupien yhteydessä. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostetaan, koska viemäriverkoston ulkopuolinen asukas kuormittaa jätevesillään keskimäärin yhtä paljon kuin 6-8 viemäriverkoston piirissä asuvaa. Haja-asutusalueilla sijaitsevilla rakentamisen painealueilla ja herkillä alueilla (mm. pohjavesialueilla) selvitetään mahdollisuudet keskitettyyn viemäröintiin. Jätevesiviemäröinnin toteuttamista edistetään niille alueille, joilta jätevedet on tarkoituksenmukaista ja teknistaloudellisesti edullista johtaa jo viemäröidylle alueelle tai jätevedenpuhdistamolle. Niille alueille, joille ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa keskitettyä jätevesiviemäriä, suositellaan kiinteistökohtaisia vaihtoehtoisia jätevesijärjestelmävaihtoehtoja. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevesien käsittelyä ohjaa ympäristönsuojelulaki ja uusi hajajätevesiasetus (209/2011) sekä kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Asetus edellyttää kiinteistökohtaisten järjestelmien saattamista vaatimusten mukaisiksi mennessä ellei alue sijaitse vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaisella viemäröintialueella. Lietteen käsittelyä ylläpidetään sekä jätevesiviemäriverkostojen ja niihin liittyvien laitteistojen kuntoa ylläpidetään ja seurantaa kehitetään. Viemäriverkostoon pääsevien hulevesien (sade- ja sulamisvesien) määrää vähennetään, jolloin jätevedenpuhdistamot eivät ylikuormitu ja toimivat tehokkaasti. Viemäriverkostojen toimintavarmuutta parannetaan vuotovesiselvityksellä ja laatimalla priorisoitu saneerausohjelma, jonka perustella jätevesiverkostoa saneerataan. Vuotovesien määrän tarkkailua kehitetään ja vuotovesien määrää vähennetään tavoitetasoon 20 % tai alle. 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-edellytysten turvaaminen

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (6) Vesihuoltolaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi Kuopion kaupungin vesihuoltoa kehitetään ja toteutetaan kokonaistaloudellisesti edullisin kustannuksin, mahdollisimman tasapuolisesti ja asianmukaisesti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet laajenevat Kuopion Veden osalta asemakaavoituksen myötä. Lähivuosina uusien vesihuoltoverkostojen rakentaminen keskittyy Saaristokaupungin alueelle. Lisäksi rakennettavaksi tulee osittain Hiltulanlahti. Osuuskuntien toiminta-alueet puolestaan laajenevat, kun uusia vesihuoltoverkostoja rakennetaan selvitysalueille. Vesihuoltolaitosten toiminnan taloudellisuuden ja kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi on tärkeää, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevat kiinteistöt liitetään vesihuoltoverkostoihin. Tavoitteena tulisi olla 100 % liittymisaste. Vesihuoltolaitoksilla tulee olla asianmukaisesti hoidettu talous. Taksojen läpinäkyvyyden parantamiseksi ja kustannusten kohdentumiseksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vesihuoltolaitokset tekevät taksarakenneselvitykset. Lisäksi lainsäädännön muutospaine aiheuttaa Kuopion Veden osalta tarvetta tarkastella taksoja. Lainsäädännössä on ehdotettu, että mahdollinen hulevesien hallinta siirtyisi kokonaan kunnan vastuulle. Myös vesihuoltolaitosten henkilöstön saatavuutta pyritään turvaamaan ja henkilöstön ammattiosaamista pyritään parantamaan entisestään. Suuri henkilöstöpoistuma ja koveneva kilpailu työvoimasta vaikuttaa osaavan henkilöstön saatavuuteen. Vesihuoltoa ohjataan systemaattisesti suurempiin yksiöihin mm. avustusten ja toiminta-aluemenettelyjen kautta. Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma-alueella toimii nykyisten 22 vesihuoltolaitosten sijaan enintään 3-4 vesihuoltolaitosta. Vesihuoltolaitosten ja -yhtymien organisaatioita tulisi kehittää mm. yhdistämällä pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotta vesihuoltolaitosten toiminta voidaan turvata sekä toiminnallisella että taloudellisella tasolla. Erityistilanteisiin varautuminen Lainsäädännön muutokset tuovat paineita mm. erityistilanteisin varautumisen osalta. Hyvälaatuisen veden, energian, vedenkäsittelykemikaalien, vedenjakelukaluston ja henkilöstön saatavuutta sekä automaatiojärjestelmien toimivuutta vesihuollon erityistilanteissa tulisikin kehittää kokonaisvaltaisesti mukaan lukien tiedottaminen. Erityistilanteisin varautuminen edellyttää toimenpiteitä sekä vesihuoltolaitosten, kuntien että valtionhallinnon tasolla. Vesihuoltolaitosten on entistä paremmin varauduttava poikkeustilanteisiin laatimalla selkeät varautumissuunnitelmat, joiden mukaan toimimista on myös harjoiteltava. Vesihuoltolaitosten varautumissuunnitelmat on otettava huomioon kaupungin valmiussuunnittelussa. Lisäksi kaupunki varautuu vesihuollon turvaamiseen erityistilanteissa vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella. 4. Yhteistyön edistäminen Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään sekä Kuopion kaupungin, Kuopion Veden ja vesiosuuskuntien välillä että osuuskuntien kesken. Myös kaupungin sisäistä yhteistyötä kehitetään ja sovitaan yhteiset toimintamallit. Osuuskuntien keskinäisen yhteistyön lisääminen on osuuskuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi tärkeää. Lainsäädännön muutosten vuoksi hulevesien kokonaishallintaa on tarve kehittää ja vastuujakoa selkiinnytettävä. Hulevesitulvariskejä tulee minimoida ja

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Osallistuminen ja vuorovaikutus edistää pienvesien tai vesistöjen (erityisesti lahtien) hyvään tilaan pääsemistä. Hulevesien osalta Kuopion kaupungille laaditaan ohjelma, jossa määritellään hulevesien hallinnan vaatimustasot eri alueille. Hulevesien hallinnassa hyödynnetään lisäksi paikallisen käsittelyn koealueista saatavaa kokemusta ja tietoa. Sammutusvesihuollon hoitaminen edellyttää kaupungin, alueellisen pelastuslaitoksen ja vesihuoltolaitosten kanssa sopimista lainsäädäntöä vastaavaksi. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa on tehty virkamiestyönä kiinteässä yhteistyössä kunnallisteknisen suunnittelun, Kuopion Veden, rakennus- ja ympäristönsuojelupalveluiden ja strategisen maankäytön kanssa. Ohjausryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet em. tahojen lisäksi talous- ja strategiapalvelun, vesiosuuskuntien yhteinen, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen, kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunnan edustajat. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnosta on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa ja kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa Lisäksi suunnitelmaa on esitelty valtuustovirastotalolla pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kehittämissuunnitelmaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä välisenä aikana kaupungintalolla, valtuustovirastotalolla sekä Melalahden, Kurkimäen, Vehmersalmen ja Karttulan kirjastoissa. Lisäksi aineisto on esillä kaupungin internet-sivuilla. Kehittämissuunnitelmasta on pyydetty nähtävilläoloaikana lausunnot Kuopiossa toimivilta vesihuoltolaitoksilta (Kuopion Vesi Liikelaitos, Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunta, Ryönän vesihuoltoosuuskunta, Leppärannan vesihuolto-osuuskunta, Pieksänkosken vesiosuuskunta, Jännevirran vesihuolto-osuuskunta, Itä-Kallaveden vesiosuuskunta, Hirvilahti-Lamperila-Niemisjärvi vesihuolto-osuuskunta, Pellesmäen Vesihuolto Oy, Haminalahden vesihuolto-osuuskunta, Haminamäen vesiosuuskunta, Karttulan vesiosuuskunta, Kotasalmen vesiosuuskunta, Lehtoniemi- Rautaniemi-Pölläkkä vesihuolto-osuuskunta, Melaniemen vesiosuuskunta, Puutossalmen vesiosuuskunta, Etelä-Kuopion Vesiosuuskunta, Pohjois- Tuuusniemen vesiosuuskunta, Pohjois-Soisalon vesiosuuskunta, Lievontien vesiosuuskunta ja Vanuvuoren