Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu SUY WSP Finland Oy C: 2/2009

Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-Liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 16.2.2009 Tekijä(t) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen ja Teemu Sihvola Julkaisun nimi Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu Tiivistelmä Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa laajempaa palvelulinjojen uudistustyötä. Liikenne on kilpailutettu keväällä 2008 ja kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alkaessa. Kilpailutus on tuonut reunaehtoja uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Uudet reitit ja aikataulut on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa. Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Suunnittelussa on huomioitu kuitenkin erityisesti senioreiden ja liikuntarajoitteisten tarpeet. Lisäksi palvelulinjat täydentävät tarjontaa alueilla, joilla muutoin palvelutaso on heikompi. Helsingissä palvelulinjoja liikennöidään 22 autolla. Nykyiset palvelulinjojen reitit ovat usein vaikeasti hahmotettavia ja vuorovälit pitkiä. Tavallisesti samalla linjatunnuksella ajetaan useita reittejä. Numerointi on tehty perustamisjärjestyksessä. Uudistuksen tavoitteena on ollut tuottaa selkeästi hahmotettavat reitit ja helposti muistettavat aikataulut. Reitti- ja aikataulumuutokset ovat lähes kaikilla alueilla erittäin merkittäviä. Tavoitteena on ollut, että muun joukkoliikenteen tavoin yhdellä linjatunnuksella ajetaan vain yhtä reittiä. Aikatauluissa on ollut tavoitteena tunnin vuoroväli, joka on helposti muistettavissa ja mahdollistaa usein alueiden kattavan palvelun. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahdella autolla täysin kutsuohjauksista linjaa ja kahdella autolla osin kutsuohjauksista linjaa, joilla on 2 3 aikataulun mukaisesti ajettavaa pysäkkiä. Palvelulinjojen liikennöintikustannukset ovat nykytilanteessa 2 372 000 euroa vuoden 2008 keväällä ratkaistun tarjouskilpailun mukaisilla hinnoilla. Suunnitelma lisää liikennöintikustannuksia 154 000 euroa. Noin kolmasosalla linjoista kokeillaan liikennöintiaikojen pidentämistä ja lauantailiikennettä. Lisäksi kustannuksia syntyy lisää Itä-Helsingin linjojen autojärjestelyistä. Pääsääntöisesti HKL maksaa kustannuksista 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Avainsanat (asiasanat) palvelulinjat, kutsuohjaus, joukkoliikenne Muut tiedot taitto: Mirva Ilmoniemi, kansikuva: Markku Alén Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja C: 2/2009 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2009 suomi 72 -

Utgivare HELSINGFORS STADS TRAFIKVERK Planerigsenhet SAMMANDRAGSSIDA Datum 16.2.2009 Författare Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen, Teemu Sihvola och Stefan Forstén Publikation Planeringen av nya rutter och tidtabeller för Helsingfors stads servicelinjer Sammandrag Planeringen av de nya servicelinjernas rutter och tidtabeller är en del av ett större utvecklingsarbete av servicelinjerna. Trafi ken konkurrensutsattes på våren 2008 och den konkurrensutsatta trafi ken startar i början av 2009. Det att trafi ken har konkurrensutsatts har medfört nya villkor för planeringen av de nya rutterna och tidtabellerna. Servicelinjerna är kollektivtrafi k som är öppen för alla. I planeringen har man dock speciellt beaktat behoven för seniorer och rörelsehindrade. Dessutom förbättrar servicelinjerna utbudet i områden som i annars skulle ha sämre servicenivå. I Helsingfors trafi keras servicelinjerna av 22 bilar. De nuvarande servicelinjerna är ofta svåra att gestalta och intervallen mellan turerna är stora. Vanligtvis kör man många rutter med samma linjenummer. Numreringen av linjerna är gjord enligt den ordning linjerna har tagits i bruk. Målsättningen med reformen har varit att skapa rutter som är lätta att gestalta samt tidtabeller som är lätta att minnas. Det har medfört att rutt- och tidtabellsförändringarna är stora i alla regioner. Målet har varit att man, liksom inom den övriga kollektivtrafi ken, med