SÄHKÖSELOSTUS SÄH Sähkösuunnittelu Jarmo Hintsala RAUDASKOSKEN KOULU YLIVIESKA LIIKUNTASALISIIVEN SANEERAUS

Sähkösuunnittelu Jarmo Hintsala Patakorventie 18 Puh. 0500-768161 85500 NIVALA Sähköposti: jarmo.hintsala@outlook.com SÄHKÖSELOSTUS RAUDASKOSKEN KOULU YLIVIESKA LIIKUNTASALISIIVEN SANEERAUS SÄH 1025

Sisällysluettelo SÄH 1025...0 A KIINTEISTÖHALLINTO...3 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA...3 B RAKENNUTTAMINEN...3 B1 RAKENNUTTAJA...3 B2 SUUNNITTELU...3 B3 VIRANOMAISTOIMET...4 C01 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ...5 C02 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET...5 C03 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET...6 C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET...6 C05 YLEISET ASENNUSOHJEET...8 C06 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET...9 C07 LAADUNVARMISTUS, LUOVUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO...9 C08 DOKUMENTOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET...11 C09 HUOLTOKIRJAA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET...12 C10 TAKUUAIKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET...13 D NIMISTÖ JA JÄRJESTELMIEN JAOTTELU...14 S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT...15 S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT...15 S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ...15 S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ...16 S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ...16 S150 LÄPIVIENNIT...17 S170 ESITYSTEKNIIKAN APUJÄRJESTELMÄT...17 S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN...17 S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU...17 S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ...17 S2222 Sähköpääkeskus...18 S2223 Maadoitukset...19 S2226 Ylijännitesuojat...19 S2227 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät...19 S2228 Sähkön jakokeskukset...20 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS...21 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS...21 S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS...22 S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS...24 S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT...24 S241 PISTORASIAT...24 S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT...25 S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT JA -KAAPELOINNIT...26 S251 YLEIS- JA ALUEVALAISTUS...26 S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ...27 S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT...28 S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET...28 S267 MUUT LÄMMITYSLAITTEET...29 S6 TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄT...30 S61 POISTUMISVALAISTUS...30 T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT...31 T120 ÄÄNENTOISTO- JA KUULUTUSJÄRJESTELMÄ...31 1

T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ...31 T210 esitysäänentoisto- ja AV-JÄRJESTELMÄ...34 T5 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...35 T510 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ...35 T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ...35 T6 paloturvallisuusjärjestelmät...37 T620 PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ...37 T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT...38 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ...38 2

A KIINTEISTÖHALLINTO A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA A01 Rakennuskohde ja sen sijainti Raudaskosken koulu Raudaskoskentie 7 84880 YLIVIESKA B RAKENNUTTAMINEN B1 RAKENNUTTAJA Ylivieskan kaupunki Yhdyshenkilö: Unto Koskinen Puh. 0444294249 E-mail: unto.koskinen@ylivieska.fi B2 SUUNNITTELU B21 Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Yhdyshenkilö: Kimmo Heikkilä Puh. 0400587834 E-mail: kimmo.heikkila@paloranta.fi B22 Arkkitehtisuunnittelu Ks. pääsuunnittelija B23 Rakennesuunnittelu Suunnittelu Laukka Oy Yhdyshenkilö: Jouko Suutari Puh. 050-3545 272 jouko.suutari@rakenne.fi 3

B24 LVIA-suunnittelu Hannu Marjakangas Puh. 040-5726485 hannumarjakangas@kotinet.com B25 Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Jarmo Hintsala Patakorventie 18 85500 NIVALA Yhdyshenkilö: Jarmo Hintsala Puh. 0500-768161, 08-410440 E-mail: jarmo.hintsala@outlook.com B29 Suunnitelmien kopiointi Kaikki suunnitteluun liittyvä kopiointi tehdään tilaajan määräämässä kopiolaitoksessa tilaajan laskuun. Urakoitsijalle veloituksetta toimitettavat laskenta-asiakirjasarjat on määritelty urakkaohjelmassa/urakkarajaliitteessä. B3 VIRANOMAISTOIMET B31 Rakentamisen viranomaisvalvonta Paloviranomainen: Jokilaaksojen pelastuslaitos / Jarmo Mustapää 0444296282 jarmo.mustapaa@jokipelastus.fi B32 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen viranomaisvalvonta Sähkölaitteiden ja -laitteistojen viranomaisvalvontaa suorittaa valtuutettu tarkastuslaitos tai tarkastaja. B33 Muiden laitteiden ja -laitteistojen viranomaisvalvonta Paloilmoittimen viranomaisvalvontaa suorittaa valtuutettu tarkastuslaitos tai tarkastaja. 4

C01 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ C010 Yleistä Yleiset tiedot rakennuskohteesta, käytettävä urakkamuoto, rakennusaika, indeksisidonnaisuus, maksuerät, viivästyssakot ja vakuudet on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa. C011 Urakkaa koskevat tekniset määrittelyt Työt edellytetään tehtävän ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa ja hyvää asennustapaa käyttäen. Mikäli työn erikoisluonne vaatii, on käytettävä apuna erikoisurakoitsijaa ja erikoistyövoimaa. Urakkasuorituksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. C016 Malliasennukset Malliasennuksien kohteet ja urakkarajat on määritelty urakkarajaliitteessä. C017 Purkutyöt ja jännitekatkot Kaikki vanhojen sähköasennusten purkutyöt kuuluvat sähköurakkaan. Ennen purkutöitä selvitetään käyttöön jäävät laitteet, joita ei tietenkään pureta. Jännitekatkot suoritetaan sellaisena aikana, ettei rakennuksen normaali käyttö häiriinny. Jännitekatkoista on sovittava hyvissä ajoin käyttäjän kanssa. RU toimittaa työmaalle vaihtolavat, joille SU kuljettaa purkamansa sähkötarvikkeet. Ongelmajätteille on oltava oma lavansa. SU on velvollinen laskentavaiheessa tutustumaan työmaahan ja ottamaan huomioon kaikki sähköurakkaan vaikuttavat seikat. C02 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET C021 Yleisiä sähköteknisiä tietoja Asennukset tehdään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Sähköasennuksissa noudatetaan SFS 6000 -standardin viimeisintä versiota seuraavin täsmennyksin: kaikki kaapelit, myös heikkovirtakaapelit, on kiinnitettävä, ellei asenneta vaakasuoralle alustalle (esim. kanavaan, kouruun tai kaapelihyllylle) tai putkeen. Kiinnikkeiden välimatka on kevyillä kaapeleilla (johtimen poikkipinta enintään 6 mm² kuparia tai 10 mm² alumiinia) vaakasuorassa enintään 0,25 m ja pystysuorassa enintään 0,5 m. Raskaalla kaapelilla kiinnikkeiden välimatka on 20 25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Pystysuorissa kanavissa on kaapelien kiinnityspisteiden suurin etäisyys 3 m. putketonta asennustapaa voidaan käyttää rakenteissa, jotka voidaan avata niitä rikkomatta (esim. T-lista-alakattojen yläpuolella) 5

sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevina vaatimuksina noudatetaan uusinta TUKES-ohjetta S10. Sähkö- ja koneasennuksissa noudatetaan voimassa olevia kone- ja EMC-direktiivejä sekä ST-käsikirjan 37 ohjeita. Kiinteän asennuksen EMC-vastuuhenkilöt nimeää urakoitsija. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisissa selostusosissa. Kaikki järjestelmät urakassa täydellisenä toimintakuntoon saatettuina, ellei ole erikseen mainittu jonkin osan kuuluvan esim. tilaajan erillishankintaan. C03 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET C031 Tarvikkeet Kaikkien tarvikkeiden pitää olla Suomessa käytössä olevien standardien mukaisia. Jos ne eivät ole standardien mukaisia, urakoitsijan pitää osoittaa, että ne vastaavat standardien vaatimuksia. Kaikki laitteet asennetaan noudattaen laitetoimittajan antamia asennusohjeita. Laitteiden keskinäinen sähkömagneettinen yhteensopivuus varmistetaan noudattamalla lisäksi erillisten järjestelmien asentamista koskevia standardeja. Tarvikkeiden on oltava ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, saa urakoitsija valita ne itse, mutta kuitenkin niin, että rakennuttajalla on oikeus niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mikäli ne eivät johda sopimuksen mukaiseen tulokseen. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Urakoitsijan on pyydettäessä toimitettava rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmassa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Sähkötarvikkeina käytetään tuotteita, joiden huollon ja varaosien saanti on turvattu. Tarvikkeiden valinnassa on otettava huomioon Suomessa vallitsevat asennusolosuhteet, kuten asennuspaikan lämpötila, soveltuvuus suomalaiseen rakentamistapaan ja vastaavat seikat. Urakoitsija vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat mahdollisista suunnitellun tuotteen vaihtoon liittyvistä vertailutöistä. C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET Sähköselostus ja muut suunnitteluasiakirjat täydentävät toisiaan. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä. 6

C041 Suunnitelmapiirustukset (hankintaa palvelevat piirustukset) Suunnitelma on laadittu CADS Planner Electric Pro-ohjelman versiolla 16. C042 Toteutusta palvelevien (asennus)dokumenttien laadinta Toteutusta palvelevat dokumentit laaditaan kortin ST 13.28 periaatteita noudattaen. C0421Toteutusta palvelevat dokumentit Suunnitteluaikataulun lähtötiedot toimitusaikoineen laatii urakoitsija suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin. Urakoitsija täydentää sopimuspiirustuksia seuraavasti, laatii seuraavat lisäpiirustukset ja toimittaa seuraavat tiedot: 1. Täydentää vahvavirtajohdotuspiirustukset. 2. Täydentää (keskustoimittaja) jakokeskusten piiri- ja johdotuskaaviot. Piiri- ja johdotuskaavioissa esitetään riviliitinnumerot, kojetunnukset ja kojeliitinnumerot. Tekee vakiopiirikaaviot valaistuksesta yms. tarvittaessa. 3. Toimittaa keskusvalmistajalle piiri- ja johdotuskaaviot. 4. Laatii (keskustoimittaja) toimittamiensa keskusten kokoonpanopiirustukset ja yksilöidyt kojeluettelot. 5. Sähkötekniset tietojärjestelmät yleisesti: järjestelmätiedot korjattuina hankintoja vastaaviksi johdotuspiirustukset täydennettyinä laite- ja pistetunnuksin tarvittavat runkokaapeliluettelot sähköteknisten tietojärjestelmien laitteistojen kytkentäpiirustukset käsittäen kaikki ulkoiset liitännät sekä sisäisen kytkennän siltä osin, kuin se poikkeaa standardikytkennästä sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden ja asennustarvikkeiden tyypit tiedoilla liitinmerkinnöistä sähköteknisten tietojärjestelmien keskusten kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset. 6. Puhelinjärjestelmä: parinumerointi ko. kaavioon valtuutetun teleurakoitsijan ohjeiden mukaisesti 7. Yleiskaapelointijärjestelmä: pisteiden koodimerkinnät ko. kaavioon 8. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä: johdotuspiirustusten täydentäminen ryhmänumeroilla. 9. Reikäpiirustukset: laatiminen yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa, hyväksyttäminen rakennesuunnittelijalla 10.Valaisintaulukko korjattuna hankintoja vastaavaksi. 11. Suunnitelmissa esitetyt laitetyypit ja tavaramerkit korjattuna hankintoja vastaaviksi. 12.Elementtien sähköputkituspiirustukset. 7

Urakoitsija hankkii rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laatimista varten muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden asiakirjoista, kuten laitteiden ja laitteistojen lopulliset tehoja liityntätiedot, muiden urakoitsijoiden hankintoja vastaaviksi. Urakoitsija tarkastuttaa rakennusaikaiset toteutuspiirustukset rakennuttajalla ennen asennustöihin ryhtymistä ja materiaalitilauksia. Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja sähköurakkaan sisältyvät hankinnat ovat hyväksyttyjen asiakirjojen ja piirustusten mukaisia. Työn kuluessa eri urakoitsijoiden laitteiden keskinäisestä sovittelusta tms. syistä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset merkitsee urakoitsija työmaan tarkepiirustussarjaan suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Laajemmista tai suunnitelman ratkaisuja periaatteellisesti muuttavista muutoksista teettää rakennuttaja muutossuunnitelman. C05 YLEISET ASENNUSOHJEET C051 Työn suorittaminen C0511 Yleistä Kaapeleiden ja johtimien asennustapa on yleensä osoitettu asennuspiirustuksissa piirrosmerkein. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää suunnitelmasta poikkeavaa asennustapaa, hänen on saatava siihen rakennuttajan lupa. Joissakin tapauksissa kaikki kaapeloinnit on kuitenkin piirretty kaariviivoin selvyyden vuoksi. Tällöin kaapelit asennetaan kunkin tilan mukaan uppoon, pintaan, hyllylle tai listaan. C0512Uppoasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 2, sivu 17 C0513Pinta-asennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.4, sivu 66 C0514Kaapelihyllyasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 1.1, sivu 11 C0515Sähkölista- ja johtokanava-asennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtia 1.3 ja 1.4, sivut 13 ja 14 ja korttia ST 51.15 Kaapeleiden asennuksissa sähkölistaan ja johtokanavaan noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.2, sivu 62 C0516Läpiviennit Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 3, sivu 39 C0517Maakaapeliasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.9, sivu 76 C052 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 7, sivu 105 sekä korttia ST 51.22. 8

