D2B - Direct to Business Uusiutuvan energian 2020 toimintasuunnitelmat - missä on markkinoita? 2.2.2011, Energiapäivä Professori Dan Asplund Benet Oy
UE direktiivin sisältö Maakohtaiset kokonaisenergiakulutuksen tavoitteet Velvollisuus laatia kulutuskohtaiset tavoitteet, jossa liikenne vähintään 10 % Velvollisuus laatia UE edistämisohjelma Seurantaraportointi ohjeet Edistämistoimet Mahdollisuus jäsenmaiden väliseen sertifikaatti kauppaan UE tuotannon sertifiointi 2
UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat enemmän, uudet EU maat vähemmän ja huomioidaan jo tehty merkittävä osuus Ehdotus Suomelle +9,5 % eli kasvu 28,5 %:sta 38 %:iin o Maakohtaiset kokonaisenergiakulutuksen tavoitteet o Tavoitteen saavuttamisen välitavoitteet o 25 % vuonna 2011-2012 tavoitteen 2020 ja 2005 erosta o 35 % vuonna 2013-2014 tavoitteen 2020 ja 2005 erosta o 45 % vuonna 2015-2016 tavoitteen 2020 ja 2005 erosta o 65 % vuonna 2017-2018 tavoitteen 2020 ja 2005 erosta Velvollisuus laatia kulutuskohtaiset tavoitteet jossa liikenne vähintäin10
EU maiden lisäystavoitteet 2020
National targets for RES 2020 50% 40% BIP-abhängiger Zuwachs Flat 5,5% 2005 30% 20% 10% 0% S LV FI Ö PT EST RUM DK SLO LIT FR BUL SP EU PL GR SK CZ D I H IRE ZY NL BE UK LUX MAL [Quellen: COM(2008) 19, Energie-Control GmbH] Dan Asplund
23 NREAP submitted State of play (6 Nov.) + draft provided to AEBIOM : BE, PO + unknown : EE, HU English : AT, BU, CY, FR, DE, IT, LT, LU, PO, SI, ES, GR, IR, MT, UK, SE, NL, DK, FI A few left in national languages translation should come soon Transparency platform: http://ec.europa.eu/energy/renewables/transparency_platform/action_plan_en.htm
Bioenergian absoluuttinen lisäys lämmön tuotannossa 2005-2020 (ktoe) 8000 7000 6000 Bioneste Biokaasu Kiinteä biomassa 5000 4000 3000 2000 1000 0 UK Spain Italy Poland France Sweden Germany Large heat markets (households, DH) in FR, DE, IT, UK, SE + 32 Mtoe for 24 countries
Bioenergian absoluuttinen lisäys sähkön tuotannossa 2005-2020 (GWh) 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 UK Spain Italy Poland France Sweden Germany Large new bioelectricity markets in DE, UK, IT, FR, PO, NL + 163 TWh for 25 countries
Biomass for heat and elektricity 2005,ktoe Dan Asplund
Increase of biomass for heat and eletricity, 2005-2020, ktoe Dan Asplund
Biosähkön tuotanto 2005, GWh 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2005 Nestemäiset 2005 Biokaasu 2005 kiinteä 2000 0 1 18.2. Tekijän nimi / tilaisuus
Biosähkö tavoitteet 2020, GWh 60000 50000 40000 30000 20000 2020 Nestemäiset 2020 Biokaasu 2020 kiinteä 10000 0
Biosähkön kasvu 2005-2020, GWh 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 Nestemäiset Biokaasu kiinteä 5000 0-5000
CHP tuotanto 2005 ja tavoitteet 2020,GWh 25000 20000 15000 10000 CHP,GWh 2005 CHP,GWh 2020 5000 0
Biosähkön tuotanto 2005, MW 3500 3000 2500 2000 1500 2005,MW Nestemäiset 2005,MW Biokaasu 2005,MW kiinteä 1000 500 0
Biosähkö tavoitteet 2020, MW 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2020,MW Nestemäiset 2020,MW Biokaasu 2020,MW kiinteä 2000 1000 0