ett linjenummer kör endast en rutt. Målet för tidtabellerna har varit att man kör rutterna med en timmes mellanrum, vilket är lätt att minnas, och vilket samtidigt medför en heltäckande service för regionerna. År 2009 prövar man med två bilar rutter som helt bygger på anrop samt två bilar som delvis kör enligt anrop. De senare nämnda har 2 3 hållplatser som de kör via enligt en tidtabell. Kostnaderna för servicelinjerna är i nuläge 2 372 000 euro enligt de priser som användes i anbudstävlingen våren 2008. Den uppgjorda planen ökar kostnaderna med 154 000 euro. På cirka en tredjedel av rutterna prövar man på förlängda körtider samt på lördagsturer. Dessutom ökar kostnaderna på grund av bil arrangemangen för linjerna i östra Helsingfors. Huvudregeln är att HST betalar 55% av kostnaderna medan socialbyrån betalar 45%. Nyckelord Servicelinjer, anropsnavigering, kollektivtrafi k Övriga information layout: Mirva Ilmoniemi, pärmbild: Markku Alén Seriens nummer ISSN nummer ISBN nummer HKL series C: 2/2009 Tryckningsort och -år Språk Sidantal Appendix Helsingfors 2009 fi nska 72 -

Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication 16.2.2009 Author(s) Simo Airaksinen, Tero Anttila, Annika Rantala, Paula Leppänen and Teemu Sihvola Name of publication Route Network and Timetable Plan for Service Lines in Helsinki Abstract As a part of a wider renewal of the service lines in Helsinki, new routes and timetables were planned. The service line traffi c was put out to tender in spring 2008 and the tendered traffi c will start in the beginning of year 2009. Tendering meant new conditions for the new routes and timetables, which will be introduced in the beginning of year 2009. Service lines are a part of public transport open for everyone. However, especially the needs of elderly and disabled people have been taken into account. Service lines also complete the public transport system in low-service-level areas. In Helsinki, 22 vehicles are used to operate the service lines. The existing routes are often diffi cult to perceive and intervals are long. Usually multiple routes are driven with the same line number. Line numbers have been assigned to the lines in the same order the lines were established. The objective of the renewal has been to plan easily-perceivable routes and easy-to-remember timetables. Changes in routes and timetables are remarkable in almost all areas. The amount of service line numbers used has been increased, since the goal was that for each individual route, a specifi c line number is used. Multiple lines share common vehicles though. For the timetables, the goal was one hour interval, which is easy to remember and often it enables areas to be serviced. During the year 2009, two vehicles are going to be tested on a fully demand-responsive line with no timetables, and two vehicles on a partly demand-responsive line which has 2 3 stops where the vehicles stop according to a timetable. The operating costs of the service lines at the current state are 2 372 000 euros per year using the prices of the tender in spring 2008. This plan will increase costs by 154 000 euros. The increase derives from longer service hours and Saturday traffi c. As a general rule, Helsinki City Transport (HKL) will pay 55 % of the costs and the social services 45%. Key words service lines, demand-responsiveness, public transport Other information layout: Mirva Ilmoniemi, cover photo: Markku Alén Serie number ISSN number ISBN number HKL series C: 2/2009 Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2009 Finnish 72 -

