1 JOHDANTO 2 ENSIKOTITOIMINTA

Toiminta 2015

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 5 2.1 Helsingin ensikoti, Vallilan ympärivuorokautiset yksiköt... 7 2.2 Vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen erikoistuneet ensikotipalvelut... 9 Pidä kiinni -ensikodit... 9 2.3 Avopalvelut... 11 Baby blues avopalvelut... 11 Päiväryhmä Varvara... 12 Kotona tehtävä ensikotityö... 14 Pidä kiinni avopalveluyksiköt Pesä ja Esmiina... 14 3 KANSALAISTOIMINTA... 17 3.1 Vapaaehtoistoiminta... 17 3.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö... 17 4 TOIMINTAEDELLYTYKSET... 19 4.1 Hallinto... 19 4.2 Sisäiset palvelut...20 4.3 Organisaatio ja henkilökunta... 21 5 LIITTEET... 23 5.1 Liite 1 - Toimintasuunnitelman toteutuma 5.2 Liite 2 - Henkilöstöraportti 5.3 Liite 3 - Toimintakertomus 2015, tulos ja tase

5 1 JOHDANTO Helsingin ensikoti ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa siten, että lapsi saa kasvaa riittävän turvallisesti ja että hän saa ikäja kehitystasoaan vastaavan hoivan. Ensikotitoiminta alkoi Suomessa Helsingin ensikoti ry:n perustamisesta 11.12.1936. Helsingin ensikoti valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa 1942. Vuosi 2015 oli siis Helsingin ensikoti ry:n 79. toimintavuosi. Helsingin ensikotiyhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Jokainen meistä on arvokas. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavat toimintaamme. Kunnioitamme yksilöllisyyttä ja toimimme asiakaslähtöisesti. Muutos on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus kasvuun ja toivon säilymiseen. Korkea ammattitaito. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen palvelevat asiakasta. Turvallisuus. Asiakasperheitten hoitoympäristö ja henkilökunnan työympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on taloudellisesti vakaata. Pöytäkirja yhdistyksen perustamiskokouksesta 11.12.1936 Vuonna 2015 Helsingin ensikoti ry:n säännöt uudistettiin niin, että vaikuttamistyön ja kansalaistoiminnan näkökulma vahvistui niissä. Suomessa nopeasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä ei näkynyt toiminnassamme. 2 ENSIKOTITOIMINTA Ensikotitoiminta on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet, esimerkiksi teinivanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde-, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia. Asiakkaana

6 olevista vanhemmista monet ovat kokeneet lapsena turvattomuutta, kaltoin kohtelua ja väkivaltaa omien vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Jos vanhempien voimavarat eivät riitä lapsesta huolehtimiseen, lasta ja vanhempia tuetaan lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. Helsingin ensikoti ry:n toimintaan kuului v. 2015 kolme ympärivuorokautista kuntoutusta antavaa ensikotia sekä kolme erilaista avopalveluyksikköä. Palveluista voidaan suunnitella jokaiselle asiakasperheelle sen tarpeita vastaava hoitokokonaisuus. Ensikodin perhekuntoutus perustuu aina yksilölliseen suunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijä ja kunnan lastensuojelutyöntekijä. Tarvittaessa mukana on myös muiden yhteistyötahojen (mielenterveystoimisto, päihdehuolto, perheneuvola, neuvola tms.) edustajia. Perhekuntoutuksessa yhdistyvät terapeuttinen työskentely ja käytännön toiminta. Asiakkaat käyvät omaa muutosprosessiaan läpi sekä yksilöllisesti oman työntekijän kanssa että ryhmässä toisten asiakkaiden ja työryhmän jäsenten kanssa. Kuntoutukseen sisältyy myös tukiverkostojen kartoittaminen ja etsiminen sekä jatkuva arviointi. Kuntoutusta suunnitellaan ja arvioidaan lastensuojeluneuvotteluissa 1-2 kk:n välein. Mukana näissä ovat perhe, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja perheen kanssa ensikodissa/avopalvelussa työskentelevät työntekijät. Yhdistyksen palveluiden portaat: ENSIKOTI Ympärivuorokautinen kuntoutus Triangeli ja Balanssi Helsingin ensikodissa Vallilassa. Pidä kiinni -ensikodit Oulunkylän ensikoti Helsingissä ja ensikoti Helmiina Espoossa. TUETTU ASUMINEN Vallilassa ensikodin välittömässä läheisyydessä vuokra-asunnoissa. Oulunkylän ensikodin ja Ensikoti Helmiinan läheisyydessä. KOTONA TEHTÄVÄ ENSIKOTITYÖ Toteutetaan perheen kodissa. Intensiivistä perhetyötä vauvaperheisiin 2-4krt/vko, 3h kerrallaan. Vähintään kaksi työntekijää. AVOPALVELUT Varvara, ryhmäkuntoutus päiväryhmätoimintana. Baby blues avopalvelut. Pidä kiinni -avopalveluyksiköt Pesä Vallilassa ja Esmiina Espoossa. KOTIKUNTAAN MUUTTO Lastensuojelun palvelut tai muut alueen tukipalvelut. JÄLKITUKITYÖ OMAAN KOTIIN Yksilöllisesti suunniteltu ja toteutettu tuki asiakkaan tai perheen kotona yhteistyössä kotikunnan palveluntuottajien kanssa.

7 2.1 Helsingin ensikoti, Vallilan ympärivuorokautiset yksiköt Helsingin ensikoti on toiminut vuodesta 1942. Sen perheyksiköt Triangeli ja Balanssi tarjoavat pitkäkestoista (n. 3 12 kk) ympärivuorokautista kuntoutusta lasta odottaville ja vauvan saaneille perheille. Yksiköiden asiakkaina ovat mm. perheet, joissa vanhemmilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia tai jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea esimerkiksi kehitysvammaisuutensa vuoksi sekä teini-ikäiset vanhemmat ja maahanmuuttajaperheet. Vallilan ympärivuorokautisissa perhekuntoutusyksiköissä vuosi 2015 oli lähes jatkuvan muutoksen aikaa. Vuoden alussa oli kaikki toiminta keskitettynä Triangeli -yksikön alaisuuteen, kun asiakkaiden määrä oli vähentynyt rajusti edellisvuonna. Asiakasperheiden lisääntyessä toimintaa laajennettiin uudelleen myös perheyksikkö Balanssiin. Heinäkuun lopussa vakiinnutettiin toiminta kahden yksikön kokoiseksi ensikodiksi. Molemmissa yksiköissä on seitsemän asiakaspaikkaa ja oma työryhmänsä. Vuoden lopulla kaikki asiakaspaikat olivat lähes jatkuvasti täynnä. Tehokasta markkinointia toteutettiin edelleen. Kunnille ja muille yhteistyökumppaneille tarjottiin maksuttomia koulutuksia toiminnan esittelyn ohessa. Henkilökunta keskittyi muutosten keskellä perheiden kuntoutuksen tasalaatuiseen toteuttamiseen ja uusissa työryhmissä työyhteisöjen rakenteiden vakiinnuttamiseen. Ensikotikuntoutuksen aikana päädyttiin kymmenen vauvan kohdalla sijoitukseen (40:stä). Sijoitusten taustalla oli vanhempien psyykkistä sairautta sekä vaikeita traumakokemuksia, jotka vaikuttivat näiden äitien kykyyn toimia vanhempana omalle vauvalle. Osa sijoitetuista lapsista pystyttiin palauttamaan vanhempansa kanssa uudelleen ensikotiin. 25-29V 10 % Ympärivuorokautisten yksiköiden aikuisasiakkaiden ikäjakauma v.2015 (70) 30-39v 29 % 18-24v 54 % 40-49V 1 % 15-17v 6 % Vuoden 2015 aikana päättyneiden kuntoutusjaksojen pituudet (45) 7-12kk 20 % 2-6kk 56 % 0-2kk 22 % 1-1,5v 2 % Asiakkaiden kuntoutusjaksojen kokonaispituudet pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Osa kunnista myönsi maksusitoumuksia vain parin kuukauden jaksoissa kerrallaan, mikä vaikeutti asiakasperheiden sitoutumista ensikotijaksolle. TILASTOTIETOJA HELSINGIN ENSIKOTI, ENSIKOTIYKSIKÖT TRIANGELI JA BALANSSI Helsingin ensikodissa oli vuoden 2015 aikana 41 (51 vuonna 2014) äitiä, 16 (18) isää ja 40 (55) lasta. Hoitovuorokausia kertyi 9563 (10 472). Ensikodin käyttöaste oli toiminnan supistaminen huomioon otettuna 78 (76) %. Lisäksi jälkitukityön henkilövuorokausia kertyi 440 (584) ja asumisharjoittelun henkilövuorokausia 246 (0). Asiakasperheitä tuli Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi Haminasta, Hyvinkäältä, Hämeenlinnasta, Järvenpäästä, Kajaanista, Kirkkonummelta, Kotkasta,

