Viranomaishaastattelut ja artikkelit Viranomaisten ja päättäjien näkemyksiä viisumivapauden vaikutuksista

Viranomaishaastattelut ja artikkelit Viranomaisten ja päättäjien näkemyksiä viisumivapauden vaikutuksista Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi

SISÄLLYSLUETTELO Viranomaishaastattelut ja artikkelit... 1 Yhteenveto... 1 Viisumikäytännöistä ja niiden kehittämisestä... 4 Rajavalvontaa tehostavat järjestelmät... 6 Viisumivapaus viranomaisnäkökulmasta... 7 Päättäjien mielipiteitä... 11 TAK Oy:n päättäjäkysely 2013... 14 Viranomaishaastattelut ja artikkelit Venäjällä... 16 Raja-asemien kehittäminen... 16 Tieverkoston kehittäminen... 17 Lentoliikenteen kehittäminen... 18 Junaliikenteen kehittäminen... 19 Laivaliikenteen kehittäminen... 19 Viisumivapaus poliittisena kysymyksenä... 20 Viisumivapauden myönteiset ja kielteiset vaikutukset Vastauksia päättäjäkyselystä... 22 Viisumivapauden myönteiset vaikutukset - vastaukset... 22 Viisumivapauden kielteiset vaikutukset - vastaukset... 26

VIRANOMAISHAASTATTELUT JA ARTIKKELIT Tässä liiteraportissa tarkastellaan suomalaisten viranomaisten ja päättäjien näkemyksiä viisumivapauteen. YHTEENVETO Suomalaisviranomaisten haastattelut ja artikkelit 1 Viisumivapaus asettaa haasteita erityisesti turvallisuusviranomaisten toimintaan. Viisumihakemusten yhteydessä tehtävä kontrollointi siirtyy viisumivapauden myötä raja-asemille, mikä lisää rajavartioston työmäärää ja ruuhkauttaa raja-asemia nykyisestään. Jotta viisumivapauteen voitaisiin siirtyä, olisi tietojärjestelmien vielä kehityttävä nykytasosta ja rajavalvonnan resursseja lisättävä. Rajan ylittävää viranomaisyhteistyötä on lisättävä erityisesti poliisiviranomaisten välillä viisumivapauden myötä. Venäläisten rajaviranomaisten olisi myös jatkossa kontrolloitava matkustusasiakirjojen voimassaoloa maasta poistuvien matkustajien osalta turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamiseksi. Poliisille ja pelastusviranomaisille viisumivapaus tuo haasteita kieliosaamisen osalta. Erityisesti hätäkeskuksissa tulisi varautua ainoastaan venäjää puhuvien avuntarvitsijoiden palvelemiseen. Myös hit and run -tyyppinen rikollisuus lisäisi poliisin työtehtäviä rajan lähialueilla. Liikennerikkomusten määrän voidaan myös arvioida lisääntyvän merkittävästi, vaikka rajaviranomaisilla onkin käytettävissään poliisin rekisterit ja näin ollen mahdollisuus estää esimerkiksi toistuvasti liikennerikoksiin syyllistyneiden pääsy maahan. Liikenneinfrastruktuurin osalta ei riitä, että Suomen puolella kehitetään valmiuksia ottaa vastaan selvästi nykyistä suurempia matkustajamääriä. Myös venäläisten olisi kehitettävä raja-asemia sekä liikenneväyliä Venäjän puolella. Erityisen ongelmallinen on Viipurin ja Nuijamaan välinen tieosuus, jolle ei ole olemassa kehittämissuunnitelmia. Päättäjät suhtautuvat viisumivapauteen pääosin myönteisesti, mutta erityisesti rikollisuuden lisääntymistä pelätään viisumivapauden myötä. Venäläisviranomaisten haastattelut ja artikkelit Raja-asemat Venäjän rajahallinnon edustajien mukaan rajan ylityskyky ylittyy jo nykyisillä matkustajamäärillä. Erityisen kuormittunut on luoteissuunta, joista esimerkkeinä mainittiin Torfjanovka (Vaalimaa) ja Brusnitsnoe (Nuijamaa). Torfjanovkassa ja Brusnithsnojessa käsiteltyjen ihmisten ja ajoneuvojen määrä ylittää yli

2 kaksi kertaa, ja vapaapäivien ja juhlapäivien alla 3-5 kertaa suunnitellun kapasiteetin siitä huolimatta, että Torfjanovkassa on uusimmat passintarkastus- ja läpivalaisumenetelmät. Torfjanovka vaatii 5 miljardia ruplan (125 milj. ) remontin niin, että rakentamisen määräaika on 5 vuotta. Kaikkiaan rajojen uudistamiseen on kuitenkin käytössä yhteensä 3 miljardia ruplaa (75 milj. ) vuodessa. Vuoden 2012 aikana Torfjanovkaan saatiin myös 500 miljoonaa ruplan (12,5 milj. ) rahoitus Venäjän federaation investointiohjelmasta. Rahoituksen avulla raja-asemaa parannetaan vuosien 2013 2014 aikana. Rajaviranomaiset ovat omalta osaltaan sitoutuneita uudistuksiin, mutta puutetta on resursseista. Mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia on pohdittu, mutta nykyiset resurssit on kohdistettu alati kasvavien jonojen pienentämiseksi. Rajanylittäjien määrät kasvavat joka tapauksessa riippumatta siitä tuleeko viisumivapaus. Rajasta vastaavat viranomaiset kokevat, että he sinällään ovat valmiita viisumivapauteen, mutta määrärahoja tarvitaan lisää sekä teknisiin uudistuksiin että henkilökunnan palkkaamiseen. Tieverkosto Tietyöt Viipuri-Svetogorsk välillä on aloitettu lähellä Svetogorskin rajanylityspaikkaa. Rajaliikenteen kannalta remonttia kaipaisi erityisesti myös Viipuri- Brushnitsnoe väli, jonne tarvittaisiin nykyistä liikennemäärää vastaava kokonaan uudistettu tie. Nykyinen on suunniteltu palvelemaan lähinnä Saimaan kanavaa ja se on erittäin kovassa käytössä. Tulevaisuudessa tieverkostoa tullaan rahoittamaan käyttömaksuilla. Liikenneministeriö päätti, että Skandinavia-väylä tulee olemaan maksullinen. Maksullisuus tulee voimaan vasta kun tiet on remontoitu. Skandinavia-väylän kunnostukselle on myös Leningradin alueen tuki, sillä kuvernööri Aleksandr Drozdenko katsoo sen ja Moskova-Pietari moottoritien kunnostustöiden olevan tärkeimpiä kehittämiskohteita alueen infrastruktuurin parantamisessa. Leningradin alueelle on tehty teiden kehittämisohjelma vuosille 2009 2020. Ohjelma koostuu pääasiassa kohtuullisen pienistä yksittäisistä projekteista. Pääosa kohteista on siltojen korjauksia ja rakentamisia, liittymien rakentamista ja rautateiden ylitysten varustamista. Yksi suurimmista tieinvestoinneista raja-alueilla on maksullinen Äänisen (Onego) pikatie. 349 kilometriä pitkä yhdistää Karjalan, Suomen ja Leningradin alueen. Sopimukseen kuuluu myös Syväoro-Parikkala rajapisteen rakentaminen. Lentoliikenne Tulevaisuudessa lentoliikenteen oletetaan kasvavan voimakkaasti Venäjällä, minkä takia lentokentät vaativat suuria investointeja. Pietarin lentokenttä Pulkovo on Venäjän federaation kolmanneksi vilkkain. Vuonna 2012 ulkomaisia matkustajia oli 6,2 miljoonaa ja kotimaisia 5 miljoonaa. Pulkovoon on valmisteilla uusi terminaali, jonka pitäisi valmistua vuoden 2014 aikana. Uudistus nostaa matkustajakapasiteetin 14-17 miljoonaan.

