KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X

28.4.2016 KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X268236-003

1 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Terhi Renko Arto Muhonen PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 21818 www.poyry.fi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

Sisältö 1 1 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2 HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU 4 2.1 Valuntakertoimet 4 2.2 Nykytilanne 4 2.3 Rakentamisen jälkeinen tilanne 5 3 HULEVESIEN HALLINNAN TOIMENPITEET, ALUEVARAUKSET JA MITOITUKSET 6 3.1 Alueelliset ja korttelialueiden ratkaisut 6 3.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut 6 3.3 Alueelliset viivytysratkaisut 7 3.4 Hulevesien riskienhallinta 8 4 LÄHTEET 9 Piirustukset Liite 1 / 16X268236-003.10 Asemapiirustus 1:1000 28.4.2016 Liite 2 / 16X268236-003.20 Leikkaukset A-A, B-B ja C-C 28.4.2016 Liite 3 / 16X268236-003.30 Leikkaukset E-E ja F-F 28.4.2016

1 ALUEEN YLEISKUVAUS Verkakylän kaava-alue sijaitsee Kaarinan Littoisissa, Turku-Helsinki junaradan ja Verkakaaren välisellä alueella (kannen kuva). Idästä aluetta rajaa Rohdintie ja lännestä Kaarinantie. Verkakylän kaava-alue sijaitsee Värijoen valuma-alueella Littoistenjärven eteläpuolella (kuva 1). Värijoki saa alkunsa Littoistenjärvestä ja laskee Kuusistonsalmeen. 2 Kuva 1. Kaava-alueen sijainti valuma-alueella (lähde: MML paikkatietoikkuna) Kaava-alueen maaperä on lähes kokonaan savea, lukuun ottamatta alueen luoteiskulmaa, jossa on jonkin verran kalliota ja hiekkamoreenia (kuva 2). Maaperä ei sovellu imeytykseen. Maastonmuodot ovat hyvin tasaisia lukuun ottamatta kallioaluetta (kuva 3), ja tämän vuoksi nykyiselläänkin vesien johtaminen alueelta on haasteellista.

3 Kuva 2. Suurin osa kaava-alueen maaperästä on savea (sininen), luoteisnurkassa on jonkin verran kalliota (punainen) ja hiekkamoreenia (vaalea) (Lähde: MML paikkatietoikkuna) Kuva 3. Vinovalovarjoste kaava-alueelta. Luoteisosassa on kalliota, muuten alue on alavaa. Peltojen kuivatusvedet on ojitettu alueen eteläosaan, josta ne johdetaan ojassa itään ja Verkakaaren ali ojassa Värijokeen (Lähde: MML paikkatietoikkuna)

2 HULEVESIEN MÄÄRÄ JA LAATU 4 2.1 Valuntakertoimet Taulukossa 1 on esitetty suunnitelmassa käytetyt valuntakertoimet. Ne on määritetty paikkatietomenetelmällä tyypillisille uusille ja vanhoille asuinalueille Suomessa 2013 Turun seudun alueellista hulevesisuunnitelmaa varten ja ovat hyvin linjassa uusimpien tutkimusten kanssa (Kuusisto 2002). Taulukko 1. Suunnitelmassa käytetyt valuntakertoimet Maankäyttö Valuntakerroin Harva pientaloalue 0,10-0,20 Tiivis pientaloalue 0,15-0,25 Hyvin tiivis pientaloalue 0,20-0,30 Rivi- tai pienkerrostaloalue, 0,30-0,50 väljä kerrostaloalue Tiivis kerrostaloalue, teollisuusja 0,40-0,60 liikealueet, koulut Hyvin tiivis kerrostaloalue 0,50-0,80 Puisto 0,15-0,25 Metsä 0,05-0,20 Liikennealue asfaltoitu 0,70-0,80 Liikennealue sora 0,35-0,40 Pelto, niitty, nurmi 0,15-0,35 Sorakentät 0,20-0,40 Vesi 1,00 2.2 Nykytilanne Nykytilanteessa kaava-alue on enimmäkseen peltoa ja harvaa asutusta. Alueen keskimääräinen valuntakerroin on 0,36 (Taulukko 2). Taulukko 2. Nykytilanteen valuntakertoimet Nykytilanne pintaala ha valuntakerroin tie- ja rata-alueet 9,1 0,80 asuinalueet (sis. pihatiet) 4,6 0,20 peltoalueet 13,5 0,15 kallioalueet 1,9 0,20 metsäalueet 0,8 0,10 koko alue 29,9 0,36