8 Lohjalta, Nurmijärveltä, Oulusta, Porvoosta, Tampereelta, Turusta ja Varkaudesta. Asiakasperheet edustivat Suomen lisäksi 11 kansallisuutta. Hoitovuorokaudet kotikunnittain: v.2015 v.2014 määrä % määrä % Espoo 1268 13 1415 14 Helsinki 4258 45 4131 39 Vantaa 414 4 860 8 Muut kunnat 3623 38 4066 39 yhteensä 9563 100 10472 100 Triangeli ja Balanssi yhteensä Kuntien korvaukset 1 805 375,13 Avustukset 20 000,00 Muut tuotot 13 747,60 Tuotot yhteensä 1 839 122,73 Henkilöstökulut 1 285 309,30 Muut kulut 460 978,90 Kulut yhteensä 1 746 288,20 Tilikauden yli-/alijäämä 92 834,53 Ensikodissa olleiden äitien kirjeitä puheenjohtaja Miina Sillanpäälle

9 2.2 Vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen erikoistuneet ensikotipalvelut Helsingin ensikotiyhdistyksellä on kaksi päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ympärivuorokautista yksikköä (ensikotia) ja kaksi avopalveluyksikköä. Oulunkylän ensikoti ja avopalveluyksikkö Pesä sijaitsevat Helsingissä, Ensikoti Helmiina ja avopalveluyksikkö Esmiina Espoossa. Helsingin ensikotiyhdistyksen vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen erikoistuneet palvelut ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni hoitojärjestelmää. Hoitojärjestelmä koostuu päihdeongelmien kuntoutukseen erikoistuneista ensikodeista ja avopalveluyksiköistä, joita ylläpitävät ensija turvakotiyhdistykset. Pidä kiinni hoitojärjestelmään kuuluvat yksiköt saivat Ensi- ja turvakotien liiton kautta avustuksia Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) ja valtiolta. RAY:n tuki on mahdollistanut raskaudenaikaisen kuntoutuksen ensikodissa enintään kolmen kuukauden ajalta tähän tarkoitukseen varatun erillisen avustuksen puitteissa. Kunnille kuntoutus on ollut tältä ajalta maksutonta edellyttäen, että kunta myöntää maksusitoumuksen kuntoutukselle tämän jälkeen. Helsingin ensikoti ry:n vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen erikoistuneiden palveluiden perustehtävänä on Pidä kiinni hoitojärjestelmän tavoitteiden mukaisesti ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana, tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä vanhempien ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lisäksi yksiköiden tavoitteena on olla mukana kehittämässä hoitojärjestelmää, päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisätietoa Pidä kiinni hoitojärjestelmästä: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi. Pidä kiinni -ensikodit Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina ovat viisipaikkaisia kuntoutusyksiköitä päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Kummassakin ensikodissa otetaan kuntoutukseen myös kahden vanhemman perheitä. Toinen vanhempi voi osallistua kuntoutukseen myös avopalveluasiakkaana, jolloin hän voi olla suunnitellusti mukana toiminnassa päivisin, osallistua perhettä koskeviin neuvotteluihin ja yöpyä sovitusti ensikodissa. Työskentely ensikodeissa tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Ensikodeissa toimitaan yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon sisältyy mm. säännölliset yhteisökokoukset, erilaiset keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. Yhdistyksen Pidä kiinni - ensikodit toteuttivat keväällä 2015 ensimmäisen yhteisen, kolmen päivän leirin, johon osallistui kahdeksan perhettä. Yhteisöjen välistä yhteyttä ylläpidettiin leirin jälkeen myös yksiköiden välisillä vierailuilla. Molemmassa ensikodissa toteutettiin asiakkaille ja koko henkilökunnalle yhteisiä yhteisöpäiviä. Ensikotikuntoutuksessa olleilla isillä oli mahdollisuus osallistua Espoon Lyömättömän Linjan järjestämään Isi tuli -ryhmään. Oulunkylän ensikoti ja ensikoti Helmiina saivat laatusertifikaatin keväällä toteutetusta laatujärjestelmän auditoinnissa. Oulunkylän ensikodin perustamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta, ja juhlavuoden kunniaksi järjestettiin juhlaseminaari yhteistyökumppaneille. Seminaari oli erittäin onnistunut ja se keräsi yli sata osallistujaa. Tilaisuuteen valmistui myös Stadin ammattiopiston opiskelijoiden tekemä Oulunkylän ensikodin esittelyvideo, jota työstettiin yhteistyössä ensikodin asiakkaiden kanssa.

10 Helmiinan (12) ja Oulunkylän ensikodin (18) aikuisasiakkaiden ikä tulohetkellä 2015 (30kpl) 18-24v 13 % 25-29v 30 % 40-44v 3 % 35-39v 17 % 30-34v 37 % Helmiinan (6) ja Oulunkylän ensikodin (10) 2015 päättyneiden jaksojen pituudet (16 kpl) 9-12 kk 25 % 6-9 kk 19 % alle 1 kk 25 % 3-6 kk 25 % 1-3 kk 6 % Lyhyiden kuntoutusjaksojen suuri määrä kuvastaa asiakkaiden vaikeutta kiinnittyä kuntoutukseen. TILASTOTIETOJA - PIDÄ KIINNI ENSIKODIT OULUNKYLÄN ENSIKOTI Oulunkylän ensikodissa oli vuoden 2015 aikana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa yhteensä 13 (11 vuonna 2014) äitiä, kuusi isää (4) ja 15 (13) lasta. Äideistä kahdeksan (5) aloitti kuntoutuksen jo raskausaikana, ja isistä yksi (2) oli kuntoutuksessa kahdestaan lapsensa kanssa. Hoitovuorokausia kertyi 3656 (3160), joista RAY:n subventoimia oli 201 (186). Yksikön käyttöaste oli 91 % (79 %). Asumisharjoittelussa oli kaksi (2) perhettä, henkilövuorokausia kertyi 332 (231). Asiakasperheitä tuli Helsingin, Espoon ja Vantaan lisäksi Kotkasta ja Kouvolasta. Hoitovuorokaudet asiakkaan kotikunnan mukaan: v. 2015 v. 2014 määrä % määrä % Helsinki 1861 51 1280 40 Muut 1795 49 1880 60 yhteensä 3656 3160 100 Oulunkylän ensikoti Kuntien korvaukset 642 888,00 Avustukset 338 468,59 Muut tuotot 1 626,10 Tuotot yhteensä 982 982,69 Henkilöstökulut 818 495,15 Muut kulut 166 673,49 Kulut yhteensä 985 168,64 Tilikauden yli-/alijäämä -2 185,95