vesihuolto-osuuskunta), Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimistolta, Kuopion kaupungin ympäristöterveystoimistolta, Kuopion kaupungin rakennusvalvonnalta, Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelulta, Kuopion kaupungin omistajaohjausjaostolta ja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Lisäksi lausunnot pyydettiin naapurikunnilta (Siilinjärven, Maaningan, Leppävirran, Tuusniemen ja Tervon kunnat sekä Nilsiän Juankosken, Suonenjoen kaupungit). Myös Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle varattiin myös tilaisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kehittämissuunnitelmasta on ollut mahdollisuus jättää muistutus nähtävillä olon kuluessa kirjallisesti. Vesihuoltosuunnitelmasta saatiin kaikkiaan 12 lausuntoa ja 1 muistutus. Lausunnon antoivat Pohjois-Savon ELY-keskus, Kuopion kaupungin ympäristölautakunta, Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelu, Kuopion Vesi Liikelaitoksen johtokunta, Etelä-Kuopion vesiosuuskunta, Hirvilahti- Lamperila-Niemisjärven vesiosuuskunta, Karttulan Vesiosuuskunta, Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunta, Leppävirran kunta, Maaningan kunta, Siilinjär-

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (8) ven kunta ja Suonenjoen kaupunki. Lisäksi muistutuksen jätti Hannu Tervo. Lausunnot ja muistutukset vastineineen ovat liitteenä. Työ- ja ohjausryhmät ovat annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella täydentäneet kehittämissuunnitelmaraporttia. Kehittämissuunnitelman hyväksyy Kuopion kaupunginvaltuusto. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan neljän vuoden välein ja suunnitelman toimenpideohjelmaa seurataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vaikutusten arviointi Ympäristövaikutuksiltaan on positiivinen, kun haja-asutusalueella keskitetyn jätevesiviemäröinnin toteutuksen myötä lietteen kuljetustarve vähenee. Suunnitelma tukee haja-asutusalueen jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn liittyvää yritystoimintaa sekä edistää turvallista ja terveellistä vedentoimitusta sitä tarvitseville yrityksille. Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, että Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 hyväksytään. Vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet suunta-antavine aikatauluineen on esitetty kehittämissuunnitelmassa ja sen liitteinä. Tavoitteet toimenpiteineen tulee vuosittain huomioida Kuopion kaupungin ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen talousarvioiden laatimisen yhteydessä. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta toteutetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 9 käsittelyn jälkeen. Merkitään, että kokouksessa oli läsnä tämän asian käsittelyn aikana vesihuoltoinsinööri Päivi Rissanen. Merkitään, että Varpu Puskala poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Ilkka Raninen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen. Merkitään, että tämän asian käsittelyn jälkeen käsiteltiin asia nro 3. Viiteaineisto 2 565/2012 Kuopion Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen /2012 Liite 1 Yleiskartta, vesihuollon nykytilanne vuonna /2012 Liite 2 Yleiskartta, vesihuollon kehittämiskohteet vuoteen /2012 Liite 3 Kuopion vesihuollon kehittämistoimenpidetaulukko vuosille

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (9) 6 565/2012 Liite 4 Yleiskartta, viemäröinnin kiireellisyys 7 565/2012 Lausunnot ja vastineet Kuopion kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 8 565/2012 Tiivistelmä Asiakirjoissa Kuopion Veden kannanotto kehittämissuunnitelmasta annettuja lausuntoja ja muistutuksia koskevaan vastineeseen Valmistelija Päivi Rissanen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. ehdottaa kv:lle kaupunkirakennelautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/ (10)