9000 Biosähkön kasvu 2005-2020, MW 8000 7000 6000 5000 4000 Lisäys 2005-2020 Nestemäiset Lisäys 2005-2020 Biokaasu 3000 Lisäys 2005-2020 kiinteä 2000 1000 0-1000
CHP tuotanto 2005 ja tavoitteet 2020, MW 4000 3500 3000 2500 2000 1500 CHP 2005 CHP 2020 1000 500 0
Total biomass use for heat and elektricity 2020, ktoe
Total biomass for heat and eletricity 2020, Mtoe heat solid heat biogas heat bioliquid Bioelectricity Total biomass 2005 49,6 0,70 1,1 6,5 57,9 Increase 25,1 3,9 1,3 12,8 43,0 2020 74,6 4,6 2,4 19,3 100,9 Increase, % 50,5 562,4 119,5 196,8 74,4 Dan Asplund
Eri biolähteet liikenteessä 2020 kasvu,ktoe 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 Other Biodiesel Bioethanol 1000 500 0
Transport fuels increase 2005-2020 and 2005,ktoe 6000 Others 5000 Biodiesel 4000 3000 2000 Bioethanol Others 2020 Biodiesel 2020 Bioethanol 2020 1000 0 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 UK Austria Belgium Bulgaria Cyprus Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Greece Hungary Ireland Italy Latvia Lithuania Luxembourg Malta Netherlands Poland Portugal Romania Slovakia Slovenia Spain Sweden
Biofuels for tranport 2020,Mtoe Bioethanol Biodiesel Others Total 2005 0,5 2,4 0,2 3,1 Increase 6,1 18,5 0,4 25,0 2020 6,7 20,8 0,6 28,1 Dan Asplund
Suurimmat biomassalla tuotetun energian lisäykset 2005-2020 Lämmitys/ viilennys (ktoe) Sähkö (GWh) Liikenne (ktoe) Ranska (7302) Saksa (4095) Italia (4015) Englanti (3354) Ruotsi (2413) Saksa (35432) Englanti (17051) Italia (14105) Ranska (13352) Puola (12932) Englanti (4130) Saksa (3558) Ranska (3257) Espanja (3245) Italia (2351) Saksa, Englanti, Ranska, Italia, Espanja, Puola, Ruotsi
Poimintoja muista kiinnostavista maista (liittyen tiettyyn teknologiaan) Etanoli liikenteessä Englanti, Saksa, Italia, Ranska, Puola, Kreikka, Ruotsi Biokaasu CHP-tuotannossa (ja liikennekäytössä) Saksa, Alankomaat, Ranska, Puola, Italia, Englanti, Tanska (Ranska, Italia, Tsekki, Ruotsi, Itävalta) Bionesteet lämmityksessä Saksa, Italia, Portugali
Biomass increase Increase of biomass from forest, agriculture and waste 18.000 16.000 14.000 12.000 Forest Agriculture Waste 10.000 8.000 ktoe 6.000 4.000 2.000 - -2.000-4.000 AT BE draft BU CY CZ draft DK EE FI FR DE draft GR HU IR IT LV LT LU MT NL PO draft PT RO SK SI ES SE UK Total without na Many members states are counting on a substantial increase of agriculture (IT, PO, DK, ES, but not SE)
FP7 Regions 245438 BIOCLUS Biomassavarojen kestävä käyttö Developing Research and Innovation Environment in five European Regions in the Field of Sustainable Use of Biomass Resources (FP7/ ROK/ 245 438)