3 Jos viisumivapaus Venäjän ja Euroopan unionin välillä toteutuisi välittömästi, se lisäisi aluksi ulkomaisten Venäjälle tulevien matkailijoiden määrää runsaasti ja vähemmän ulkomaille matkustavien venäläisten. Lentoliikenteen kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että esimerkiksi vuonna 2018 tilanne on todennäköisesti toinen. Tällöin yhä useampi venäläinen matkustaa lentäen. Joka tapauksessa lentoliikenteen määrä on kasvussa ja kasvun uskotaan kiihtyvän tulevaisuudessa riippumatta viisumivapaudesta. On ehdotettu, että viisukäytäntöjä helpotettaisiin lentoliikenteessä samalla tavalla kuin risteilyillä. Tämän on laskettu nostavan matkustajamääriä jopa 40 prosentilla. Junaliikenne Junaliikenne Venäjältä Eurooppaan ja Aasiaan kasvaa voimakkaasti, mutta hitaammin kuin lentoliikenne. Venäjän kansainvälisen junaliikenteen intresseissä on kehittää liikennöintiä reiteillä Petroskoi-Sortavala-Joensuu, Petroskoi-Kostamus-Oulu ja Pietari-Viipuri-Imatra. Junaliikenteessä Helsinki Pietari väliä kulkevia Allegroja varten on kehitetty rajamuodollisuuksiin toimiva malli, jota voidaan hyödyntää myös muilla mahdollisilla reiteillä. Myös junaliikenteeseen on ehdotettu yksipuolista 72 tunnin viisumivapautta Pietariin saapuville matkailijoille. Laivaliikenne Itämerellä risteilee useita aluksia, jotka poikkeavat Pietarissa. Laivaliikenteen kehitys on ollut kasvava ja ongelmaksi on muodostunut satamien kapasiteetti. Morskoi Vokzal kävi kuitenkin liian pieneksi jo 2000-luvun alussa risteilyliikenteen kasvun myötä. Vasilinsaarelle rakennetun uuden sataman vuosittainen matkustajien maksimimäärä on 2 miljoonaa sataman valmistuttua kokonaisuudessaan. Venäläisille Itämeren muihin kaupunkeihin matkustaville risteilymatkailijoille viisumi aiheuttaa suuria ongelmia, sillä viisumi tarkastetaan kaikissa satamissa erikseen. Yksikertaviisumilla voi tällöin käydä maissa vain yhdessä kohteessa ja monikertaviisumin haltioilla menee kohtuuttomasti aikaa jonottamiseen. Risteilyliikenteen kehittäminen nähdään Pietarin alueella ennen kaikkea matkailun edistämisenä. Käytössä oleva 72 tunnin viisumivapaus risteilyaluksella saavuttaessa on saanut positiivisen vastaanoton. Toiveena olisi, että myös Suomi, Ruotsi ja Viro myöntäisivät venäläisille risteilyvieraille vastaavan oikeuden viisumittomaan vierailuun.

4 VIISUMIKÄYTÄNNÖISTÄ JA NIIDEN KEHITTÄMISESTÄ Lähteet: Passi- ja viisumiyksikön päällikkö Päivi Blinnikka, Ulkoministeriö ja kv. asioiden yksikön ylitarkastaja Katariina Lindsted, Sisäministeriö, Sisäasiainministeriön Internet-sivut, Kaakkois- Suomen Rajavartiosto Vuonna 2001 Suomi liittyi Schengen-alueeseen. Viisumin hinta Schengen-maihin on Viisumisäännöstön mukaisesti 60 euroa. Vuonna 2007 Venäjän kanssa solmitun viisumihelpotussopimuksen myötä viisumin hinta laski 35 euroon. Vuonna 2010 asiakaspalvelun parantamiseksi solmittiin yhteistyösopimus intialaisen VFS Global -yhtiön kanssa. Ennen tätä yhteistyösopimusta viisumihakemuksen jättämistä jouduttiin usein jonottamaan erityisesti Pietarin konsulaatissa kauan. Moskovassa viisumihakemusten vastaanottaminen ulkoistettiin VFS:lle v. 2010, Pietarissa 2011 ja Murmanskissa ja Petroskoissa v.2012. Nykyisin käytännössä viisumihakemukset jätetään VFS:n viisumikeskukseen, joka perii hakijalta 21 euron palvelumaksun. Hakemuksen voi periaatteessa jättää myös edustustoon, mutta tätä varten on varattuna vain tietty määrä aikoja viikoittain. Viisumisäännöstön mukaan viisumipäätös tulisi antaa 15 päivän kuluessa sen hakemisesta. Jos hakijalta vaaditaan lisäselvityksiä, aikaa voidaan jatkaa 30 päivään tai erityistapauksissa poikkeuksellisesti 60 päivään (Viisumisäännöstön 23 art.). Viisumihelpotussopimuksen myötä viisumin peruskäsittelyaikaa lyhennettiin 10, poikkeustapauksissa 30 päivään (Venäjän viisumihelpotussopimus 7 artikla). Yleensä viisumin käsittelyaika Suomen edustustoissa on 4 5 päivää, mutta joskus ruuhkaisina aikoina käsittelyaika on saattanut venyä kolmeen viikkoon. Kiireellisissä tapauksissa voidaan hakea myös pikaviisumia. Tällä hetkellä viisumihakemuksia tulee noin 5000 päivässä, mutta vilkkaimpina aikoina niitä saattaa tulla jopa 8000 yhden päivän aikana. Venäläisille myönnettävät viisumit Suomeen ja muihin Schengen-maihin: Kertaviisumi, kaksikertaviisumi ja monikertaviisumi. Monikertaviisumin pituus voi olla 0,5 5 vuotta. Monikertaviisumilla voi olla maassa (Schengen-alueella) enintään kolme kuukautta (90 päivää) puolen vuoden aikana (sama koskee myös kertaviisumia). Jos viisumi on haettu Suomeen, tulee pääpaino matkustamisessa olla Suomessa. Raja- ja viisumiviranomaiset tarkastelevat passien leimoja kontrolloidakseen, onko viisumia käytetty oikein. Suomen konsulaatit eivät yleensä edellytä venäläisiltä viisuminhaussa kutsua Suomesta. Tarvittaessa voidaan pyytää hakijalta lisäselvitystä matkasta. Venäläisen hakiessa viisumia Suomeen, ensikertalaiselle myönnetään varsinkin Pietarin konsulaatissa yleensä puolen vuoden monikertaviisumi. Jos viisumin käyttöaikana ei ilmene ongelmia, esimerkiksi määräaikojen ylityksiä tai matkustelua pääasiassa muualla kuin Suomessa, myönnetään myöhemmässä vaiheessa yleensä vuoden monikertaviisumi.