6 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Esipuhe Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu on osa HKL:n palvelulinjaprojektia. Reunaehdon työlle on antanut palvelulinjojen liikennöinnin kilpailuttaminen, joka on ratkaistu toukokuussa 2008. Tarjouskilpailun mukainen liikenne aloitetaan vuoden 2009 alusta. Samanaikaisesti on tarkoitus uudistaa palvelulinjojen aikatauluja ja reittejä tämän työn mukaisesti. Työtä on ohjannut palveluliikenteen johtoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lehmuskoski Leena Rautanen-Saari Ville Lepistö Antti Lautela Marjo Hautamäki Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Eija Kankare Kimmo Rönkä Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja HKL HKL, sihteeri HKL SOSV SOSV SOSV McCann Movense Movense WSP WSP Linjastosuunnittelua on ohjannut linjastoryhmä, johon ovat kuuluneet: Ville Lepistö Antti Lautela Tuomas Päivinen Jukka-Pekka Sorjonen Vesa Kemppainen Simo Airaksinen Annika Rantala HKL, puheenjohtaja ja sihteeri HKL SOSV SOSV Movense WSP WSP Palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelussa konsulttina on ollut WSP Finland Oy, josta työssä ovat olleet mukana Simo Airaksinen ja Annika Rantala. Asiantuntijoina ovat toimineet Tero Anttila ja Teemu Sihvola. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 7

8 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Sisältö ESIPUHE...7 JOHDANTO...11 1 HELSINGIN PALVELULINJALIIKENTEEN VISIO...11 2 SUUNNITTELUPERIAATTEET...12 2.1 Yleistä... 12 2.2 Palvelualueet ja reitit... 12 2.3 Muu joukkoliikenne... 13 2.4 Kutsuohjaus... 14 2.4.1 Kutsuohjauksen periaatteet... 14 2.4.2 Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit... 14 2.5 Liikennöintiajat... 15 2.6 Kierrosajat ja aikataulut... 15 2.7 Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi... 16 2.8 Kävely-yhteydet... 16 2.9 Pysäkit... 16 2.10 Kuljettajapalvelu... 17 2.11 Markkinointi ja tiedotus... 17 3 NYKYTILANNE...18 3.1 Yleistä... 18 3.2 Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen... 18 3.2.1 Väestöennusteet Helsingissä...18 3.2.2 Lauttasaari... 20 3.2.3 Munkkiniemi... 21 3.2.4 Haaga ja Pitäjänmäki... 22 3.2.5 Maunula ja Pakila... 24 3.2.6 Malmi, Puistola ja Pihlajamäki... 25 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 9

3.2.7 Kallio ja Vallila... 26 3.2.8 Herttoniemi ja Laajasalo... 28 3.2.9 Itäkeskus... 30 3.2.10 Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki... 31 3.2.11 Vuosaari... 32 3.3 Liikennöintikustannukset ja kilpailutettu liikenne... 35 3.4 Palvelulinjojen tarkastelu matkustajamäärien kannalta... 37 3.5 Liikennöitsijän näkemys kutsulinjoista...40 4 LINJASTON JA LIIKENNÖINNIN KEHITTÄMINEN...41 4.1 Liikennöintikustannusten laskeminen... 41 4.2 Lauttasaari... 41 4.3 Munkkiniemi... 43 4.4 Haaga, Kannelmäki ja Pitäjänmäki... 46 4.5 Kallio, Pakila ja Vallila... 52 4.6 Malmi, Maunula, Puistola ja Pihlajamäki... 54 4.7 Herttoniemi ja Itäkeskus... 58 4.8 Myllypuro, Kontula ja Mellunmäki... 63 4.9 Vuosaari... 66 4.10 Lauantailiikenne... 71 10 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Johdanto Palvelulinjat ovat kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjojen tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Lisäksi palvelulinjat täydentävät joukkoliikennetarjontaa alueilla, joilla ei ole muutoin riittävää joukkoliikenteen tarjontaa. Helsingissä on syksyllä 2008 yhteensä 20 palvelulinjaa, joita liikennöidään 22 autolla. Tämä työ on osa laajempaa palvelulinjaston uudistamista. Uudet aikataulut ja reitit on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alkaessa samalla, kun aloitetaan liikennöinti toukokuussa 2008 ratkaistun tarjouskilpailun mukaisesti. Lähtökohtana työlle ovat olleet Helsingin joukkoliikennelautakunnan 31.1.2008 hyväksymät palveluliikenteen kehittämisperiaatteet ja Movense Oy:n tekemät palvelulinjojen uudistuskortit. Palvelulinjojen liikennöinnistä HKL maksaa 55 % ja sosiaalivirasto 45 %. Vuosittaiset kokonaisliikennöintikustannukset vuonna 2007 ovat olleet 2 024 900 euroa. Vuoden 2009 alussa alkavilla sopimuksilla vastaava liikenne maksaisi 2 339 000 euroa vuodessa. 1 Keväällä 2009 ratkaistussa tarjouskilpailussa liikennöintiajat olivat jonkin verran nykyistä pidemmät, minkä vuoksi tarjouskilpailun mukaisen liikenteen kustannukset ovat 2 372 000 euroa vuodessa. Jatkossa tässä raportissa verrataan liikennöintikustannusten muutoksia uusien sopimusten mukaisiin hintoihin tarjouskilpailun mukaisessa liikenteen laajuudessa. Toisin sanoen vertailut perustuvat hintoihin, joissa kokonaiskustannukset ovat 2 372 000 euroa vuodessa. 