Kokonaisturvallisuusstrategia 2012 2015
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1.JOHDANTO 4 1.1 Hallitusohjelmanlinjauksetjasisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelu 1.2 Yhteiskunnanturvallisuudenkeskeisimmäthaasteet 1.3 Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimintaympäristöstä japeruspalvelujentilasta 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA 12 2.1 Yhteinenvisiojamissiokokonaisturvallisuudesta 12 2.2 Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi,tavoitteetjatasot 13 2.3 Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnankumppanit 15 2.4 Kokonaisturvallisuussuunnittelunnykytila 15 2.4.1 Maakunnallinenturvallisuussuunnittelu 15 2.4.2. Keskuskaupunkienjakuntienturvallisuussuunnittelu 16 2.4.3 Kylätjakolmassektoriturvallisuussuunnittelussa 25 2.4.4. Viranomaistenturvallisuussuunnittelu 27 3.KOKONAISTURVALLISUUDENTILANNEKUVAJAHAASTEET 55 3.1. Puolustusvoimientoiminta 55 3.1.1 PuolustusvoimatLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueella 55 3.1.2 Yhteistoimintajakumppanuudet 56 3.1.3 Puolustusvoimienjapuolustusvoimiinsidoksissaolevakoulutus 57 3.1.4 Puolustusvoimientoimintanuortensyrjäytymisenestämiseksi 58 3.2 Varautuminenjaalmiussuunnittelu 63 3.3 Sisäinenturvallisuudenohjelmajakehittämisehdotuksetohjauksen 67 tehostamiseksi 3.3.1 Tilannekuva,haasteetjatoimenpide-ehdotukset 68 3.3.1.1 Arjenjaasumisenturvallisuus 68 3.3.1.2 Ennaltaehkäiseväpäihdetyö 75
3.3.1.3 Väkivallanjarikostenehkäiseminenjavähentäminenvaikuttamallalastenja 86 nuortenkasvuolosuhteisiinjaperheidenhyvinvointiin 3.3.1.4 Syrjäytymisenehkäiseminenjaosallisuudenvahvistaminen 104 3.3.1.5 Yritystenjatyöpaikkojenturvallisuus 120 3.4 Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanhorisontaalisetkokonaisuudet 124 3.4.1 Turvallisuudentunnejahenkinenhyvinvointi 124 3.4.2 Turvallisuusosaaminen 124 3.4.3 Turvallisuusviestintä 135 4.KRIISIJOHTAMINEN 139 4.1 Häiriötilanteidenhallinta 139 4.2 Tilannekuva 141 4.3. Viestintähäiriötilanteissa 142 5.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIANJOHTOJAOHJAUS 145 5.1 Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintavuosina2012-2015 145 5.2 Toiminnallisenyhdenvertaisuudenarviointi 146 5.3 Seurantaindikaattoritjaseurannanorganisointi 150 LIITTEET Liite1:Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmienkokoonpanot Liite2:Käsitesanasto Liite3:Kuviot,taulukot
ESIPUHE Arvoisalukija Käsissänneonensimmäistäkertaaaluehallintovirastonjohdollavalmistunutalueellinenkokonaisturvallisuusstrategiavuosille 2012 2015.Valtioneuvostopäätöksenmukaisestikansallinensisäisenturvallisuudenohjelmanrinnallavalmisteltiinmyösalueellisetosiot.Kansallinensisäisenturvallisuuden ohjelmahyväksyttiin14.6.2012jaalueellisetsuunnitelmatvalmistuivat1.9.2012mennessä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia on valmisteltu tiiviillä aikataulullajalaajassaverkostoyhteistyössä.strategissaannetaankuvauskokonaisturvallisuustyönnykytilasta,nostetaanesiinkeskeisethaasteetsekänoin60kärkitoimenpidettä,joillahaasteisiinlähivuosinavastataan.kärkitoimenpiteitäonkolmenlaisia;1)organisaatioidenomat,jokäynnissäolevattoimenpiteet,2)kansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaaalueellsestitoteuttavattoimenpiteetja3) uudet, innovatiiviset prosessin aikana syntyneet toimenpiteet. Kokonaisturvallisuusstrategia on dynaaminenjasitäpäivitetääntulostenarvioinninyhteydessävuosittain.toimenpide-ehdotuksistalaaditaantiivisvirtuaaliyhteenveto.jatkossastrategiaonpitkältisähköinen,ajassakiinniolevasekävirtuaalisestipuhutteleva. Valmisteluvaihe onosoittanutniinjotehtävänyhteistyönlaajuudenkuinmyösennenkaikkeaneyhteistoimintatarpeet ja mahdollisuudet, joita kokonaisturvallisuuden edistäminen ja lisääminen eri toimijoilletarjoaajamyösheiltävaatii.globaalissayhteiskunnassammesyvänasiantuntemuksenrinnallatarvitaanyhäenenevässämäärinhorisontaalistayhteistyötäjalaaja-alaistanäkemyksellisyyttä. Kokonaisturvallisuusstrategiaosoittaaselkeästi,ettäaluehallintovirastotovaterinomainenjakäytännössäainoataho,jokaluontevastitoiminta-ajatukseensanojautuenvoiyhteensovittaajakootaalueellisettoimijatsekäkoordinoidatätätyötä. Kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta mallintaa hallitusohjelmaa käytännön toimiksi. Käytännössä strategia kuvaa miten laaja poikkihallinnollinen työskentely julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyönä johtaa myös resurssien kannalta tuottavampiin ja laadullisesti vaikuttavampiinratkaisuihin. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastokokonaisturvallisuusstrategianpainopisteonennaltaehkäisevässätyössäjaerityisestilastenjanuortenelämänhallinnanparantamisessa.Onhyvämuistaa,että vaikkaympärillämmekaikkimuujatkuvastikehittyyjamuuttuu,ovatlastentarpeetainaolleetjatulevatvastakinolemaansamoja.asuupalapsiydin-,yksinhuoltaja-taisateenkaariperheessähäntarvitseeerityisestiperushoivaajahuoltoa,aikaa,rakkauttajarajojasekähyviätapoja,tunteensiitä,että onrakastettujahyväksyttyperheessä,koulussajakaveriporukassa,tulevaisuudenuskoaja-toivoa! Sininenkirjaavaaelämänhallinnanoventulevaisuuteenlapsillejanuorille,vanhemmille,kasvattajille jaopettajillesekätyönantajille.sinisenkirjanteesitsiivittävätläpielämänperinteisinjamodernein tavoinerielämäntilanteisiinsovitettuna. YlijohtajaJormaPitkämäki