Alueen vesistä osa johtuu muualle kuin alueen tulevalle purkureitille kaavan puistoalueen suuntaan, mm. Kaarinantien pohjoisosan, Littoistentien, rata-alueen, Rohdintien pohjoisosan ja alueen kiinteistöjen, Rohdintien eteläosan ja osittain Verkakaaren alueen alueilta. Karttatarkastelun perusteella 22,7 ha alueelta vedet kerättäisiin kaavan puistoalueen suuntaan. Näiden alueiden keskimääräinen valuntakerroin nykytilanteessa n. 0,25. Kaava-alueelle tulee lännestä noin 8 ha pientalovaltaiselta alueelta hulevesiä. Alueen keskimääräiseksi valuntakertoimeksi on arvioitu karttojen ja ilmakuvien perusteella n. 0,40. Alueilla ei ole huleveden laatua merkittävästi heikentäviä toimijoita. Pelloilta huuhtoutuu osan aikaa vuodesta hienojakoista kiintoainesta ojiin. 5 2.3 Rakentamisen jälkeinen tilanne Rakentamisen jälkeen kaava-alue on tiheähköä, pääosin pientalovaltaista aluetta. Läpäisemättömien pintojen määrä kasvaa jonkin verran, mutta keskimääräinen valuntakerroin kasvaa melko maltillisesti (Taulukko 3). Taulukko 3. Valuntakertoimet rakentamisen jälkeisessä tilanteessa. Kaavatilanne pintaala ha valuntakerroin tie- ja rata-alueet 9,1 0,80 asuinalueet (sis. nykyiset pihatiet) 13,5 0,30 uudet katualueet 2,9 0,80 peltoalueet 0 0,15 kallioalueet (VL) 1,3 0,20 suojaviheralue eteläinen 1,1 0,10 suojaviheralue pohjoinen 0,6 0,10 puistoalue 1,4 0,10 koko alue 29,9 0,40 Alueelta (22,7 ha), jonka vedet kerättäisiin kaavan puistoalueen suuntaan, keskimääräinen valuntakerroin olisi tulevaisuudessa n. 0,30. Kaava-alueelle tulee lännestä noin 8 ha pientalovaltaiselta alueelta hulevesiä. Alueen keskimääräiseksi valuntakertoimeksi on arvioitu karttojen ja ilmakuvien perusteella n. 0,40. Alueilla ei ole huleveden laatua merkittävästi heikentäviä toimijoita. Kiintoaineiden huuhtoutuminen alueelta todennäköisesti vähenee alueen rakentamisen ja pihojen istutusten jälkeen. Pientaloalueiden sekä katu- ja tiealueiden vesistä saadaan suurin osa kiintoaineeseen sitoutuneista epäpuhtauksista erotettua hulevesien tasausaltaassa kiintoaineen laskeutuksella.

