S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 1 ESPOON KAUPUNKI Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen yleissuunnitelma ja hoito- ja ja käyttösuunnitelma, vaihe I lähtö- vaihe I lähtökohdat TIIVISTELMÄ 30.1.2014
Finnoon linnustollisesti arvokkaan alueen yleissuunnitelma ja hoito- ja käyttösuunnitelma, vaihe I lähtökohdat LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Finnoon noin 300 hehtaarin aluekehityshankealue sijaitsee suunnitellun Länsimetron jatkon varrella Matinkylän länsipuolella ulottuen Länsiväylältä merenrantaan. Tulevan Finnoon metroaseman ympärille kehitettävä alue on osin vajaakäytössä teollisuus- ja varikkoalueena. Keskellä aluetta sijaitsee jätevedenpuhdistamon ylivuotoaltaasta syntynyt Finnoon lintukosteikko. Finnoossa vielä toistaiseksi sijaitseva jätevedenpuhdistamo toimintoineen siirtyy pois vuoteen 2022 mennessä, ja alueelle suunnitellaan metroasemaa ja 14 000-16 000 asukkaan kaupunginosaa. Tämän työn tarkoituksena on koota lähtökohdat vaiheen II yleissuunnitelmaa ja hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten lähtökohdat, sekä esittää mahdolliset lisäselvitystarpeet.
TIIVISTELMÄ Alueen ominaispiirteet ja vahvuudet Tarkastelualueelle sijoittuu kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaaksi lintualueeksi luokiteltu Finnoon IBA- ja FINIBA alue (IBA=Important Bird Areas, FINIBA=Finnish important Bird Areas). Siellä pesii Suomen toiseksi suurin naurulokkikolonia, jonka suojissa viihtyy useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Arvokkaimpia lintujen pesimäalueita ovat pengerretty allasalue sekä ruovikkoinen luhta. Linnuston kannalta tärkeitä ovat myös joutomaa-alue ja avoin yhteys Finnobäckenin kautta merelle. Tarkastelualueella esiintyy hyvin monipuolinen luontotyyppien kokonaisuus, joka muodostuu avovesialueista, ruovikkoalueista, niitty- ja luhta-alueista, pensaikoista, joutomaa-alueista sekä pienistä metsiköistä. Kasvillisuus luo elinympäristöjä linnuston ohella useille uhanalaisille ja silmälläpidettäville hyönteislajeille. Länsireunan täyttömaa-alueet (ruderaatti) lisäävät osaltaan alueella esiintyvien luontotyyppien monimuotoisuutta ja ovat mm. useiden uhanalaisten kovakuoriaislajien elinympäristöä. Alueella esiintyy myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoita, viitasammakkoja ja liito-oravia. Siellä on myös tiettävästi Suomen toinen elinvoimainen marskiviholaisesiintymä (NT). Finnoonlaakso muodostaa selkeän maisematilan. Ympäristöstä kumpuava vahva identiteetti vaikuttaa myös tulevaan asuinalueeseen. Tarkastelualueella on erinomainen potentiaali virkistyskäyttöä ajatellen. Virkistysalueena kohde on omaleimainen ja viherkäytävä jatkuu pohjoisessa Länsiväylän toiselle puolelle ja etelässä merelle. Lisäksi altaan alue on erinomainen luonnontarkkailupaikka. Suunnittelussa huomioon otettavia näkökulmia Alueen kehittämiseen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta myös ongelmia ja uhkatekijöitä, jotka tulee osata ottaa huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa. Suurena kysymyksenä on alueen luonnon sietokyky vastaanottaa ympäristön muutoksia. Tulvat: Meritulvat vaikuttavat alueen virkistyskäyttöön sekä alueen maankäyttöön yleisellä tasolla. Lisäksi Finnobäcken tulvii ajoittain lähiympäristöönsä. Tulvariskien vuoksi alueen rakentamisessa alimmaksi korkeustasoksi on määrätty +3.2 mpy (N2000). Altaan vedenpinnan vaihtelu: Puhdistamon siirtyessä Blominmäkeen on olemassa riski altaan kuivumisesta. Vesitaseeseen voidaan vaikuttaa johtamalla altaaseen hulevesiä rakentuvalta alueelta ja tarvittaessa varmistaa vesitasapaino pumppaamalla altaaseen lisävettä. Vedenpinnan säätelyssä tulee huomioida lintujen pesintäaika. Haitalliset vieraslajit: Tarkastelualueella on todettu esiintyvän joitakin haitallisia vieraslajeja kuten jättipalsamia ja kurtturuusua. Myös osmankäämien (ei vieraslaji) voimakas leviäminen on riski. Lintujen (lokit) aiheuttama haitta asukkaille: Altaan ympäristöön voi olla tarve istuttaa tai säästää siellä kasvavaa lintujen lentoreittejä ohjaavaa puustoa. On hyvä ottaa huomioon, että suuren lokkiparven äänet saattavat olla meluhaitta. Liito-oravien latvusyhteyksien katkeaminen: Tarkastelualueella esiintyy liito-oravia. Niiden liikkumisyhteyksiä selvitetään erillisenä työnä ja tulokset huomioidaan hoitoja käyttösuunnitelmassa. Uhkana on, että osa yhteyksistä katkeaa mm. suurten kuusien häviämisen myötä. Maan muokkaus ruderaattialueella: Ruderaattialueelle on tuotu pilaantuneita maita, ja alueen muokkauksessa on riskinä, että pilaantuneet maat kulkeutuvat pois alueelta tai pölyävät ilmaan. Toisaalta maan muokkaaminen saattaa olla tarpeen joidenkin alueella esiintyvien arvokkaiden kasvien ja perhosten säilymiselle. Ruderaattialue on riski myös imagollisesti, sillä se ei vastaa asukkaiden mielikuvaa kaupunkipuistosta.