1 Helsingin palvelulinjaliikenteen visio HKL:n tavoitteena on tarjota kaupunkilaisille tasapuoliset liikkumismahdollisuudet ja luoda edellytykset toimivalle ja elinvoimaiselle kaupungille. Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Palvelulinjat liittyvät erityisesti esteettömän kaupunkiliikenteen tarjoamiseen. Tavoitteena on palvella erityisesti ikääntyviä, liikuntaesteisiä sekä muita liikkumiskyvyltään rajoittuneita. Toisena tavoitteena on siten vähentää tulevaisuudessa muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Palveluliikenteen kehittämisen painopiste on esikaupunkialueilla, joilla kävelyetäisyydet pysäkeille ovat kantakaupunkia pitemmät ja lähtömäärät pienemmät. Toisaalta väestön ikääntyminen on suhteessa voimakkaampaa itäisissä ja koillisissa suurpiireissä kuin eteläisissä ja keskisissä osissa. 2 Helsingissä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa muuta pääkaupunkiseutua nopeammin. Sen vuoksi on perusteltua kohdentaa palvelua erityisesti heidän tarpeisiinsa. Tulevaisuudessa ikääntyvä väestö on entistä aktiivisempaa ja vaativampaa. Kun liikennejärjestelmää kehitetään myös iäkkäiden kannalta, tuetaan heidän osallistu- 1 Summa on laskettu syksyn 2008 liikennöintiajoilla ja vuoden 2009 alussa alkavan sopimuksen yksikköhinnoilla. Vuoden 2008 tammi toukokuun kustannuksista koko vuodelle laajennettuna tulee 2 170 000 /vuosi. 2 Helsingin palvelulinjat: suunnittelu ja toteutus. HKL B: 3/2005. Sami Aherva. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 11

mismahdollisuuksiaan ja kotona asumista. Näin ehkäistään tapaturmista, laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja erilliskuljetuksista aiheutuvien kustannusten kasvua. 3 Lisäksi palvelulinjat täydentävät yhteys- ja palvelutarjonnallaan normaalilinjastoa. Näin ollen palvelulinjat tarjoavat palveluita alueilla, joilla joukkoliikenteen tarjonta on muutoin vähäistä. 2 Suunnitteluperiaatteet 2.1 Yleistä Palvelulinjat ovat osa kaikille avointa joukkoliikennettä. Erityisesti palvelulinjat on suunniteltu palvelemaan senioreita ja ikääntyviä, joiden aktiivisuus kasvaa tulevaisuudessa. Palvelulinjojen pitää olla kuitenkin kaikille matkustajille houkuttelevia etenkin alueilla, joilla muun joukkoliikenteen tarjonta on vähäistä ja kysyntä ei ole riittävää. Lisäksi osa palvelulinjoista on suunniteltu koululaisten lähtökohdista. Koska palvelulinjojen kohteisiin kuuluvat kauppakeskukset, tarjoavat linjat kaikille erinomaisen liikkumismahdollisuuden kaupan ja kodin välille. Sosiaalivirasto osallistuu palvelulinjojen kustannuksiin pääsääntöisesti 45 % osuudella. Sen vuoksi palvelulinjat suunnitellaan yhdessä sosiaaliviraston kanssa. Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä terveyskeskusten sekä vanhus- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi suunnittelussa kuullaan alue- ja kaupunginosayhdistyksiä. Palvelulinjat suunnitellaan alueittain, esimerkiksi suurpiireittäin. Tällöin voidaan suunnitella alueen palvelulinjasto useamman linjan kokonaisuutena. Näin tarjonta voidaan suunnitella paremmin kysyntää vastaavaksi sekä nykytilanteessa että muutaman vuoden päähän. Näissä suunnitteluperiaatteissa esitetään yleiset palvelulinjojen liikennöinnin suunnittelun periaatteet. 2.2 Palvelualueet ja reitit Palvelulinjojen on oltava kustannuksiltaan järkeviä, joten linjan tarjonnan edellytyksenä on riittävä matkustajapotentiaali alueella. Matkustajapotentiaalia voidaan arvioida esimerkiksi yli 65-vuotiaiden tai erityisryhmiin kuuluvien, esimerkiksi liikuntaesteisten asuinpaikkojen perusteella sekä palvelutalojen sijainnin perusteella. Lisäksi palvelulinjoilla voidaan täydentää joukkoliikennettä alueilla, joilla palvelutason saavuttamiseksi ei ole perusteltua liikennöidä perusjoukkoliikenteellä. Palvelulinjat palvelevat asuinalueilta omaan aluekeskukseen sekä alueella oleviin erityispalveluihin suuntautuvia matkoja. Tällaisia palveluita ovat mm. - terveysasemat/sairaalat - sosiaaliasemat - KELA - ostoskeskukset ja lähikaupat 3 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ja kansliapäällikkö Juhani Korpela. LVM 2/2003. 12 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

