Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu
WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien, eliöyhteisöjen, ekosysteemien sekä metsissä elävien eliölajien ja niiden geneettisen perimän runsautta ja monipuolisuutta.
Suomen metsät Noin 70 % Suomen pinta-alasta on metsien peitossa. Tiukasti suojeltuja metsämaan metsiä on Lapissa 13 % ja Etelä-Suomessa 2 % metsämaan pinta-alasta. Hakkaamattomia luonnonmetsiä on enää muutama prosentti metsistä, eikä näitäkään ole kaikkia suojeltu. Eläin- ja kasvilajeista n. 50 % on metsälajeja. Metsät jakautuvat pohjois-, keski-, eteläja hemiboreaalisiin vyöhykkeisiin
Suomen metsäpintaala ja suojelualueet Suomen suojelualueet Suomen metsäpinta-ala
Etelä-Suomen metsien suojelu Etelä-Suomen metsät ovat eläin- ja kasvilajistoltaan maamme rikkainta luontoa (mm. lehdot) Etelä-Suomen metsistä 2 % on suojeltu Lähes jokaista Etelä-Suomen metsähehtaaria on viimeisen 60 vuoden aikana käsitelty metsätaloudellisin toimin Muutokset maankäytössä pienentävät metsäalaa ja pirstaloivat yhtenäisiä metsäalueita WWF:n mielestä Etelä-Suomen metsien suojelu on 2000-luvun alun tärkein metsäpoliittinen tavoite Suomessa Etelä-Suomen metsien suojelu edistää myös metsien virkistyskäyttöä ja luontomatkailua 13,7 % 3,7 % 4,4 % 1,9 % Metsien suojelutilanne kasvillisuusvyöhykkeittäin
Suojelun tavoitteet 17 % suojeluaste YK:n sopimuksen mukaisesti Monipuoliset metsänkasvatusmenetelmät Metsäenergian käytön vaikutusten selvittäminen ja intensiteetin oikea mitoittaminen Jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu koko Suomessa METSO-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen Vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen loppuun Parhaimman tutkimustiedon käytäntöön soveltaminen
Metsälajien uhanalaisuus Suomen noin 45 000 eliölajista vain 21 000 tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Uhanalaisista lajeista 36 % elää ensisijaisesti metsissä, varsinkin lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Metsissä elää 814 uhanalaista lajia, 776 silmälläpidettävää, 108 metsälajia on jo hävinnyt Uhanalaisia metsälajeja on mm. seuraavissa lajiryhmissä: Lahottajasienet, epifyyttijäkälät, sammalet, kovakuoriaiset, pistiäiset, kaksisiipiset, linnut Metsien 76 luontotyypistä uhanalaisia oli n. 60 % erityisen uhanalaisia ovat lehdot ja vanhat lehtipuuvaltaiset kangasmetsät (joissa myös suurin osa uhanalaisista lajeista elää)
Merkittävimpiä uhanalaistumiseen vaikuttavia syitä ovat olleet mm. Metsien uudistamis- ja hoitotoimet (voimakas talousmetsien käsittely) Metsärakenteen yksipuolisuus (ei luontaisia pienhäiriöitä) Metsäalueiden pirstoutuminen (mm. metsäteiden ja infrastruktuurin rakentaminen) Soiden ojitus Lahopuun niukkuus Vanhojen metsien vähyys Yksipuulajisuus Tasaikäisyys
Metsien suojelua tulee kehittää Keinoja metsien suojelun parantamiseksi Ennallistaminen jäljittelemällä metsien luontaista häiriödynamiikkaa (esim. kulotus, puiden kaato, lahopuun teko) Edistämällä luonnonmukaisempaa metsänhoitoa tukevaa FSCsertifiointia METSO-ohjelma (rahoituksen turvaaminen) Ympäristöhallinnon resurssien lisääminen Laajentamalla pienialaisia ja sirpalemaisia suojeltuja metsiä ja luomalla ekologisia yhteyksiä erillään olevien suojelualueiden välillä -> suojelualueverkostot Turvaamalla vailla suojelua olevien, luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien säilyminen
Metsien suojelu ja maisematason suunnittelu Suojeluverkon kehittäminen olemassaoleva suojelualue uusi suojelualue, määräaikainen tai pysyvä talousmetsien hoito (pehmeämmät metsienhoitomenetelmät) Luonnonhoitoalue (ennallistaminen) metsälaki- yms. kohteet lajistonsuojelu luontotyypin suojelu Lähde: Syrjänen et al. Metson seuranta- ja arviointi 2006
Talousmetsien monipuolisempi hoito Kolmannes on kiinnostunut painottamaan metsänkasvatuksessaan luonto-, ja maisema-arvoja tai metsän monikäyttöä laajemmin kuin puuntuotantoa Metsien peitteellisyyttä paremmin säilyttäviä pienaukko- ja poimintahakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Ylläpidettävä tärkeitä rakenteita, kuten lahopuuta ja järeitä vanhoja puuyksilöitä Metsälakiin tehokkaammat kirjaukset lakikohteiden suojelemiseksi FSC-sertifiointi Kesäaikaisten hakkuiden välttäminen herkillä kohteilla Hoitotoimet huomioisivat metsänomistajan tavoitteita
Monitavoitteinen metsänhoito uusia lähestymistapoja metsänhoitoon Monitavoitteisessa metsänhoidossa metsäluontoa hoidetaan ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Se sisältää: metsien suojelun metsien taloudellisen hyödyntämisen riistan- ja maisemanhoidon matkailun ja virkistyskäytön poronhoidon ja muiden metsiin perustuvien elinkeinojen tarpeet. kulttuuri- ja historia-arvot sekä henkinen pääoma
Mitä tekee? Edistää Etelä-Suomen metsien suojelua METSO -ohjelman seuranta Valtion omistamien arvometsien suojelu Perintömetsien perustaminen Edistää vastuullista ja kestävää metsänhoitoa Suomessa Metsälain uudistamisen valmistelu Metsänhoidon suositusten uudistamisen valmistelu FSC-sertifiointi Kansallinen metsäohjelma Ennallistaa arvokkaita metsäluontokohteita Talkooleirit, luonnonhoitokohteet Metsälaidun-hanke
WWF:n Perintömetsäohjelma Tavoitteena on edistää vapaaehtoista metsien suojelua Suomessa. Perintömetsän voi perustaa kuka tahansa metsää omistava taho Ohjelman suojelukriteerit ovat joustavat, sillä Perintömetsäkohteen arvo voi perustua esimerkiksi sen kauneuteen, tunne- tai perinnearvoihin tai rikkaaseen luontoon. 12 vuoden aikana perintömetsiä on perustettu 115 kpl:ta ympäri Suomea. Perintömetsien yhteinen pinta-ala on yli 1150 hehtaaria Mukana yksityismetsänomistajia, kuntia, seurakuntia ja yhtiöitä Suojelusta ei makseta korvausta
KIITOS!, Maija Kaukonen 1.7.2010, F2F koulutus