1.JOHDANTO 1.1HALLITUSOHJELMANLINJAUKSETJASISÄISENTURVALLISUUDENOHJELMAN VALMISTELU JyrkiKataisenhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestitavoitteenaon,ettäSuomionEuroopanturvallisinmaavuonna2015.Maanhallituksenlinjaustentoteutuminenedellyttääturvallisuustyönkehittämistäkohtikokonaisturvallisuustyötä,jonkakeskiössäovatlaajaviranomaisyhteistoimintajapoikkihallinnollisuussekäennakoivaturvallisuussuunnittelujanäitätukevalaajasidosryhmä-javerkostoyhteistyö.Tämänähdäänniukkenevienresurssienaikanapienenmaanparhaaksijatehokkaimmaksi toimintamalliksi. Eritoten käynnissä olevassa hallintorakenteiden uudistustyössä tämä näkökulma tuleekinpitääkirkkaanamielessä. Kaiken turvallisuustyön kehittämisen tavoitteena on lisätä kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuudentunnettajapitemmälläaikavälillävaikuttaamyöskokonaisturvallisuustyössätarvittavienresurssienmääräänjauudelleenallokointiin.tavoitteensaavuttaminenannetussaaikataulussaonhaasteellista,muttasiltitämätavoitetoimiijohtotähtenäsuomenkokonaisturvallisuudenkehittämisessä. Valtioneuvostotekipäätöksen(SM062:00/2011)kolmannensisäisenturvallisuudenohjelmanvalmistelunkäynnistämisestä3.11.2011pääministeriJyrkiKataisenhallituksenohjelmanlinjaustenmukaisesti.Ohjelmahyväksyttiin14.6.2012valtioneuvostonyleisistunnossa. Sisäisenturvallisuudenohjelmasisältääkeskeisetturvallisuushaasteetjakehittämiskohteetsekäehdotukset arjen turvallisuuden kannalta keskeisimpien turvallisuusongelmien ennalta ehkäisemiseksi jaratkaisemiseksi. Ohjelmanvalmistelutapahtuisekävaltakunnallisellaettäalueellisellatasolla. Valtakunnallinen valmistelu Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua johtisisäisenturvallisuudenministerityöryhm sisäisen turvallisuuden sihteeristön valmistelusta. Kansliapäällikön johtama Sisäisenturvallisuudenohjausryhmäohjasiohjelmanvalmisteluavastateneriaihealueidenpoikkihallinnollisestayhteensovittamisesta ja koordinaatiosta sekä kootun ohjelmaehdotuksen esittämisestä ministerityöryhmälle. Ohjelman valmistelulaadittiinkuudenasiantuntijaryhmäntoimesta. Alueellinen valmistelu Sisäisenturvallisuuden alueellinen yhteistyö perustuu sisäasianministeriön julkaisussa 23/2011 kuvattuun yhteistyön toimintamalliin (Arjen turvaa yhteistyöllä). Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuudenyhteistyöntoimintamalliksi.smjulkaisu23/2011). Asettamispäätöksen mukaisesti sisäisen turvallisuuden alueelliset toimeenpano-suunnitelmat laadittiin ja edelleen sisäisen turvallisuuden yhteensovittaminen tapahtui aluehallintovirastojen johdolla laajassayhteistyössäeriviranomaistenjajärjestöjenkanssa.alueellisetohjelmattäydentävätkansallistasisäisenturvallisuudenohjelmaa. Toimeenpanosuunnitelmienmääräaikaonvaltioneuvostontekemänpäätöksenmukaisesti1.9.2012.
Valmistelun organisointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelmanvalmistelujatoteutustapahtuiosanakokonaisturvallisuudenyhteistoimintaa.kokonaisturvallisuussuunnittelussaseurataanyhteiskunnanturvallisuusstrategianlinjauksia.kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen.länsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelmansuunnittelunjatoimeenpanonorganisoimiseksi on perustettu kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä ja sihteeristö. Lisäksi työskentelyyn osallistuu mittava määrä asiantuntijoita teemaryhmien työn kautta. Ryhmät on asetettu toimikaudeksi15.2.2012 31.12.2015. KOKONAISTURVALLISUUDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ Pj LSSAVI Suunnitelmien ja toiminnan yhteensovittaminen Sihteeristö Pj LSSAVI Kokonaismaanpuolustustyö Aatteellinen Koulutuksellinen Virka-avun anto Maakunnalliset valmiustoimikunnat Kuntien valmiussuunnittelu Yritysten valmiussuunnittelu Alueellliset maanpuolustuskurssit Kuntien/julkishallinnon turvallisuussuunnittelu Yritysten turvallisuussuunnittelu Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen Päihdetyö Väkivallan ja rikosten ehkäisy Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Arjen ja asumisen turvallisuuden parantaminen ml rakennetun ympäristön suunnittelu Turvallisuustilannekuvan ylläpito Turvallisuusviestintä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Yksilön turvallisuustunteesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Monikulttuurisuus, maahanmuutto, Väkivaltaisen ekstremismin torjunta Yksilön hyvinvointi Kokonaisturvallisuussuunnittelun lähtökohta Kuvio1:LSSAVI:nkokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanorganisointi Paikalliset turvallisuussuunnitelmat Alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistettua päivitetään paikalliset turvallisuussuunnitelmat sisäasiainministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kunnat huomioivat turvallisuussuunnittelussaan niin kolmannensisäisenturvallisuudenkansallisenohjelmankuinalueellistentoimeenpanosuunnitelmien linjauksetjatoimeenpanoesitykset.
1.2YHTEISKUNNANTURVALLISUUDENKESKEISIMMÄTHAASTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojenvarautumistajaantaatietoavarautumisenperusteistamyösmuilletoimijoille.periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta päättävät ja vastaavat viranomaiset. Strategia päivitetään muutamanvuodenvälein,viimeksivuonna2010.silloinaiemminyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamisenstrategianatunnetunasiakirjannimimuutettiin. Turvallisuusstrategianlaativatyhdessäviranomaiset,järjestötja elinkeinoelämänedustajat.senseurantaajakehittämistäkoordinoiturvallisuus-japuolustusasiainkomiteayhteistyössäministeriöiden valmiuspäällikkökokouksenkanssa. Turvallisuuden haasteet Suomalainenyhteiskuntaonvarsinturvallinen.Normaalioloissakinilmeneesiltihäiriötilanteita,jotka voivat vaikuttaa vakavasti monien suomalaisten elämään. Viime vuosina tällaisia ovat olleet esimerkiksinokianvesikriisijakouluampumistapaukset. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan on koottu varautumistyön perustaksi uhkamalleja. Ne ovat kuvauksiatilanteista,jotkavoivatvaarantaayhteiskunnanturvallisuudenjasenelintärkeättoiminnot. Uhkamallejaovat: voimahuollonvakavathäiriöt tietoliikenteenjatietojärjestelmienvakavathäiriöt kuljetuslogistiikanvakavathäiriöt yhdyskuntatekniikanvakavathäiriöt elintarvikehuollonvakavathäiriöt rahoitus-jamaksujärjestelmänvakavathäiriöt julkisentaloudenrahoituksensaatavuudenhäiriintyminen väestönterveydenjahyvinvoinninvakavathäiriöt suuronnettomuudet,luonnonääri-ilmiötjaympäristöuhkat terrorismijamuuyhteiskuntajärjestystävaarantavarikollisuus rajaturvallisuudenvakavathäiriöt poliittinen,taloudellinenjasotilaallinenpainostussekä sotilaallisenvoimankäyttö. Soveltamalla uhkamalleja omaan toimintaympäristöönsä viranomaiset, järjestöt ja yritykset voivat suunnitellavarautumistaanyhteiskunnanturvallisuusstrategianpohjalta.