- apteekit - pankit - postit - palvelutalot(/-keskukset), ryhmäkodit - kirkot - torit - uimahallit ja - kirjastot. Tarvittaessa yhteydet erityiskohteisiin, esimerkiksi sairaaloihin, suunnitellaan erikseen. Lisäksi reiteiltä pitää olla hyvät kytkennät runkoyhteyksille, kuten metroon ja esimerkiksi Jokeriin. Linjastosuunnittelussa täytyy tehdä kompromisseja. Alueella ei ole välttämättä mahdollista tarjota yhteyksiä useisiin kaupallisiin kohteisiin, vaan linja voi kulkea esimerkiksi suosituimman kaupan kautta. Palvelualueiden ja reittien suunnittelussa täytyy tehdä valintoja kattavuuden ja reitin nopeuden ja yksinkertaisuuden välillä. On tarkoituksenmukaista, että reitit ovat keräileviä, kun halutaan että yksi linja kattaa mahdollisimman suuren alueen ja kävelymatkat ovat lyhyempiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Palvelualueet ja reitit tulee kuitenkin suunnitella selkeiksi siten, että ne on helppo hahmottaa ja esittää kartalla. Lisäksi ajoaikojen keskeisiin kohteisiin tulee olla kohtuullisia. Näistä syistä useamman suoremman linjan perustaminen yhden mutkittelevan linjan sijaan voi olla perusteltua. Jos usealle linjalle ei riitä matkustajia, voidaan myös priorisoida linjan kattavuutta liikennöinnin nopeuden kustannuksella tai harkita rengaslinjoja. Matka-aikojen pitämiseksi kohtuullisena renkaan kiertäminen saa kestää enintään 15 minuuttia. Palvelulinjat suunnitellaan pääasiassa niin, että reitit kulkevat tavallisia katuja pitkin. Poikkeustapauksissa voidaan hyödyntää kevyen liikenteen väyliä, jos kattavuus tai nopeus oleellisesti paranee, mutta tällöin on asemakaavaan tehtävä muutos. Lisäksi on huolehdittava, että kyseisillä väylillä on mahdollista ajaa käytössä olevalla kalustolla, että reitillä ei ole esteitä ja että reitin talvikunnossapidosta huolehditaan. Päätepysäkit ja ajantasauspisteet pyritään sijoittamaan keskeisille liikennepaikoille, joilla on palveluita. Päätepysäkkien ja ajantasauspisteiden valinnassa huomioidaan kuljettajien sosiaalitilojen sijainti. 2.3 Muu joukkoliikenne Palveluliikenteen suunnittelussa otetaan huomioon alueen muun joukkoliikenteen tarjonnan määrä, ominaisuudet ja kohteet. Iäkkäiden ja liikuntaesteisten matkustajien kyky hyödyntää muuta joukkoliikennettä riippuu muun muassa kävelyetäisyyksistä sekä kävely-yhteyksien, pysäkkien ja kaluston esteettömyydestä. Esimerkiksi yli 65- vuotiaiden asukkaiden sijoittumisen kannalta potentiaalinen palvelulinjojen liikennöintialue olisi kantakaupunki. Kantakaupunkien palvelulinjat eivät ole kuitenkaan koskaan menestyneet muun joukkoliikenteen erittäin hyvän tarjonnan vuoksi. Alueilla, joilla muun joukkoliikenteen palvelutaso on korkea, palvelulinjat voivat täydentää muuta joukkoliikennetarjontaa palvelemalla kohteita, joihin ei muuten pääse. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 13

2.4 Kutsuohjaus 2.4.1 Kutsuohjauksen periaatteet Kutsuohjauksisen liikenteen järjestämisen perusmallit on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Kutsuohjauksisen liikenteen toteuttamisen perusmallit (Sihvola 2003). Alueilla, joilla ei ole riittävää matkustuskysyntää kiinteille reiteille, mutta kuitenkin tarvetta palvelu- ja asiointiliikenteelle, voidaan käyttää täysin kutsuohjattuja linjoja. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla ei ole lainkaan kiinteää reittiä eikä aikataulua, vaan bussi ajaa asiakkaiden matkapyyntöjen eli kutsujen mukaan niille pysäkeille, joille se on tilattu. 2.4.2 Helsingin palvelulinjojen sovellettavat mallit Helsingissä on valittu, että palvelulinjat ovat joko reitiltään täysin kiinteitä, osin kutsuohjauksisia tai täysin kutsuohjauksisia. Vuoden 2009 aikana kokeillaan kahta erityyppistä kutsuohjauksisen liikenteen järjestämistapaa. Kahdella autolla kokeillaan täysin kutsuohjauksista liikennettä, jolla ei ole lainkaan kiinteää aikataulua, vaan aikataulu määräytyy kutsujen perusteella. Kahdella autolla kokeillaan puolestaan osin kutsuohjauksista liikennettä siten, että reitillä on 2 14 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