3 HULEVESIEN HALLINNAN TOIMENPITEET, ALUEVARAUKSET JA MITOITUKSET 6 3.1 Alueelliset ja korttelialueiden ratkaisut Alueen kuivatuksen haasteena on jo nykyisellään avo-ojien vähäinen kaltevuus ja savinen maaperä. Ojat ovat nykyiselläänkin usein täynnä vettä. Maastomittausten perusteella Verkakaaren eteläpuolisen ojan korkotaso ja kapasiteetti on hyvin vaihteleva Verkakaaren ja Värijoen välillä. Alueen kuivatusta voitaneen parantaa jonkin verran parantamalla ojan virtauskapasiteettia leventämällä sitä alkuosuudeltaan ennen Hiiskanaukeantietä. Levennys on syytä tehdä alivesiuoman yläpuolelta uomaa kaksitasoiseksi muotoillen. Esimerkki kaksitasouomasta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Esimerkki Viikinojan viivyttävästä kaksitasouomasta (kuva: www.vihreatsylit.fi/ Marli Masalin). Korttelialueet kuivatetaan kadunvarsien avo-ojilla ja syvillä viherpainanteilla. Katujen tasaus mietitään ojastojen kaltevuuksia suosivaksi. Reunakiviä ei käytetä. Lumien auraukselle alueella tulee laatia ohjeistus siten, että pääojastoreittejä ei tukita. Biosuodatuspainanteet eivät sovellu alueelle vähäisten korkoerojen takia, koska ne olisi tarpeen salaojittaa. Jos hulevesien hallinta katualueilla toteutetaan avo-ojilla, tulee vähimmäisrakennuskorkeudet määrittää siten, että perustusten kuivatusvedet ovat johdettavissa ojaan padotuskorkeus huomioon ottaen. Kiinteistöille annetaan lisäksi ohjeistus ajotien alittavan rummun minimikoosta. 3.2 Kiinteistökohtaiset ratkaisut Hulevesien hallintaan voidaan kaavassa antaa kiinteistökohtaisia hulevesien hallinnan määräyksiä. Uusille AO/AP-korttelien kiinteistöille määräykset voisivat olla esim. seuraavanlaisia (vaihtoehtoisia):

1. HULE-L: piha-alueilla tulee käyttää vain läpäiseviä pintamateriaaleja tai tietty prosentti pitää olla läpäisevää - esim. HULE-L: piha-alueilla tulee käyttää vain läpäiseviä pintamateriaaleja (sora/muu irtomaa-aines, viherpinnat, hule/reikä/golfkiveys läpäisevin aluskerroksin, avoin asfaltti) - esim. HULE-L70 (tai muu prosenttiosuus): esim. 70 % tontista pitää olla läpäisevää, tällöin esim. 1000 m 2 kiinteistöllä kattojen ja läpäisemättömien pihamateriaalien yhteispinta-ala ei voi ylittää 300 m 2. Tällöin kaavamääräys saattaa esim. edellyttää rakennusoikeuden rakentamisen kahteen kerrokseen. 2. HULE-H: alueella tulee hyötykäyttää hulevesiä. Minimivaatimus esim. säiliö räystään alle, jonne hulevesiä kerätään kastelua varten. - esim. HULE-H2 tai HULE-H3: kiinteistön yhteenlaskettu säiliötilavuus vähintään 2 m 3 tai vähintään 3 m 3 3. HULE-S: alueelle tulee toteuttaa sadepuutarhoja tietty osuus tontin pinta-alasta. (Suunnitteluohje Kallio, 2014). - esim. HULE-S5, kiinteistön pinta-alasta vähintään 5 % oltava sadepuutarhaa, jonne kattovesiä johdetaan Jos alueella ei ole vesihuoltolaitoksen/kunnan hulevesiviemäriverkostoa vaan avo-ojat, se kuuluu kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen ja tällöin kunnan määräämä viranomainen osoittaa hulevesien johtamisen rajakohdan ja liittämiskorkeuden avoojaan (rajakohdan ei tarvitse olla piste). 7 3.3 Alueelliset viivytysratkaisut Viivytysalueet on esitetty kuvassa 2. Eteläiselle suojaviheralueelle Kaarinantien varteen rakennetaan mutkitteleva uoma, jonne korttelien 2455 (läntisin tontti), 2457, 2458 ja 2459 vedet johdetaan avo-ojissa tai hulevesiviemärissä. Valuma-alueen koko on n. 2,9 ha ja keskimääräinen valuntakerroin 0,37. Se voidaan toteuttaa puromaisena tai kaksitasouomana, jolloin sillä voi olla myös viivytysvaikutusta. Eteläiselle suojaviheralueelle Verkakaaren varteen rakennetaan viivytysallas kaavaalueen länsipuolelta tuleville hulevesille. Hulevedet tulevat alueelta, jonka pinta-ala on n. 8 ha ja valuntakerroin n. 0,40. Siihen johdetaan lisäksi Kaarinantien suojaviheralueen uomasta vedet. Jos viivytysaltaalta itään jatkavaan ojaan sallitaan 150 l/s virtaama, tarvittava viivytystilavuus kerran kolmessa vuodessa toistuvalla mitoitussateella (133 l/s/ha 15 min) on n. 275 m 3 ja kerran vuodessa toistuvalla mitoitussateella (94 l/s/ha 15 min) n. 145 m 3.