(lähde:http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/uhkat) Sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka on nuorten sosiaalinen syrjäytyminen Yhteiskunnan turvallisuuden haasteista vakavin on syrjäytyminen, jota ei omana kokonaisuutena yhteiskunnanturvallisuusstrategiassaolenostettuesiin.sensijaansisäisenturvallisuudenohjelmassa nuortentilanneonvahvastiesillä. Uhkamallit ovat yksi lähtökohta turvallisuushaasteiden määrittelylle. Osa yhteiskunnan turvallisuudenhaasteistaonjäänytyhteiskunnanturvallisuussstrategiassaheikommallehuomiolle.tällaisiayhteiskunnan turvallisuuteen voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. syrjäytymisen ehkäisyssä onnistuminen, osaavan työvoiman riittävyydestä huolehtiminen, kansalaisten oikeuturvantoteutumisenvarmistaminenmonikulttuuristuvassayhteiskunnassajne. Syrjäytymistäontutkittupaljon,muttayhtäainoaasyrjäytymisenmääritelmääeiole.Yleisestisyrjäytymistävoidaankuvatayksilöiden,perheidentaikokonaistenyhteisöjenajautumisenayhteiskunnassa tavanomaisenjayleisestisopivanapidetynelämäntavan,resurssienhallinnantaielintasonulkopuolelle. Käsitteellisesti onkin jo siirrytty puhumaan ulkopuolisuudesta, jonka avulla on helpompi päästä kiinni taustoihin ja syihin. Lisäksi on olemassa kriminologinen syrjäytymisen määritelmä, jonka mukaansyrjäytyminentarkoittaa,ettähenkilönsiteetsosiaalistakontrolliaharjoittaviininstituutioihinja yhteisöihinovatheikentyneettaikatkenneet.syrjäytyminenvoisiisollasekätaloudellistaettäsosiaalista.rikoskäyttäytymisenjasyrjäytymisenvälilläonkorrelaatiotoisinsanoensyrjäytymistävähentämällävoidaanvähentäämyösrikollisuuttajarikollisuuttavähentämällävoidaanvähentääsyrjäytymistä.[(kivivuori,janne(toim.):nuortensyrjäytyminenjarikollisuus:suomessatehdyntutkimuksen jasenkatvealueidenkartoitusta(2009).oikeuspoliittisentutkimuslaitoksentutkimustiedonantoja94, s.3)] Sosiaalinen syrjäytyminen on usein yhteydessä taloudelliseen syrjäytymiseen, mutta nuori voi myös ollasosiaalisestisyrjäytynyt,vaikkeituletaloudellisestihuono-osaisestaperheestä.lastenjanuorten kannalta keskeisiä sosiaalista kontrollia harjoittavia tai yhteisöllisyyttä luovia instituutioita ovat esimerkiksiperhejamuutlähisuhteet,koulujatyöelämä.tästäkokonaisuudestakäytetäänkäsitettäsosiaalinenpääoma.merkittävinsosiaaliseensyrjäytymiseenjohtavatekijäonpuutteellinenvanhempien tuki.muistasosiaalisistatekijöistäperheenhajoaminen,opettajanhuonokontrollijaheikkoluottamus toisiaihmisiäkohtaanlisäävätrikoskäyttäytymisenriskiä.kouluyhteisönsosiaalinenpääomasaattaa vaikuttaanuorenhyvinvointiin,vaikkeinuoriitsekoenauttivansakorkeastasosiaalisestapääomasta. (Kivivuori2009,s.15 17). Syrjäytymisen hinta Syrjäytymisenjarikostenkustannuksiaonjopitkäänlaskettueriasiantuntijoidentoimestajahieman erikriteerein.esimerkiksi OulunyliopistossatoiminutprofessoriIrmaMoilasenjulkaisi1990-luvun lopussamukaana-jab-tapausten hoitamattajättämisen -laskelmansa: HOITAMATTAJÄTTÄMISENHINTA60-VUOTIAAKSI 11-vuotiaslapsi,eilähdekouluun(kustannuksetmarkkoina) A:levoton,keskittymätön,käytöshäiriöinen koulukoti13-18-vuotiaana 740000
vankilajaksoja10vuotta oikeudenkäyntikulujayms 000000 50000 kansaneläke 000000 Yhteensä790000mk B:pelokas,yksinäisyyteenvetäytyvä kansaneläke16-60-vuotiaana eläkkeensaajanhoitotuki 395000 730000 lääkekulut 264000 hoitotukiomaiselle 056000 psykiatrisiahoitojayhteensä10v 380000 Yhteensä825000mk Huomioitavaa on, että esimerkiksi näistä laskelmista puuttuvat vielä ne laskelmat, millaisia vakavia seurauksiaem.a-tapauksessavankilaanjoutunutontehnytjatoimillaanaiheuttanut.esimerkiksihän on saattanut tehdä henkirikoksen tai useampia ja/tai aiheuttaa pysyvän invaliditeetin, mikä puolestaanvaikuttaamonintavoinuhrinomaisiin,esim.masennuksena,päihteidenkäyttönä,työkyvyttömyytenätaijopaitsemurhanasekäuhrinmahdollistenlastensyrjäytymisketjunalkuna. Tekijäontodennäköisesti saanut myös lääkehoitoja ja/tai käyttää huumeita ja/tai aiheuttaa eri tahoille mittavia omaisuusvahinkoja.näinlaskettunaa-kohdanlukumoninkertaistuu. Riihimäellä2006tehdynelinkaarilaskelmanmukaansyrjäytynytnuorivoimaksaakunnalleenmiljoonaeuroa,mikäonlähelläprofessoriMoilasenesittämiälukuja.Elinkaarimallissakaanontuskinainakaantäysinhuomioituedelläesitettyjätehtyjenrikostenaiheuttamiamoniakerrannaisvaikutuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmässä on taasen laskettu että nuorten syrjäytymisen kustannukset vuositasollayhteiskunnalle300milj.euroa,josnuoriaonarviolta30000.nuorensyrjäytymisenhinnaksionarvioitu10000pervuosi. Syrjäytymisenhinnastaonsiishyvinerilaisiaarvioitalaskentatavastariippuen.Selvääonjokatapauksessa se, että syrjäytymiskierre on katkaistava. Oireiden hoitoontarvitaan vahvoja toimia, mutta ennenkaikkeahuomioonsuunnattavasyrjäytymisensyihin.yhteiskunnanhyvinvointipalvelujenrakenteetonarvioitavauudelleen,priorisoitavajatarpeenvaatiessatehtävämyöslainsäädännöllisiämuutoksiajauudistuksia,joidenavullalastenjanuortensosiaalinenosallisuusturvataan.
Sosiaalisen rikoksentorjunnan menetelmät, esim. toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja erityiset panostuksetlastenkasvuntukemiseen,tuottavatpitkällätähtäimelläedullisimmintuloksia(omrikoksentorjuntaneuvosto). Esim. vanhempainvalmennukseen ja koulunkäynnin loppuunsaattamiseen sijoitettu rahasumma ehkäisee noin 2-3 -kertaisesti aikuisiän vakavia rikoksia verrattuna saman summan sijoitukseen rikollisten poliisivalvontaan tai rikoksenuusijoiden pitkäaikaiseen vankeuteen. Vastaavialaskelmiaonesitettymm.oppilashuollonresurssienvähentämisenjalisääntyneidenlasten huostaanottokustannuksiensuhteesta. 1.3LÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONTOIMINTAYMPÄRISTÖS- TÄJAPERUSPALVELUJENTILASTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tehtävä on alueensa hyvinvoinnin lisääminen edistämällä toiminta-alueellaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin-jatyöympäristöäalueilla.poliisinvastuualueentehtäväthoidetaanlounais-suomenaluehallintovirastosta. Viraston ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikkö toimii erillisenä yksikkönä ja sen toimialueeseenkuuluuruotsinkielisetalueetkokomaassa. Länsi-jaSisä-SuomenaluehallintovirastonmaantieteellinentoimialuemuodostuuPirkanmaan,Keski- Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiavirastontoimialueellaonneljä.virastontoimialueellaviimevuosienaikanatoteutuneidenkuntaliitostenmyötävirastontoimialueenkuntienmääräon88. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueenpinta-alaonnoin55400km2elivajaaviidennes Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on 1,2 miljoonaa eli runsas viidennes maan asukkaista. Alueonkaksikielinen.AlueenkunnistaKorsnäs,LuotojaNärpiöPohjanmaanmaakunnassaovatyksikielisiäruotsinkielisiäkuntia.Kaksikielisistäkunnistaseitsemässäonenemmistönkielenäruotsi. Väestön rakenteen muutokset Alueen 88 kunnasta lähes 15 prosenttia on kaupunkimaisia, taajaan asuttuja kuntia on noin 22 prosenttiajamaaseutumaisiakuntianoin64prosenttia.maaseutualueilletyypillistäontyöikäistenjalastenmääränväheneminen.erityisestimaaseutualueillaväestörakenteenmuutosaiheuttaaväestöllisen huoltosuhteenheikkenemisen.väkiluvultaansuurimmatkunnatvirastontoimialueella ovattampere Pirkanmaalla,JyväskyläKeski-Suomessa,VaasaPohjanmaalla,SeinäjokiEtelä-PohjanmaallajaKokkola Keski-Pohjanmaalla. Näistä Tampere, Jyväskylä, Vaasa ja Seinäjoki kuuluvat Suomen 20 suurimman kunnan joukkoon. Väestö keskittyy entistä enemmän keskuskaupunkien ympärille työssäkäyntialueista muodostuviin tuottaviin ympäristöihin, joissa on tarjolla laajat työ- ja koulutusmahdollisuudet,viihtyisäjaturvallinenympäristösekähyvätpalvelut.maakuntienreuna-alueillaväestövähenee ja ikääntyy. Väestön kokonaismuutokset, ikärakenteen muutokset, taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen sekä taloudellisten toimintaedellytyksien erot vaikuttavat hyvinvointi- ja lähipalvelujen kysynnänjatarjonnaneroihinjamuutostarpeisiinsekäturvallisuudentunteenjatilankehittymiseen. Näihinvaikuttavatomaltaosaltaanmyösalueenväestönkielellisetjamonikulttuuristuvatsekäkulkuyhteyksiinliittyvättekijät.