3 pysäkkiä, joille on suunnitellut lähtöajat. Muulla alueella reitti määräytyy kutsujen perusteella. Osin kutsuohjauksisen liikenteen tavoitteena on informoida matkustajaa paremmin siitä, milloin auto liikkuu alueella ja tietyn alueen kutsut voidaan keskittää ajankohdaltaan samanaikaisiksi. Vuoden 2009 jälkeen arvioidaan mallien hyödyt ja haitat ja sen jälkeen päätetään jatkosta. Jos kutsuohjauksisella linjalla ei ole resursseja palvella asiakasta hänen ensisijaisen toiveensa mukaisesti, ehdotetaan seuraavaa mahdollista aikaa. Kutsuohjauksinen palvelulinja on mahdollista tilata puhelimitse. 2.5 Liikennöintiajat Palvelulinjoja liikennöidään pääosin arkipäivinä kello 8 16 välillä. Perusperiaate on, että kaikkia linjoja liikennöidään joka arkipäivä. Jos alueella on useampi palvelulinja, osalla autoista liikenne voi päättyä jo aiemmin, jos alueella on kysyntään nähden riittävä palveluntarjonta esimerkiksi kutsuohjauksisesti. Tavoitteena on laajentaa arkipäivien liikennöintiaikaa noin kolmasosalla palvelulinjoista kello 7 17 väliseksi ajaksi. Jos linjalla on lauantailiikennettä, liikennöintiaika on kello 9 13. Tavoitteena on, että sopimuskaudella lauantailiikenne laajenisi kolmasosalle linjoista. 2.6 Kierrosajat ja aikataulut Aikataulut laaditaan ensisijaisesti asiakaslähtöisesti eli matkustajien tarpeiden mukaan. Linjoilla pyritään korkeintaan tunnin vuoroväliin ja helposti muistettaviin aikatauluihin, esimerkiksi niin että bussi lähtee aina samalla minuutilla. Toisaalta pyritään järjestämään myös tiettyjen yhteyksien ajoittuminen käyttäjien ja alueen palveluntarjoajien toivomalla tavalla. Palvelualueen laajuuden tai muun syyn vuoksi voi vuoroväli olla myös pidempi. Palvelulinjojen suunnitteluperiaatteena on, että yhden alue- tai kaupunkikeskuksen palvelualueen liikennöinti suunnitellaan kokonaisuutena, niin että kaluston käyttö on tehokasta. Linjaston suunnittelussa on siten huomioitava myös kaluston kiertoaika ja kuljettajien tauot. Liikennöitsijöiden esille tuomat näkökohdat on myös hyvä huomioida aikatauluja suunniteltaessa. Aikataulut suunnitellaan muiden linjojen tapaan siten, että kierrosaika on vähintään 1,1 * (2 * sivun ajoaika) + 4 minuuttia. Taukoja on kuitenkin vähintään 8 minuuttia. Aikataulujen suunnittelussa on huomioitava, että palvelulinjan olemukseen kuuluu kiireettömyys. Liikenneolosuhteet, esimerkiksi liikennevalojen määrä, ruuhkat ja hidasteet reitillä vaikuttavat myös ajonopeuteen, ja ne pitäisi huomioida suunnittelussa. Suunnittelussa ajonopeutena voidaan käyttää esimerkiksi 17 km/h. Aikataulut tulee suunnitella niin, että palvelujen käyttöön jää sopiva asiointiaika. Täysin kutsuohjatuilla linjoilla kuljettajan tauon ajankohta voi vaihdella. Jokaiselle tauolle määritellään kesto ja aikaväli, jossa tauko on pidettävä. Ohjelmisto sovittaa tauot annettuihin aikaväleihin joustavasti niin, että ne estävät mahdollisimman vähän matkustajien matkatoiveiden toteutumista. Mahdollisista kuljettajan vaihtoon liittyvistä paikka- ja ajankohtajärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti. Pääperiaate on pitää auto siinäkin yhteydessä mahdollisimman tehokkaasti matkustuskäytössä. Linjoille tuotetaan varsinaisen aikataulusuunnittelun jälkeen pysäkkikohtaiset aikataulut. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 15