11 ENSIKOTI HELMIINA Ensikoti Helmiinassa oli vuoden 2015 aikana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa yhteensä kahdeksan (10 vuonna 2014) äitiä, neljä isää (1) ja kahdeksan (10) lasta. Äideistä kaksi (4) aloitti kuntoutuksen jo raskausaikana. Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 3651 (3148) hoitovuorokautta, joista RAY:n subventoimia oli 29 (51). Yksikön käyttöaste oli 91 % (78 %). Asumisharjoittelussa oli kaksi perhettä (1), henkilövuorokausia kertyi 456 (405). Asiakasperheitä tuli Helsingin ja Espoon lisäksi Forssasta, Hämeenlinnasta ja Janakkalasta. Hoitovuorokaudet asiakkaan kotikunnan mukaan: v. 2015 v. 2014 määrä % määrä % Espoo 976 27 799 25 Helsinki 1971 54 540 17 Muut kunnat 704 19 1809 58 yhteensä 3651 100 3148 100 Ensikoti Helmiina Kuntien korvaukset 661 678,88 Avustukset 356 334,95 Muut tuotot 2 119,30 Tuotot yhteensä 1 020 133,13 Henkilöstökulut 782 954,44 Muut kulut 237 178,70 Kulut yhteensä 1 020 133,14 Tilikauden yli-/alijäämä -0,01 2.3 Avopalvelut Helsingin ensikotiyhdistyksen avopalvelut koostuvat Baby blues -avopalveluista ja päiväryhmä Varvarasta, kotona tehtävästä ensikotityöstä sekä Pidä kiinni hoitojärjestelmään kuuluvista avopalveluyksiköistä Esmiinasta ja Pesästä. Avopalvelujen yhteistyötä on tiivistetty esimiesten yhteisillä kokouksilla sekä yksiköiden yhteisillä koulutuksilla ja kehittämispäivällä. Baby blues avopalvelut Baby blues -avopalvelut tarjoavat kaikille vauvaa odottaville sekä pikkulapsiperheille vauvan tarpeista lähtevää, vanhemmuutta tukevaa matalan kynnyksen palvelua. Kehitimme vuoden aikana erityisesti Baby blues -toiminnan palautejärjestelmää.

12 Vauvaperheiden unineuvontaa toteutettiin puhelimitse kaksi kertaa viikossa kolme tuntia kerrallaan. Neuvonnalle olisi ollut enemmän tarvetta, mutta resurssit eivät riittäneet neuvonta-ajan lisäämiseen. Puhelinneuvonnan lisäksi tarjottiin mahdollisuuksien mukaan perhekohtaisia tapaamisia. Unineuvonnan ryhmämuotoisia tapaamisia toteutettiin seitsemän kertaa yhteistyössä kuntien ja muiden järjestöjen vauvaperhepalveluiden kanssa. Koulutamme ja välitämme vapaaehtoisia doula-synnytystukihenkilöitä lyhytkestoisiin tukisuhteisiin vauvaa odottaville perheille. Doulatoiminnassa tehtiin yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton Imetys ilman stressiä -hankkeen ja Folkhälsanin kanssa. TILASTOTIETOJA - BABY BLUES AVOPALVELUT Synnyttäjien tukihenkilö- eli doulatoiminta: v. 2015 v. 2014 määrä määrä tukihenkilösuhteita 84 77 tukihenkilö mukana synnytyksessä 64 65 doulaillat (toiminnanohjaus) 10 10 Baby blues -avopalvelut Avustukset 81 976,79 Muut tuotot 3 877,90 Tuotot yhteensä 85 854,69 Henkilöstökulut 77 155,23 Muut kulut 8 699,46 Kulut yhteensä 85 854,69 Tilikauden yli-/alijäämä 0,00 Päiväryhmä Varvara Päiväryhmä Varvaran palvelut on kohdennettu vauvaa odottaville sekä perheille, joissa on alle 2- vuotiaita lapsia. Varvaraan hakeutumisen syynä on usein vanhemman masennus, uupumus tai eriasteiset mielenterveyspulmat. Päiväryhmätoiminta on osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa toimintaa, johon sisältyy viiden päivän intensiiviviikko kuntoutuskeskus Sopukassa.

13 Varvaran työryhmään kuuluu lapsityöntekijä, joka vastaa lapsen yksilöllisiin hoivan ja hoidon tarpeisiin sylihoidon, kosketuksen ja leikin menetelmin. Lapsityöntekijän tehtävänä on auttaa vanhempaa havaitsemaan ja tulkitsemaan lapsensa viestejä ja vastaamaan niihin lapsen tarpeiden mukaisesti. Varvaran ryhmähoitomalliin kuuluu myös kuukausittain kokoontuva isä-lapsi ryhmä. Vuosi 2015 oli päiväryhmätoiminnan 20-vuotisjuhlavuosi. Keväällä järjestettiin juhlaseminaari, joka onnistui hyvin ja sai yli 70 osallistujaa. Varvaran toiminta siirrettiin syksyllä Helsingin ensikodin tyhjäksi jääneeseen neljänteen kerrokseen. Varvarassa toteutettiin avoimen ryhmän kokeilu tarkoituksena kehittää siitä pysyvä ryhmätoiminta niille perheille, jotka ovat asiakkaan kotona tapahtuvan työskentelyn piirissä ja jotka muuten jäisivät vaille vertaistukea. Viikoittaista ryhmää jatketaan ja kehitetään edelleen tulevana vuonna. Varvaran aikuisasiakkaiden ikä tulohetkellä 2015 (18) 30-34v 17 % 35-49v 17 % 15-17v 5 % 18-24v 17 % 25-29v 44 % Perheistä neljä oli yhdellä jaksolla, ja loput toisella tai kolmannella jaksolla. TILASTOTIETOJA - PERHEKUNTOUTUS VARVARA Perhekuntoutus Varvaran päiväryhmissä asiakkaana oli yhteensä kahdeksan äitiä (20 v. 2014), kuusi (13) isää ja 10 (22) lasta. Asiakasperheistä viisi oli helsinkiläisiä, mutta myös Espoosta, Porvoosta ja Vantaalta oli asiakasperhe. Jälkitukityön jaksolla oli vuoden aikana kaksi (2) perhettä, ja asumisharjoittelujaksolla oli yksi (1) perhe. Laskutettuja hoitoviikkoja Varvarassa kertyi 80 (401 vuonna 2014). Lisäksi vuoden aikana toteutui lahjoitusvaroilla kustannettuna 41 hoitoviikkoa sekä 28 hoitoviikkoa, joille osallistui Helsingin ensikodin hoitojaksolla ollut perhe (jolloin päiväryhmästä ei laskutettu kuntaa). Perhekohtainen asiakastyö: v.2015 v.2014 perhetapaamiset 52 45 verkostopalaverit 12 38 lapsikohtainen työ 4 19 kotikäynti 1 1 yhteensä 69 103 Isä-lapsiryhmä järjestettiin 11 kertaa (7).