C06 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET C061 Kaapeleiden ja eristettyjen johtimien merkintä Kaapelit ja eristetyt johdot merkitään väliaikaisin merkinnöin asennuksen yhteydessä. Väliaikaiset merkinnät korvataan ST-käsikirjan 34 kohdan 11.7, sivu 169 mukaisilla merkinnöillä lopullisten merkintöjen suorituksen yhteydessä. Kaapeleista merkitään: Seuraavat johdot merkitään molemmista päistä ja haaroituksista: nousujohdot voimaryhmäjohdot maadoitusjohdot taloteknisten tietojärjestelmien runkojohdot antennijohdot haaroittimilla rakennusautomaatiojohdot muut tässä sähköselostuksessa mainitut kaapelit Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä: kojeella syöttävä keskus- ja ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) keskuksella syötettävä laite (vahvavirtajohdot) järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus kaapelityyppi poikkipintoineen antennikaapeleissa myös pituus sekä rasia-/huonetunnus, mihin kaapeli on menossa C062 Rasiakojeiden merkintä Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtia 11.5, sivu 167 ja 11.6, sivu 168. Kaikki pistorasiat merkitään keskus- ja varoketunnuksin. C07 LAADUNVARMISTUS, LUOVUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO C071 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset C0711 Asennustarvikkeiden ja laitteiden hyväksyntä Urakoitsijan tulee hyväksyttää rakennuttajalla kaikki kohteeseen hankittavat suunnitelmista poikkeavat laitteet, kojeet, asennusmateriaalit sekä toteutusta palvelevat piirustukset ennen laitteiden toimittamista tai asennusten aloittamista. C0712Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastusten toteutus on määritelty urakkarajaliitteessä. Vaikeasti luokse päästävät tai piiloon jäävät laitteet on urakoitsijan esitettävä rakennuttajan edustajan tarkastettavaksi ennen peittämistyön aloittamista. Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että piiloon jääville laitteille tulee riittävät aukot laitteiden huoltoa ja tarkastusta varten. Sähkötöiden teknisen tarkastuksen edellytys on, että tarkastajalla on viimeisimmät toteutusta palvelevat piirustukset käytettävissään. 9

C0713Toimintakokeet Toimintakokeiden toteutus on määritelty urakkarajaliitteessä. C0714Koekäyttö Koekäytössä käyttäjän henkilökunta tutkii järjestelmän toimintaa normaaleissa käyttöolosuhteissa. Koekäytön edellytyksenä on, ettei urakoitsijalla ole keskeneräisiä töitä, jotka estävät käyttämästä järjestelmää normaalikäyttöä vastaavasti että käyttöhenkilökunnalle on annettu riittävä käyttökoulutus järjestelmän käyttämiseksi. Koekäytön yhteydessä havaitut puutteet urakoitsija korjaa vastaanottoon mennessä. C072 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset C0721Urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet Urakoitsijan tulee suorittaa oman työn laadunvarmistus itselleluovuttamistarkastuksessa ennen toimintakokeita ja käyttöönottotarkastusta. Urakoitsijan tulee esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi laadunvarmistussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtyjen asennusten oikeellisuus. Laadunvarmistus suoritetaan ja dokumentoidaan urakoitsijan laatimia, hyväksyttyjä tarkastuslistoja käyttäen. Listat päivää ja allekirjoittaa tarkastuksen tekijä ja ne luovutetaan rakennuttajalle ennen laite- ja asennustarkastusten suorittamista. C0722Alustavat toimintakokeet Urakoitsijat suorittavat keskenään alustavat toimintakokeet ja korjaavat niissä havaitsemansa puutteet. C0723Käyttöönottotarkastukset Ennen sähkölaitteiston osan käyttöönottoa tehdään kyseiselle osalle määräysten mukainen käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, jonka tarkastuksen tekijä allekirjoituksellaan varmentaa. Paloilmoitinjärjestelmän oman työn tarkastus (asennustodistus) tehdään ennen järjestelmän käyttöönottoa. Tarkastuspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. C0724Tarkastusmittaukset ja testaukset Tarkastusmittaukset ja testaukset on kuvattu tarkemmin järjestelmäkohtaisissa selostuksissa. C073 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset C0731Sähköasennusten varmennustarkastus Kohteen laajuudesta johtuen on sähkölaitteisto tarkastutettava urakoitsijasta riippumattomalla valtuutetulla tarkastajalla tai tarkastuslaitoksella. Mikäli sähköasennuksia sisältyy myös muihin urakoihin, tulee sähköurakoitsijan huolehtia, että tarkastamattomista asennuksista tiedotetaan rakennuttajalle. C0732Muut tarkastukset Muut tarkastukset on esitetty kyseisen erillisen järjestelmän selostusosassa. 10

C074 Vastaanotto Vastaanotto suoritetaan juridisessa tilaisuudessa, jossa varmistetaan, että kohdissa C072 ja C073 määritetyt tarkastukset on tehty, niiden pöytäkirjat luovutettu rakennuttajalle ja kohde on luovutuskunnossa. C08 DOKUMENTOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET C081 Dokumentointi Dokumenttien sisällön tulee täyttää sekä hankkeen valmiiksi saattamiseksi että käytön ja huollon suorittamiseksi asetetut tavoitteet. C082 Luovutusdokumentit ja ohjeistus Dokumentit laaditaan vastaavasti kuin kohdassa C042, Toteutusta palvelevien (asennus) dokumenttien laadinta, on selostettu. Työmaan piirustuskäytäntö Työmaalla ylläpidetään tarkepiirustussarjaa. Tarkesarja laaditaan kortin ST 13.32 ohjeiden mukaan ja sen ylläpidosta vastaa urakoitsija. Työmaalla tehdyt muutokset siirretään luovutuspiirustuksiin tarkepiirustuksista. Urakoitsija luovuttaa loppudokumenttien laatijalle yhden yhtenäisen sarjan tarkepiirustuksia luovutuspiirustusten laadintaa varten. Suunnittelija tekee tilaajan laskuun: -siirtää tarkepiirustusten muutokset tiedostoihin -toimittaa kopioliikkeelle pdf-tiedostot, joilla urakoitsija tilaa kustannuksellaan luovutuspiirustussarjat -toimittaa tilaajalle luovutuspiirustukset levykkeellä tiedostoina Luovutuspiirustukset laaditaan korttien ST 13.30 ja ST 13.32 ohjeiden mukaan. Kaikki piirustukset varustetaan piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. Luovutusmateriaaliin liitetään tarkastuksien, koestuksien ja mittausten pöytäkirjat. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on oltava suomenkielisiä. Tässä ohjeessa on esitettävä erikseen huoltoon ja normaaliin käyttöön liittyvät asiat. Luovutuspiirustuksiin tulee sisällyttää lisäksi myös sähköjakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukot keskuskohtaisesti järjestelmiin sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset sähköselostus Luovutuspiirustukset tulee lähettää yhtenä A4-kokoon taitettuna sarjana rakennuttajan tarkastettaviksi. Tarkastettu sarja palautetaan kommentoituna luovutuspiirustusten viimeistelyä varten. 11

Tarpeelliset sähkötiedot tulee toimittaa LVI-huoltokortiston ns. konekortteja varten. Hyväksyttyjä luovutuspiirustuksia toimitetaan: Luovutuspiirustustiedostot: CD-, DVD-levylle, muistitikulle tai projektipankkiin tallennetut piirustukset ja muut sähköisessä muodossa olevat dokumentit rakennuttajalle. Tallennusmediana tulee käyttää tunnettujen valmistajien tuotteita. Luovutuspiirustusten paperikopioita seläkkeillä mapitettuina A4-mappeihin: 1 sarja rakennuttajalle arkistoitavaksi 1 sarja pääkeskushuoneeseen 1 sarja talotekniseen valvomoon Käyttö- ja huolto-ohjeet: Luovutusasiakirjojen yhteydessä tulee toimittaa 2 sarjaa järjestelmä- ja laitekohtaisia käyttöja huolto-ohjeita. Luovutusdokumentit toimitetaan rakennuttajan tarkastettaviksi viimeistään 3 viikon kuluessa kohteen vastaanotosta. C083 Käyttöpiirustukset Käyttöpiirustusvaatimukset esitetään järjestelmäkohtaisissa selostuksissa (esim. tietoteknisten järjestelmien keskuksille ja sähkökeskuskomeroihin). C09 HUOLTOKIRJAA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET C091 Yleistä Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, osa A4, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (lyhenne SRMK A4), sekä STohjeistoa 14, Sähköisen talotekniikan ylläpito-ohjeet, Toimitilakiinteistön huoltokirja. Asuinrakennusten sähkölaitteiden huoltokirjan laadinnassa noudatetaan ST-ohjeistoa 10. C092 Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot Urakoitsija laatii ja toimittaa ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirjaa) varten seuraavat dokumentit tallennusvälineelle tallennettuina: luovutusdokumenttitiedostojen asiakirjaluettelon tiedot takuuajan töiden ja huoltojen vastuuhenkilöistä yhteystietoineen. 12