5 Viisumihakemus voidaan hylätä seuraavista syistä: Hakija on esittänyt virheellisen / väärän / väärennetyn asiakirjan. Hakija ei ole esittänyt todisteita suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä. Hakija ei ole esittänyt todisteita riittävistä varoista oleskelukustannusten kattamiseen ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun kesto että lähtö- tai asuinmaahan paluu tai kauttakulkumatka sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hakija ei kykene hankkimaan näitä varoja laillisin keinoin. Hakija on jo oleskellut jäsenvaltioiden alueella kolme kuukautta kuluvien kuuden kuukauden aikana yhtenäisen viisumin tai alueellisesti rajoitetun viisumin perusteella. Hakija on määrätty maahantulokieltoon Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) toimesta. Yksi tai useampi jäsenvaltio katsoo, että hakija muodostaa uhkan yhden tai useamman jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle, kansanterveydelle asetuksen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) 2 artiklan 19 kohdassa määritellyllä tavalla tai kansainvälisille suhteille. Hakija ei ole esittänyt todisteita riittävästä ja voimassa olevasta matkasairausvakuutuksesta. Todisteet suunnitellun oleskelun tarkoituksesta ja edellytyksistä eivät olleet luotettavia. Hakijan aikomusta poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen viisumin voimassaoloajan umpeutumista ei voitu varmistaa. Hakija ei ole esittänyt riittäviä perusteita sille, että hän ei ole pystynyt hakemaan viisumia ennakkoon, minkä vuoksi hänen on haettava viisumia rajalla. Viisuminhaltija on pyytänyt viisumin kumoamista. Jos viisumitietokannassa henkilön kohdalla on poliisin, rajavartioston tai tullin merkitä, viisumivirkailija konsultoi yleensä ko. viranomaista viisumipäätöstä tehdessään. Esimerkiksi liikennerikkomus Suomessa saattaa rajoittaa viisumin saantia jonkin aikaa. Viisumihakemuksen hylkäämisestä kerrotaan hakijalle kielteispäätöskaavakkeella, johon on merkitty hylkäämisen syy. Tällä hetkellä EU ja Venäjä neuvottelevat uudesta viisumihelpotussopimuksesta, jolla helpotettaisiin erityisesti säännöllisesti Venäjän ja Schengen-maiden välillä liikkuvien henkilöiden matkustamista myöntämällä näille pidempiä viisumeita. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi erilaisten valtuuskuntien jäseniä, toimittajia tai maassa asuvien perheenjäseniä. Myös virkapassin omistavien viisumivapaata matkustamista harkitaan. Tätä hankaloittavat kuitenkin erilaiset virkapassikäytännöt eri maissa. Esimerkiksi Venäjällä valtion omistamissa yhtiöissä työskentelevillä henkilöillä sekä joillakin sotilashenkilöillä voi olla virkapassi, kun taas esimerkiksi Virossa virkapassia ei ole lainkaan.

6 EU:ssa on käynnissä myös Älykkäät rajat -hanke, jolla pyritään tehostamaan rajavalvontaa sekä toisaalta helpottamaan liikkumista rajojen yli. Mallia on haettu mm. USA:n ESTA-järjestelmästä. EU:ssa viisumihelpotuksiin ja -vapauksiin liittyvät päätökset tehdään neuvostossa määräenemmistöpäätöksillä. Myös poliittinen tilanne ja jäsenmaiden intressit ja tavoitteet vaikuttavat siihen, minkälaisiin ratkaisuihin päädytään. RAJAVALVONTAA TEHOSTAVAT JÄRJESTELMÄT Schengen-mailla on käytössä yhteinen SIS (Schengen Information System), johon kootaan tietoa henkilöistä, jotka ovat syyllistyneet toimintaan, joka voi rajoittaa viisuminsaantia tai evätä maahantulon. Järjestelmää ollaan kehittämässä ja sen tietosisältö tulee laajenemaan vuoden 2013 aikana käyttöön otettavassa SIS II -järjestelmässä. Rajanylittäjien kontrollointi tulee paranemaan myös vuonna 2014 käyttöön otettavan VIS (Visa Information System) -järjestelmän myötä. Tällöin rajanylittäjien sormenjälkiä voidaan verrata viisumihakemusten yhteydessä annettuihin sormenjälkiin ja tällä tavoin estää väärennetyillä asiakirjoilla matkustaminen. Vuonna 2018 on suunniteltu otettavan käyttöön EES (Enty/Exit System) -järjestelmä, jossa passit leimataan sähköisesti ja tiedot rajanylityksestä tallentuvat EU:n yhteiseen tietojärjestelmään. Tällöin oleskeluaikaa Schengen alueella ei enää tarvitse seurata manuaalisesti passin leimojen perusteella vaan tietoja valvontaan järjestelmän avulla automaattisesti. Usein rajanylittävät henkilöt voidaan vuodesta 2018 alkaen rekisteröidä ns. rekisteröityjen matkustajien järjestelmään RTP (Registered Travellers Programme). Järjestelmään rekisteröidyt henkilöt voivat ylittää rajan automaattisten rajanylityspisteiden (ns. kioskien) kautta. Järjestelmään pääseminen edellyttää biometrista passia. Järjestelmässä on suunniteltu mm. matkustajien sormenjälkien lukemista hänen saapuessaan ja lähtiessään EU:n alueelta. Sisäasiainministeriö on yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa asettanut itäliikkuvuuden kasvun työryhmän valmistelemaan, yhteen sovittamaan ja tehostamaan Suomen valmistautumista lisääntyvään itäliikkuvuuteen. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä ja varapuheenjohtajana valtiosihteeri Pertti Torstila ulkoasiainministeriöstä. Työryhmän tavoitteet ovat: 1. Rajanylityspaikkojen ja niille vievien liikenneyhteyksien kehittäminen sekä välttämättömien henkilöstöresurssien turvaaminen Esitys: Kansallisesti tulee varmistaa rajanylityspaikkojen ja niille vievien liikenneyhteyksien kehittämisen ja henkilöstöresurssien vaatima rahoitus. 2. EU:n Smart Borders -järjestelmän käyttöönotto