14 Perhekuntoutus Varvara Kuntien korvaukset 49 858,00 Avustukset 274 464,92 Muut tuotot 1 011,60 Tuotot yhteensä 325 334,52 Henkilöstökulut 216 404,87 Muut kulut 116 288,07 Kulut yhteensä 332 692,94 Tilikauden yli-/alijäämä -7 358,42 Kotona tehtävä ensikotityö Jatkoimme kotona tehtävän ensikotityön kokeilua. Espoon toiveesta kehitetty työskentelymalli alkoi kiinnostaa myös muiden kuntien lastensuojelua. Kotona tehtävän ensikotityön tavoite on tukea vauvaperheen arkea perheen omassa kodissa, vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä yhteyttä sekä turvata vauvan ikätasoinen kehitys. Kotona tehtävä ensikotityö on luonteeltaan hoivaavaa ja terapeuttista, mutta sisältää myös ohjausta ja neuvontaa arjen toiminnoissa. Palvelu on tarkoitus vakiinnuttaa, kunhan siitä saadaan lisää kokemuksia. Vuoden aikana palvelun piirissä oli kolme perhettä pääkaupunkiseudun eri kunnista. Työskentelyjaksojen kesto vaihteli kahdesta kuuteen kuukauteen. Pidä kiinni avopalveluyksiköt Pesä ja Esmiina Avopalveluyksiköt Pesä ja Esmiina tarjoavat avopalveluja päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Kuntoutus perheiden kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja sillä tuetaan päihteettömyyttä, vanhemmuutta ja perheen sisäistä vuorovaikutusta. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Avopalveluissa toimitaan sovelletun yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon kuuluvat mm. säännölliset yhteisökokoukset, erilaiset keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. Kuntoutusjaksoon kuuluvat päihdeseulat, yksilö- ja perhekeskustelut sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen havainnoiminen ja tukeminen sekä jatkohoidon järjestäminen. Etsivällä työllä pyritään saamaan hoitoon päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia sekä vauvaperheitä, joita kohdataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteissä. Molemmat avopalveluyksiköt saivat laatusertifikaatin keväällä toteutetussa laatujärjestelmän auditoinnissa. Pesän asiakastyössä keskityttiin vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdehoitoihin. Theraplayn käyttö kuntoutuksessa oli yksi vuoden painopistealueista. Pesässä toteutettiin koko yhdistyksen henkilökunnalle suunnattuja Theraplay-tapaamisia, joiden tarkoitus oli rohkaista yhdistyksen työntekijöitä toteuttamaan Theraplay-hoitoja omissa yksiköissään. Vuoden 2015 toiminnan teemana Esmiinassa olivat yhteisökuntoutuksen ja yhteisökokouskäytäntöjen kehittäminen. Yhteisökuntoutuksen kehittymisen myötä asiakkaiden toisilleen antama vertaistuki vahvistui. Raskaana olevien ohjautumiseksi kuntoutuksen piiriin järjestettiin tapaamisia mm. synnytyssairaaloiden, Espoon eri alueitten lastensuojelun, jälkihuoltotiimin ja aikuissosiaalityön kanssa. Pidä kiinni palvelua esiteltiin Espoon neuvolaterveydenhoitajien koulutuspäivillä, johon osallistuivat kaikki Espoon neuvolatyöntekijät. Isätyön tiivistä yhteistyötä jatkettiin Lyömättömän linjan kanssa.

15 Esmiinan ja Pesän aikuisasiakkaiden ikä tulohetkellä 2015 (61) 25-29v 49 % 30-34v 23 % 35-49v 12 % 15-17v 0 % 18-24V 16 % Esmiinan ja Pesän 2015 aikana päättyneiden jaksojen pituudet (45) 1,5-2 v 9 % 1-1,5 v 22 % 2,5-4 v 2 % 2-2,5 v 14 % 7-12 kk 22 % 2-6 kk 22 % 1-30 vrk 2 % 31-60 vrk 7 % TILASTOTIETOJA AVOPALVELUT AVOPALVELUYKSIKKÖ PESÄ Avopalveluyksikkö Pesän asiakkaina oli vuoden 2015 aikana yhteensä 17 äitiä (25 v. 2014), 11 (11) isää ja 23 (25) lasta. Äideistä kahdeksan (12) aloitti kuntoutuksen jo raskausaikana. Laskutettuja hoitoviikkoja kertyi 1658 (1640). Valtaosa Pesän asiakkaista oli Helsingistä, mutta asiakkaita oli myös Espoosta, Vantaalta ja Porvoosta. Asiakastyötä kirjattiin seuraavasti: v. 2015 v. 2014 tapaamiset 418 480 verkostopalaverit 91 90 kotikäynnit 27 48 yhteensä 536 618 Muuta asiakastyötä v. 2015: Ryhmä- ja yhteisötapahtumia 91, Theraplay-ryhmätapaamisia 20. Avopalveluyksikkö Pesä Kuntien korvaukset 192 328,00 Avustukset 260 105,69 Muut tuotot 1 255,91 Tuotot yhteensä 453 689,60 Henkilöstökulut 346 633,94 Muut kulut 107 055,66 Kulut yhteensä 453 689,60 Tilikauden yli-/alijäämä 0,00

16 AVOPALVELUYKSIKKÖ ESMIINA Avopalveluyksikkö Esmiinassa oli vuonna 2015 asiakkaana yhteensä 24 äitiä (24 v. 2014), 9 (6) isää ja 23 (23) lasta. Äideistä 12 (13) aloitti kuntoutuksen jo raskausaikana. Hoitoviikkoja kertyi 1351 (1563). Valtaosa Esmiinan asiakkaista oli Espoosta, mutta asiakkaita oli myös Kirkkonummelta ja Vihdistä. Asiakastyötä kirjattiin seuraavasti: v. 2015 v. 2014 tapaamiset 323 425 verkostopalaverit 71 79 kotikäynnit 52 36 yhteensä 446 540 Muuta asiakastyötä v. 2015: Ryhmä- ja yhteisötapahtumia 153, Theraplay-tapaamisia 60. Avopalveluyksikkö Esmiina Kuntien korvaukset 156 716,00 Avustukset 236 908,03 Muut tuotot 720,69 Tuotot yhteensä 394 344,72 Henkilöstökulut 291 532,20 Muut kulut 102 812,52 Kulut yhteensä 394 344,72 Tilikauden yli-/alijäämä 0,00

17 3 KANSALAISTOIMINTA 3.1 Vapaaehtoistoiminta Yhdistyksen kansalaistoiminnan Kanto-työryhmässä oli edustajia sekä henkilökunnasta että vapaaehtoisista. Työryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi osallistuttiin Ensi- ja turvakotien liiton järjestämiin Vapos-hankkeen (Vapaaehtoisuutta ja osallisuutta) järjestämiin kansalaistoiminnan työkokouksiin ja koulutuksiin. Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan osallistui vuoden aikana kaikkiaan 91 henkilöä (73 v. 2014). Heidän toiminnastaan kertyi 2895 (1900) tuntia eli noin 386 työpäivää (253). Jo toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten lisäksi monet uudet vapaaehtoiset ilmoittivat kiinnostuksestaan liittyä yhdistyksen toimintaan. Lisäksi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset lastenhoitajat hoitivat asiakasperheiden vauvoja niin kuukausittaisissa SPR-illoissa kuin erikseen sovitustikin. Oulunkylän ensikodissa jatkettiin yhteistyötä Stop Huumeille yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen vapaaehtoiset kävivät ohjaamassa ryhmiä ensikodissa. Ensikoti Helmiinan perheet saivat vapaaehtoisilta hoitoapua esimerkiksi harrastuskäyntien ajaksi. Helmiinassa oli myös erilaisia asiantuntijaluentoja ja harrasteiltoja, joista vapaaehtoiset olivat päävastuussa. Entisiä asiakkaita myös kannustettiin osallistumaan ensikodin keskusteluryhmään ja toimimaan vertaistukena kuntoutuksessa oleville. Esmiinassa vapaaehtoiset hoitivat lapsia yhteisökokouksen ja aikuisten ryhmän aikana. Myös asiantuntijavapaaehtoisten pitämät alustukset ja luennot asiakkaille olivat tärkeitä. Pesässä vapaaehtoinen osteopaatti jatkoi tänäkin vuonna lapsille tarjoamaansa hoitoa. Toinen vapaaehtoinen teki lounasta Pesän väelle yhtenä päivänä joka toinen viikko. Myös tapahtumajärjestelyissä oli mukana vapaaehtoisia. Varvaran nykyiset ja entiset asiakkaat tulivat innokkaasti mukaan vapaaehtoistoimintaan, erityisesti kirpparitoimintaan. He osallistuivat myös yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämiseen. Varvara osallistui yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton, Äimä ry:n sekä Kaapatut lapset ry:n kanssa kansainväliseen leikkipäivätapahtumaan järjestäen kaikille lapsiperheille avoimen yhteisen, iloisen toimintahetken Annalan kartanossa. Yhdistyksen kirpputoritapahtumia järjestävään ryhmään kuului 15 (15 v. 2014) vapaaehtoista. Doula synnytystukihenkilötoiminta on tarkoitettu pääkaupunkiseudun synnyttäjille, jotka haluavat tukihenkilön mukaan synnytykseensä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä synnyttäjien turvallisuuden tunnetta, jotta vauvalle ja perheelle muodostuu mahdollisimman hyvä kokemus vauvan syntymästä. 13 uutta doulaa perehdytettiin toimintaan mukaan. Doula-toiminnassa oli mukana 40 vapaaehtoista. Vuoden aikana doulat käyttivät tukisuhteisiin aikaa yhteensä noin 1800 tuntia. Perhetalon lisäsiiven seinän graffiti-ongelmiin saatiin apua Suomen eturivin naiskatutaitelijoista koostuneelta artistiryhmältä. Ryhmä teki vapaaehtoistyönä graffiti-maalauksia Perhetalon seinään Mimmit peinttaa katutaidetapahtumassa Taiteiden yönä. Sisäiset palvelut toimi vastuutahona. 3.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja yhteistyö Yhdistys tiedotti toiminnastaan Ensi- ja turvakotien liiton julkaiseman Enska-lehden sekä monien sanoma-, aikakaus- ja ammattilehtien sekä radion ja television välityksellä. Saimme nostetuksi yleiseen keskusteluun vauvaperheitten kannalta tärkeitä teemoja. Mm. juhlaseminaarien yhteydessä olimme aktiivisesti yhteydessä mediaan. Tiivistimme edelleen yhteydenpitoa ja palveluistamme tiedottamista kuntiin. Kotisivujemme kävijämäärä oli 14 175 (edellisvuonna 13 237), sivuilla käyntejä 21 365 (19 618). Aloitimme blogi-kirjoitusten julkaisun sivuillamme. Edellisvuoden lopulla avattu