8 Kuva 2. Alueelliset hulevesiviivytysuomat ja -altaat. Jos alueen keskelle toteutetaan viivytysrakenne 120 m 3, se pienentää viivytystarvetta kaakkoiskulman viivytysaltaassa 80 m 3 ja pienentää hulevesien hallinnan riskiä. Koillisosa kaava-alueesta on hulevesiviemäröity. Puistoalueelle johdetaan alueen rakennuttua hulevesiä n. 14,9 ha valuma-alueelta, jonka keskimääräinen valuntakerroin on n. 0,35. Jos viivytysaltaalta etelään johtavaan rumpuun sallitaan 250 l/s virtaama, eli tältä viivytysaltaalta 100 l/s lisää aiemmin tasattuun virtaamaan nähden, tarvittava viivytystilavuus kerran kolmessa vuodessa toistuvalla mitoitussateella (110 l/s/ha 20 min) on n. 490 m 3 ja kerran vuodessa toistuvalla mitoitussateella (78 l/s/ha 20 min) n. 280 m 3. 3.4 Hulevesien riskienhallinta Tällä hetkellä alueen vesienjohtamiskyky on heikko. Avo-ojien tulvimisriskiä voidaan pienentää jonkin verran lisäämällä viivytystilavuutta alueen keskiosille. Korttelin 2454 eteläosaan (tontit 7 ja 8) suositellaan lisättäväksi viheralue, jolle mahdollistetaan hulevesien viivytys. Tällöin uudelle viivytysalueelle johdetaan vesiä 4,7

ha alueelta, jonka valuntakerroin on n. 0,35 (1/3 v mitoitussade 150 l/s/ha 10 min). Jos uudelta viivytysalueelta johdetaan tasattuna 50 l/s avouomaa puistoalueen hulevesialtaaseen, on viivytystarve kerran kolmessa vuodessa toistuvalla virtaamalla 120 m 3 ja kerran vuodessa toistuvalla virtaamalla 65 m 3. Tällöin puistoalueella tarvittava viivytystilavuus pienenee kerran kolmessa vuodessa toistuvalla mitoitussateella (110 l/s/ha 20 min) n. 410 m 3 :iin ja kerran vuodessa toistuvalla mitoitussateella (78 l/s/ha 20 min) n. 230 m 3 :iin. Vedet pyritään johtamaan avo-ojaa pitkin korttelista 2454 puistoalueelle. Tällä alueella tilantarvetta voidaan tarvittaessa kadun puolella kaventaa esim. kanavamaisella reunalla (kuva 3). 9 Kuva 3. Ojan ja kadun reuna voidaan toteuttaa kanavamaisella reunalla tilan maksimoimiseksi. 4 LÄHTEET Kallio, K. 2014. Hulevesien imeyttäminen sadepuutarhan avulla. Yrkeshögskolan Novia. http://urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2014053011035. Kuusisto, P. 2002. Kaupunkirakentamisen vaikutus pieniin valuma-alueisiin ja vesistöihin Suomessa.