Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Tausta Kuusi- ja koivutukkien tuonti Suomeen on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvulla 2,5 Saha- ja vaneritukkien tuonti Suomeen milj. m 3 Kuusitukki Koivutukki 2 1,5 1 0,5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähde: Metla 2
Tuontikoivun laatu Tutkimuksen tavoitteet: Määrittää Venäjältä tuotavien vanerikoivutukkien ja niistä sorvattujen viilujen laatuvaihtelu sekä verrata tuontikoivua kotimaiseen, kakkosharvennusvaiheen viljelyrauduskoivuun Simuloida puutavaralajien saantoja ja laatuja apteerattaessa a) vaneritukkeja tai b) sahatukkeja 3
Tuontikoivun laatu, aineistot Pystymittaus-, tukki-, viilu- ja puunäyteaineistoja Venäjältä ja Suomesta: Karjalan tasavalta: 3 metsikköä, joista tukkeja Joensuuhun sorvauskokeisiin Leningradin alue: 3 pystymitattua metsikköä, joista kahdelta tukkeja Joensuuhun sorvauskokeisiin Vologdan alue: ei maastomittauksia, vaneritukkeja junavaunuotantana Joensuuhun kahdelta lähtöasemalta Vologdasta Pohjois-Karjala: 4 pystymitattua harvennuskoivuleimikkoa, tukkeja sorvauskokeisiin kahdelta leimikolta 4
Aineistot, koivumetsiköt Pystymitatut metsiköt Junaotantapuiden lähtöasemat 5
Tukkivähennys* 80 70 Tukkivähennys, % 60 50 40 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Karjalan tasavalta Leningradin alue Pohjois-Karjala Vaneritukkiapteeraus Sahatukkiapteeraus * Tukkivähennys = tukin dimensiot täyttävän, mutta vikojen vuoksi tukiksi kelpaamattoman rungonosan osuus teoreettisesta maksimitukkitilavuudesta (laskettu pystymittausten perusteella) 6
Runkojen tavaralajijakauma, vaneritukkiapteeraus 100% Rungon keskitilavuus, dm 3 791 275 189 699 787 670 477 414 328 337 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Karjalan tasavalta Leningradin alue Pohjois-Karjala Oksaton vaneritukki Vaneritukki Kuitupuu Hukkapuu 7
Sorvaus Sorvauskokeet 9 erää, n. 30 60 m 3 / erä Yhteensä n. 500 m 3 sorvattuja tukkeja Kuva: Vesa Ala-Aho 8
Viilujen laatujakaumat 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Karjalan tasavalta Leningradin alue Vologdan alue Pohjois-Karjala Kotimainen Tuontipuu Parhaat pintaladut Muut pintalaadut Keskilaadut 9
Viilujen poikittaisen vetolujuuden testaus Testikoekappale Kolme tyvitukkia valittiin kustakin koemetsiköstä (1 pieni, 1 keskisuuri, 1 suuri tukki) Kustakin tukista valittiin toinen sorvipölkky tyveltä lukien Sorvaus yhdellä asetteella ja samaa sorvaajaa käyttäen Kolme viilunäytettä heti sorvauksen jälkeen: viilun alusta (läheltä pölkyn pintaa), puolivälistä ja viilun lopusta (läheltä purilasosaa) Kolme vetolujuuskoekappaletta (50 x 100 mm) kustakin viilunäytteestä Koekappaleiden paksuuden mittaus Lujuus mitattiin käyttäen pneumaattista vetokoestuslaitetta Yhteensä 243 koetta Kuva: Juha Arponen 10
Viilujen poikittainen vetolujuus 1,95 Poikittainen vetolujuus, MPa 1,9 1,85 1,8 1,75 Tuontipuu Kotimainen Kaikki 1,7 Sydänosan näytteet Väliosan näytteet Pintaosan näytteet Kaikki 11
Johtopäätökset Tuontikoivutukin laatu riippuu paljolti tukin toimittajasta Raakkiprosentti tehtaalla tyypillisesti 1-20 Alueellisista laatueroista ei voi tämän tapaustutkimuksen aineiston perusteella tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä Eri kohteista tulleiden tuontikoivuerien laatu vaihtelee selvästi enemmän kuin kotimaisten viljelykoivikoiden laatu Viljelykoivikoista saatavan vaneritukin keskikoko on toistaiseksi pienempi kuin venäläisiltä päätehakkuuleimikoilta saatava tukki Tämän vuoksi hyvien pintaviilujen osuus on pienempi viljelykoivutukeissa tukkiraaka-aine tulisi ohjata vaneritehtaiden tuotepaletin mukaan: Tuontikoivu enemmän arvokkaita pintaviiluja tukit tehtaille jotka valmistavat päällystämättömiä vanereita sisustus- tms. visuaalisiin käyttökohteisiin Viljelykoivikot enemmän keskilaatuisia viiluja tukit tehtaille jotka valmistavat pinnoitettavia vanereita 12