10 Alueen viiden maakunnan kokonaisväkiluvun ennustetaan vuonna 2020 olevan 269 338. Väestön kasvualueellaennusteenmukaanolisinäinrunsaanviidenprosentinluokkaavuoteen2020.vuonna 2011 alueella 65 vuotta täyttäneiden määrä oli 227 592, kun se Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaanvuonna2020tulisiolemaan295076.näinollen65vuottatäyttäneidenmääräkasvaisivuoteen2020mennessälähes30prosentilla.väestöennusteenmukaanvuoteen2020mennessä65vuotta täyttäneidenosuudenkasvuonselkeästisuurempaakuinalle15-vuotiaidenosuudenkasvu,jokaalueellaolisiallekymmenenprosentintasoa. Väestöllinenhuoltosuhdeon luku,jokailmaiseealle15-vuotiaidenja 65vuottatäyttäneidenmäärän sataatyöikäistäkohden.kokomaanväestöllinenhuoltosuhde olivuoden2011 lopussa52,9.tilastokeskuksenväestöennusteenmukaankokomaanväestöllinenhuoltosuhdevuonna2020on65,4.tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee kehittymään edullisimmin edelleen Pirkanmaan maakunnan alueella, jossa se vuonna 2020 olisi 63,7. Epäedullisin väestöllinen huoltosuhdevuonna2011olietelä-pohjanmaallajakeski-pohjanmaalla, joissaväestöllinenhuoltosuhde olivuonna2011noin60jaennusteenmukaanvuonna2020tulisiolemaanyli75. Nopeimmin ikärakenteen muutos vaikuttaa jo väestöään menettäneissä maakunnissa. Ikärakenteen muutoksen vaikutukset korostuvat edelleen kuntatasolla, jossa muutokset ovat maakuntatasoa suurempia.nopeutuvaväestönikääntyminenmerkitseeväestönvähenemisenkiihtymistäyhäuseammissakunnissakuolleisuudenylittäessäsyntyvyyden. Peruspalveluiden tila viraston toimialueella Sekä valtakunnallisesti että aluehallintovirastojen toimialueittain toteuttavan peruspalvelujen arvioinnin tarkoituksena onperustuslain mukaisten ja kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla oltavienhyvinvointipalvelujentoteutumisenarviointi.vuonna2011arvioinninkohteenaolivaterityisestisyrjäytymisenehkäisynjaedelleenharvaanasuttujenalueidenturvallisuudenkannaltakeskeiset palvelut.teemaolikokonaisuusturvallisuustyönnäkökulmastaajankohtainen. PeruspalvelujensaatavuusonLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueellavielävarsinhyvällä tasolla.verrattaessaperuspalvelujensaatavuuttalänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueella valtakunnalliseen tilanteeseen, alueellinen raportti vahvistaa pitkälti valtakunnallisen raportin linjauksia. Nuorten syrjäytyminen, väestön ikääntyminen, kestävyysvajeen vaikutukset ja aluerakenteenpolarisoituminenyhäkaksijakoisemmaksihaastavatkuittenkinpalvelujärjestelmäntoimivuuden japeruspalvelujentasapuolisensaatavuudenjonytjayhäenemmänlähivuosina. Vuoden2011arvioinnistaonerityisestinostettavaesiinkaksiasiakokonaisuutta,joidenmerkityson hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeinä: nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekäkansalaistenturvallisuus. Nuortensosiaalisenvahvistamisen eteen on vielä paljon tehtävää. Arvioinnin tuloksista käy selvästi ilmi,etteiohjaus-japalveluverkostontoimivuusolevielähyvällätasolla.kysymysonkaikkiennuorten sujuvasta ohjauksesta, mutta erityisesti huolena ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tällainen ryhmäovatmm.toimialueellaperusopetuksenpäättäneistäyhteishaussahakemattajättäneetnoin1.5 nuorista.ohjaus-japalveluverkostonriittämättömyysviestittääkuitenkinlaajemmastayhteiskunnallisestahaasteesta,jonkaydinkilpistyyvanhemmuuteenjakasvatukseen.josemmepystyvahvistamaankodinjavanhemmuudenmerkitystä,yhteisöllisyydenjatoinentoisestavälittämisenkulttuuria, ovatponnistelummeerilaistentukiverkkojenkasvattamiseksiosinturhia.