7 Esitys: Suomen tulee pyrkiä kaikissa yhteyksissä edistämään EU:n Smart Borders -järjestelmän käyttöönottoa ennen viisumivapautta. Keskeisin väline vastattaessa viisumivapaudesta aiheutuvan laittoman maahantulon ja rajat ylittävään rikollisuuden todennäköiseen kasvamiseen olisi biometriikkaan perustuva rajanylitystietojärjestelmä (entry-exit). Lainvalvontaviranomaisille tulisikin antaa oikeus käyttää tietyin edellytyksin järjestelmän tietoja. 3. Yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa Esitys: Rajanylityspaikkojen ja liikenneyhteyksien yhteinen kehittäminen ja resurssien kohdistaminen siihen, Suomi-Venäjä talouskomission rajaliikennetyöryhmän elvyttämismahdollisuuden tutkiminen, yhteydenpidon, tiedonvaihdon ja yhteistyön kehittäminen viisumiaskelmerkkien mukaisesti täytäntöönpanoviranomaisten ja muiden viranomaisten välillä sekä em. kysymysten esilläpito poliittisten päätöksentekijöiden ja ao. viranomaistahojen tapaamisissa. 4. Suomen viranomaisyhteistyön kehittäminen Esitys: Viranomaisyhteistyötä ja sen yhteensovittamista tehostetaan edelleen, jotta kasvavan liikenteen ja matkailijamäärän edellyttämät toimet ja viranomaistehtävät tulevat kustannustehokkaasti hoidetuksi. 5. Tulkkaus- ja kielipalvelujen saatavuus sekä viranomaisten kielikoulutus Esitys: Viranomaisten kielikoulutus aloitetaan välittömästi ja tulkkaus- ja käännöspalveluiden järjestämistä keskitettyinä ostopalveluina selvitetään. 6. Ulkopuolisen rahoituksen tehokas hyödyntäminen Esitys: Ulkopuolista rahoitusta tulee täysimittaisesti hyödyntää viisumivapauden varautumistyön rahoittamiseksi ja näin ollen tulee laatia selvitys eri rahoituslähteiden hyödyntämisestä. Työryhmä voi valmistella myös ehdotuksia Suomen kannan edelleen kehittämiseksi ja mahdollisesti tarvittaviksi lisätoimenpiteiksi EU:n ja Venäjän välisen viisumivapaustavoitteen edetessä. VIISUMIVAPAUS VIRANOMAISNÄKÖKULMASTA Haastateltavat: Tero Kakinen, Sami Henttonen, Heikki Saikkonen, Jyrki Wasastjärna, Henry Reponen, Jukka Torniainen, Esko Repo Rajavartioston ja poliisin sekä liikenneviraston edustajia haastateltiin alkukesästä 2013 sen kartoittamiseksi, miten viisumivapauden arvioidaan vaikuttavan eri viranomaisten toimintaan. Haastatellut viranomaiset olivat Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Tero Kaakinen sekä kapteeni Sami Henttonen, ylitarkastaja Heikki Saikkonen Suojelupoliisista, Etelä-Karjalan poliisipäällikkö Jyrki Wasastjärna sekä ulkomaalaisvalvonnassa työskentelevä rikosylikonstaapeli Henry Reponen, kansainvälisten asioiden koordinaattori Jukka Torniainen Liikennevirastosta sekä turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.

8 Viisumivapauden vaikutuksista rajavalvonnan näkökulmasta Rajavartioston näkökulmasta viisumivapaus hidastaisi rajan toimintaa. Vaikka maahantulo-oikeus voitaisiinkin tarkistaa helposti lukemalla henkilötiedot sähköisesti passista, jokaisen käännytettävän henkilön käännyttäminen veisi yhden rajavartijan työaikaa vähintään puoli tuntia, todennäköisemmin 1-2 tuntia. Vuonna 2012 venäläisten viisumihakemuksia hylättiin noin 10 000. Jos nämä kaikki henkilöt tulisivat raja-asemille, josta rajavartiosto joutuisi heidät käännyttämään takaisin Venäjälle, lisääntyisi vuosittainen työmäärä 5000 20 000 työtunnilla. Rajavartioston edustajat eivät näe myöskään rajoitetun viisumivapauden olevan rajaviranomaisten kannalta suotava ratkaisu. Nykyiset järjestelmät mahdollistavat jo esimerkiksi rajan lähialueilla asuvien, usein matkustavien tunnettujen matkustajien nopeamman rajanylityksen, eikä esimerkiksi erillinen maahantulokortti välttämättä nopeuttaisi raja-asemien toimintaa. Tietyillä kulkuneuvoilla, esimerkiksi junalla, matkustaville myönnetty viisumivapaus olisi puolestaan haasteellinen sen suhteen, kuinka valvotaan, että matkustajat myös palaavat Venäjälle. Pitkät viisumit ovat siinä mielessä haasteellisia, että passista saattavat loppua leimasivut. Jo nykyisinkin paljon matkustavilla saattaa olla useita passeja, kun siitä passista, jossa viisumi on, ovat loppuneet sivut. Nykytekniikka, muun muassa sähköinen leimaus, tuo tähän kuitenkin helpotusta. Viisumivapauden vaikutuksista poliisin näkökulmasta Etelä-Karjalan poliisilaitoksen ulkomaalaisvalvonnassa työskentelevän rikosylikonstaapeli Henry Reposen mukaan 1990-luvulla venäläisten syyllistyminen omaisuusrikoksiin Suomessa oli huomattavasti yleisempää kuin nykyisin. Myös venäläisten ajokulttuuri Suomessa on parantunut rajusti. Yksi syy ajokulttuurin paranemiseen on viisumin menettämisen pelko ja toinen syy on Saksasta ajaen Suomen kautta tuotavien autojen määrän voimakas väheneminen. Viisumin menettämisen mahdollisuus ja maahantulokielto vaikuttavat paljon venäläisten käyttäytymiseen Suomessa. Yksi esimerkki on Henry Reposen mukaan Imatralla tehty havainto, että kello 16 jälkeen venäläisten tekemät näpistykset lisääntyivät voimakkaasti. Tähän vaikutti se, että ulkomaalaispoliisi ei ollut kirjoittamassa käännytyspäätöksiä kello 16 jälkeen ja venäläiset näpistelijät selvisivät sakoilla. Kun kenttäpartiot ottivat näpistelijöiden passin haltuunsa ja määräsivät heidät ilmoittautumaan seuraavana aamuna ulkomaalaispoliisiin, jossa heille tehtiin käännytyspäätös, nämä illalla tapahtuneet näpistelyt loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Viisumivapauden myötä venäläisten rikoksentekijöiden määrä Suomessa tulee varmasti lisääntymään. Pietarista Suomeen pääsee linja-autolla 20 eurolla, joten rikoksen hyöty ei tarvitse olla kovin suuri, että matkakulut saa katettua. Viisumivapauden myötä tulisikin poliisin eri puolilla Suomea pystyä tekemään rikoksiin syyllistyneille käännytyspäätös. Tämän perusteella rajaviranomaiset voivat rajoittaa henkilön maahanpääsyä jatkossa.