18 Facebook-sivu keräsi tykkääjiä vuoden aikana lähes 750. Yhdistyksen markkinointityöryhmä toimi aktiivisesti. Helsingin ensikoti ry kuuluu jäsenenä ensi- ja turvakotiyhdistysten valtakunnalliseen keskusjärjestöön Ensi- ja turvakotien liittoon. Liiton puheenjohtajana jatkoi Tuula Haatainen Helsingistä. Helsingin ensikoti ry:n johtokunnan jäsen Kirsi Salonen jatkoi ensimmäisellä kaudellaan liittohallituksessa. Helsingin ensikoti ry on Ensi- ja turvakotien liiton kautta jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Lasten Päivän Säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Nuorisoasuntoliitto, Raha-automaattiyhdistys, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, Suomen Mielenterveysseura, Työväen Sivistysliitto sekä Suomen leikki- ja lelumuseon ystävät ry. Tärkeitä yhteistyökumppaneita Helsingin ensikoti ry:lle olivat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten lisäksi Raha-automaattiyhdistys ja palveluja ostaneet kunnat. Asiakastyössä tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat kuntien lastensuojeluviranomaiset, terveyskeskukset, synnytys- ja lastensairaalat sekä mielenterveyden ja päihdehuollon hoitoyksiköt. Ensikotiyhdistys teki yhteistyötä myös monien muiden pääkaupunkiseudulla toimivien järjestöjen, laitosten, liike-elämän edustajien sekä yksityishenkilöiden kanssa. Mm. Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö, Stiftelsen Danmarkshjemmet, Lions Club Helsinki Blue & White ja Centura ry muistivat yhdistyksen toimintaa ja asiakkaita merkittävin lahjoituksin. Myös monien muiden yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia saatiin. Helsingin ensikoti ry on Oy Ursulan osakas. Oy Ursula ylläpitää kahvila Ursulaa Helsingin Kaivopuistossa. Muut osakkaat ovat Käpyrinne ry, Pienperheyhdistys ry, Kansan Sivistysrahasto - Työväen kukkasrahasto, Lomakoti Kotoranta ry sekä Kesäkoti Kallioniemi ry. Helsingin ensikotiyhdistyksen edustajana yhtiön hallituksessa toimi Kirsi Suvensalmi. Vuoden aikana valmistuneita opinnäytetöitä olivat mm. Cilla Schroederin Helsingin yliopistoon tekemä pro gradu tutkimus Berättelser om mörker och ljus. En kvalitativ undersökning om identitet, moderskap och rusmedel i fyra kvinnors livsberättelser sekä Anna-Maria Leskisen Itä-Suomen yliopistoon tekemä pro gradu tutkimus Päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten kokemuksia saamastaan tuesta ja hoidosta. Miina Sillanpään opintoapuraha myönnettiin kymmenelle yhdistyksen asiakkaana olleelle vanhemmalle.

19 4 TOIMINTAEDELLYTYKSET 4.1 Hallinto Helsingin ensikoti ry on kansalaisjärjestö, jonka hallinto perustuu vapaaehtoistoimintaan. Vuosikokous on yhdistyksen päättävä elin, joka valitsee johtokunnan jäsenet. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 31.3.2015. Vuosikokouksen yhteydessä Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä alusti aiheesta Haastava toimintaympäristö meidän kannaltamme. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 256. Uusia jäseniä liittyi vuoden aikana 14. Jäseniin pidettiin yhteyttä jäsenkirjeiden sekä Ensi- ja turvakotien liiton Enska-lehden välityksellä. Jäsenille lähetettiin vuoden aikana viisi kirjettä. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Ritva Winter. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kirsi Suvensalmi. Johtokunnassa jatkoivat edellisvuonna valitut Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Mirjami Koivunen, Marjukka Laine, Teija Lähdeaho, Katriina Rantala ja Kirsi Salonen. Johtokunnan erovuoroiset jäsenet Kaarina Aromaa, Riitta Niinivaara ja Johanna Suvensalmi valittiin uudestaan. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, talousneuvos Miina Sillanpää lapset sylissään Katriina Rantala erosi vuoden aikana johtokunnasta ulkomaille muuton vuoksi. Johtokunnan kokouksiin osallistuivat varsinaisten jäsenten lisäksi henkilökunnan edustajana ohjaaja Elina Parkkinen ja yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen sekä talousja hallintojohtaja Katri Hadjari. Toiminta- ja taloussuunnitelmien käsittelemiseen osallistuivat myös toimipisteiden johtajat. Johtokunta piti vuoden aikana kahdeksan kokousta. Johtokunnan jäsenet käyttivät toimintaan aikaa 317 tuntia (765 v. 2014, jolloin johtokunta teki opintomatkan Lapin ensi- ja turvakotiyhdistykseen) eli noin 42 (102) työpäivää. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTM-tilintarkastajat Jari Etelämaa ja Kai Salmivuori. Varatilintarkastajina toimivat HTM Martti Haapakoski ja KHT Osmo Immonen. Jari Etelämaa oli Tilintarkastus J. Etelämaa Oy:stä, muut tilintarkastajat olivat Tilintarkastusrengas Oy:stä. Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Kirsi Suvensalmi vauva sylissään