FP7 Regions 245438 BIOCLUS Biomassavarojen kestävä käyttö Hankkeen tavoite Lisätä tieteellistä asiantuntijuutta sekä strategista ja liiketoimintaosaamista Kehittää yhteistyötä ja sen edellytyksiä Parantaa innovaatioympäristöä Tukea kestävää kehitystä Vahvistaa klusterien kilpailukykyä Alueellinen tutkimusstrategia Tausta-analyysit Strategisten osaamisalueitten tunnistaminen Innovaatioynpäristön alueellisten haasteiden tunnistaminen Toimintasuunnitelma Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteet & aikataulutus Yhteistyöverkostojen kehittämistoimenpiteet Innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeet Toimintasuunnitelman toteuttaminen Osaaminen Verkostoituminen Alueellinen innovaatioympäristö Alueellisen tutkimussuuntautuneen klusterien vahvistaminen
Tutkimusstrategiaprosessi (2009-2012) 2009-2010 Tutkimusstrategia a) Tausta-analyysit (toimintaympäristö) b) SWOT taloudellinen ja tutkimusnäkökulma c) Tutkimusstrategian toteuttaminen: JYU, VTT & JAMK (12/2010) 2011 Alueelliset toimintasuunnitelmat, klusteritasolla (valm. 3/2011) 2011 Kansainvälinen toimintasuunnitelma, konsortiotaso (valm. 5/2011) 2011-2012 Capacity building : Asiantuntijuus & yhteistyö a) Osaamisen lisääminen b) Alueelliset ja kansainväliset henkilöstövaihdot c) Alueellinen tiedonlevitys (tilaisuuksien järjestäminen, tilaisuuksiin osallistuminen jne.) d) Kansainvälinen tiedonlevitys (opintomatkat, tapahtumat) 2011-2012 Innovaatioympäristön kehittäminen a) Alueellisen innovaatiojärjestelmän analysointi b) Innovaatio-opintomatkat (benchmarking) c) Mentorointi suunnitelma (11/2011) d) Mentoring innovation environments
Hankkeen tuloksia Taustaselvitys nykyisestä metsävarojen ja turvevarojen käytöstä ja käyttömahdollisuuksista (VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy) Kartoitus alan koulutustarjonnasta, asiantuntijoista sekä tutkimuslaitteista ja laboratorioista (Jyväskylän yliopisto) Tietoa innovaatiojärjestelmästä (Jyväskylä Innovation Oy) Selvitys maankäyttöön sekä energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvästä lainsäädännöstä ja ohjauksesta (Keski-Suomen liitto) Biomassavarojen tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien analysointi (Benet Oy) Biomassavarojen käytön SWOT-analyysit (VTT ja Benet Oy) Tutkimusstrategia (julkaistaan 2/2011) Dokumentit saatavilla osoitteesta: http://www.bioclus.eu/en/index.php/news-a-publications/regional-level-publications/28- regional-publications-in-finnish-cluster-suomalaisen-klusterin-julkaisuja
Tutkimusstrategian sisältö Valintakriteerit Osaaminen kilpailukykyistä tällä hetkellä (esim. Leijukerrospoltto) Erityistä osaamista, jolla kysyntää muualla (esim. Biomassalogistiikka) Strategiset Tukee alueenpainopistealueet biomassavarojen kestävää käyttöä 1. (ravinteiden Korjuu ja käsittely kierrätys) 2. Alueellisella Logistiikka tutkimusyhteisöllä valmiudet 3. Poltto & tuhka 4. Kestävyyden arviointi 5. Tutkimusympäristön kehittäminen (fasilitointi)
Biomassan korjuu ja käsittely Havupuuvyöhykettä, nurmen ja viljan tuotantoa, metsäteollisuuden sivuvirtoja Biomassan käyttö puunjalostusteollisuus, energiantuontanto, rehu- ja ravintotuotanto Kaluston sovelluttava ympärivuotiseen käyttöön, vaihteleviin keleihin Kehitystyön painopiste metsäbiomassan korjuu- ja käsittelyteknologiassa, esim. kourat, kuormaimet (Nokka, Moisio Forest), logistiikkaratkaisut (Fixteri)pieniläpimittaisella puulle, hakkurit (LHM). Maatalouspuolella traktorin valmistaja tuoteperheineen (Valtra) Tutkimuksen painopisteet Metsätähde, kannot, pieniläpimittainen puu, lyhytkiertoviljely Nurmen ja viljan viljelyn käytänteet & teknologiat, Tavoitteena yhteensopivammat tuotantoketjut energiatehokkuus, ravinteiden kierrättäminen, kestävä kehitys Uusien ja haastavien biomassan lähteiden hyödyntämismahdollisuudet Uudet käsittely/ tiivistämisteknologiat