9 Käännytyspäätös voidaan nykyisin tehdä, jos henkilö syyllistyy esimerkiksi törkeään ylinopeuteen tai tulojen hankkimiseen epärehellisin keinoin. Lain mukaan poliisi/raja voi määrätä maahantulokiellon enintään kahdeksi vuodeksi, sen yli menevät määrää Maahanmuuttovirasto poliisin/rajan esityksestä. Viisumihakemus voidaan evätä, jos henkilö on esimerkiksi saanut useita ylinopeussakkoja. Sen sijaan, jos rajavalvonnan rekisterissä näkyy, että henkilö on saanut sakkoja, ei häneltä tämän perusteella voida evätä maahanpääsyä. Maahantulokielto yhteen Schengen-maahan tarkoittaa, että henkilö ei voi päästä mihinkään Schengen-maista. Etelä-Karjalan poliisipäällikkö Jyrki Wasastjärna uskoo, että nykyinen viisumikäytäntö siistii venäläisten käyttäytymistä Suomessa. Erityisesti se näkyy liikennekäyttäytymisessä. Lisäksi: Vahva usko on siitä, että kun sosiaalinen ja elintasoero on korkea, se houkuttaa toiselle puolelle, jossa ruoho on vihreämpää, hakemaan parempaa toimeentuloa sekä laillisin että laittomin keinoin. Saattaa näkyä harmaana taloutena, kerjäämisenä, kaupusteluna, salakuljetuksena, jne. Hänen mukaansa oikeusapu Venäjän ja EU-maiden välillä ei toimi. Venäjältä ei saa tietoa rikoksista epäillyistä, eivätkä venäläisviranomaiset suostu edes kuulustelemaan oman maan kansalaisia toisen valtion viranomaisten pyynnöstä. Valtaa alueellisilta toimijoilta on siirretty Moskovaan. Viranomaisia on jopa kielletty yhteydenpidosta ulkomaalaisten viranomaisten kanssa ns. agenttilain perusteella. Anastettua omaisuutta ei saada Venäjältä takaisin. Etelä-Karjalan poliisi on panostanut oman henkilökunnan kielikoulutukseen, johon osallistui 20 % henkilöstöstä. Lisäksi poliisin on mahdollisuus saada tulkkauspalvelua puhelimitse. Suurempi haaste onkin ehkä hätäkeskuslaitoksessa. Hätäkeskusten valmiustaso venäläismatkailijoiden hätäpuheluiden vastaanottoon ei ole riittävä. Hätätilanteessa ei välttämättä ole aikaa tulkin käyttöön, vaan puheluun on kyettävä reagoimaan välittömästi. Poliisin johdolla on Lappeenrannan Rauhan alueelle ryhdytty kehittämään turvallisuuskäytäntöjä ja ohjeita erityisesti venäläismatkailijat huomioiden. Suojelupoliisin näkökulmasta viisumivapaus aiheuttaisi ongelmia, mikäli tietojärjestelmiä ei kehitetä merkittävästi nykytasosta. Diplomaatit voivat matkustaa Suomeen nykyisinkin ilman viisumia, joten diplomaattistatuksella matkustavien kontrollointiin nykyinen viisumijärjestelmä ei tuo apua. Sen sijaan muiden kuin diplomaattien, esimerkiksi tietyissä työtehtävissä tai organisaatioissa työskentelevien suhteen, poliisi voi ilmoittaa viisumiviranomaisille, että näistä on pyydettävä suojelupoliisin lausunto viisumihakemusta käsiteltäessä. Myös niiden henkilöiden, joilla epäillään olevan yhteyksiä rikollisjärjestöihin tai ääriliikkeisiin, maahantuloa voidaan rajoittaa suojelupoliisin lausuntojen perusteella. Suojelupoliisin edustajan mukaan nykyiset rajavartiostolla käytössä olevat tietojärjestelmät eivät mahdollista laajaa selvitystä raja-asemalle saapuvien henkilöiden taustoista. Näin ollen viisumivapaus nykytilanteessa mahdollistaisi ei-toivottujen henkilöiden maahantulon sekä hankaloittaisi maahan mahdollisesti tulevien henkilöiden seuraamista.

10 Viisumivapaus ja liikenneinfran kehittäminen Liikenneviraston edustaja ei näe viisumivapaudessa ongelmia. Hän kuitenkin toteaa, että viisumivapaus edellyttää liikenneyhteyksien ja raja-asemien kehittämistä myös Venäjän puolella. Torfjanovkan raja-asemaa kehitetään federaation rahoituksella ja Svetogorskin raja-aseman läpäisykykyä parannetaan ENPIhankkeena, mutta Bruchnitskojen raja-aseman kehittämiseksi ei ole toistaiseksi olemassa suunnitelmia. Pietarin ja Viipurin välille rakennetaan moottoritietä, jonka pitäisi olla valmis vuonna 2018. Viipurin ja Vaalimaan välille ei rakenneta moottoritietä vaan tämä osuus uudelleen päällystetään 2013 2014. Venäläiset ovat viestittäneet että Viipurin ja Nuijamaan tieyhteys tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Pietari-Viipuri väli on rakennettu moottoritieksi. Venäjän federaation tiehallinto, Rosavtodor, ilmoitti kesäkuussa, että Viipurin ja Svetogorskin väli tullaan muuttamaan federatiiviseksi (todennäköisesti vasta vuoden 2014 jälkeen) ja siirtämään Leningradin Tiekomitealta Rosavtodorin alaisen Luoteis-venäjän Tiehallinnon vastuulle. Tämän jälkeen sen kunnostukseen saataneen federaation rahoitusta. Leningradin alueen Tiekomitea korjaa / rakentaa uudelleen Storozhevaya joen ylittävää siltaa ENPI rahoituksella (2013 2014) ja on aloittamassa Svetogorskin ohikulkutien suunnittelua tavoitteena hakea sen rakentamiseen osarahoitusta uudesta ENI-ohjelmasta 2014-2020. Myös tieyhteyttä Sortavalaan on kehitetty ja jotkut venäläiset tahot ovat antaneet ymmärtää, että venäläiset valmistautuvat Parikkalan rajanylityspaikan statuksen muuttamiseen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Parikkalan rajanylityspaikka palvelee kuitenkin enemmänkin Karjalan tasavallan ja Suomen välistä rajaliikennettä ja voi toimia enintään ruuhkahuippujen tasaajana pahimpina ruuhka-aikoina Pietarin suunnasta Suomeen matkustettaessa. Viisumivapaus ja turvapaikkahakemukset Vuonna 2012 Suomeen tuli 3129 turvapaikanhakijaa, joista 226 Venäjältä ja 117 muista entisistä Neuvostoliiton maista. Venäläiset tulevat Suomeen usein viisumilla ja kun olisi aika palata kotimaahan, he hakevat Suomesta turvapaikkaa. Muilla tulijoilla on tavanomaista, että matkustusasiakirjoja ei ole lainkaan. Venäläiset turvapaikanhakijat tulevat useimmiten Pohjois-Kaukasiasta. Heille myös myönnetään usein turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Muualta Venäjältä tulevat eivät juurikaan saa turvapaikkaa. Venäjältä Suomeen turvapaikkaa hakemaan tulee myös jonkin verran muiden maiden kansalaisia, mutta määrä ei ole merkittävä. Nämä ylittävät Venäjän ja Suomen välisen rajan aika ajoin metsän kautta. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan viisumihakemukseen liittyvän etukäteiskontrollin poistaminen voi lisätä turvapaikanhakijoita. Arvion mukaan etukäteiskontrollin poistaminen lisäisi turvapaikan hakijoiden määrää noin kolmanneksella ja tämä lisäys johtuisi nimenomaan venäläisten turvapaikanhakijoiden