Altaan pilaantuneen sedimentin ruoppaus: Altaassa on runsaasti pilaantuneita sedimenttejä. Jos siellä joudutaan tekemään ruoppaustoimenpiteitä, on olemassa erittäin suuri riski että pilaantuneet sedimentit leviävät hallitsemattomasti altaassa. Suojavyöhykkeiden riittävän leveyden mahdollistuminen: Paikoin tarkastelualueen reunamilla on hyvä olemassa oleva puusto, joka toimii osaltaan suojavyöhykkeenä tai sen osana. Paikoin vyöhyke jää kuitenkin hyvin kapeaksi. Jatkosuunnittelussa tulee tutkia, onko mahdollista parantaa tilannetta panostamalla suojavyöhykkeen laatuun. Uuden rakentamisen mukanaan tuomat vaikutukset: Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat väliaikaisia, mutta jatkuvat n. 10 v ajan. Niitä ovat mm. melu, isot koneet, kaivaminen, haitta virkistyskäytölle, sekä rakentamisen ja koneilla liikkumisen aiheuttama maan häiriintyminen. Lisäksi rakentaminen aiheuttaa todennäköisesti muutoksia myös tuuliolosuhteisiin ja vesitasapainoon. Muita uhkatekijöitä ovat asukasmäärän voimakkaan kasvun mukaan tuoma kulutuksen ja ilkivallan lisääntyminen. Tähän liittyvät riskit luonnon arvojen heikkenemisestä ja maiseman ominaispiirteiden muuttumisesta. Virkistyskäytön lisääntymisen aiheuttama haitta: Asukasmäärän kasvaminen tuo mukanaan ihmisen toiminnan aiheuttamaa häiriötä luonnolle: maaston kuluminen, roskaaminen ja melu, sekä tulen tekeminen, koirien vapaana pitäminen, kissojen lisääntyminen, liikkuminen alueella lintujen pesimäaikaan. Myös valaistus saattaa aiheuttaa haittaa mm. lepakoille. Suunnittelussa on syytä miettiä, onko reittiverkko riittävän kattava tulevalle käytölle ja voiko reittien puuttuminen olla uhka alueen luonnolle. TAVOITTEET JA SUOSITUKSET Tavoitteet Laadittavan yleissuunnitelman ja hoito- ja käyttösuunnitelman keskeisimpänä tavoitteena on turvata olevat luontoarvot ja luoda edellytykset niiden säilymiselle ja lisääntymiselle. Erityisesti halutaan varmistaa arvokkaan Finnoon altaan linnustoalueen arvojen säilyminen. Osatavoitteita Uhanalaisen tai muutoin harvinaisen lajiston elinolosuhteiden säilyttäminen Muiden luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien huomioiminen Ruderaattialueen arvojen ylläpitäminen Pienbiotooppien arvojen säilyttäminen Riittävien suojavyöhykkeiden kehittäminen Altaan vesitaseeseen ja meritulvaan vaikuttavien tekijöiden huomioiminen Pilaantuneen maan hallitseminen Maiseman arvojen ja virkistysarvojen parantaminen Suositukset jatkosuunnittelua varten Alueen arvot ja niihin mahdollisesti kohdistuvat uhat on työn aikana tunnistettu ja hoitotoimenpiteiden suunnittelulla arvot säilytetään. Suosituksissa haetaan keinoja joiden avulla voidaan turvata arvojen, erityisesti linnustoalueen arvojen, säilyminen ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Hoitotoimenpiteet Jatkosuunnittelun yhteydessä laaditaan hoitosuunnitelma eli vuosittain toistuvat ja määrävuosina toistuvat hoitotoimenpiteet. Hoitotoimenpiteiden avulla voidaan vaikuttaa pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen yhteyden säilyttämiseen ja korostamiseen. Tähän avoimeen maisematilaan liittyy luontoarvojen lisäksi kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Suunnitelmallisten niittojen ja mahdollisen laiduntamisen avulla estetään umpeenkasvua. Vieraslajien poistoon tähtäävien toimenpiteiden avulla turvataan arvokkaan lajiston säilyminen. Metsänhoidossa reunavyöhykkeen käsittely on erityisen tärkeää.