C10 TAKUUAIKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET C101 Yleistä Takuuehdot ja takuuajan pituus ilmenevät urakkaohjelmasta. C1011 Takuuajan korjaukset Urakoitsijan tai toimittajan on otettava yhteys laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ennen korjaustöiden aloittamista. Käynnistä on luovutettava raportti, josta käy ilmi korjatut laitteet. Raporttiin on saatava käyttöhenkilökunnan edustajan kuittaus. Kuitatusta raportista liitetään kopio huoltokirjakansioon. 13

D NIMISTÖ JA JÄRJESTELMIEN JAOTTELU D1 Nimistö Tässä sähköselostuksessa rakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työn tuloksen urakka tarkoittaa urakkasuoritusta, sähköteknisen järjestelmän urakoitsijan toimenpiteet urakkasopimuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi suunnittelija tarkoittaa sähkösuunnittelijaa suunnitelma tarkoittaa sähkösuunnitelmaa urakoitsija tarkoittaa ko. sähköteknisen järjestelmän urakoitsijaa pääurakoitsija tarkoittaa rakennuttajaan sopimussuhteessa olevaa urakoitsijaa, joka kaupallisissa asiakirjoissa on nimetty pääurakoitsijaksi käyttäjä tarkoittaa rakennuksen valmistumisen jälkeen tilojen ja kiinteistön käytöstä ja huollosta vastaavaa organisaatiota urakkarajaliite tarkoittaa asiakirjaa, joka sisältää työmaan hallintoa ja yhteisiä toimintoja sekä eri urakkasuoritusten välisiä urakkarajoja koskevat säännöt. 14

S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT Järjestelmä käsittää erilaiset mekaaniset asennus-, apu- ja kaapelireittijärjestelmät. S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Rakennuksen kaapelointi tehdään piirustuksissa esitetyille kaapelihyllyille niiltä osin, kuin se on asennusteknisesti edullisinta. Teknisissä tiloissa, tuotantotiloissa yms. kaapelihyllytyyppinä käytetään sinkittyjä pienahyllyjä. Alaslaskettujen kattojen yläpuoliset kaapelihyllyt ovat sinkittyjä pienahyllyjä. Näkyviin jäävät hyllyosuudet toteutetaan valkoiseksi poltto- tai pulverimaalatuilla levyhyllyillä sekä sisäpuolisilla kannakkeilla ja huomaamattomilla jatkoksilla siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa. Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien on oltava samaa sarjaa kuin hyllytkin. Kaikki kaapelit kiinnitetään hyllyyn nippusitein. Pystyhyllyissä käytetään kaarikiinnikkeitä. Tässä kohteessa kaapelihyllyt liitetään potentiaalintasaukseen jokaisen sähkökeskuksen kohdalla. Paloalueläpivienneissä ja muissa katkospaikoissa käytetään erillistä potentiaalintasausjohdinta, jolla hyllyt liitetään yhteen. Liitoksien johtavuudesta ja muodon jatkuvuudesta tulee huolehtia. Kiinnitys suunnitellaan luotettavaksi ja vähintään 100 kg pistevoimia kestäväksi. Pystyhyllyjen suojauksen tekee RU siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa lattiasta kattoon helposti avattavalla rakenteella. Muualla suojauksen tekee SU vähintään 2 m:n korkeuteen saakka ruuvikiinnitteisin suojalevyin. Suojausta ei tehdä kuitenkaan sähkötiloissa. Hyllyihin asennetaan välilevy erottamaan vahva- ja heikkovirtakaapelit toisistaan paikoissa, missä ei ole erillistä heikkovirtakaapelien hyllyä. Palonkestävät kaapeloinnit asennetaan erilleen muista kapeleista käyttäen tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä ripustusjärjestelmiä tai johtoteitä. Asentaminen Asennuksessa noudatetaan ST-käsikirjaa 34 kohta 1.1. Asennuksen tekijällä on oltava käytettävissään kustakin hyllyjärjestelmästä valmistajan asennusohje. Paloalueiden läpimenoissa hylly katkaistaan ja kiinnitetään molemmilta puolilta 50 300 mm päässä seinästä. Vain kaapelit viedään seinän läpi. Asennuksessa tulee käyttää tehdasvalmisteisia osia. Kaikki kaapelointiin liittyvät tarvikkeet kiinnitetään hyllyyn käyttäen asennuslevyjä. Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. 15

Seinäkannattimia käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla. Hyllyjen asennus suoritetaan niin, ettei taipuma kannakevälillä ole alaslaskettujen kattojen yläpuolella suurempi kuin 1:100 ja näkyviltä osin suurempi kuin 1:100. Hyllyjen asennus tulee suorittaa niin tukevasti, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään. Laadunvarmistus Hyväksyttäminen rakennuttajalla on hoidettava ennen komponenttitilauksia ja asennuksen aloittamista. Ennen materiaalitilauksia varmistetaan lopullinen asennusjärjestys ja sijoitukset muiden urakoitsijoiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi. S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Järjestelmä sisältää kaapelireitteinä ja pistorasioiden yms. laitteiden sijoituspaikkoina toimivat johtokanavat osineen ja varusteineen. Johtokanavana käytetään piirustusten mukaista johtokanavaa, jolla on oma johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla. Ikkunaseinillä kaapelihyllyt varustetaan kannakkein ja peitesälein. Kannakkeet ovat niin pitkiä, että vesipatterien armiputket mahtuvat seinän ja kanavan välistä. Johtokanavat varustetaan päätylevyin. Väliseinien kohdalle asennetaan kanavaan äänieristys (SU). Kanava katkaistaan seinäpintaan paloseinien läpivienneissä ja läpivienti toteutetaan paloläpivientinä. Asentaminen Asennustarvikkeina tulee käyttää valmistajan siihen tarkoittamia osia ja menetelmiä. S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ Rakennukseen asennetaan piirustusten mukaiset valaisinripustuskiskot. Teknisissä ja tuotantotiloissa käytetään kuumasinkittyä teräskiskoa, siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa kuumasinkittyä valkoiseksi maalattua teräskiskoa. Valaisinripustuskiskojen tyypit on määritelty kuvissa. Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200. Kannatus määritellään kuormituksella 10 kg/m. Kannatusväli on kuitenkin korkeintaan 2 m. Laitteiden tulee olla saman valmistajan tähän tarkoitukseen valmistama kokonaisuus. Asentaminen Asennus tapahtuu valmistajan asennusohjeiden sekä ST-käsikirjan 34 kohdan 1.2 mukaan. Kojeiden asennuksessa käytetään tehdasvalmisteisia asennuslevyjä. Kuivan tilan kojeiden alla on oltava eristelevyt. 16