20 4.2 Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut vastaa yhdistyksen talous- ja yleishallinnon toiminnoista, tietohallinnosta, toimisto- ja asiakaspalvelusta, kiinteistöjen- ja omaisuudenhallinnasta, vuokraustoiminnasta sekä Ensi-Kodin tiellä sijaitsevien yksiköiden puhtaanapidosta ja ruokahuollosta. Laadukkaan, tehokkaan ja organisaatiota tukevan toiminnan varmistamiseksi vastuualueella toteutettiin uudelleenorganisointi vuoden 2015 aikana. Samalla työryhmän nimi muutettiin Taloustoimistosta Sisäisiksi palveluiksi. Iso osa taloushallinnosta ulkoistettiin. Samassa yhteydessä siirryttiin sähköiseen ostolaskujen kiertoon. Sisäisissä palveluissa aloitti keväällä controller/assistentti sekä osa-aikainen kiinteistöpäällikkö. Kustannusten vähentämiseksi ja palvelutason parantamiseksi irtisanottiin Vallilan kiinteistön kiinteistönhuoltopalvelusopimus ja otettiin siviilipalvelusmies hoitamaan talonmiehen tehtäviä. Järjestelyä on tarkoitus jatkaa, jos se osoittautuu toimivaksi. Vuoden aikana Sisäisissä palveluissa on kehitetty yhdistyksen ja yksiköiden käyttöön erilaisia työvälineitä, esimerkkeinä lomalistat, sijaisresurssilaskurit ja vapaaehtoisten rekisteri sekä erilaisia uusia lomakkeita. Taloushallinnon prosessien lisäksi on kehitetty, kuvattu ja ohjeistettu myös muita yhdistyksen prosesseja. Myös sisäisen valvonnan kehittämistyö on aloitettu. Yhdistyksen järjestelmien toimintavarmuutta ja käytettävyyttä parannettiin mm. kehittämällä varmistustoimintoja ja laatimalla ohjelmien, tiedostojen ja laitteiden käyttöohjeita. Työaikaleimausjärjestelmä päivitettiin web-käyttöliittymäksi ja pankkiyhteydessä siirryttiin pilvipalvelun käyttöön. Sisäiset palvelut vastasi Helsingin ensikodin asiakaspaikkamäärämuutoksista aiheutuneiden remonttien, muuttojen yms. järjestelyistä. Vuoden aikana toteutetuista kiinteistötöistä merkittävimpiä olivat mm. Oulunkylän ensikodin saunan ja Triangelin keittiön remontointi, Helsingin ensikodin ilmanvaihtojärjestelmän parannustyöt sekä Helsingin ensikodin ja Perhetalon lukitusjärjestelmän uusiminen. Ruokahuollon ja puhtaanapidon sijaistusjärjestelyihin on löydetty uusia ratkaisuja, jotka kuormittavat yksiköitä aiempaa vähemmän. Oman kiinteistönhuollon ja puhtaanapidon yhteistyötä tiivistämällä on päästy aiempaa joustavampaan ja tehokkaampaan palvelutoimintaan. Sisäisten palvelujen uusi työryhmä on luonut itselleen yhteiset toimintarakenteet ja -käytännöt. Syksyllä työryhmä teki vierailun Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen vastaavan ryhmän luokse. Vierailu osoittautui hyödylliseksi, ja tapaamisia päätettiin jatkaa. Uusi työryhmä on löytänyt nopeasti yhteiset työskentelytavat ja päässyt hyvään vauhtiin sisäisten palvelujen kehittämisessä tukemaan yhä paremmin koko yhdistystä.

21 4.3 Organisaatio ja henkilökunta Helsingin ensikotiyhdistyksen organisaatio v. 2015 päättyessä: Vuosikokous Johtokunta Toiminnanjohtaja Helsingin ensikoti: Perheyksikkö Triangeli Perheyksikkö Balanssi Pidä kiinni - ensikodit: Oulunkylän ensikoti Ensikoti Helmiina Avopalvelut: Avopalveluyksikkö Pesä Avopalveluyksikkö Esmiina Päiväryhmä Varvara Baby blues -avopalvelut Hallinto: Sisäiset palvelut Yhdistyksessä oli vuoden päättyessä vakinaista henkilökuntaa 69 henkilöä. Suurimmalla osalla yhdistyksen työntekijöistä oli sosiaali- tai terveydenhuollon amk-tasoinen koulutus taikka sosiaali- tai muun alan yliopistotason koulutus. Sisäisten palvelujen työntekijöillä oli oman tehtäväalansa edellyttämä pätevyys. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Kirsi-Maria Manninen (työsuojelupäällikkö) ja työsuojeluvaltuutetut Kaisa Hulkko, Anu Holtari ja Krista Gleisner. Toimikunta piti vuoden aikana viisi kokousta. Kaikille työtekijöille yhteinen virkistyspäivä toteutettiin 4.6. retkenä Sipoon Kaunissaareen. Työntekijöiden liikuntaharrastusta tuettiin liikunta-kulttuuriseteleillä. Yhteistoimintaneuvottelukuntaan kuuluivat luottamusmiesten ja työnantajan edustajien lisäksi työsuojeluvaltuutettujen edustaja ja henkilökunnan edustaja johtokunnassa. Neuvottelukunta kokoontui viidesti. Henkilökunnan työterveyspalvelujen palveluntuottajana toimi Diacor. Helsingin ensikoti ry on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan Työnantajat ry:hyn. Henkilökunnan luottamusmiehinä toimivat Eija Takala (Talentia ry), Eila Mäntyjärvi (JHL) ja Teija Jokivirta (Tehy). Ensi- ja turvakotien liitto järjesti koulutusta ja valtakunnallisia työkokouksia sekä jäsenyhdistysten työntekijöille että luottamushenkilöille. Monet työntekijät osallistuivat myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. Yhdistys järjesti toimipaikkakoulutusta itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Niistä mainittakoon Kalliolan kanssa yhteistyössä jo kuudetta kertaa toteutettu koulutusprosessi Traumanäkökulma hoitotyön välineenä.

22 Hoitohenkilökunnan työnohjaus toteutettiin ryhmäohjauksena toimipisteittäin. Tiimivastaavilla jatkui ryhmätyönohjaus. Asiakastyön konsultaatiota järjestettiin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Työnohjaajina ja konsultteina toimivat kokeneet ja arvostetut alan ammattilaiset. Ensi- ja turvakotien liiton kultainen ansiomerkki myönnettiin yhdistyksen entiselle puheenjohtajalle ja liittohallituksen jäsenelle Sirkka Paavilainen-Wiherheimolle. Miina Sillanpää mitali myönnettiin ohjaaja Tuovi Ahavalle. Ensi- ja turvakotien liiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin ohjaaja Maarit Virkkalalle ja yhteisöohjaaja Marjukka Zoharille. Helsingissä huhtikuun 5. päivänä 2016 JOHTOKUNTA

5 LIITTEET 23

Yhdistys 5.1 Liite 1 - Toimintasuunnitelman toteutuma Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä niin, että lapsi saa kasvaa turvallisesti vanhempien vaikeuksista huolimatta. Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Vahva, arvoihinsa sitoutunut kansalaisjärjestö * Yhdistyksen arvot näkyvät kaikessa toiminnassa. * Se, että olemme kansalaisjärjestö, näkyy yksikön arjessa osana asiakkaan kuntoutusta. Toiminta, jonka avulla toteutuu Asiakkaita aktivoidaan toimimaan yksiköissä, yhdistyksessä tai laajemmin yhteiskunnassa. Tavoitetaso Vapaaehtoiset ovat osa yksikön kuntoutusta ja vertaistukea käytetään asiakkaan kuntoutuksessa. * Vaikuttamistoiminta Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Korkeatasoiset ja jatkuvasti kehittyvät palvelut * Kaikkia palveluja kehitetään jatkuvasti yhdistys-, työmuoto- ja yksikkökohtaisesti. * Palautejärjestelmää käytetään järjestelmällisesti toiminnan kehittämiseen sekä erilaisiin rapotointeihin ja tilityksiin. * Tutkimuksista saatua tietoa käytetään järjestelmällisesti hyväksi toimintaa kehitettäessä. * Yhteistyöverkostoilla saadaan yhdistyksen ulkopuolinen asiantuntemus asiakkaan hyödyksi. Kehittämistyötä tehdään suunnitelmallisesti. Palautetta kerätään asiakkailta, sosiaalityöntekijöiltä tai muilta asiakkaan meille ohjanneilta tahoilta, omalta henkilökunnalta jne. ja palaute käsitellään yhdistyksessä sovitulla tavalla. Toiminnastamme tehdään tutkimuksia ja tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Tuotamme itse tutkimusaiheita. Asiakaskohtaiset ja asiantuntijakohtaiset verkostotapaamiset, Asiantuntijoiden käyttäminen avoimissa ovissa jne. Yhdistyksen rooli yhteiskunnassa on tunnettu. Hyödynnetään jo olemassaolevaa osaamista. Meillä on vuoten 2019 mennessä aukoton palautejärjestelmä. ITE 2 -kysely toteutetaan joka toinen vuosi (seuraavan kerran v. 2016). Meillä on vakiintunut tutkimusyhteistyö oppilaitosten kanssa.

