Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus Normiohjaus Informaatio-ohjaus
Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö 2014 Terveelliset elintavat ja terveyden ylläpito ovat olennaisia hyvinvoinnin edellytyksiä. Erityinen tulevaisuuden huoli on liikkumaton elämäntapa, joka heikentää työelämän tuottavuutta, kilpailukykyä ja on voimakkaasti yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin sekä syrjäytymiskehitykseen. Liikunnan edistäminen on integroitava osaksi yhteiskunnallista terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa.(tulevaisuusselonteko, VNK 18/2013)
1. ARJEN ISTUMISEN VÄHENTÄMINEN -Kaikenikäiset vähentävät päivittäistä istumistaan. Jatketaan toimenpiteitä istumista vähentävän toimintakulttuurin lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa, opiskelu- ja työpaikoilla, iäkkäiden kotihoidossa ja palveluasumisessa. Tuotetaan konkreettisia työkaluja ja levitetään kansallisia ISTU VÄHEMMÄN -VOI PAREMMIN -suosituksia ja hyviä käytäntöjä. Korostetaan liikunnallisen elämäntavan muotoutumista lapsuudessa. -Tehostetaan puheeksi ottoa istumisen haitoista yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille ja annetaan konkreettisia istumisen vähentämiseen tähtääviä neuvoja asiakkaille neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa, opiskeluterveydenhuollossa, perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja vanhustenhuollossa. Yksilöitä kannustetaan hyödyntämään mittareita istumisen määrän näkyväksi tekemisessä.
2. LIIKUNNAN LISÄÄMINEN ELÄMÄNKULUSSA - Kaikenikäiset terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ovat fyysisesti aktiivisempia ja harrastavat liikuntaa enemmän. - Organisaatioiden toimintakulttuurit tukevat liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta. - Ulkoympäristöissä ja sisätiloissa liikuntaan entistä enemmän ja ne kannustavat fyysiseen aktiivisuuteen. - Kävely ja pyöräily kasvattavat suosiotaan kulkutapoina. Sosioekonominen eriarvoisuus liikunnassa ja fyysisessä aktiivisuus vähenee tulevaisuudessa
3. LIIKUNNAN NOSTAMINEN KESKEISEKSI OSAKSI TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ SEKÄ SAIRAUKSIEN EHKÄISYÄ, HOITOA JA KUNTOUTUSTA -Liikuntaneuvonnan vahvistaminen elämäntapaohjauksen osana sote-palveluissa. - Liikuntaan ohjaus osana sote-palveluketjujen ja hoitoprosessien kehittämistä (liikuntaneuvonta, liikkumisreseptit). - Liikunnallisen kuntoutuksen aseman vahvistaminen.
4. LIIKUNNAN ASEMAN VAHVISTAMINEN SUOMALAISESSA HYVINVOINTIYHTEISKUNNASSA - Liikunnallinen ja fyysisesti aktiivinen elämä sisältyy valtakunnalliseen strategia-ajatteluun. -Liikunnan asema kunnissa vahvistuu osana hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.
Liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset (määräraha vuonna 2015 2 295 000) Kehittämisavustus kunnille maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset ( vuonna 2016 28 321000 koko maa) Liikkuva koulu hallituksen kärkihanke 7 miljoonaa euroa vuodessa 3. vuoden ajan
Hakuaika loppuu 30.11.2016 Hakijana voivat olla kunnat, kuntayhtymät, varhaiskasvatuksen järjestäjät (ei kuitenkaan yksittäiset kunnan varhaiskasvatusyksiköt) Liikunnallisen elämäntavan paikallisilla kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdentuvia terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan paikallisia kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään suomalaisen väestön liikuntaa liikuntasuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista osaksi arkea. Hanke voi kohdentua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdentua sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa
Ikäryhmäkohtaiset tavoitteet: Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden (varhaiskasvatus, työelämä,ikääntyvien ympäristöt jne) toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi ja liikunnallisiksi. Kehittää alle kouluikäisten, nuorten aikuisten, aikuisten ja ikääntyvien liikuntaa Teemakohtaiset tavoitteet: Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikunnan mahdollisuuksia, erityisesti lapsille ja nuorille Edistää perheliikuntaa Edistää omatoimista ja/tai arkiliikuntaa Edistää ulkoliikuntaa, kuten luonnossa liikkumista
Pääpaino kuntakoordinoiduissa yhteistyöhankkeissa Omarahoitus (laskennalliset kulut) Vakiinnuttaminen Vakinaisten henkilöiden palkkakustannukset
Luodaan olosuhteita eri lajien harrastamiseen Pääpaino laajoja käyttäjäryhmiä palvelevissa liikuntapaikoissa ja lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa Vuoden 2016 määräraha oli 28 321 000 euroa Aluehallintovirastot tekevät päätökset kustannusarvioltaan alle 700 000 euron hankkeista, OKM yli 700 000 euron hankkeista (lausuntomenettely) Rakennetaanko niitä liikuntapaikkoja, joissa lapset ja nuoret liikkuvat vai niitä, joita aina ennenkin on rakennettu (juhlapuheet-käytännön teot)? Uudet liikuntalajit, omaehtoinen liikkuminen Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet
Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja ja alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Turvallisia, kestäviä, ympäristöystävällisiä, vapaasti käytettävissä, monikäyttöisiä, pienimuotoisia, vapaasti mitoitettuja, helposti toteutettavia, huoltovapaita, perheliikuntaa suosivia