11 Nuorten näkökulmasta tärkeää on perusopetuksen alueellisen saatavuuden keskimäärin hyvä taso. Ammatillistaja lukiokoulutusta onedelleenhyvintarjolla,joskintoimialueen maakuntienkuinmyös valtakunnan ruotsinkielisten alueiden välillä koulutuksen saatavuudessa on selkeitä eroja erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien välistä yhteistyötä ja pitkäjänteistä suunnittelua uusien ratkaisumallien aktiiviseksi etsimiseksi osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on lisättävä sekä toimivan lähikouluverkon että laadukkaiden kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Kuntalaiset onkin entistäparemminotettavamukaankuntienpalveluverkonkehittämiseen. Koulutuksensaatavuudenpohdintaanliittyyolennaisestikoulutuksenjatyöelämänvaatimustenkohtaannonvarmistaminen,jottavalmistuvatnuoretsijoittuisivatnopeastikoulutustaanvastaavaantyöhönmielelläänLänsi-jaSisä-Suomenalueelle.Nuortenosallistamiseenonpanostettavajakehitettävä oppilas- ja opiskelijahuoltoa koko oppilaitosyhteisön yhteisenä asiana. Nuorten työpajatoiminnan ja ammatillistenoppilaitostenyhteistyönvahvistaminenjaetsivänuorisotyöonkeskeistä. Toinen merkittävä kokonaisuus on kansalaistenturvallisuus.kokonaisturvallisuuden yhteistoiminta, turvallisuussuunnittelun toteuttaminen laajamittaisella viranomaisyhteistyöllä on tärkeää alueellisen turvallisuudenjakansalaistenturvallisuudentunteenparantamiseksi.poliisitoimenarviointikohteina olivatmm.ennaltaehkäisevätoimintajanopeaavunsaanti.poliisinennaltaehkäisevätoimintajahälytyspalvelujensaatavuusmuodostavatperustanturvallisuudentunteelle.ennaltaehkäiseväntyönmerkityskorostuuerityisestiperhe-jaläheisväkivallanyhteydessä,jonkamääräalueellammeonnoussut 11vuodenaikana.Tähänvaikuttaneetosinosaksise,ettäperheväkivallantilastointiaonlisättyja ilmiöontullutnäin aiempaaselkeämminesiin.erityisenhuolestuttavaaonväkivaltarikostenuhriksi joutuneiden hyvinkin nuorten lasten ja nuorten määrän voimakas lisääntyminen. Hälytystehtävien lisääntymisenmyötäpalvelutasoheikkeni,vaikkakintoimintavalmiusaikakohenipääsääntöisestitoimialueella.pelastustoiminnanosaltaonjatkettuennaltaehkäisevänmoniviranomaisyhteistyöntehostamistaniinonnettomuuksienehkäisyynkuinhälytystehtäviinliittyen Niinnuortensyrjäytymisenkuinkansalaistenturvallisuudennäkökulmastaerityisentärkeääonjatkaa määrätietoisestiehkäisevääpäihdetyötä.kuntienehkäisevääpäihdetyötätuleeedelleenkehittäävoimakkaastijalevittäähyviä,jokäytössäoleviakäytäntöjäedelleen. Aluehallintovirastontehtäviinliittyenarvioinninkohteenaolivatmyöselintarvikevalvontajaeläinlääkintähuolto.Elintarvikevalvonnanosaltatoimialueonhaasteellinen,silläalueellasijaitseeylikolmasosa koko maan alkutuotannosta. Kunnallisen elintarvikevalvonnan keinoin ei pystytä varmistamaan elintarviketurvallisuutta toimialueen kuluttajille tasavertaisesti. Valvonta on paikoin jopa heikkoa. Myöskääneläinlääkintähuollonosaltanykytilanneeioletyydyttävä.Perimmäisenäsyynäonvalvontaresurssien puute. Arvioinnin tulokset osoittavat LSSAVIn tilavalvonta- ja lupafoorumin yhteydessä esiinnostetuntoiminnanlaadunsertifioinninjans.omavalvonnankehittämisentärkeyden. Peruspalvelujenarviointiraportintarkoituksenaonpalvellasekäkuntiapalvelujentuottajinaettävaltiotakeskus-japaikallishallinnonkehittäjänä.Peruspalvelujenarviointiontoiminuthyvinvointipalvelujenjakokonaisturvallisuudentilannekuvanlaadinnassayhtenäkeskeisenälähteenä.
12 2.KOKONAISTURVALLISUUSSTRATEGIAPÄHKINÄNKUORESSA 2.1YHTEINENVISIOJAMISSIOKOKONAISTURVALLISUUDESTA TAUSTAATURVALLISUUSKÄSITTEISTÖNUUDISTAMISELLE ValtiollisenitsenäisyydenjakansalaistenelinmahdollisuuksienturvaamiseksionSuomessajovuosikymmeniä ollut käytössä kokonaismaanpuolustuksen toimintamalli. Alati muuttuvassa turvallisuusympäristössämallionosoittautunutmaallemmejasentoimintakulttuurilleluonnolliseksitavaksitoimia. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen on määritelty valtioneuvoston asiakirjoissa seuraavasti: "Kokonaismaanpuolustuksellatarkoitetaankaikkianiitäsotilaallisiajasiviilialojentoimia,joillaturvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioidenaiheuttamaataimuutauhkaavastaa.kokonaismaanpuolustuksenyhteensovittamiseenkuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtionviranomaisten ja kuntiensekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa." (VNOS, 262/2003 perustelumuistio 16 ) Laaja turvallisuus kattaa sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka kehittyessään saattavat muodostua uhkiksi ja aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa Suomelle, väestölle tai suomalaisen yhteiskunnan elintärkeilletoiminnoille.tällaisetlaaja-alaisetturvallisuusuhkatovatjokoaktiivistatoimintaakuten esimerkiksi sotilaallisen voiman käyttö, terrorismi ja tietoverkkojen häirintä tai tahattomia tapahtumiakutensähköverkonlaajattoimintahäiriöttailuonnonääri-ilmiöt. Visio ja missio Juuri täsmennetty turvallisuuskäsitteistö tukee ennaltaehkäisevän työn ja laajan yhteistyön vahvaa kehittämistä. Kokonaisturvallisuusonyhteiskunnanelintärkeidentoimintojenturvaamistaviranomaisten,elinkeinoelämänjajärjestöjenyhteistyönä (Varautuminen ja jatkuvuuden hallinta kunnissa: Turvallisuus-japuolustusasiankomiteansihteeristönjulkaisu2012).Samassayhteydessätodetaankäsitteistöön liittyen, että kokonaismaanpuolustuksesta on luovuttu ja korvattu kokonaisturvallisuudella. KokonaisturvallisuudenyhteistoiminnanvisioonhallitusohjelmanlinjaustenmukaisestiSuomi-Euroopanturvallisinmaa2015. MissioonkansalaistenhyvinvoinninjaturvallisuudenedistäminenyhteistoiminnassaLSSAVI:ntoimialueella.
13 2.2KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANORGANISOINTI,TAVOIT- TEETJATASOT Aluehallintovirastojenstrategia-asiakirjan2012 2015mukaisestialuehallintovirastojen visioon Suomi on tasa-arvoinen, hyvinvoiva ja turvallinen yhteiskunta. Aluehallintovirasto on yhdenvertaisuutta edistävä, asiakkaiden, kumppaneiden ja työntekijöiden arvostama, eettisesti toimiva monialainen asiantuntija ja yhteistyökumppani. Toiminta-ajatus on: Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä muiden tahojen kanssa Aluehallintovirastojen ylijohtajavetoiset ydinprosessit ovat: Tasa-arvoinen yhteiskunta - oikeusturvaprosessit: Perusoikeudet ja oikeusturva Hyvinvoiva yhteiskunta - hyvinvointiprosessit: Peruspalvelujen saatavuus ja laatu Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit: Asuin-, työ- ja elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Aluehallintovirastoistaannetunlain(896/2009mukaanaluehallintovirastontehtävänäonvarautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelunyhteensovittaminen,alueellistenmaanpuolustuskurssienjärjestäminen,kuntienvalmiussuunnitteluntukeminen,valmiusharjoitustenjärjestäminensekäalue-japaikallistasonturvallisuussuunnittelun edistäminen. Kokonaisturvallisuusstrategiaan sisältyvät aluehallintoviraston lakisääteiset tehtävät ja erityisesti se onaluehallintovirastonturvallisuusprosessinsisällöllinenkuvaus. LSSAVINLAINSÄÄDÄNTÖÖNSEKÄALUEHALLINTOVIRASTOJENSTRATEGIA-ASIAKIRJAANPERUS- TUVAKOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINTAMALLI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa sisäisen turvallisuuden alueellisen toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutus tapahtuu osana kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaa. Alueellisesta toimeenpanosuunnitelmastakäytetäännimitystäkokonaisturvallisuusstrategia.kokonaisturvallisuussuunnittelussa seurataan yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjauksia. Kokonaisturvallisuussuunnittelunlähtökohtanaonyksilönhyvinvoinninturvaaminen. Länsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastontoimialueellasisäisenturvallisuudenalueellisenohjelman suunnittelun ja toimeenpanon organisoimiseksi perustettiin kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmäjasihteeristö.lisäksityöskentelyynosallistuimittavamääräasiantuntijoitateemaryhmientyön kautta. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sihteeristön ensimmäinen yhteiskokous on 22.2.2012.Ryhmätasetettiintoimikaudeksi15.2.2012 31.12.2015.