11 lisääntymisestä. Turvapaikkaa saatetaan hakea myös spontaanisti, jos rajavirnaomaiset estävät maahantulon esimerkiksi sen vuoksi, että matkustajalla ei katsota olevan riittävästi varoja matkustaa Suomessa. Maahanmuuttoviraston epävirallinen arvio on, että kun huomioidaan viisumivapauden seurauksena kasvava maahantulijoiden määrä, venäläisiä turvapaikanhakijoita voisi viisumivapauden myötä tulla jopa 2000 vuodessa. PÄÄTTÄJIEN MIELIPITEITÄ Presidentti Sauli Niinistön mukaan EU:n ja Venäjän viisumivapaus on merkittävin suurhanke, joka koskettaa Suomen ja Venäjän välejä. Hän ei kuitenkaan halua kiirehtiä sen toteuttamista. Niinistö on kuitenkin samalla korostanut, että valmistelut on tehtävä huolellisesti ennen kuin viisumivapaus voidaan ottaa käyttöön. (Itä-Savo, 16.1.2013) Suomen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja kirjoitti kesäkuussa 2013 Lapin Kansan mielipidekirjoituksessa: Ulkoministeriön linja viisumivapauskysymyksissä on hyvin selkeä. Viisumivapaus EU:n ja Venäjän välillä on kannatettava asia. Sen sijaan Suomen entinen Moskovan Suurlähettiläs René Nyberg kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä -osiossa 21.3.2013: Suomen ei kannata kiirehtiä Venäjän ja Schengen-alueen välistä täyttä viisumivapautta, vaan keskittää voimansa viisuminannon helpottamiseen turvallisuudesta tinkimättä. Venäläisten turistien virta kasvaa hallitusti, mutta samalla kontrolloidusti, mistä hyötyvät kaikki. Näkemykset eivät sinänsä ole ristiriidassa keskenään. Tuomioja nimittäin toteaa kirjoituksessaan myös, että: Kaikki osapuolet haluavat viisumivapauden onnistuvan maksimaalisesti ja aiheuttavan minimaalisesti ongelmia, minkä vuoksi EU ja Venäjä ovat sopineet joukosta ehtoja. Kunhan ehdot on todettu täytetyksi, voidaan sopia viisumivapausneuvottelujen aloittamisesta. Toisin sanoen, viisumivapauteen ei pyritä suin päin, vaan harkiten. Sisäministeri Päivi Räsäsen näkemyksiä viisumivapaudesta esitti Kymen Sanomat toukokuussa (7.6.2013). Räsäsen mukaan on olemassa suunnitelmia siitä, miten kasvavat rajanylitysmäärät voidaan ottaa vastaan: Hallituksen kehyspäätöksen mukaan rahoitusta lisätään 10 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta rajatarkastajien määrää pystytään lisäämään ja infrastruktuuria kehittämään. Jo ensi vuonna otetaan merkittävästi lisää rajavalvojia koulutukseen.

12 Yhtenä edellytyksenä viisumivapauden toteutumiselle Räsäsellä on smart borders-järjestelmän käyttöönotto Euroopassa. Euroopan komissio on juuri antanut ehdotuksen älykkäiden rajojen järjestelmäksi. Tällä hetkellähän noin 10 000 Suomeen pyrkijää jää kiinni viisumikontrolleissa. Kontrollien poistuessa he tulevat suoraan rajalle, minkä vuoksi tarvitsemme keinot puuttua esimerkiksi kansainväliseen rikollisuuteen. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan Suomen kannattaisi ajaa helpompia rajamuodollisuuksia itärajalle. Huhtikuussa 2014 hän ehdotti mm. viisumivapauden kokeilua ottamalla alle kolmen vuorokauden matkat Allegro -junalla viisumivapauden piiriin, laivamatkojen tapaan. Häkämiehen mukaan viisumivapaus houkuttelisi venäläisiä matkailijoita Suomeen, mikä lisäisi matkailusta saatavia tuloja merkittävästi. (Yle.fi, 24.4.2012) Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb on ottanut useissa yhteyksissä myönteisen kannan viisumivapauden puolesta. Stubb perustelee kantaansa vuonna 2008 julkaisemassa blogikirjoituksessaan: Näen viisumivapauden Venäjän kanssa mahdollisuutena. Se auttaisi lähentämään Venäjää muuhun Eurooppaan. Liikkumisen helpottaminen, jos mikä, on ennenkin integroinut eurooppalaisia myönteisellä tavalla. Viisumivapaus lisäisi myös matkailua ja helpottaisi taloudellista kanssakäymistä. Suomi hyötyisi. (Alexstubb.com, 28.5.2008) Vuonna 2010 Stubb vahvisti kantansa Moskovan vierailunsa yhteydessä Suomi on vahvasti sitä mieltä, että meidän on edettävä kohti viisumivapautta. Nyt on tärkeää edetä askel askeleelta ja saada tuloksia EU:n ja Venäjän huippukokouksessa joulukuussa. Hänen mukaansa Venäjän on täytettävä kolme ehtoa: otettava käyttöön biometriset passit, helpotettava työrekisteröintiä ja poistettava ulkomaalaiselta rekisteröintivelvollisuus kolmen päivän kuluttua Venäjälle saapumisestaan. (Suomenkuvalehti.fi, 9.11.2010) Asia nousi esille myös Stubbin Venäjän-vierailun yhteydessä helmikuussa 2011. Tuolloin Stubb ehdotti Häkämiehen tavoin viisumivapautta Allegromatkustajille tosin yksipuolista sellaista. (Hs.fi, 8.2.2011) PAM:n päättäjäkysely 2013 Palvelualojen ammattiliitto teetti kesällä 2013 kyselyn, jossa tiedusteltiin päättäjiltä mm. suhtautumista viisumivapauteen. Vastaukset jakautuivat seuraavasti:

13 Miten suhtaudut venäläisten matkustajien viisumivapauteen Suomessa? Ministeriöiden virkamiehet Eduskunta Yritysjohtajat Kunnanvaltuutetut Kunta- ja maakuntavirkamiehet Lähde: PAM / Aula Research 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin myönteisesti Jokseenkin myönteisesti Neutraalisti Jokseenkin kielteisesti Erittäin kielteisesti

14 TAK OY:N PÄÄTTÄJÄKYSELY 2013 TAK kysyi vuoden 2013 vaihteessa kansanedustajilta, europarlamentaarikoilta ja kaakkoissuomalaisilta kunnanvaltuutetuilta, uskoivatko he viisumivapaudesta olevan enemmän hyötyä vai haittaa Suomelle. Kyselyyn vastasi 45 kansanedustajaa tai europarlamentaarikkoa sekä 98 kunnanvaltuutettua. Vastaukset jakautuivat seuraavasti (valtakunnan poliitikkojen vastauksia on painotettu vastaamaan puoluejakaumaa): enemmän hyötyä en osaa sanoa enemmän haittaa kunnanvaltuutetut (Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso; n=98) 46 12,6 41,4 valtakunnanpoliitikot (n=45, painotettu puoluejakauman mukaan) 54,5 11,1 34,3 0 20 40 60 80 100 Kyselytutkimusten perusteella voidaan todeta, että päättäjien keskuudessa on varsin runsaasti sekä viisumivapauteen myönteisesti että siihen kielteisesti suhtautuvia. Hieman suurempi osa päättäjistä suhtautuu kuitenkin viisumivapauteen myönteisesti.