Biomassalogistiikka Suurimmat biomassavirrat; puunjalostuskeskittymät Jämsänjokilaaksossa ja Äänekoskella sekä energiantuotanto (esim. Keljonlahti) Merkittävät biomassamarkkinat Uutena haasteena energiatuotannon kuumat ketjut Varastoinnin haasteet Laadunhallinta Kehittämistarvetta teknologioissa, käytänteissä ja kokonaisvaltaisessa toiminnan hallinnassa (ja tiedonhallinta)
Poltto & tuhkan käsittely Suuren kokoluokan tutkimusyhteisö: Keski-Suomi on maailman paras leijukerrosteknologian tutkimuksen keskittymä; osaamiskeskittymä & labrainfra Monipolttoaineosaaminen, haastavat polttoaineet Sähköntuontantotehon & hyötysuhteen kehittäminen, päästöjen hallinta Kaukolämpöosaaja Pienen kokoluokan tutkimusympäristö Tutkimuslaboratoriot VTT & JAMK Energiatehokkuus, päästöjen hallinta, testaus, polttoaineiden laatuluokitus Tuhka-asiat Tuhkan laatu & sen hallinta Ravinteiden kierrätys kestävä metsätalous
Kuidun käsittely ja jalostus Energia-, vesi- ja materiaalitehokkuus osaaminen Kuitutuotteiden kehittäminen yhteistyössä puunjalostusteollisuuden kanssa Selluloosa-ja hemiselluloosaosaaminne Painopiste puussa, tulevaisuudessa myös turpeessa
Kestävyyden arviointi Kestävä kehitys ohjaa entistä enemmän päätöksentekoa, tarvitaan työkaluja ja seurantamekanismeja Käytössä olevia mittareita Energiatehokkuus Kasvihuonekaasutaseet Tarve uusille mittareille Sosiaaliset vaikutukset (työllistävä vaikutus) Maankäyttö Tuotteen arvon kehittyminen Luonnon monimuotoisuus Biomassojen luokittelu
Tutkimusympäristön kehittäminen Analyysi ja testauspalvelut sekä standardointi Hyvät laboratorioympäristöt Vuosien kokemus Alueellinen yhteistyö Innovaatiotoiminta Kaikilla tutkimusorganisaatioilla innovaatiojärjestelmät Merkittävät kansalliset & alueelliset panostukset Prosessien mallinnus, simulointi ja optimointi Kokemusta erityisesti prosessiteollisuuden ja energiateollisuuden prosessien mallinnuksesta Edistää tutkimuksen kustannustehokkuutta
Konsortiossa 20 toimijaa, viidestä maasta Keskisuomalaiset toteuttaja: VTT, Jyväskylän Yliopisto, Keski-Suomen liitto, Jyväskylä Innovation Oy, Benet Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (koord.) Kesto: 12/2009-11/2012 BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Kokonaisbudjetti: 3,5 M, josta Keski- Suomeen 1,6 M Lisätietoja: www.bioclus.eu & projektipäällikkö Kirsi Knuuttila, kirsi.knuuttila@jamk.fi, p. 040-776 8880 Tavoitteena on, että monta tutkijaa keskittyy yhteisesti keskeiseksi tunnistetun ongelman ratkaisuun, sen sijaan, että yksi tutkija etsii ratkaisuja moneen ongelmaan.
Kiitos! Lisätietoja hankkeesta http://www.d2b.fi Dan.asplund@benet