S150 LÄPIVIENNIT Järjestelmä sisältää kaikki sähköjärjestelmiä varten toteutettavat rakenteiden läpivientiosat, tarvikkeet ja järjestelmät. Palo-osastojen välisten läpivientien tulee olla rakenteen (esim. seinän) palonkestävyyden mukaan tyyppihyväksyttyjä paloläpivientejä (palo-osastojen läpiviennit RU:ssa). Paloläpivienteihin on merkittävä tunnus, tyyppihyväksyntä sekä tekijän nimi ja valmistusaika. Läpivientien rakenteen tulee sallia 30 % jälkiasennettavia kaapeleita Läpivientiosa sisältää kaikki läpiviennin toteuttamiseksi, asentamiseksi, sulkemiseksi ja viimeistelemiseksi tarvittavat osat, tarvikkeet ja materiaalit. VSS-tilojen läpivientien tulee täyttää ao. tilojen vaatimukset. Ks. tarkemmat ohjeet ST 51.30, kohta 5. VSS-saneerausläpiviennit SU:ssa. Asennuspiirustuksiin on merkitty paloaluerajat ja ääneneristävyysvaatimukset. Tällaisen rakenteen lävistäminen edellyttää vastaavaa läpivientirakennetta. Asentajilla tulee olla ko. läpivientityypin asennuskoulutus. S170 ESITYSTEKNIIKAN APUJÄRJESTELMÄT RU:ssa näyttämön kattoon esitysvalaisimien kiinnitystangot. S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN Sähköliittymisjohto on entinen, se kytketään uuteen pääkeskukseen. S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ S2220 Yleistä Kohteessa on normaalijakelua palveleva pääkeskus ja ryhmäkeskukset, joiden kautta sähköenergia siirretään kulutuspisteisiin. Ennen keskusten tilaamista varmistetaan, että niille on riittävät asennustilat ja kuljetusreitit. Tarvittaessa keskukset toimitetaan useassa osassa. 17

Kojeistot toimitetaan tehdasvalmisteisina, korroosiosuojattuina ja pintakäsiteltyinä. Vikavirtasuojaus toteutetaan yhdistelmäsuojilla (johdonsuoja ja vikavirtasuoja samassa kojeessa). Vikavirtasuojat ovat A-tyyppiä. Suunnittelu ja dokumentointi Keskusten pääkaavioiden lähdöt järjestetään toteutusta palvelevien piirustusten laadinnan yhteydessä lähtönumeroinnin mukaiseen järjestykseen. Piirikaaviot laaditaan numeroitujen lähtöjen mukaisessa järjestyksessä. S2222 SÄHKÖPÄÄKESKUS Rakennuksen pienjännitteinen sähkönjakelu tapahtuu pääkeskuksen kautta. Pääkeskukseen liittyy sähkölaitoksen jakeluverkosta tuleva liittymiskaapeli sekä kiinteistön sähköverkon nousujohdot. Valmistusta ja toimitusta koskevat ohjeet on esitetty erillisessä jakokeskusten hankinta- ja toimitusohjeessa. Pääkeskustilaan hankitaan ja asennetaan varasulakkeille metallinen tilava säilytyskaappi, johon hankitaan varasulakkeita 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl ja enintään 20 kpl kutakin käytössä olevaa kokoa, sekä hihasuojalla varustettu kahvasulakkeiden vaihtokahva ja kansien avaimet. Asentaminen Pääkeskus asennetaan rakennuttajan hyväksymien asennuspiirustusten mukaisesti pääkeskushuoneeseen. Kojeisto asennetaan ja kiinnitetään keskusvalmistajan asennusohjeiden. Pääkeskus suojataan rakennusaikana siten, että se ei joudu alttiiksi pölyn ja kosteuden vaikutuksille. Keskuksen ulko- ja sisäosat on puhdistettava kaapeleiden liittämisen jälkeen. Laadunvarmistus Pääkeskuksen toimituksessa on otettava huomioon rakennuttajan asennuspiirustusten tarkastuksen sisältämien mahdollisten korjausvaatimusten suorittamiseen tarvittava aika sekä rakentamisaikataulun mukaiset muut sidonnaisuudet. Käyttöönoton jälkeen, normaalissa käyttötilanteessa, mitataan eri vaiheiden virrat keskuskohtaisesti. Mittauksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan rakennuttajalle. Pääkeskukselle tehdään käyttöönoton jälkeen ja takuuajan kuluessa lämpökuvaukset. Lämpökuvaus toteutetaan avaamalla keskusten kannet tai lämpökuvausluukut siten, että mahdolliset löysät liitokset saadaan luotettavasti ja liitoskohtaisesti selville. Havaitut löysät liitokset kiristetään. 18

S2223 MAADOITUKSET Rakennukseen asennetaan maadoituskaavion ja/tai muiden piirustusten sekä standardin SFS 6000-5-54 ja kortin ST 53.21 mukainen maadoitusjärjestelmä. Pääkeskustilassa on nykyinen päämaadoituskisko, johon maadoituselektrodi liittyy maadoitusjohtimilla. Teknisiin- ja ryhmäkeskustiloihin asennetaan potentiaalintasauskiskot, joihin yhdistetään pääkanavat, putkistot, kaapelihyllyt, atk-kaapit yms. Toiminta Asennuksissa on huomioitava, että käytössä olevien laitteiden maadoitukset pysyvät toiminnassa koko ajan ilman keskeytyksiä. Maadoituskiskot toteutetaan piirustusten mukaisesti. Potentiaalintasauskiskot ovat tehdasvalmisteisia maadoituskiskoja maadoituskaavion mukaisesti. Asentaminen Päämaadoitus- ja -potentiaalintasausjohtimet sekä niiden liitospaikat on esitetty piirustuksissa (keskuskaavioissa). Johtimiin merkitään kortin ST 51.25 mukaiset tunnukset kumpaankin päähän. Koneita, kojeita ja tarvikkeita ei saa sarjamaadoittaa siten, että yhden laitteen poistaminen esim. huoltoa varten katkaisee muiden maadoituksen. Maadoitusjärjestelmän johtimina käytetään elektrodeja lukuun ottamatta eristepäällysteisiä johtoja. S2226 YLIJÄNNITESUOJAT SPK:lla on karkea/keskikarkea yhdistelmäsuoja ylijännitteitä vastaan. S2227 KESKUSTEN VÄLISET SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT Sähkönjakelu pääkeskuksesta jakokeskuksiin tapahtuu tavanomaista kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmän (5-johdinjärjestelmä) mukainen. Nousukaapelien esimerkkityypit on esitetty kaavioissa tai luetteloissa. Nousukaapelit asennetaan jatkamattomina. Asennukset tehdään niin, että tasauskerroin on vähintään 0,8. Asentaminen Kaapeleita asennettaessa tulee niiden ryhmittelyissä ja reittien valinnoissa ottaa huomioon SFS 600 -käsikirjan määrittelemä ympäristö- ja asennustapojen vaikutus ao. kaapeleiden kuormitettavuuksiin. Kaapeleiden käytössä ja käsittelyssä noudatetaan SFS-käsikirjan 650 0,6/1 kv kaapeleita koskevaa osuutta. 19