15 Viisumivapauden hyödyt ja haitat päättäjäkyselyssä Alla on tarkasteltu TAK Oy:n toteuttamasta päättäjäkyselystä kerättyjä avoimia kommentteja viisumivapauden puolesta ja vastaan. Myönteisissä arvioissa korostuvat hyödyt Suomen elinkeinoelämälle erityisesti matkailun lisääntymisen sekä liikkumisen helpottumisen myötä. Kielteisissä arvioissa korostuvat viisumivapauden riskit, mm rikollisuuden lisääntyminen, ei-toivottujen henkilöiden maahantulo ja rajaliikennekapasiteetin haasteet. lisää turismia ja tuloja helpottaa matkustamista helpottaa yritystoimintaa rajan yli ei mitään hyötyä asenteiden ja ystävyyden kulttuurivaihto Venäjän yhteiskunta kehittyy jonotusaika raja-asemilla lyhenee rajaturvallisuus turvapaikan hakeminen helpottuu Viisumivapauden myönteiset vaikutukset vastausten määrä 0 20 40 60 80 100 rikollisuus ei-toivottujen henkilöiden rajojen ruuhkautuminen ihmiskauppa ja laiton maahanmuutto kulttuurien välisten konfliktien riski ei mitään tiestön kuormitus lisääntyy Suomea käytetään läpikulkumaana ekologiset haitat työtä siirtyy venäläisille viisumitulojen menetys epäterveen kilpailun lisääntyminen rauhallisen maan status katoaa tankkaus ja tupakanhakumatkat Viisumivapauden kielteiset vaikutukset vastausten määrä 0 20 40 60 80 100 Seuraavilla sivuilla on listattu kaikki kommentit viisumivapauden puolesta ja vastaan autenttisina.

RAJA-ASEMIEN KEHITTÄMINEN 16 VIRANOMAISHAASTATTELUT JA ARTIKKELIT VENÄJÄLLÄ Venäjän federaation rajavarustelukomitea Rosgranitsa järjesti syksyllä 2012 kokouksen, jossa käsiteltiin organisaation toiminnan perspektiivejä vuosille 2012 2020 ja tarkasteltiin edellisen ohjelman toteutumista. Rosgranitsan johtajan Dimitri Bezdelovom mukaan he tekivät yhdessä rajavartioston kanssa analyysin rajainfrastruktuurin tilasta. Esiin tuli lähes tuhat kohdetta, jotka vaativat pääomaa. Erityisen kuormittunut on luoteissuunta, joista esimerkkeinä mainittiin Torfjanovka (Vaalimaa) ja Brusnitsnoe (Nuijamaa). Torfjanovka vaatii 5 miljardia ruplan (125 milj. ) remontin niin, että rakentamisen määräaika on 5 vuotta. Kaikkiaan rajojen uudistamiseen on kuitenkin käytössä yhteensä 3 miljardia ruplaa (75 milj. ) vuodessa. Autoliikenteen rinnalla prioriteetteja ovat myös meri- ja ilmaliikenteen läpimenopaikat. Rosgranitsan edustajien mukaan rajanylityspisteiden kehittämiseen yritetään saada rahoitusta Venäjän federaation keskushallinnolta. Samanaikaisesti pyritään saamaan rahoitusta Euroopan unionilta. Aiemmissa päätöksissä luoteisten rajanylityspaikkojen kehittämiseen ei juurikaan myönnetty rahoitusta rajoja koskevassa kokonaisohjelmassa koskien vuosia 2012 2020. Resursseja kohdistetaan ylityspisteisiin satamissa ja lentokentillä niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Aiemmin päätetystä rahoituksesta jopa vähennettiin 658 miljardista (16 mrd. ) 134 miljardiin ruplaan (3,3 mrd. ). Suunnitelman mukaan 40 % tästä kohdistuu rajaylityspisteiden täydentämiseen ja 60 % rajainfraan. Lisärahoitusta toivottiin saatavan Euroopan unionilta. Kuitenkin vuoden 2012 aikana Torfjanovkaan saatiin 500 miljoonaa ruplan (12,5 milj. ) rahoitus Venäjän federaation investointiohjelmasta (TKS. RU vso o tamozhne 2.11.2012). Rahoituksen avulla raja-asemaa parannetaan vuosien 2013 2014 aikana. Parannustöiden ei pitäisi vaikuttaa raja-aseman toimintaan ruuhkia lisäävästi. Myös pääministeri Medvedev puuttui raja-asemien tilanteeseen ja kutsui koolle asiaan liittyvät tahot valmistelemaan ehdotusta Brusnitshnoen ja Torfjanovkan sekä muutamien muiden pisteiden uudelleen varustelemiseksi loppuvuodesta 2012 (TKS. RU vso o tamozhne 14.11.2012). Hän painotti, että rajaasemien ongelmat on hoidettava yhteistyössä suomalaisten kanssa niin, että hankkeet toteutetaan valtiollisen ja yksityisen kumppanuuden pohjalta houkuttelemalla erityisesti ulkomaisia investoijia. Pääministeri Medveded ei kuitenkaan luvannut myönnetyn 500 miljoonan ruplan (12,5 milj. ) lisäksi uutta rahoitusta kunnostustöihin. FSB:n Pietarin ja Leningradin rajahallinnon edustajien Dimitri Davidenkon (Granitsa Rossii 11.7.2013) ja Anatoli Zabrodin (Granitsa Rossii 11.7.2013) mukaan rajan ylityskyky ylittyy jo nykyisillä matkustaja ja tavaramäärillä. Rajanylityspaikkojen uudistamistahti on liian hidas. Myös Torfjanovka, jota pidetään isoimpana ja moderneimpana rajanylityspaikkana Venäjällä, tarvitsee saneerausta. Torfjanovkassa ja Brusnithsnojessa käsiteltyjen ihmisten ja ajoneuvojen määrä ylittää yli kaksi kertaa, ja vapaapäivien ja juhlapäivien alla 3-5 kertaa suunnitellun kapasiteetin siitä huolimatta, että Torfjanovkassa on uusimmat passintarkastus- ja läpivalaisumenetelmät. Esimerkiksi matkatavarat voidaan tutkia avaamatta.