2.7 Kalusto, liikenteen hankinta ja linjanumerointi Palvelulinjojen kalusto on aina matalalattiaista. Kaluston kokoon vaikuttavat asiakaskysyntä, väylien mitoitus sekä talviajan liikennöinti. Kalustossa huomioidaan liikenneturvallisuus. Lähtökohtaisesti kaikilla linjoilla voi matkustaa myös pyörätuoliasiakas siten, että pyörätuoli voidaan kiinnittää turvallisesti. Kalustovaatimukset määritetään tarkemmin kilpailuttamisen yhteydessä. Yhdistelemällä saman alueen linjoja kilpailutettaviksi kokonaisuuksiksi saadaan kalusto tehokkaaseen käyttöön ja säästöä liikennöintikustannuksissa Sopimusjakson pituuden tulisi olla riittävän pitkä, esimerkiksi 5 vuotta. Busseissa on valaistu sähköinen linjakilpi. Linjanumerointi liittyy palvelulinjojen markkinointiin ja tiedotukseen sekä linjaston hahmottamisen helppouteen. Linjat numeroidaan esimerkiksi postinumeroiden mukaan. Linjanumeron edessä käytetään kirjaintunnusta erotukseksi tavallisista busseista. 2.8 Kävely-yhteydet Palvelulinjojen reittien suunnittelussa ja pysäkkien sijoittamisessa on huomioitava väylien liikennöitävyys, kävely-yhteyksien esteettömyys ja korkeuserot. Reitit suunnitellaan niin, että keskeiset kohteet ovat niiden varrella. Pääkaduilta voidaan poiketa tonttikaduille, jos kevyen liikenteen yhteydet tavallisille pysäkeille ovat pitkiä ja vaikeakulkuisia. Palvelulinjojen reittien suunnittelussa käytetään lyhyempiä kävelyetäisyyksiä kuin tavallisessa joukkoliikenteessä. Kävelyetäisyyden tavoitearvot riippuvat aluetyypistä. Kerrostaloalueella tavoitteena on alle 200 metrin kävelymatka ja pientaloalueella alle 300 metrin kävelymatka. Kävelyetäisyydellä tarkoitetaan etäisyyttä lähimmälle pysäkille, joka voi olla joko palvelulinjan tai muun bussiliikenteen pysäkki. 2.9 Pysäkit Palvelulinjat käyttävät samoja pysäkkejä kuin muu joukkoliikenne. Lisäksi kokooja- ja tonttikaduilla on muita pysäkkejä pelkästään palvelulinjoja varten. Nämä pysäkit merkitään maastoon tavallisella pysäkkimerkillä. Vähäliikenteisillä kokooja- ja tonttikaduilla palvelulinjat voivat pysähtyä myös muissa kohdissa, joissa pysähtyminen on sallittu ja muu liikenne ei pysähtymisestä liiaksi häiriinny. Pysäkkejä voidaan profiloida sijainnin mukaan. Profiloinnilla on vaikutusta pysäkkiinfrastruktuurihankkeiden priorisointiin. Keskeisillä pysäkeillä pyritään esimerkiksi siihen, että bussi pääsee aina kadun reunakiveyksen viereen ja odotustila on korotettu (esimerkiksi 20 cm). Kutsuohjauksisilla linjoilla on käytössä palveluliikenteen pysäkit sekä alueen perusjoukkoliikenteen pysäkit. Tilatessaan kutsuohjauksisen linjan, asiakas voi ilmoittaa lähtö- ja määräpaikkojensa osoitteet ja hänelle kerrotaan niitä lähinnä olevat pysäkit, joita bussi sitten käyttää. Vaihtoehtoisesti asiakas voi ilmoittaa pysäkin nimen tai numeron, jolle haluaa bussin tulevan. 16 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu

Kutsuohjauksisten pysäkkien lisäksi kutsuohjauksisilla linjoilla voi olla kiinteitä pysäkkejä, joille bussi saapuu ennalta laaditun aikataulun mukaisesti säännöllisin väliajoin. Kiinteät pysäkit määritetään keskeisiin paikkoihin, esimerkiksi kauppakeskuksiin, joilta oletetaan tulevan matkustajia lähes aina. Jos matkustajia on riittävästi tiettyyn suuntaan, voi palvelualueen päissä olla kiinteät lähtöpysäkit, joilta lähdetään aina aikataulun mukaisesti. Kiinteitä pysäkkejä ei pidä olla liian paljon, koska ne rajoittavat matkojen vapaata reititystä ja vähän käytetyillä linjoilla pidentävät tarpeettomasti matkaaikoja. 2.10 Kuljettajapalvelu Palvelulinjojen kuljettajilta odotetaan aktiivista palvelua ja vuorovaikutusta sekä matkustajien yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Lisäksi kuljettajien on hallittava muuttuvat reitit. Kuljettajien on siis oltava motivoituneita ja saatava koulutusta tehtäväänsä. Kuljettajilta edellytetään määriteltyä perehtyneisyyttä palveluliikenteeseen ja sen toimintaympäristöön sekä äidinkielen tasoista suomenkielen taitoa. Lisäksi kuljettajilta edellytetään yhtenäistä työasua. Kuljettajien on tarpeen vaatiessa avustettava matkustajia kyytiin nousemisessa ja poistumisessa sekä välineiden kiinnittämisessä turvallisesti. Lisäksi kuljettajien on lähdettävä liikkeelle ja ajettava erityisen varovasti, kun kyydissä on vaikeammin liikkuvia asiakkaita Perustapauksessa kuljettajien apu riittää matkustajille. Bussiavustajien käyttöä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Avustajien käyttö voi houkutella erityisesti vaikeasti liikkuvia palvelulinjojen käyttäjiksi. Terveyskeskuksissa asiakasta voi auttaa terveyskeskusten henkilökunta. Asiasta sovitaan terveyskeskusten kanssa. Palvelutalojen henkilökunta voi auttaa asiakasta palvelutaloilla. Asiasta sopii sosiaalivirasto. Häiriötilanteissa ja aikataulujen muuttuessa kuljettajien on informoitava matkustajia riittävästi ja erikoistarpeet huomioiden. 