Jatkotoimenpiteet Altaan osalta tarkkaillaan vesipinnan laajuutta. Tarvittaessa altaan kasvillisuutta raivataan/ niitetään. Ruoppausta ei tehdä, jollei se osoittaudu välttämättömäksi. Ruderaatti on osa virkistysaluetta ja asuinympäristöä. Jatkossa on syytä tutkia sekä asuntojen ikkunoista avautuvat näkymät että reiteiltä aukeava jalankulkijan maisema. Hoitotoimenpiteet osana luonnontarkkailumahdollisuuksien kehittämistä Alueella tulee olla opastus, josta käy ilmi aluekokonaisuuden luonnon arvot ja perustelut joillekin ratkaisuille. Alueopasteissa on hyvä kertoa alueen luonteesta, historiasta ja luonnon erityispiirteistä. Luontopolulla tulee olla oma luontoarvoista kertova opastus, jossa linnuston rooli on tärkeässä asemassa. Myös luonnontarkkailua palvelevat rakenteet ja muut kohteen luonteeseen sopivat varusteet ovat osa luontopolun palveluita. Ulkoilureittien suunnittelun yhteydessä tulee käsitellä reittien suhdetta luontoarvoihin, mm. ottaa niiden linjauksessa huomioon arvokkaat lintualueet. Lisäksi voidaan tutkia eri luontotyyppien tukemista ja kehittämismahdollisuuksia reittien linjaamisen yhteydessä. Rakentamisen yhteydessä voidaan mm. synnyttää uusia uhanalaisten perhosten elinympäristöjä. Yhteydet luontopolulle on syytä tarkastella niin, että yhteyksien määrä ja sijainti eivät aiheuta tai lisää läpikulkuliikennettä. Alueelle laaditaan seurantaohjelma, jonka avulla rakentamisen aikaisia (n. 10 v) vaikutuksia voidaan verrata lähtö- ja lopputilanteeseen. Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tulee sisällyttää seurantatutkimukset, mm. lintulaskennat ja kasvillisuusseurannat. Lisäselvitystarve Mahdolliset tarkentavat kasvillisuusselvitykset mm. ruderaatti- ja luhtaalueilla (mahdollisesti uhanalaiset lajit, vieraslajit). Erityisesti huomioitavien perhoslajien esiintymisen tarkempi selvitys Veden pinnan korkeuden vaihteluvälin selvittäminen altaassa Altaan ympäristön pohjavesiputkien säännöllinen havainnointi Lintualtaan vapaan vesipinta-alan kartoitus ja vesisyvyyden luotaus Kromijätteen liukoisuuden ja pohjaveden haitta-aineiden täydentävät tutkimukset Altaan pohjoispuolen maakasojen mahdollisen pilaantuneisuuden selvitys Altaan ruoppaustarpeen selvittäminen luonnonsuojelunäkökohdista Sedimentin ruoppaustarpeen selvitys ja pilaantuneisuuden jatkoselvitys ruoppausmassojen läjitys- ja käsittelykriteereiden määrittämiseksi. Reittien rakennettavuuden selvittämiseksi paino- ja siipikairaukset ja maanäytteenotot Vuorovaikutus Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään laajalla asiantuntija työryhmällä ja suunnittelun yhteydessä järjestetään mahdollisuus vaikuttaa sen laadintaan. Finnoon altaan yleissuunnitelman ja suojelualueen hoitosuunnitelman vaiheen II (suunnitelma) aikana on syytä tehdä yhteistyötä ja kuulla useiden eri alojen asiantuntijoiden lisäksi mm. ELY keskuksen, HSY:n, sekä Tringan (Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry), SPS (Suomen Perhostutkijain Seura ry) ja Suomenojan Luonto ry:n edustajia.