17 Myös Rosgranitsa on kiinnittänyt erityistä huomiota raja-asemien sesonkipiikkien ongelmien ratkaisuun kaikilla rajoilla. Pyrkimyksenä on hyödyntää edistynyttä teknologiaa pisteiden kontrollointiin ja henkilöiden käsittelyyn. Esimerkkinä tällaisesta on sähköinen jono, joka vähentää jonottamisaikaa rajanylityspisteellä. Rajanylitys on mahdollista tehdä helpommaksi valitsemalla oikea päivä, sillä ruuhkat vaihtelevat paljon. Internetissä on sivustoja, joista näkee ruuhkatilanteen raja-asemalla. Matkustajia yritetään myös opastaa ohjeistuksella ja heitä pyydetään välttämään tavaroita, jotka pitää ilmoittaa rajalla. Henkilökunnan määrää pyritään optimoimaan kysymällä matkanjärjestäjiltä bussien aikatauluja ja työaikajärjestelyillä. Biometristen passien yleistyminen ja niiden mahdollistama automaattinen passintarkastus nopeuttaisi jonotusta omalta osaltaan. Viranomaishaastatteluissa korostui, että tietoisuus raja-asemien ruuhkaisuudesta on hyvä. Viime vuosina päähuomio on kuitenkin ollut muilla raja-asemilla, kuten Ukrainan ja Venäjän välisellä raja-asemalla. Venäjän raja on pitkä ja lähes kaikki raja-asemat ovat kasvavan paineen alla. Rajaviranomaiset ovat omalta osaltaan sitoutuneita uudistuksiin, mutta puutetta on resursseista. Budjetoidut varat eivät riitä parannustöihin. Mahdollisen viisumivapauden vaikutuksia on pohdittu, mutta nykyiset resurssit on kohdistettu alati kasvavien jonojen pienentämiseksi. Rajanylittäjien määrät kasvavat joka tapauksessa riippumatta siitä tuleeko viisumivapaus. Rahoitusta pitäisi saada lisää keskushallinnolta. Rajasta vastaavat viranomaiset kokevat, että he sinällään ovat valmiita viisumivapauteen, mutta määrärahoja tarvitaan lisää sekä teknisiin uudistuksiin että henkilökunnan palkkaamiseen. TIEVERKOSTON KEHITTÄMINEN Tietyöt Viipuri-Svetogorsk välillä on aloitettu lähellä Svetogorskin rajanylityspaikkaa. Viranomaisten mukaan tieremontti on välttämätön, sillä tie oli erittäin huonossa kunnossa. Rajan lähellä korjataan ainakin pientareita, päällystettä ja siltarumpuja. Myös muihin Viipurin alueen teihin on tulossa korjauksia, sillä Leningradin alueen Viipurin piirin kunnallishallinnon johtaja Aleksandr Lysovin mukaan Leningradin alueen tieremonttiohjelmassa 2013 2015 Viipurin piiri sai rahaa yli miljardi ruplaa tiestön parantamiseen (Vyborskie Vedomosti 25.1.2013). Viipurin alueella on teitä yhteensä 3330 km, joista federaatiotason kannalta keskeisiä on 190 km, alueellisia 1359 km ja kunnallisia 990 km. Loput ovat metsä- ja maatalousteitä tai vastaavia. Rajaliikenteen kannalta remonttia kaipaisi erityisesti Viipuri-Brushnitsnoe väli, jonne tarvittaisiin nykyistä liikennemäärää vastaava kokonaan uudistettu tie. Nykyinen on suunniteltu palvelemaan lähinnä Saimaan kanavaa ja se on erittäin kovassa käytössä. Tulevaisuudessa tieverkostoa tullaan rahoittamaan käyttömaksuilla. Liikenneministeriö päätti, että Skandinavia-väylä tulee olemaan maksullinen (47 novostei Leningradskaja oblast 14.8.2012). Maksullisuus tulee voimaan vasta kun tiet on remontoitu. Tavoitteena on tehdä kaikki Venäjän federaation päätiet maksulliseksi jollain aikataululla. Nopeudet teillä olisivat 110 120 km/h. Maksullisten teiden rahoitukseen oletetaan järjestyvän valtion ja yksityissektorin yhteistyön pohjalta. Nykyisen lainsäädännön mukaan maksulliselle tielle pitää kuitenkin olla maksuton vaihtoehto. Skandinavia-väylän kunnostukselle on

18 myös Leningradin alueen tuki, sillä kuvernööri Aleksandr Drozdenko katsoo sen ja Moskova-Pietari moottoritien kunnostustöiden olevan tärkeimpiä kehittämiskohteita alueen infrastruktuurin parantamisessa (Vesti 9.8.2013). Leningradin alueelle on tehty teiden kehittämisohjelma vuosille 2009 2020. Ohjelma koostuu pääasiassa kohtuullisen pienistä yksittäisistä projekteista. Pääosa kohteista on siltojen korjauksia ja rakentamisia, liittymien rakentamista ja rautateiden ylitysten varustamista. Teiden peruskorjauksille rahoitus on haettava erikseen. Kehittämisohjelma löytyy Leningradin alueen tiehallinnon internet-sivuilta: http://www.road.lenobl.ru/programm/remont_dorog. Yksi suurimmista tieinvestoinneista raja-alueilla on maksullinen Äänisen (Onego) pikatie. Karjalan tasavallan johto ja OAO Severo-Zapadni koridor pazvitija tekivät sopimuksen pikatien rakentamisesta. 349 kilometriä pitkä yhdistää Karjalan, Suomen ja Leningradin alueen. Sopimukseen kuuluu myös Syväoro- Parikkala rajapisteen rakentaminen. Projektin arvoksi arvioidaan 200 miljardia ruplaa (5 mrd ). Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen on ilmoittanut, että kaikki investoinnit ovat yksityisiä. Myös tieverkoston kehittäminen kärsii resurssipulasta. Alueiden omat varat eivät riitä peruskorjauksiin vaan pikemminkin korjataan syntyneitä vaurioita. Resursseja tieverkoston kehittämiseen toivotaan maksullisista teistä sekä yhteistyöstä yksityissektorin kanssa. Leningradin alue katsoo kuitenkin sujuvan rajaliikenteen olevan keskeinen menestystekijä tulevaisuudessa LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN Tulevaisuudessa lentoliikenteen oletetaan kasvavan voimakkaasti Venäjällä, minkä takia lentokentät vaativat suuria investointeja (Ekspert: Severo-Zapad 22.10.2012). Venäjällä on vain muutama kansainväliseen liikenteeseen varusteltu lentokenttä. Pietarin lentokenttä Pulkovo on Venäjän federaation kolmanneksi vilkkain. Vuonna 2012 ulkomaisia matkustajia oli 6,2 miljoonaa ja kotimaisia 5 miljoonaa. Ulkomaisissa matkustajissa kasvu oli lähes 20 prosenttia ja kotimaisissa 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pulkovoon on valmisteilla uusi terminaali, jonka pitäisi valmistua vuoden 2014 aikana. Uudistus nostaa matkustajakapasiteetin 14 miljoonaan matkustajaan, muiden muutostöiden avulla jopa 17 miljoonaan. Myös yhteyksiä Pietarin keskustan ja lentokentän välillä parannetaan. Moskovan ja Baltian juna-asemilta on tulossa ratayhteys Pulkovoon vuoden 2017 aikana. Pietarista oletetaankin muodostuvan yksi Baltian alueen lentoliikenteen solmukohdista. Ulkomaisten matkustajien määrän kasvu on ollut kotimaista kysyntää suurempaa, mutta tulevaisuudessa myös venäläisten oletetaan matkustavan aiempaa enemmän lentäen. Venäläiset lentoyhtiöt ovat omaksumassa halpalentoyhtiöiden käytäntöjä ja samaan aikaan ulkomaiset lentoyhtiöt ovat yhä kiinnostuneempia ottamaan Venäjän tarjontaansa. Jos viisumivapaus Venäjän ja Euroopan unionin välillä toteutuisi välittömästi, se lisäisi aluksi ulkomaisten Venäjälle tulevien matkailijoiden määrää runsaasti ja vähemmän ulkomaille matkustavien venäläisten. Lentoliikenteen kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että esi-