14 Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmä Kokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmäntehtävänäonjohtaasisäisenturvallisuudenalueellisen toimeenpanosuunnitelman laadintaa ja vahvistaa se. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmä vastaasuunnittelunlinjakkuudestasuhteessakeskushallintoon,suunnitelmienjatoteutuksenyhteensovittamisestatoimialueellajaraportoisiitäkeskushallintoon. laatiisyyskuuhun2012mennessälänsi-jasisä-suomenaluehallintovirastontoimialueenensimmäisen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman osana alueen kokonaisturvallisuustyötä. seuraasuunnitelmantoteuttamista,yhteensovittaako.työtäsekäraportoisiitävaltioneuvostolle kehittää viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden mahdollisten toimijoiden yhteistyötä jatoimintaaturvallisuustyössä. Kokonaisturvallisuustyön fokus on aluksi toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Toiminta jatkuu suunnitelmanvalmistuttuaoppivanajakehittyvänäyhteistoimintanaerillisenvuosittaintäsmennettäväntoimintasuunnitelmanmukaisesti. Työskentelykäynnistyiturvallisuustilannekuvanmuodostamisella jahaasteidentunnistamisellasekä edellisten perusteella priorisoitavien kehittämiskokonaisuuksien määrittelyllä. Työskentely jatkui konkreettisten ja käytännönläheisten ratkaisujen hahmottamisella ja niihin liittyen sovittavien toimenpiteidenaikatauluttamisellajavastuuttamisella.työskentelylleleimaa-antavaaonollutinnovatiivinenkehittämisote. Sihteeristö Sihteeristön tehtävänä on ensi vaiheessa ollut toimeenpanosuunnitelman valmistelu ja toteutusvaiheessakäsiteltävienasioidenvalmistelukokonaisturvallisuudenyhteistoimintaryhmällekokonaisturvallisuudenkehittämistäjasiihensisältyvääsisäisenturvallisuudenohjelmanrakennettajaaihealueitanoudattaen.sihteeristöonvastannutosallistumis-jaarviointisuunnitelmanmukaisestisuunnitteluprosessin etenemisestä sekä viestintäsuunnitelman laatimisesta ja viestinnän toteutumisesta yhteistoimintaryhmänlinjaustenmukaisesti. Teemaryhmät Toimeenpanosuunnitelman valmistelua on tuettu viestinnällisesti. Sähköisen työtilan kehittäminen jatkuu edelleen. Sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman vaikutusten arviointi tehtiin toiminnallisentasa-arvonmenetelmällä. TyöskentelyssänojaudutaanmahdollisimmanpitkällejoolemassaolevienLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonomienjamuidentoimialueellaolevienteemakohtaistentaimaakunnittaistenverkostojen ja työryhmien työskentelyyn. Näiden työryhmien kokoonpanoja tarkennettiin tarvittaessa yhteistoiminnassa eri toimijoiden kanssa tai niiden toiminta linkitettiin sellaisenaan kokonaisturvallisuustyöhön.nimettyjäteemaryhmiäonkahdeksan.
15 Työn organisoinnista 2.3 KOKONAISTURVALLISUUDENYHTEISTOIMINNANKUMPPANIT Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän puheenjohtajana toimii viraston ylijohtaja ja varapuheenjohtajanahallintopalvelutvastuualueenjohtajasekäsihteerinäsihteeristönpuheenjohtaja.sihteeristön jäsenet sekä työryhmien puheenjohtajat toimivat johtoryhmän esittelijöinä omaan toimialaansaliittyvissäasioissa. Kokonaisturvallisuudenyhteistoiminnassaovatmukanakeskeisetviranomaiset,kirkko,kunnat,elinkeinoelämä sekä kolmas sektori. Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintaryhmän ja sen sihteeristön sekäteemaryhmienkokoonpanotovatliitteenä1 2.4 KOKONAISTURVALLISUUSSUUNNITTELUNNYKYTILA Seuraavassaonkatsausmaakuntien,kuntienjaviranomaistenturvallisuussuunnittelunnykytilaan. 2.4.1 MAAKUNNALLINENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto toimii viiden maakunnan (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa,PohjanmaajaKeski-Pohjanmaa)alueella.Alueenmaakunnissaturvallisuussuunnitteluon huomioitu ja toteutettu eri tavoin. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla on tehty tahoillaan kaikki maakunnan kunnat sisältävät turvallisuussuunnitelmat. Varsinkin Keski-Suomessa turvallisuussuunnitelmaonkattavajasisältääerikseenjokaisenkunnanlaajanturvallisuussuunnitelman.pirkanmaalla turvallisuusosaamista on koottu yhteen Pirkanmaan turvallisuusklusterin alle. Klusterin tavoitteena onturvallisuusosaamisenkehittäminen,parhaidenkäytäntöjenkerääminenjajalostaminen,sekäturvallisuusosaamisenjalostaminenmyöskaupallisessamielessäainavientiinsaakka.
16 TOIMENPITEET 1. Pirkanmaan turvallisuusklusterin organisointi- ja toimintamallin levittäminen maakunnalliseksi, alueelliset erityispiirteet huomioivaksi malliksi. Vastuu: Pirkanmaan turvallisuusklusteri ja LSSAVI/turvallisuusosaaminen teemaryhmä 2.4.2 KESKUSKAUPUNKIENJAKUNTIENTURVALLISUUSSUUNNITTELU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen kuntien turvallissuunnitelmissa on paljon yhtäläisyyksiä.kuntarkastelussakeskitytäänpienempiinkuntiinjättäensuuretkeskuskaupungitpois,yhtäläisyydetlisääntyvät.yhdistäviäseikkojakuntienvälilläovatverrattainpienetasukasmäärät,paineet kuntaliitoksiin ja -yhteistyöhön, sekä toiminnan ja tulevaisuuden samankaltaiset haasteet joista voi esimerkkinä mainita vaikkapa väestön vanhentumisen ja harvaan asutuksen. Erottaviakin tekijöitä löytyy,joistavoilssavi:nalueellanostaaesiinesim.kielen,sekämaahanmuuttajienmäärän. Tehtyjen turvallisuussuunnitelmien määrä vaihtelee alueen maakunnittain varsin suuresti. Keski- Suomessa,jossaturvallisuussuunnitteluaonjohdettumaakuntatasolla,onmaakunnankaikillakunnilla kattavat turvallisuussuunnitelmat. Lisäksi ne ovat laajasti yhdistetty koko maakunnan laajuiseen turvallisuussuunnitelmaan. Vastaavasti Pohjanmaalla ainoastaan Kruunupyyn kunnalla on ajantasainen turvallisuussuunnitelma. Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksi Keski- Pohjanmaan kuntien turvallisuussuunnitelmaa, joka Kruunupyyn lisäksi kattaa kaikki Keski- Pohjanmaan kunnat. Pirkanmaalla turvallisuussuunnitelma löytyy yli puolelta kunnista. Etelä- Pohjanmaankunnistanoinpuolellaonturvallisuussuunnitelma. MonetLSSAVI:nalueenkunnistaovattehneetturvallisuussuunnitelmanyhdessäyhdentaiuseamman toisenkunnankanssa.tyypillisiäovatkahdennaapurikunnanyhteisetturvallisuussuunnitelmat,muttajopakahdeksankunnanyhteinensuunnitelmalöytyy.yhteisetturvallisuussuunnitelmatovattyypillisiäkaikistapienimmillekunnille,isotkaupungitovattehneetkaikkiomansa.keskikokoisissakunnissaonturvallisuussuunnitelmattehtyvaihtelevastiitsenäisestisekäyhteistyönavulla. Pääosatehdyistäturvallisuussuunnitelmistaontällähetkelläajantasaisiajaniitäpäivitetäänsäännöllisesti. Tyypillisesti ne laaditaan valtuustokausiksi, joiden jälkeen niitä tarkistetaan. Maakuntatason suunnitelmat ovat yleensä laadittu eri aikajaksoksi, joten ne eivät ole riippuvaisia alueensa kuntien valtuustokausista. Useimmat turvallisuussuunnitelmat perustuvat sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.turvallisuussuunnitelmatontyypillisimminlaadittumuodostamallatyöryhmä,jokaasiantuntijaverkostoahyväksikäyttäentoteuttaasuunnitelmanlaatimisen.yhteistyötahojaonhyödynnettyyleisestiottaenvarsinlaajasti,japoliisisekäpelastustoimionhuomioitukaikkiensuunnitelmienlaadintavaiheessa,jaheidänosaamisensaonotettuavuksi. Sisällöltäänturvallisuussuunnitelmatovatpitkältisamankaltaisia.Laajuudensuhteenvaihtelualöytyy jasitäsyntyymm.esitettyjentoimenpide-ehdotustenmääränjakattavuudenkautta. Tyypillinenturvallisuussuunnitelmakoostuunykytilanteenkuvaamisesta,keskeistenturvallisuushaasteidenjaprioriteettien määrittelystä, toimenpide-ehdotuksista ja vastuutahojen nimeämisestä, sekä suunnitelman seurannanmäärittelystä.monissa,varsinkinyhdenkunnanyksintekemissäturvallisuussuunnitelmissa,ontuotuesiinhyvinkonkreettisiatoimenpide-ehdotuksia.