2.11 Markkinointi ja tiedotus Palveluliikenteen markkinointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Alueiden asukkaille jaetaan esitteitä kotiin, joko kaikille tai vain tärkeimmille kohderyhmille, kuten yli 65- vuotiaille. Esitteitä jaetaan koteihin etenkin linjojen lanseerauksen tai uudistuksen yhteydessä. Esitteitä jaetaan myös tärkeimpiin kohteisiin, kuten palvelutaloihin, kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja yhteispalvelupisteisiin. Esitteitä pitää olla saatavana myös palvelulinjojen busseissa. Esitteitä tulee olla saatavilla myös ruotsinkielisinä. Kaksipuolisen esitteen toiselle puolella voidaan painaa aikataulu ja reittikadut ja toiselle puolelle reitti kartalla esitettynä. Viestinnässä korostetaan, että palveluliikenne on kiireetöntä ja turvallista. Viestinnässä ei kuitenkaan rajata palvelua tietyille kohderyhmille, kuten ikäihmisille ja liikuntaesteisille, vaan korostetaan, että se soveltuu kaikille asukkaille lähellä liikkumiseen. Tarvittaessa nimestä palvelulinja voidaan luopua ja markkinoida linjoja uusilla nimillä, jotka korostavat linjojen sopivan kaikille ja vähentävät käyttäjien leimautumista erityistä palvelua tarvitseviksi. Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu 17

Palvelulinjojen reitti- ja aikataulutiedot tulee esittää samoin kuin muun joukkoliikenteen tiedot aikataulujulkaisuissa, internet-palveluissa, puhelinneuvonnassa sekä pysäkeillä. Aikataulut ja reitit tulee esittää selkeästi ja yksinkertaisesti, jotta ne olisi mahdollisimman helppo ymmärtää. Markkinointia voidaan suunnata erityisesti potentiaalisille käyttäjille tekemällä yhteistyötä muun muassa seuraavien tahojen kanssa: - Sosiaali- ja terveystoimi, erityisesti kodinhoitopalvelut - Vanhus- ja vammaisjärjestöt ja -kerhot - Erilaiset vapaaehtoistyöhön perustuvat avustajahankkeet - Paikallislehdet - Kaupunginosien ja järjestöjen tapahtumat - Kauppakeskusten yrittäjät ja kauppa-avustajat Markkinointiyhteistyö voi olla esimerkiksi esitteiden antamista käyttöön tai palvelulinjojen esittelyä henkilökunnalle, jotta henkilökunta puolestaan osaa neuvoa asiakkaita palvelulinjojen käytöstä, reiteistä ja aikatauluista. Yleisötilaisuuksia voidaan järjestää, kun perustetaan uusia palvelulinjoja, uudistetaan nykyisiä linjoja tai muutetaan linjoja kutsuohjauksisiksi. 3 Nykytilanne 3.1 Yleistä Palvelulinjojen nykytilanteen katsauksesta on pääsääntöisesti vastannut Movense Oy, joka on tarkastellut palvelulinjoja käyttäjälähtöisesti. Movense on tehnyt linjojen vaikutusalueiden kohteiden tarkastelun, nykyisten linjojen kysynnän arvioinnin ja matkustajamäärien analysoinnin sekä liikennöinnin arvioinnin. Näiden perusteella Movense on tuottanut palvelulinjojen uudistuskortit, jotka ovat olleet lähtökohtana uusien reittien ja aikataulujen suunnittelulle. Palvelulinjoja liikennöidään nykyisin arkipäivisin. Linjaa P7C liikennöidään myös lauantaisin, koska se palvelee Vuosaaren sataman aluetta, jonne ei ole muuta joukkoliikennettä. Liikennöintikustannukset on esitetty syksyn 2008 liikenteellä, mutta vuoden 2009 alkavan liikenteen hinnoilla. Tällöin voidaan vertailla linjastomuutosten vaikutuksia nykytilanteen linjastoon. Linjatunnin hintana on käytetty 32,6 euroa/tunti ja autopäivän hintana 150,9 euroa. 3.2 Liikennöinti ja yli 65-vuotiaan väestön sijoittuminen 3.2.1 Väestöennusteet Helsingissä Helsingissä oli vuoden 2007 alussa asukkaita noin 565 000, joista noin 80 000 oli yli 65-vuotiaita. Palvelulinjojen liikennöinti on kilpailutettu seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kilpailutettu liikenne alkaa vuoden 2009 alussa. Nyt kilpailutetun liikenteen päättymishetkellä vuoden 2014 alussa Helsingissä on arvioitu oleva asukkaita noin 18 Helsingin palvelulinjojen uusien reittien ja aikataulujen suunnittelu