HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 143 3.5.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA PERINTÄTOIMISTOJEN KÄYTÖSTÄ LUOPUMISESTA Terke 2011-407 Esityslistan asia TJA/6 TJA lausunnon: Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan Terveyskeskuksen maksutulot olivat vuonna 2010 noin 43,5 milj. e. Laskuja lähetettiin 920 000 kpl, maksumuistutuksia lähti 135 000 kpl (15 %) ja perintään meni 73 000 laskua (8 %). Taloushallintopalvelut - liikelaitoksen mukaan kaupungin toimesta lähetetty maksumuistutus tehoaa vajaassa 50 % tapauksista. Tämä merkitsee, että suuri määrä terveyskeskuksen laskuja jää edelleen maksamatta ensimmäisen maksumuistutuksenkin jälkeen. Terveyskeskuksen asiakasmaksujen laskutuksen hoitaa Taloushallintopalvelu liikelaitos. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 2.5.2005 kaupungin rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeen, jonka mukaan kaupungin rahasaatavat on laskutettava ja perittävä tehokkaasti, nopeasti ja taloudellisesti. Ohjeessa todetaan myös, että kaupungin yksiköt voivat käyttää kaupungin organisaation ulkopuolista perintätoimistoa, mikäli se taloudelliset seikat ja toiminnan luonne huomioon ottaen on perusteltua. Terveyskeskus soveltaa kaupunginhallituksen päättämiä maksupoliittisia linjauksia, joiden mukaan pääsääntöisesti maksut peritään asiakasmaksulain säätämän enimmäismäärän suuruisina. Sinänsä terveyskeskusmaksun aiheuttamat hallinnolliset kulut ovat hyvin korkeat suhteessa saatavaan tuottoon. Laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007) 5 todetaan seuraavaa: Rahoitus- tai luottolaitos, perintätoiminnan harjoittaja tai muu toimitsija ei saa esiintyä velkojan toimeksiannosta hakijana tai asiamiehenä julkisen satavan ulosotossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen laskutuksen hoitaa Taloushallintopalvelu-liikelaitos, joka käyttää kaupungin organisaation ulkopuolista perintätoimistoa saataviensa perimiseen. Perintätoimistot perivät kaupungin velalliselta aina ensin omat perintäkulunsa, jotka
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 2 voivat olla suuremmat kuin itse kaupungin velka. Mikäli perintä ei tuota tulosta, perintätoimisto lähettää itse perittävän laskun suoraan eteenpäin ulosottoon. Edellä esitetyn perusteella terveyslautakunta pitää tärkeänä, että selvitetään mahdollisuus perustaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen organisaatio kunnallisten maksujen perimiseen. Tällöin myös saatavien perintäkulut voitaisiin pitää kohtuullisina ja kansainvälisten perintätoimistojen sijasta mahdollinen hyöty jäisi kuntalaisille itselleen, jos pääkaupunkiseudun kunnat perisivät saatavansa oman organisaationsa kautta, niin kuin laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta määrää. Näin perinnästä saatu tuotto voitaisiin esimerkiksi käyttää suoraan kuntapalveluihin. Terveysvaikutusten arviointi Kuntien omana toimintana erääntyneiden laskujen perintäkustannukset voidaan pitää palvelujen käyttäjille kohtuullisina ja perinnästä saadut mahdolliset tuotot voidaan käyttää esimerkiksi kunnan palveluihin. Kohtuulliset perintäkulut ja oman organisaation perinnän mahdollisten tuottojen ohjaaminen kunnan palveluihin vaikuttavat kuntalaisten eriarvoisuuden kaventamiseen, jolloin voidaan todeta, että aloitteen terveysvaikutukset ovat positiiviset. Pöytäkirjanote kaupunginhallitukselle. Käsittely Edellä oleva päätös syntyi äänin 5 (Autti, Kousa, Kuuskoski, Leppänen, Tuominen) - 4 (Heistaro, Muurinen, Snäll. Malinen) jäsen Autin jäsen Leppäsen kannattamana tekemän muutosesityksen mukaisena, jonka mukaan esittelijän lausuntoehdotuksen 3. kappaleen jälkeinen teksti muutetaan päätöksestä ilmeneväksi. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Terveyskeskuksen maksutulot olivat vuonna 2010 noin 43,5 milj. e. Laskuja lähetettiin 920 000 kpl, maksumuistutuksia lähti 135 000 kpl (15 %) ja perintään meni 73 000 laskua (8 %). Taloushallintopalvelut - liikelaitoksen mukaan kaupungin toimesta lähetetty maksumuistutus tehoaa vajaassa 50 % tapauksista. Tämä merkitsee, että suuri määrä terveyskeskuksen laskuja jää edelleen maksamatta ensimmäisen maksumuistutuksenkin jälkeen.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 3 Terveyskeskuksen asiakasmaksujen laskutuksen hoitaa Taloushallintopalvelu liikelaitos. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 2.5.2005 kaupungin rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeen, jonka mukaan kaupungin rahasaatavat on laskutettava ja perittävä tehokkaasti, nopeasti ja taloudellisesti. Ohjeessa todetaan myös, että kaupungin yksiköt voivat käyttää kaupungin organisaation ulkopuolista perintätoimistoa, mikäli se taloudelliset seikat ja toiminnan luonne huomioon ottaen on perusteltua. Terveyskeskus soveltaa kaupunginhallituksen päättämiä maksupoliittisia linjauksia, joiden mukaan pääsääntöisesti maksut peritään asiakasmaksulain säätämän enimmäismäärän suuruisina. Sinänsä terveyskeskusmaksun aiheuttamat hallinnolliset kulut ovat hyvin korkeat suhteessa saatavaan tuottoon. Terveyskeskuksen ensisijaisena tavoitteena on kohdentaa mahdollisimman suuri osa käytettävissä olevista taloudellisista resursseista palvelutoimintaan. Taloushallinto- ja siihen liittyvä laskutus ja perintä ovat terveyskeskuksen näkökulmasta kustannuksia, joiden kasvattaminen olisi väistämättä pois varsinaisesta ydintoiminnasta ja samalla siis kuntalaisten saamista palveluista. Perintätoimistojen hoitamasta perinnästä ei synny kustannuksia kaupungille. Mikäli laskuja ei lähetettäisi perintätoimistolle, jouduttaisiin lisäämään kaupungin itse lähettämiä maksumuistutuksia, mikä aiheuttaisi lisäkuluja, ilman että olisi mitään takeita siitä, että lisämaksumuistutusten teho olisi nykyistä parempi. Toisaalta, mikäli perintätoimisto ei lähettäisi maksumuistutuksia velallisille, lisääntyisivät ulosottoon menevät tapaukset, mikä vastaavasti toisi kaupungille lisäkuluja. Molemmissa tapauksissa taloushallinnon kustannukset lisääntyisivät varsinaisen ydintoiminnan kustannuksella, mikä ei ole perusteltua. Edellä mainituista syistä johtuen terveyslautakunta ei kannata perintätoimistojen käytöstä luopumista. Terveysvaikutusten arviointi Perintätoimiston käytöstä luopumisella olisi negatiivisia terveysvaikutuksia, koska luopuminen lisäisi hallinnollisia kuluja, mikä puolestaan vähentäisi varsinaiseen palvelutoimintaan kohdentuvaa rahoitusta ja sitä kautta terveyspalveluja. Esittelijä Paavo Arhinmäki ja yhdeksän muuta valtuutettua ovat
