Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri toimialojen jäsenyritysten tulee saada työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Työturvallisuuskannanotto sisältää työturvallisuuden kehittämisen keskeiset alueet eli kulmakivet ajanjaksolle 2010 2015, jolle laaditaan myös erillinen toimintasuunnitelma. 2
Kulmakivet 2010-2015 1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina 2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet ja luo edellytykset turvallisuudelle 3. Turvallisuus alkaa minusta asenne jokaisen ohjenuoraksi 4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle 3
1. Investointi työturvallisuuteen kannattaa aina Yrityksen ylin johto asettaa työturvallisuustoiminnalle tavoitteet ja mittarit, joilla seurataan työturvallisuuden kehittymistä. Työturvallisuusasioita käsitellään osana yrityksen toiminnan johtamista. Niiden onnistumista arvioidaan samalla tavalla kuin taloudellista tulosta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä. 4
Hyviä käytäntöjä Yrityksen ylimmän johdon tulee aidosti sitoutua työturvallisuuden parantamiseen ja toimia itse esimerkkinä. Ennakoivan nolla tapaturmaa -ajattelun vieminen osaksi toimintaa Kaikki työtapaturmat ja uhkaavat vaaratilanteet tulee tutkia välittömästi. Vääriä toimintatapoja ja laiminlyöntejä ei tule kenenkään hiljaisesti hyväksyä. Jokaisen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin välittömästi. Henkilöstölle tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa. Henkilöstöä tulee kannustaa. Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia tulee jakaa ja niiden käyttöä edistää 5
2. Taitava tilaaja asettaa tavoitteet ja luo edellytykset turvallisuudelle Eettisesti oikein toimiva tilaaja olipa tilaaja tuotantoketjun missä osassa tahansa haluaa tuotteen tai palvelun, joka on tuotettu ilman työtapaturmia. Tämä on taloudellisesti edullisin vaihtoehto. Turvatakseen rakennushankkeensa toteutuksen turvallisesti tilaaja asettaa itselleen ja yhteistyökumppaneilleen selkeät vaatimukset ja tavoitteet työturvallisuudelle ja tapaturmien torjumiselle. Tilaaja seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista ja puuttuu välittömästi havaitsemiinsa poikkeamiin. 6
Hyviä käytäntöjä Yhteisen rakennustyömaan velvoitteet koskevat kaikkia osapuolia. Tilaaja huolehtii hankkeen valmistelun ja suunnittelun aikana työturvallisuusasioiden ennakoinnista ja järjestelmällisestä huomioon ottamisesta ja luo edellytykset hankkeen turvalliselle toteutukselle. Halpa hinta ei saa olla tilaajan ainoa peruste urakoitsijan tai toimittajan valinnassa. Eettisesti toimiva tilaaja on aidosti kiinnostunut urakoitsijan ja tämän tuotantoketjun tapaturmien määristä ja niiden kehittymisestä. Työturvallisuustoiminnan ja sen tason ei pidä eri yrityksissä poiketa suuresti toisistaan. 7
3. Turvallisuus alkaa minusta asenne jokaisen ohjenuoraksi Asenteiden muuttaminen ja henkilöstön sitouttaminen työturvallisuuteen on pitkäjänteistä toimintaa. Turvallisten työtapojen saattaminen osaksi jokaisen työmaalla ja työpaikalla toimivan työtä lähtee työturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden viestimisestä ja perustelemisesta. Jokaisen on tärkeä ymmärtää, miksi tavoitteet on asetettu ja miksi niiden toteutumista seurataan ja puutteisiin tai laiminlyönteihin puututaan välittömästi. 8
Hyviä käytäntöjä Henkilöstö on tärkein voimavara. Johto ohjaa ja parantaa toiminnan laatua yhdessä henkilöstön kanssa myös työturvallisuusasioissa. Rakennustyömaan ja työpaikan työnjohto ja työntekijät yhdessä tunnistavat ja arvioivat vaaroja ja pyrkivät löytämään keinot niiden poistamiseksi. Uhkaavat vaaratilanteet sekä sattuneet vakavat tapaturmat on käytävä lävitse ja hakea yhdessä keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Työturvallisuutta kehitettäessä on tärkeä ymmärtää asenteiden merkitys. 9
4. Koulutus luo perustan turvalliselle työskentelylle Rakennusalan työtehtäviin liittyy paljon turvallisuusriskejä. Koko rakennusalan koulutusta tulee tehostaa työturvallisuusasioiden osalta. Työturvallisuusopetuksen liittäminen entistä tiiviimmin alan ammattikoulutukseen parantaa alalle tulevan henkilöstön osaamista työturvallisuusasioissa ja kykyä nähdä työturvallisuus osana ammattitaitoa. Yritysten ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä edistetään opetuksen vastaavuutta käytännön tarpeisiin. 10
Hyvä käytäntöjä Alan yritysten velvollisuutena on varmistaa, että niiden henkilöstö ylläpitää työturvallisuusosaamistaan koko työuran ajan. Työvoiman ja palvelujen vapaa liikkuvuus Euroopan Unionin alueella tuo uusia haasteita. Kaikkien työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen on entistä vaativampi tehtävä. Perehdyttämisen jatkona tulee aina olla riittävä työhön opastus. Kaikkien työmaalla ja työpaikalla työskentelevien on kyettävä viestimään ymmärrettävästi toistensa kanssa. Työyhteisön monikulttuurisuus on otettava entistä enemmän huomioon yritysten, työpaikkojen ja työmaiden viestinnässä sekä kaikkien työntekijöiden koulutuksessa ja perehdytyksessä. 11
Onko mikään muuttunut 60 vuodessa? Lähde: Museovirasto 12