S2228 SÄHKÖN JAKOKESKUKSET Rakennuksen sähkönjakelu kulutuspisteisiin tapahtuu alueellisten jakokeskusten kautta. Suunnitelmasarjan pääkaavioissa on esitetty varokkeet, kontaktorit, ohjauskytkimet ja merkkilamput. Mallipiirikaaviosta selviävät apureleiden ja riviliittimien määrät. Ryhmäkeskusten yhteyteen asennetaan varasulakekaapit lukuun ottamatta niitä keskuksia, joissa on vain johdonsuojakatkaisijoita. Varasulakkeita hankitaan 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl ja enintään 20 kpl kutakin käytössä olevaa kokoa. Lisäksi hankitaan hihasuojalla varustettu kahvasulakkeiden vaihtokahva, mikäli keskuksessa on kahvavarokkeita. Jakokeskusten hankintaa ja toimitusta koskevat ohjeet on esitetty asiakirjassa Jakokeskusten hankinta- ja toimitusohje. Keskusten on oltava myös takaa kosketussuojattuja. Takaa avoimet keskukset tulee varustaa taustalevyllä. Keskukset asennetaan tiloihin siten, että vähintään toiselle sivulle jää laajennusvaraa. Vikavirtasuojaus toteutetaan yhdistelmäsuojilla, tyyppi A. Asentaminen Keskukset asennetaan tasopiirustusten mukaisiin paikkoihin ja suunnitelma-asiakirjoissa osoitettuja asennustapoja noudattaen. Laadunvarmistus Kokoonpanopiirustukset kojeluetteloineen ja kilpitietoineen hyväksytetään rakennuttajalla ennen keskuksen valmistamista. Heti, kun keskusten mitat ovat tiedossa, varmistetaan, että ne mahtuvat niille varatuille paikoille. 20

S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien kiinteistön laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. Toteutetaan laitteiden ja laitteistojen sähköistys ja asennetaan suunnitelmissa (luettelot, kaaviot ja asennuspiirustukset) esitetyt laitteiden kaapeloinnit sekä tarvittavat oheis- ja apulaitteet (mm. pistorasiat, liitäntä- ja jakorasiat, käynnistimet ja turvakytkimet). Toiminta Laitteet ja kaapeloinnit tulee asentaa ja testata niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Asennukset tehdään tilojen vaatimusten mukaisesti. Pistotulppaliitäntäisiä laitteita varten asennetaan pistorasiat ja kiinteäliitäntäisiä laitteita varten turvakytkimet. Ulkotiloissa kytkimet suojataan metallikatoksella lunta ja jäätä vastaan. Turvakytkimien napaluku valitaan laitteen mukaisesti (mm. 6-napaisia kytkimiä käytetään 2- nopeuksisten ja Y/D-käynnistyksellä varustettujen kojeiden kanssa). Pistokytkintä voidaan käyttää erottamiseen, kun laitteen nimellisvirta ei ylitä 16 A:a eikä laitteen kokonaisteho ole suurempi kuin 3 kw. Suunnittelu ja dokumentointi Hyvissä ajoin ennen toteutuksen aloittamista ilmoitetaan muille urakoitsijoille ja laitetoimittajille ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku, liitäntä-, sijoitus- ja asennustapa laitetoimittajien luetteloista, työohjeista ja asennuspiirustuksista sekä laaditaan näiden perusteella asennussuunnitelma. Jako- ja liitäntärasiat on koottava mahdollisuuksien mukaan ryhmiksi. Erilliset hätäpysäytyskytkimet asennetaan suunnitelmien mukaisesti standardin SFS-EN ISO 13850 määrittelemille laitteille/laitteistoille. Asennus- ja/tai jatkosuunnittelussa noudatetaan korttien ST 51.26 ja ST 51.03 vaatimuksia. Merkinnät tehdään kortin ST 51.25 mukaisesti (vaatimustaso 1). Asentaminen Kaikki suunnitelmissa esitetyt, järjestelmään kuuluvat kaapeloinnit ja laitteet toteutetaan viimeisteltyyn käyttökuntoon niin, että laitteille saadaan sähkönsyöttö suunnitelmien mukaisesti. Toteutukseen sisältyvät kaikki rasiat kytkentöineen, kuten mm. pisto-, liitäntä-, haaroitus- ja vaihtorasiat. Laitteet, jotka asennetaan joustaville alustoille tai jotka ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla. Taipuisien liitäntäjohtojen liitoskohdat varustetaan vedonpoistolla varustetuilla liitäntärasioilla. Liitosjohtojen pituuksissa huomioidaan laitteiden huollon ja käytön tarvitsema liikuteltavuus. Laadunvarmistus Asennuksille ja laitteistoille tehdään toimintakokeet ja tarkastukset, joista laaditaan pöytäkirjat. Laadunvarmistus- ja käyttöönottotoimenpiteet suoritetaan kortin ST 51.26 mukaisesti. 21

Ryhmäkeskusten ja laitteiden virrat mitataan normaalissa kuormitustilanteessa. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Purkutyöt ja tilapäisjärjestelyt Ongelmajätteiden osalta noudatetaan korttien ST 51.07 ja ST 51.07.01 ohjeita. S2311 Ohjausosat Laitteisiin liittyvät ohjaus-, hälytys- ja automatiikkalaitteet sekä -kaapelit toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tarvittavat ohjaukset ja hälytykset on esitetty suunnitelmissa. Taajuusmuuttajien vaatimukset on esitetty kohdassa S2321. Toiminta Ohjaus- ja hälytyslaitteet tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. LVI-laitteille asennetaan luetteloissa, kaavioissa ja asennuspiirustuksissa esitetyt sähkönsyöttökaapeloinnit sekä käynnistin- ja liitäntälaitteet. Moottoreiden säätöä ja ohjausta varten asennetaan suunnitelman mukaiset ohjauslaitteet (käynnistimet, taajuusmuuttajat jne.). Toiminta Laitteet ja kaapeloinnit tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Asennukset tehdään tilojen vaatimusten mukaisesti. Pistotulppaliitäntäisiä laitteita varten asennetaan pistorasiat ja muita laitteita varten turvakytkimet. Turvakytkimet asennetaan päävirtapiiriin. Ulkotiloissa kytkimet suojataan metallikatoksella lunta ja jäätä vastaan. Turvakytkimet asennetaan kojeiden välittömään läheisyyteen myös ryhmäkeskus- ja IV-konehuoneissa sekä lämmönjakohuoneissa. Turvakytkimien napaluku valitaan laitteen mukaisesti muun muassa 6-napaisia kytkimiä käytetään 2-nopeuksisten ja Y/D-käynnistyksellä varustettujen kojeiden kanssa. Pistokytkintä voidaan käyttää erottamiseen, kun laitteen nimellisvirta ei ylitä 16 A:a eikä laitteen kokonaisteho ole suurempi kuin 3 kw. Suunnittelu ja dokumentointi Hyvissä ajoin ennen hankintoja ja asennuksia ilmoitetaan muille urakoitsijoille ja laitetoimittajille ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku sekä liitäntä-, sijoitus- ja asennustapa laitetoimittajien luetteloista, työohjeista ja asennuspiirustuksista, ja laaditaan näiden perusteella asennussuunnitelma. Jako- ja liitäntärasiat on koottava mahdollisuuksien mukaan ryhmiksi. 22