17 YHTEENVETOLÄNSI-JASISÄ-SUOMENALUEHALLINTOVIRASTONALUEEN KESKUSKAUPUNKIENTURVALLISUUSSUUNNITELMISTA YhteenvedossapyritääntuomaanLänsi-jaSisä-Suomenaluehallintovirastonalueenkeskuskaupunkien,eliTampereen,Jyväskylän,Vaasan,SeinäjoenjaKokkolanturvallisuussuunnitelmienkeskeisettekijätesiin,sekähiemanryhmittelemään,mitäyhteisiäjavastaavastimitäerottaviatekijöitäalueeneri keskuskaupunkienturvallisuussuunnitelmissaon. Kuka vastaa? Keskuskaupunkien turvallisuussuunnitelmista löytyy hieman eri tavoin sekä eri laajuisesti määriteltyinä,mitenjakenellevastuuturvallisuusasioissajaniidensuunnittelussalankeaa. Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelman mukaan keskeinen vastuu turvallisuuden osaalueista on kaupungilla Sosiaali-, opetus- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristönsuunnittelu sekä teidenjakatujenylläpitoovattoimintoja,joissatehdytratkaisutmäärittelevätlaajastijapitkäaikaisesti kaupunginasukkaidenturvallisuudentasoa.kaupungitvastaavatvarautumisestaonnettomuuksiinja yhteiskunnanhäiriötilanteisiin. Pelastustoimiedistääkaupunkienturvallisuuttavastatenonnettomuuksienennaltaehkäisystä,pelastustoiminnasta onnettomuustilanteissa sekä väestönsuojelusta. Poliisitoimen tehtävänä on yleisen järjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminen,rikostenennaltaehkäisy,liikenneturvallisuusjarikostutkinta.toimintaympäristönmuutostenseurauksenanäidenkolmenkeskeisentoimijanvälinensaumatonjatavoitteellinenyhteistyöonyhätärkeämpää,jottahallinnonalojenrajatylittäviinongelmiinpystytäänpuuttumaanlaajastijaennaltaehkäisevästi. Vaasassaturvallisuusyhteistyönjuuretovatsyvällä:jokansalliseenrikoksentorjuntaohjelmaan1999 pohjautuenlaadittiinv.2001turvallisuus-jarikoksentorjuntayhteistyöntoimintasuunnitelma. Nykymuotoisen toiminnan pohjana onsisäasiainministeriön 29.8.2006 kirjelmä, jossa määrättiinpoliisipäällikötkutsumaanturvallisuusyhteistyöneritahotkokoukseen.sepidettiinvaasassa9.11.2006 jatuolloinpäädyttiintoimimaanakselillaohjausryhmäydintyöryhmäalatyöryhmät. Ohjausryhmäntehtävänäonollutjohtaaturvallisuusyhteistyönkokonaisuutta.Turvallisuusyhteistyön ohjausryhmän (nyk. johtoryhmän) puheenjohtajana on toiminut ja toimii kaupunginjohtaja. Siihen kuuluvatpoliisipäällikköjapelastusjohtaja.esittelijöinäovatolleetsosiaali-jaterveystoimenjohtajaja turvallisuuskoordinaattori, joka on toiminut myös sihteerinä. Ydintyöryhmää on vetänyt sosiaali- ja terveystoimen johtaja ja sihteerinä on toiminut turvallisuuskoordinaattori. Ryhmään on kuulunut edustus keskushallinnosta, pelastuslaitokselta, kasvatus- ja opetustoimesta, poliisista ja merivartiostosta. Ohjausryhmän voimin on viety eri toimia eteenpäin. Alatyöryhminä on pyritty käyttämään jo olemassa olleita työryhmiä, kuten nuorten päihteiden-käyttöä ehkäisevää NET-ryhmää ja perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyöryhmää.tarvittaessaonperustettutiimejätaityöryhmiätietynhaasteenympärille, esim. Mopoturvallisuus -työryhmä. Päätoiminen turvallisuuskoordinaattori on välittänyt tietoa eritahoillejanivonuttoimiajatoimijoitayhteensekäedistänyttoimientoteutumista. Vuoden2012aikanaVaasassapäivitetään,nimetäänjaasemoidaantoimintaajasenorganisointiamm. eriyhteistyötahojenorganisaatio-jahenkilömuutostenvuoksi.esimerkiksiohjausryhmäonmuutettu turvallisuusyhteistyön johtoryhmäksi ja ydintyöryhmän vetäjäksi ryhtyy perusturvajohtaja. Lisäksi turvallisuus-jahyvinvointiasiatnivotaanentistäparemminyhteiseksisuunnitelmaksi.