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Onko aktivoitu? Onko aktivoituneita asiakkaita? On aktivoitu, mutta ei kerätty tietoa määristä. Yhdistyksessämme on kaksi toimivaa vertaisryhmää. Onko yksiköissä ollut vapaaehtoisia? Vapaaehtoisia on ollut, ks. Yksiköiden tiedot. Toimivien ryhmien lukumäärä Kokemusasiantuntijoiden pitämiä vertaisryhmiä ei ollut. Palautteet ovat sähköisessä järjestelmässä ja niistä on helppo saada yhteenvedot ja tilastot. Onko sähköinen järjestelmä käytössä? Kerättyjen palautteiden määrä ja niiden käsittely organisaatiossa Sähköinen järjestelmä ei ole vielä käytössä. Sopivia järjestelmiä ei ole ehditty etsiä. Onko otettu käyttöön tutkimustietoa? Vuoden aikana valmistui kaksi pro gradu -työtä, joiden teemat liittyivät päihdeongelmaisten äitien eri tahoilla saamaan tukeen.

Yhdistys Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Suhteet kuntiin ja muihin yhteistyötahoihin ovat hyvät * Luomme kuntakohtaiset suunnitelmat yhteistyön kehittämiseksi, markkinoinnin ja vaikuttamistyön tehostamiseksi. Toiminta, jonka avulla toteutuu Tavoitetaso Seurataan valppaina, mitä Kuntakohtaiset osoiterekisterit ovat yhteiskunnassa ja ympäristössämme ajantasaiset. tapahtuu ja luodaan tämän tiedon pohjalta yhdistyksellemme strategia, joka mahdollistaa kunnille palvelujemme ostamisen ja meille asiakkaidemme auttamisen. * Järjestöyhteistyötä tiivistetään sekä ETKL:n sisällä että muiden järjestöjen kanssa. Talous on vakaa * Taloustiedon hyödyntäminen Kehitetään raportointia ja entistä paremmin: läpinäkyvyys, seurantaa. ymmärrys, ennakoitavuus, pitkäjänteisyys ja kustannustietoisuus lisääntyvät koko yhdistyksessä, mutta erityisesti johdossa. Vastaavat työntekijät ovat nykyistä enemmän mukana budjetoinnissa ja seurannassa. Raportointi on nykyistä tarkempaa, laajempaa ja nopeampaa. Lahjoitusten ja niiden käytön raportointi ja seuranta saadaan suoraan kirjanpidosta. Vastaavilla työntekijöillä on työkaluja, joilla seurata helposti esim. käytettävissä olevia sijais- ja keikkalaistunteja.

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Meillä on selkeä käsitys siitä, minkä tahojen kanssa meidän on oltava yhteistyössä (Esim. SOTEuudistuksen tuomat muutokset). Monelleko kunnalle on luotu kuntakohtainen suunnitelma? Osoiterekisteri on päivitetty, mutta kuntakohtaisia suunnitelmia ei ehditty tehdä. Talous- ja hallintojohtaja käy vastaavien työntekijöiden viikkopalavereissa säännöllisellä rytmillä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisten lukumäärä Yhteensä 6 tapaamista (2 tapaamista/vastaavien ryhmä) toteutunut. Luodaan tarkempia palkkakulujen kirjauskäytäntöjä (esim. sijais- ja keikkalaiskulut erikseen). Luodut uudet kirjauskäytännöt Sijais- ja keikkalaiskulut on eriytetty. Otetaan käyttöön uusia raportteja (kassavirta, käyttöaste, yksikkövertailu yms.). Luodut uudet raportit Uusia talousraportteja ei olla ehditty luoda. Raportit valmiina viimeistään kk:n 20. pv Luodaan uusi toimintatapa ja raporttipohjat lahjoitusten ja niiden käytön seurantaan. Valmistumisajat Ovatko valmiit? Aikataulussa on pysytty elokuun raportista lähtien. Eivät ole valmiit. Toimintatapoja lahjoitusten ja niiden käytön seurantaan on otettu käyttöön, mutta työ on vielä kesken. Sijais- ja keikkalaistuntilaskurit ovat käytössä. Ovatko tuntilaskurit käytössä? Tuntilaskurit ovat käytössä.

Yhdistys Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Toiminta, jonka avulla toteutuu Talous on vakaa * Taloustiedon hyödyntäminen Kehitetään taloushallinnon entistä paremmin: läpinäkyvyys, prosesseja. ymmärrys, ennakoitavuus, pitkäjänteisyys ja kustannustietoisuus lisääntyvät koko yhdistyksessä, mutta erityisesti johdossa. Tavoitetaso Sähköinen myyntilaskutus, ostolaskujen kierto ja arkistointi ovat käytössä. * Huolehditaan, että pystytään täyttämään rahoittajien vaatimukset raportointiin ja hallintoon liittyen Tehdään yhteistyötä sisaryhdistysten ja RAY:n kanssa raportoinnin tehostamiseksi ja järkeistämiseksi. Raportointimallit ovat vakiot ja yhteiset toimintatavat on sovittu. Aikaa ei mene tiedon keruuseen erikseen. Hankitaan osaamista mm. kilpailutuksista ja riskienhallinnasta. Tarvittavaa osaamista on riittävästi. * Omaisuuden aktiivinen hallinta Valmistellaan yhdistykselle kiinteistö- ja sijoitusstrategiat. Kiinteistö- ja sijoitusstrategiat ovat käytössä. Valmistellaan kiinteistöille PTsuunnitelmat. PT-suunnitelmat ovat käytössä. Henkilöstöstä huolehtiminen * Työhyvinvointia kehitetään laajasti Toteutetaan työkyvyn tukemisen toimintamallia. Liikunta- ja kulttuurisetelit, TYKYpäivä Työilmapiirikyselyt tehdään säännöllisesti ja tuloksia hyödynnetään. Työterveyshuollon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan kannustamalla osallistumaan yhdistyksen Ikäohjelmaan. Toimintakäytännöt vastaavat mallia. Joka toinen vuosi tehdään työilmapiirikysely. 75 % ohjelmaan oikeutetuista osallistuu.

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Sähköinen myyntilaskutus, ostolaskujen kierto ja arkistointi ovat käytössä. Ovatko käytössä? Ostolaskujen kierto ja arkistointi ovat käytössä. Sähköistä myyntilaskutusta ei ole voitu ottaa käyttöön salassa pidettävien tietojen käsittelyyn liittyvien haasteiden vuoksi. Asian selvittelyä jatketaan. Arkistointi on tarkoitus ottaa käyttöön vielä laajemmin. Käydään keskusteluja asiasta sisaryhdistysten sekä RAY:n kanssa. Keskustelujen määrä Keskusteluja on käyty sekä sisaryhdistysten että RAY:n kanssa. Käydään kilpailutus- ja riskienhallinnan koulutuksissa. Käytyjen koulutusten määrä Sisäisen valvonnan koulutusta on hankittu. Kilpailutuskoulutusta ei ole ehditty hankkia. Kiinteistö- ja sijoitusstrategiat ovat valmiit. Ovatko strategiat valmiit? Eivät ole valmiit. Kiinteistö- ja sijoitusstrategioita ei ole ehditty valmistella. PT-suunnitelmat ovat valmiit. Ovatko suunnitelmat valmiit? Eivät ole valmiit. PT-suunnitelmaa ei ole ehditty työstää valmiiksi. Malli on käsitelty joka työryhmässä. Onko käsitelty? On käsitelty JOKE-ryhmässä ja osassa työryhmiä. Työilmapiirikysely toteutetaan marraskuussa 2015. Onko toteutettu? On toteutettu. Käsitellään työryhmissä v. 2016 alussa. 75 % ohjelmaan oikeutetuista osallistuu. Osallistumisprosentti Ei mitattu.

Yhdistys Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Henkilöstöstä huolehtiminen * Osaamista ja työn hallintaa tukevia järjestelmiä kehitetään Toiminta, jonka avulla toteutuu Osaava rekrytointi, perehdytys, esimiestyön kehittäminen, mentorointi. Tavoitetaso Toteutetaan henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan määritellyllä tavalla. Lisäkoulutusta, työnohjausta ja konsultaatioita järjestetään työstä lähtevistä tarpeista. Kehityskeskustelut käydään vuosittain sovitulla tavalla. Osaamisen jakaminen yksiköiden ja työmuotojen välillä. Työkierto on tuttua. * Mahdollisuus osallistua työn kehittämiseen Kehitetään uuden organisaatiomallin mukaisia toimintakäytäntöjä ja rakenteita niin, että saadaan täysi hyöty organisaatiouudistuksesta. Toteutetaan johtosäännössä määritellyllä tavalla.