Asennus- ja/tai jatkosuunnittelussa noudatetaan kortissa ST 51.03 esitettyjä vaatimuksia. Merkinnät tehdään kortin ST 51.25 mukaisesti (vaatimustaso 1). Asentaminen Kaikki suunnitelmissa esitetyt, järjestelmään kuuluvat laitteet ja kaapeloinnit toteutetaan ja testataan viimeisteltyyn käyttökuntoon niin, että laitteille saadaan sähkönsyöttö suunnitelmien mukaisesti. Konehuoneissa käytetään asennusreitteinä kaapelihyllyjä ja kaapelihyllyiltä kojeille metalliputkia. Kaikki työhön sisältyvät rasiat kytkentöineen, kuten mm. pisto-, liitäntä-, haaroitus- ja vaihtorasiat, toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Laitteet, jotka asennetaan joustaville alustoille tai jotka ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla. Taipuisien liitäntäjohtojen liitoskohdat varustetaan vedonpoistolla varustetuilla liitäntärasioilla. Liitosjohtojen pituuksissa huomioidaan laitteiden huollon ja käytön tarvitsema liikuteltavuus. Laadunvarmistus Asennuksille ja laitteistoille tehdään toimintakokeet ja tarkastukset, joista laaditaan pöytäkirjat. Laadunvarmistus- ja käyttöönottotoimenpiteet suoritetaan kortin ST 51.26 mukaisesti. Lämpöreleet säädetään moottorin nimellisvirran mukaiseen arvoon ja virrat mitataan. Tuloksista tehdään mittaustaulukko ja pöytäkirja. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, on asia välittömästi ilmoitettava moottorin toimittajalle, valvojalle, rakennuttajalle ja suunnittelijoille Mittaustulokset esitetään taulukkomuodossa mittauspöytäkirjassa ST 51.20.01:n mukaisesti. Purkutyöt ja tilapäisjärjestelyt Ongelmajätteiden osalta noudatetaan korttien ST 51.07 ja ST 51.07.01 ohjeita. S2321 Ohjausosat Suunnitelmissa esitetyt ohjaus- ja käynnistinlaitteet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tarvittavat ohjaukset ja hälytykset on esitetty suunnitelmissa. Toiminta Ohjaus- ja hälytyslaitteet tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Suunnittelu ja dokumentointi Tarkistetaan taajuusmuuttajan toimittajalta sallitut kaapelointietäisyydet moottorille. Jos etäisyys ylitetään, tulee tarvittaessa hankkia ja asentaa taajuusmuuttajille ns. sinisuotimet. Asentaminen Taajuusmuuttajakäyttöjen turvakytkimien tulee olla EMC-suojattuja. S2322 Kaapeloinnit Taajuusmuuttajilta eteenpäin suoritetaan asennukset EMC-suojatuilla kaapeleilla (esim. MCCMK-HF) ja EMC-suojatuilla tarvikkeilla. LVI-laitteiden läpiviennit varustetaan EMCläpivientiholkeilla. Moottorin ja turvakytkimen välisen kaapeloinnin tulee taajuusmuuttajakäytössä olla EMCsuojattua tyyppiä. 23

S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien kiinteistön käyttäjien laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT S241 PISTORASIAT Pistorasioiden kalustesarjana käytetään yhtenäistä vakiomallista sarjaa (vahvavirta- ja telepistorasiat), esim. ABB:n Jussi-sarjaa. Johtokanavissa käytetään kanavaan soveltuvaa esim. ABB:n ProDuct-sarjaa. Kalusteiden väri on normaalisti valkoinen. Poikkeava väri on ilmoitettu suunnitelmissa. Märissä ja kosteissa sekä muissa suunnitelmissa erikseen määritellyissä tiloissa käytetään roiskevedenpitäviä (IP44) pistorasioita. Lisäsuojauksena käytettävien pistorasiaryhmien tai pistorasioihin integroitujen vikavirtasuojakytkimien on oltava tyyppiä A (SFS-EN 61008-1). Yläjakelujärjestelmän pinta-asennuspistorasiat asennetaan eristäville, tehdastekoisille, asennusjärjestelmään kuuluville asennusalustoille. Mikäli asennusalusta on johtava, on käytettävä kyseiseen pistorasiasarjaan kuuluvia muovisia taustalevyjä. Suunnittelu ja dokumentointi Ennen asennusten aloittamista varmistetaan pistorasioiden tyyppi, materiaali ja väri sekä hyväksytetään mallit. Kaikki pistorasiat, joita ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimellä (30 ma), on merkittävä käyttöön tarkoitetun yksittäisen laitteen mukaan esim. vain jääkaapille. Merkinnät tehdään kortin ST 51.25 vaatimustason 1 mukaisesti. Kaikkiin pistorasioihin tehdään merkintä, josta ilmenee syöttävä keskus sekä varokkeen numero. Asentaminen Pistorasiat ja niiden ryhmäjohdot asennetaan suunnitelmien mukaisesti. Pistorasiat asennetaan pääosin johtokanaviin sekä uppoasennuksena rakenteisiin. Sijoituksissa noudatetaan kortin ST 51.22 ohjeita sekä erikseen laadittuja asennuspiirustuksia (mm. seinäprojektiot ja kalustepiirustukset). Pistorasioiden tarkat sijaintipaikat on sovittava ennen asennustöiden aloittamista. Rasiat asennetaan samaan linjaan joko vaaka- tai pystysuunnassa. Pistorasiat asennetaan viimeisteltyyn käyttökuntoon. Jos peitelevyjä ei voida poistaa jännitteisiä osia paljastamatta, vahvavirta- ja telepistorasiat asennetaan erilleen omiin peitelevy-yhdistelmiinsä. 24

S2412 Kaapeloinnit Pistorasioiden ryhmäjohdot ovat 3 2,5 mm² Cu, ellei suunnitelmissa ole toisin mainittu. S2413 Yksivaiheiset pistorasiat Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja. S2414 Kolmivaiheiset pistorasiat Kaikki 3-vaihepistorasiat ovat 5-napaisia ja niiden kentän pyörimissuunta on oikea. S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT Autonlämmityspistorasiaty hankitaan myöhemmin vaiheessa 2 eivätkä ne sisälly tähän urakkaan. 25