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 4 tehneet seuraavan valtuustoaloitteen: Helsingin kaupunki käyttää yksityisiä perintätoimistoja maksamattomien terveyskeskusmaksujen, päivähoitomaksujen ja asuinhuoneistojen vuokrien takaisinperinnässä. Myös HSY ilmoittaa käyttävänsä perintätoimistoja, samoin Helsingin kaupunginkirjastot. Kaikki nämä ovat ns. suoraan ulosottokelpoisia julkisoikeudellisia saatavia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa (OPTL:n tutkimustiedoksiantoja 98, 2009) on kartoitettu syitä siihen, miksi kunnat käyttävät perintätoimistoja. Tutkimuksessa kunnat esittivät tärkeimmäksi syyksi perinnän kustannustehokkuuden, erityisesti tekniikassa ja tietojärjestelmissä, joihin kunnan ei siten tarvitse investoida. Perintätoimistojen palvelut ovat lisäksi usein tilaajalle ilmaisia tai kustannukset ovat vähäisiä. Ne perivät saatavansa ja kulunsa velallisilta. Suoraan ulosottokelpoisesta saatavasta voidaan perintälain mukaisesti vaatia perintäkuluina maksumuistutuksesta enintään viisi euroa ja maksuvaatimuksesta (jonka lähettää perintätoimisto maksumuistutuksen jälkeen) enintään 12 euroa. Perintäkulujen enimmäismäärä saa samasta kuluttajavelasta olla korkeintaan 59 euroa. Tämä on pöyristyttävän paljon esimerkiksi maksamattomasta terveyskeskusmaksusta, joka on Helsingissä tällä hetkellä 13,70 euroa. Perintäkulut maksamattomista terveyskeskus- ja sairaalamaksuista rokottavat eniten pienituloisia paljon sairastavia ihmisiä, joilla ei ole varaa maksuihin. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädetty vuosittainen maksukatto, joka on nyt 633 euroa, Jos terveyskeskus- ja sairaalamaksut menevät perintään, alkuperäisten maksujen päälle tulleet perintäkulut eivät sisälly maksukattoon. Perintätoimistot ovat tehneet lainmukaisista maksimiperintäkuluista käytännön. Käytetyimpien perintätoimistojen joukossa Suomessa ovat AktivKapital. Lindorff ja Intrum Justitia. Nämä ylikansalliset ruotsalaisja norjalaistaustaiset yhtiöt tekevät huikeaa voittoa takaisinperintäbisneksellä pienituloisempien asiakkaiden kustannuksella. Edellä olevan perusteella esitämme, että Helsingin kaupunki luopuisi perintätoimistojen käytöstä.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 5 Aloitteesta on pyydetty lausunto kaupunginhallitukselle terveyslautakunnalta 16.5.2011 mennessä. Toimitusjohtaja toteaa, että aloitteesta on pyydetty lausunto myös hallintokeskuksen oikeuspalveluilta. Oikeuspalvelut toteavat lausunnossaan menettelyn lainmukaisuudesta mm. seuraavasti: Lainkohdassa tarkoitetaan kunnan saatavien osalta, että ainoastaan lainvastaisen menettelyn vuoksi määrättyä rahaseuraamusta ei saa antaa perintätoimistolle. Tällainen seuraamus on esimerkiksi pysäköintivirhemaksu. Muunlaisten julkisoikeudellisten saatavien perimiselle perintätoimiston kautta ei ole esteitä. Perintälain valmistelussa katsottiin erityisesti, että kuntien asema ja niiden perimien julkisoikeudellisten maksujen luonne ovat sellaisia, ettei ole perustetta rajoittaa saatavien perimistä toimeksisaajan kautta. Kuntien tulee siis sallia järjestää saataviensa perintä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Luonteeltaan kuntien perimät suoraan ulosottokelpoiset maksut ovat valtaosaltaan palvelumaksuja eli vastike kunnallisen palvelun käyttämisestä ja näin lähellä yksityisoikeudelliseen toimenpiteeseen perustuvaa saatavaa. Perintätoimistojen käytölle julkisoikeudellisen saatavan perinnässä mainittuja rajoituksia lukuun ottamatta ei näin ole laillisia esteitä. Perintälain säätämisen yhteydessä nimenomaan katsottiin, että kuntien saatavat ovat pääasiassa sellaisia, joihin perintätoimistoja voidaan käyttää, jos se on kunnan oman harkinnan mukaan tarkoituksenmukaista Lisätiedot: Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 42246