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Lisäkoulutusta järjestetään koulutussuunnitelman mukaan. Onko toteutunut? Viranomaisten edellyttämät koulutukset ovat ajan tasalla. On toteutettu, vaikka koulutusbudjetissa jouduttiin säästämään. Jokaisessa kehityskeskustelussa puhutaan työkierrosta. Onko puhuttu? Ei ole tarkistettu.

Sisäiset palvelut (ent. toimisto) Sisäiset palvelut vastaa yhdistyksen talous- ja yleishallinnon toiminnoista, tietohallinnosta, toimisto- ja asiakaspalvelusta, kiinteistöjen- ja omaisuudenhallinnasta, vuokraustoiminnasta sekä Ensi-Kodin tiellä sijaitsevien yksiköiden puhtaanapidosta ja ruokahuollosta. Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Vahva, arvoihinsa sitoutunut kansalaisjärjestö Korkeatasoiset ja jatkuvasti kehittyvät palvelut * Laadukas, tehokas, joustava, kattava, organisaatiota tukeva talous-, tieto- ja operatiivinen hallinto sekä kiinteistöjen- ja omaisuudenhallinta. * Laadukas tietohallinto Toiminta, jonka avulla toteutuu Toteutetaan toimiston uudelleenorganisointi. Valmistellaan yhdistykselle tietohallintostrategia. Valmistellaan yhdistykselle tietoturvaohje. Järjestelmien ja tietojen käsittelytapojen selkiyttäminen ja toimintavarmuuden lisääminen. Tavoitetaso Toimiston uuden organisaatiomallin kaikki hyödyt käytössä. Tietohallintostrategia on käytössä. Tietoturvaohje on käytössä Verkkoasemien uusi kansiorakenne on käytössä. Uusi arkistokansio on käytössä. CidTimen ja Titanian käyttö on sujuvaa. Järjestelmät ovat toimintavarmoja. * Tehokkaat taloushallinnon toiminnot Hoidetaan perintä tehokkaasti, laskutetaan korot ja maksumuistutuskulut. Perintä on tehokasta ja suunnitelmallista, korot ja maksumuistutuskulut laskutetaan. Suunnitellaan ja otetaan käyttöön doulamaksujen uusi keräämistapa ja/tai -aikataulu. Doulamaksujen uusi keräämistapa ja/tai -aikataulu on käytössä. Yhdistyksen ja Äitien Asuntorahaston reskontrien erottaminen. Reskontrat ovat erillään.

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Uudelleenorganisointi toteutettu. Onko toteutettu? On toteutettu. Tietohallintostrategia on valmis. Onko valmis? Ei ole valmis. Tietoturvaohje on valmis. Onko valmis? On valmis. Verkkoasemien kansiorakenne ja käyttöohjeet ovat valmiit. Ovatko valmiit? Työ on aloitettu, mutta kansiorakenne ei ole vielä valmis. Arkistokansion rakenne ja käyttöohjeet ovat valmiit. CidTimen ja Titanian toiminnan kuvaus on valmis ja koodit on selkiytetty sekä toimintaohjeet laadittu. CidTimen toimintaongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Maksumuistutuksissa on otettu käyttöön aikataulut ja raportointi, korko- ja maksumuistutuskulut laskutetaan. Ovatko valmiit? Ovatko valmiit? Onko ratkaistu? Ovatko käytössä? Eivät ole valmiit. Ohjelmien toimintaa on kuvattu ja koodeja selkiytetty ja yhtenäistetty, mutta työ on vielä kesken. Asiaa on selvitetty, mutta kaikkia ongelmia ei ole vielä ratkaistu. Aikataulut ja raportointi on sovittu. Korko- ja maksumuistutuskuluja ei ole vielä laskutettu. Doulamaksujen uusi keräämistapa ja -aikataulu ovat käytössä. Onko käytössä? On käytössä. Reskontrat ovat erillään. Onko toteutunut? Reskontrien eriyttäminen ei enää ole tarpeellista, koska yhteiseen reskontraan liittyvät ongelmat on ratkaistu.

Sisäiset palvelut (ent. toimisto) Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Toiminta, jonka avulla toteutuu Tavoitetaso Korkeatasoiset ja jatkuvasti kehittyvät palvelut * Tehokkaat hallinnon toiminnot Laaditaan toimintaa tukevia ohjeita. Työntekijän tulo- ja lähtötilanteen muistilista on käytössä. * Ystävällinen, joustava asiakaspalvelu Asiakaspalveluun panostaminen 100 % tyytyväisyys Suhteet kuntiin ja muihin yhteistyötahoihin ovat hyvät Talous on vakaa Henkilöstöstä huolehtiminen

Tavoitetaso 2015 Mittarit Tulokset 2015 Työntekijän tulo- ja lähtötilanteen muistilista on valmis. Onko valmis? Työ on aloitettu, mutta muistilista ei ole vielä valmis. 80 % tyytyväisyys Tyytyväisyyspallot Loppuvuodesta käyttöön otetussa palautekyselyssä 100 % tyytyväisyys, mutta vain kaksi vastaajaa.

Helsingin ensikoti; Triangeli ja Balanssi Helsingin ensikodin yksiköt Triangeli ja Balanssi auttavat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa tiivistä tukea tarvitsevia lasta odottavia ja vauvaperheitä ympärivuorokautisesti. Tulevaisuuskuva ja sen osa-alueet Vahva, arvoihinsa sitoutunut kansalaisjärjestö Korkeatasoiset ja jatkuvasti kehittyvät palvelut Ensikodin työntekijöiden toimintaympäristö vakiintuu ja työryhmän jäsenten keskinäinen luottamus rakentuu Toiminta, jonka avulla toteutuu Ensikodissa on toistaiseksi yksi työryhmä. Työryhmä on luonut rakenteet, jotka vahvistavat koalitiota. Tavoitetaso Rakenteissa pysyminen. Ensikodissa toteutettavan kuntoutuksen sisällöllinen kehittäminen Isien kanssa tehtävää työtä kehitetään Kahden vanhemman perheiden kanssa tehtävän perhetyön kehittäminen Kerran kuukaudessa pidettävät "kehittämistyöryhmät". Kehittämistyöryhmässä paneudutaan sellaiseen teemaan, jota halutaan yhdessä tutkia. Studia Generalia-koulutukset valituista teemoista. Isäryhmän anti tuodaan mukaan yhteiseen työskentelyyn. Isien kanssa tehtävää työtä suunnitellaan kehittämistyöryhmässä. Kehitetään työskentelymalleja, jotka vahvistavat triadisuutta. Yhteistyö OEK:n kanssa, joilla sama tavoite. Hyödynnetään yhdistyksen perheterapeuttien osaamista. Syksyllä theraplayta tekevillä ohjaajilla mahdollisuus osallistua perhe-mim -koulutukseen. Perustehtävän kirkastuminen. Asiantuntijuuden vahvistuminen. Asiakastyön kehittäminen vastaamaan muuttuneisiin tarpeisiin kuntoutusjaksojen lyhentyessä. Isien kanssa työskentelyn raamit ovat selkeät Vahvistetaan perheiden myönteisiä perhesuhteita ja turvallista vuorovaikutusta. Kehitetään toimintatapoja, jotka lisäävät perheiden kokonaisvaltaista ja yksilöllistä huomioimista. Junamallin käyttö perhekuntoutuksessa vahvistuu Kotona tehtävää ensikotityöskentelyä kehitetään Junamallia käytetään menetelmänä perhekuntoutuksessa. Kotona tehtävää ensikotityötä toteutetaan ja mallin toimivuutta arvioidaan tilaajakunnan kanssa Junamalli on vakiintunut menetelmä. Kotona tehtävän ensikotityön sisällöllinen muoto saadaan valmiiksi.