S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT JA -KAAPELOINNIT S251 YLEIS- JA ALUEVALAISTUS Kaikki seuraavissa luvuissa esitetyt valaistusjärjestelmät noudattavat tässä luvussa (S25) esitettyjä yleisiä vaatimuksia. Lisävaatimukset kullekin järjestelmälle ja sen pääosille on esitetty ao. luvuissa. Kohteeseen asennetaan kaikki valaisinluettelossa määritellyt valaisimet toimintaan ja asentamiseen tarvittavine valonlähteineen, liitäntälaitteineen, lisävarusteineen, asennus-, kiinnitys- ja upotusosineen yms. tarvikkeineen sekä pylväät, mastot, orret, jalustat ja perustukset. Pehmeään alakattoon upotettavat valaisimet varustetaan tukilevyin. Valaisimien kiinnitystapa hyväksytetään alakattojen osalta erikseen alakattourakoitsijalla ja arkkitehdilla sekä tarvittaessa rakennesuunnittelijalla. Valaisinten tekniset vaatimukset on määritelty valaisinluettelossa ja kortissa ST 70.22. Lamppujen värisävyt on esitetty valaisinluettelossa. Ulkotiloissa käytetään vain ulkokäyttöön tarkoitettuja valonlähteitä, jotka toimivat kosteassa ja matalissa ympäristölämpötiloissa. Maahan upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan erityisen huolellisesti valaisinvalmistajan ohjeita. Pylväiden perustuksien asennus ja ympäröivän maan tiivistäminen tulee suorittaa siten, että pylväät säilyvät pystysuorassa. Asennukseen liittyvät urakkarajat on määritelty urakkarajaliitteessä. Asentaminen Valaisimet asennetaan tasopiirustusten mukaisiin paikkoihin huomioiden piirustuksissa annetut lisätarkennukset. Alakattojen valaisimien täsmälliset sijoituspaikat annetaan arkkitehdin laatimassa mitoitetussa alakattopiirustuksessa. SU ja alakattourakoitsija varmistavat yhdessä, että upotettavat valaisimet soveltuvat ko. alakattotyypeille. Urakoitsija toimittaa alakattourakoitsijalle kaikista upotettavista valaisimista mitoitetut piirustukset alakattojen aukotusten tekemistä varten. Upotettavat valaisimet asennetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti ja huomioiden rakenteiden paloturvallisuusvaatimukset. Valaisimet ja niiden häikäisysuojat kiinnitetään luotettavasti. Valaisimien heijastimet ja ritilät asennetaan vasta kun ns. karkeasiivous on tehty ja yleensä pölyävien töiden jälkeen. Ripustusvalaisinten asennuskorkeudet on varmistettava rakennuttajan nimeämältä edustajalta ennen niiden lopullista paikalleen kiristämistä. Julkisivujen valaistukseen liittyen sähköurakoitsija järjestää työmaalla tai muuten vastaavissa tiloissa koevalaistukset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Maakaapeliasennuksissa noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.9, sivu 66. Kaapeloinnit Rakennukseen asennetaan piirustusten mukaiset valopisteet kaapelointeineen ja ohjauslaitteineen. Valaistuksen kaapelointi toteutetaan asennuspaikkaan tarkoitetuilla kaapeleilla. 26

Mikäli valaisimet on varustettu pikaliitimin, käytetään ko. järjestelmään sopivia valmiskaapeleita. Ilman valaisinta olevat valopisteet varustetaan valaisinpistorasioin, joihin voi asentaa ripustettavan valaisimen. S256 ESITYSVALAISTUSJÄRJESTELMÄ Järjestelmä sisältää esityksiä ja esiintymistä palvelevan valaistusjärjestelmän. Järjestelmään liittyvät jäljempänä kuvatut pääosat. Jos esitysvalaistusjärjestelmä toteutetaan käyttäen suunnitelmasta poikkeavia osia, on tekninen yhteensopivuus toimittajan vastuulla. Järjestelmän pääkomponentit himmentimineen, valo-ohjauspöytineen ja himmenninyksikköineen on määritelty esitysvalaistusjärjestelmän laiteluettelossa. Kaapeloinnit Noudatetaan yleisvalaistuksen kaapelointiperiaatetta. Tyristoriohjattujen valaisinten johdotuksessa käytetään häiriösuojattuja kaapeleita. Erityisvärimääriteltyjen kaapelointien ja asennuskourujen värit tarkistetaan arkkitehdiltä ennen tilausta. Valaisinyksiköiden liitäntäpisteet ja pistorasiat asennetaan suunnitelman mukaisesti. Pistorasioina käytetään kiinteistöön yleisesti tulevaa kalustesarjaa, värisävy kuitenkin valitaan mahdollisimman paljon taustavärin mukaiseksi. Liitäntäpisteet merkitään kortin ST 51.25 periaatteiden mukaisesti. Tunnus sisältää syöttävän keskuksen lisäksi ohjausjärjestelmän kanavan numeron. Valaisinyksikköihin sisältyvät kaikki tarvittavat valonlähteet, liitäntälaitteet, lisävarusteet, asennus- ja kiinnitysosat yms. tarvikkeet. Valaisinyksiköiden kiinnitystarvikkeiden soveltuvuus kohteeseen valittuun ripustusjärjestelmään tarkistetaan ennen tilausta. Valaisinyksikköjen kiinnitystarvikkeet kiinnitetään ripustusjärjestelmään luotettavasti, mutta samalla niin, että ne ovat myös helposti avattavissa ja siirrettävissä uuteen paikkaan. Valaisinyksiköiden lisävarusteet, kuten rajaimet, häikäisysuojat tai muut suojukset, avataan niin, että valaisinyksiköt ovat täydessä käyttökunnossa asennuksen jälkeen. Asentaminen Valaisinyksiköiden kytkeminen liitäntäpisteisiin ja/tai pistorasioihin tehdään suunnitelman mukaisesti. Valaisimet varustetaan turvavaijerein. 27

S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Kaikki seuraavissa luvuissa esitetyt lämmitysjärjestelmät noudattavat tässä luvussa (S26) esitettyjä yleisiä vaatimuksia. Lisävaatimukset kullekin järjestelmälle ja sen pääosille on esitetty ao. luvuissa. Lämmityslaitteet on valittu tarkoituksenmukaisesti sijoituspaikan mukaan. Suunnittelu ja dokumentointi Käyttödokumenttien on täytettävä standardin SFS 6000-753 liitteen 753A vaatimukset. Asentaminen Asennuksen tekijällä on oltava käytettävissään kustakin lämmitysjärjestelmästä asennusohje ja suunnitelma, joka sisältää SFS 6000-7-753:n mukaiset tiedot lattia- tai kattolämmityksistä ja muista lämmittimistä seuraavat tiedot: sijoituspiirros lämmitysyksiköistä ja termostaattien sijoituksesta liitäntäkoteloiden sijoitus johtimet, suojukset ja vastaavat mitoitusjännite ylivirtasuojalaitteiden mitoitusvirrat. Laadunvarmistus Laadunvarmistukseen kuuluu hyväksyntään, valmistukseen, asennuksiin, käyttöön ja huoltoon sekä luovutusdokumenttien laadintaan tarvittavat asiakirjat. Hyväksyttäminen rakennuttajalla on hoidettava ennen komponenttitilauksia ja asennuksen aloittamista. S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET Rakennuksen sadevesijärjestelmän toimivuus varmistetaan sähkölämmityksellä. Toiminta Lämmitystä ohjataan siihen tarkoitetulla ohjauslaittella, josta saadaan ohjauskäsky rakennusautomaatioon. Suunnittelu ja dokumentointi Asennuksia vastaavat asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet, piirustukset sekä tarkastuspöytäkirjat liitetään loppudokumentteihin. Lämmityskaapelien eristysresistanssi ja johdon resistanssi mitataan. Mittaustulokset liitetään käyttöönottopöytäkirjaan. Asentaminen Asennus tapahtuu valmistajan käyttöohjeiden mukaan. Kaikkien syöttökaapelien tulee olla ulkoilmassa tai maassa konsentrisella vaipalla tai suojapalmikolla varustettua tyyppiä (MCMK). 28