18 Seinäjoenturvallisuussuunnitelmassavastuunjakoamääritelläänseuraavasti.Kaupunkionkeskeisin toimijaedistettäessäasukkaidenturvallisuuttajahyvinvointia.käyttäessäänsillekuuluvaapäätöksenteko-jabudjettivaltaaesimerkiksiterveys-,sosiaali-taikouluasioissatailaatiessaanasemakaavojase ratkaiseepitkälläaikavälilläkaupunginkehityssuunnannimenomaanhyvinvoinninosalta.kaupungilla on keskeinen rooli asukkaidensa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuntalaki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan asukkaiden turvallisuudesta, mutta perusteena sille voidaan pitää kuntalain :n momenttia,jonkamukaankunnantehtäväonpyrkiäedistämäänasukkaidensahyvinvointiajakestävääkehitystäalueellaan.seinäjoenkaupungissaasukkaidenturvallisuudenedistämisenkannaltakeskeisetpalvelukeskuksetovat: Sosiaali-jaterveyskeskus Sivistyskeskus Tekniikkakeskus Poliisin perustehtävä perustuu Poliisilain 1 :ään, jonka mukaan poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksenturvaaminen,yleisenjärjestyksenjaturvallisuudenylläpitäminensekärikosten ennaltaestäminen,selvittäminenjasyyteharkintaansaattaminen.poliisitoimiiturvallisuudenylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.lainhengenmukaanyleistenpaikkojenturvallisuudenylläpitämienonpoliisinperustehtävä. Alueenlaajuudenjatehtävämäärienvuoksiturvallisuudenylläpidossalaintoisenmomentinmukainen yhteistyö on välttämätöntä. Seinäjoen poliisilaitoksen toimialue käsittää kuntaa eli Seinäjoen kaupunginlisäksialueeseenkuuluvatkurikankaupunki,ilmajoen,jalasjärven,nurmonjaylistaronkunnat. Pelastustoimentehtävät on määritelty pelastuslain :ssä, jonka mukaan se huolehtii muun muassa pelastustoimenalaankuuluvastavalistuksestajaneuvonnastasekätoimiiasiantuntijanapelastustointa koskevissa asioissa ja huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojenrajoittamisestasekäpalotarkastuksista.lisäksipelastustoimentehtävänäonyhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa. Ennaltaehkäisevää pelastustoimintaa ylläpidetään suorittamalla palotarkastuksia sekä valistus- ja neuvontatyötä. Liikelaitokset, taloyhtiöt ja isot yleisötapahtumat laativat omat pelastussuunnitelmat pelastusasetuksenmukaisesti.pelastusviranomainenkoordinoijakonsultoisuunnitelmienlaadinnassasekäsuorittaatarpeellisettarkastukset.tarkemminetelä-pohjanmaanpelastuslaitoksentoimintoihin liittyvät asiat kirjataan palvelutasopäätökseen joka hyväksytään valtuustokaudeksi kerrallaan. SeinäjoenkaupunginpelastustoiminnastavastaaEtelä-Pohjanmaanpelastuslaitos. Turvallisuuden edistämisessä ja ylläpitämisessä kaupungin asukkaiden tuella ja panoksella on myös keskeinenmerkitys.vaikkajulkisenvallantehtäväonhuolehtiakansalaistenturvallisuudesta,tukeutuuseyhäenemmäntuontehtävänhoitamisessaihmistenluottamukseenjatukeen.kansalaistenjaeri osapuolienvuorovaikutuksenlisääminenjatiivistäminenonsiissuotavaa.seinäjoenkaupunkihalusi lisätä vuorovaikutusta kaupungin asukkaiden kanssa jo turvallisuussuunnitelman valmisteluvaiheessa. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan turvallisuussuunnitelmassa vastuuta lähestytään seuraavasti. Kunnan opetus-,sosiaali-jaterveystoimi,kaavoitus,ympäristösuunnittelusekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvallisuuteen. Rakentaminen kaavoittaminen sekä asunto-jatyöllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan
19 merkittävästilisätäkaupunkilaistenturvallisuuttajaehkäistäalueellistaeriytymistä.mittavahaasteei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötäylihallinto-jasektorirajojen Mukaanturvallisuussuunnitteluunotetaanmyöselinkeinoelämänjakolmannensektorintoimijat. Tampereenkaupunginturvallisuussuunnitelmanimeääjokaiseenkehityskohtaantoimivaltavastuullisentahon,jokaonainayksitaiuseampikaupunginlautakunnistapoliisitaialuepelastuslaitosYritystoiminnan turvallisuuden parantamisen päävastuu on koordinoivalla kauppakamarilla Lisäksi kaikkiinkohtiinnimettiinuseitaulkopuolisiayhteistyötahojakutenerilaisiajärjestöjä. Yhteenvetonavoidaantodeta,ettäkaikkiturvallisuussuunnitelmathuomioivatjatuovattärkeimpänä esiinkaupunginvastuunturvallisuudensuunnittelussajaturvallisuudestavastaavanatahona.lisäksi kaikissa muissa paitsi Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnanturvallisuussuunnitelmissa tuotiinerikseenesiinpoliisinjapelastustoimenvastuu.yritystoimintajasenvastuuhuomioitiintampereen,sekäkeski-pohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmassa,jalisäksi Keski-Suomenmaakunnanturvallisuussuunnitelmassasiihenaiotaantulevaisuudessapanostaa.Asukkaiden ja kansalaisten vastuullisuus nostettiin erillisenä tekijänä esiin Seinäjoen sekä Keski- PohjanmaankuntienjaKruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmissa. Kuka laatinut? Kuinka laadittu? Millainen verkosto? Keskuskaupungeissa turvallisuussuunnitelmat oli laadittu pääosin kahdella eri tapaa. Kokkolassaja Jyväskylässä turvallisuussuunnitelmat oli toteutettu ohjausryhmävetoisesti maakuntatasolla kun taasseinäjoellajatampereellatyöryhmävetoisestiominahankkeinaanjoskinyhteistyössälähialueidenkanssa.jyväskylässäkaupunginomaturvallisuussuunnitelmanivoutuukeski-suomenmaakunnan kattavaan turvallisuussuunnitelmaan. Kokkolassa puolestaan turvallisuussuunnitelma kuuluu osaksilaajaakeskipohjanmaankuntienjakruunupyynkunnanturvallisuussuunnitelmaa. Seinäjoella laadinta toteutettiin seuraavasti. Kaupunginjohtaja asetti 23.11.2006 työryhmän johon kuuluivatvirkamiesjäseninäkaupunginlakimies,työsuojelupäällikkö,vs.kaupungininsinööri,insinööri, sosiaalityön päällikkö, vanhustyön päällikkö, opetustoimenjohtaja ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimi kaupunginlakimies ja sihteerinä sekä turvallisuussuunnitelman kokoajana toimi kaupunginlakimiesharjoittelija.myöspelastustoimijapoliisiosallistuivattyöryhmäntyöskentelyyn. Virkamiestyöryhmävalmisteliomiensektoreidensaosaltaturvallisuussuunnitelmaa.Lisäksisepyysi lausuntoaturvallisuussuunnitelmaanseinäjoenjärjestötaloltajossaon18sosiaali-jaterveysalanjärjestön toimistoa. Myös kaupungin asukkaillaolimahdollisuusilmaistaomiaajatuksiaanturvallisuudesta ja tehdä ehdotuksia sen parantamiseksi palauttamalla turvallisuuskyselylomakkeen, joka oli mahdollistatäyttäämyöskaupunginwwwsivuilla. Tampereenkaupunginpaikallisenturvallisuussuunnitelmantarkistaminenkäynnistyisyksyllä2006 poliisipäällikön,tampereenkaupunginedustajanjapelastusjohtajanjohdolla.suunnitelmaalaatimaan asetettiin pormestarinpäätöksellä työryhmä jonka puheenjohtajaksi nimettiin riskienhallintapäällikkö konsernihallinnosta sekä jäseniksi johtava palotarkastaja Tampereen aluepelastuslaitokselta, suunnittelupäällikköä ja kehityskoordinaattori konsernihallinnon tilaajaryhmästä sekä yhteistoimintapäällikkö ja osastonhoitaja hyvinvointipalveluista. Työryhmän toimintaan osallistumaan kutsuttiin edustajattampereenpoliisilaitokselta. Turvallisuusteemojenasiantuntijoinatyöryhmäraportinlaadinnassalaajajoukkoasiantuntijoita.Paikallisille asukkaille, elinkeinoelämän ja vapaaehtoisjärjestöjen edustajille sekä viranomaisille anne-