KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA 2015 2017

KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA 2015 2017 SISÄLTÖ OSA I: SASKIN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA 1. JOHDANTO 2. OHJELMAN PITKÄAIKAISET TAVOITTEET JA TOIMINTAMUODOT 2.1 Tavoitteet 2.2 Toimintamuodot ja lähestymistavat 2.2.1 Toimintamuodot 2.2.2 Oikeusperustaisuus 2.2.3 Aktiivinen ja tasa-arvoinen kumppanuus 3. HALLINTO- JA SEURANTAORGANISAATIOT 3.1 Organisaation kuvaus 3.2 Ohjaus- ja päätöksentekojärjestelmä 3.3 Henkilökunta ja vastuut 3.4 Taloushallinnon järjestelmät 3.5 Ohjelma- ja hankehallinnon järjestelmät 3.6 Resurssit ja niiden kehittäminen 3.6.1 Henkilöstö 3.6.2 Talous 3.6.3 Toimitilat ja työvälineet 3.7 Organisaation toiminnan arviointi ja kehittäminen OSA II: TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA RAHOITUSKAUDELLE 2015 2017 4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUS 4.1 Rahoituskauden aikana toteutettavat tavoitteet 4.1.1 Ohjelman tavoitteet, odotetut tulokset ja päämäärät 4.1.2 Ohjelman läpileikkaavat teemat 4.1.3 Kehitysviestinnän ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet 4.2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 4.3 Ohjelman hyödynsaajat ja kumppanit 4.3.1 Hyödynsaajat ja kohderyhmät 4.3.2 Kumppanit 4.4 Toiminta-alueet 4.5 Toimijoiden vastuualueet toteutuksessa, seurannassa ja raportoinnissa 5. OHJELMAN SUHDE SUOMEN KEHITYSPOLIITTISIIN TAVOITTEISIIN 5.1 Kehityspoliittisen ohjelman painopisteet 5.2 Kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat tavoitteet 5.3 Accran toimintaohjelma ja ohjelmamaiden köyhyyden vähentämissuunnitelmien huomioiminen 5.3.1 Accran toimintaohjelma ja kehitysyhteistyön tuloksellisuus 5.3.2 Ohjelmamaiden köyhyydenvähentämissuunnitelmien huomioiminen 6. TULOSTEN SEURANTA JA NIIDEN KESTÄVYYS 6.1 Tulosten seurantasuunnitelma 1(27)

6.2 Strategia tulosten kestävyyden varmistamiseksi 7. RISKIEN HALLINTA 8. KEHITYSKASVATUS JA -VIESTINTÄ SEKÄ OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN 8.1 Kohderyhmät ja kanavat 8.2 Kehitysviestinnän ja kasvatuksen pääviesti 8.3 Kehityskasvatus 8.4 Kehitysviestintä 8.5 Ohjelmasta tiedottaminen 8.6 Muu viestintä 9. BUDJETTI LIITTEET: Liite 1: SASKin strategia 2012-2016 Liite 2: SASKin organogrammi Liite 3: Ohjelma- ja hankehallintojärjestelmän kuvaus Liite 4: Rahoituskauden tavoitteet, toimenpiteet ja SASKin rooli Liite 5: Budjetti Liite 6: Lyhyet hankekuvaukset 2(27)

OSA I: SASKIN KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA 1. JOHDANTO Mikä SASK on Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry (myöhemmin SASK) on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö, johon kuuluu 35 suomalaista ammattiliittoa ja keskusjärjestöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Jäsenmäärän kasvun arvioidaan jatkuvan tulevina vuosina. Voimassa olevan strategiansa (liite 1) mukaisesti SASK pyrkii vahvistamaan kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä ja parantamaan sen toimintakykyä niin, että se kykenee tarjoamaan jäsenilleen toimivan vaikutuskanavan omien työolojensa parantamiseen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Toimintamme tavoitteena on itsenäinen, vahva, jäsentensä hallitsema ja myös rahoittama ammattiyhdistysliike, joka osallistuu työelämän neuvotteluprosesseihin. Ay-liike ja tasa-arvoinen yhteiskuntakehitys Tuloilla mitattavan köyhyyden lisäksi SASKin ohjelma käsittelee köyhyyttä laajemmin osattomuutena, yhteiskunnallisten perusoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien puuttumisena. Ohjelman erityisenä painopisteenä on oikeus ihmisarvoiseen työhön (decent work), jonka ehdot Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee. Ylivoimainen enemmistö maailman köyhimmistä ihmisistä elää keskituloisissa maissa, joissa köyhyys on paljolti seurausta oikeuksien puuttumisesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. Näissä maissa SASKin ohjelma kohdistuu köyhimpien työntekijäryhmien aseman parantamiseen. Usein tämä tapahtuu yhteistyöllä vahvojen ammattiliittojen kanssa, joiden aikaansaamat uudistukset heijastuvat myös heikompien alojen työoloihin ja -ehtoihin. Koska työelämän minimioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia, niiden tulisi universaalisuusperiaatteen mukaisesti koskea kaikkia. Työelämän perusoikeudet ja oikeus elämiseen riittävään palkkaan vähentävät toteutuessaan eriarvoisuutta yhteiskuntien sisällä ja samalla eriarvoisuudesta johtuvaa köyhyyttä. Perusoikeuksien toteutumista voi parhaiten valvoa toimivien työelämäsuhteiden avulla. Ne edellyttävät, että työntekijöillä on oikeus vapaasti järjestäytyä ja päästä vaikuttamaan oman työnsä ehtoihin. Järjestäytynyt, demokraattinen ja työelämän neuvotteluprosesseihin osallistuva ammattiyhdistysliike on olennainen osa vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Useista maista myös kehittyvistä maista saadut kokemukset osoittavat, että ammattiyhdistysliikkeellä voi olla merkittävä rooli sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisessä. Työelämän neuvotteluosapuolena ja yhteiskunnallisena kansanliikkeenä se pystyy edistämään tasaisempaa tulonjakoa ja toimimaan vastavoimana yhteiskunnan eriarvoisuutta synnyttäville rakenteille ja käytännöille. Näin toimiessaan se on samalla yhteiskuntaa vakauttava ja turvallisuutta lisäävä voima. Työmarkkinoiden globaalit haasteet Kehitysmaiden nopea väestönkasvu tuottaa työmarkkinoille joka vuosi uusia työnhakijoita enemmän kuin työpaikkoja on tarjolla. Virallisen talouden piiriin uusia työpaikkoja syntyy erittäin niukasti tai ei lainkaan. Niinpä työttömyys lisääntyy, työpaikan saaneetkin joutuvat tyytymään pääasiassa epävirallisen talouden tarjoamiin töihin, ja epävirallisen sektorin osuus kansantaloudesta kasvaa. Paikallinen väestönkasvu, työpaikkojen riittämättömyys ja työmarkkinoiden globalisoituminen ruokkivat työperäistä siirtolaisuutta niin kehitysmaiden sisällä kuin niiden välilläkin. Samaan aikaan globaalissa tavara- ja palvelutuotannossa tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja paineet alentaa työkustannuksia kasvavat. Tähän reagoidaan kovenevalla kilpailutuksella, ulkoistuksilla ja 3(27)

tuotannon siirroilla. Niinpä tuotanto- ja jakeluketjut pitenevät ja pilkkoutuvat yhä pienemmiksi osiksi. Seurauksena on työn ja työsuhteiden prekarisoituminen: pysyvät työsuhteet muuttuvat määräaikaisiksi ja pätkittäisiksi sekä työsuhteiden ketjutus ja vuokratyö lisääntyvät. Ilmiö on yleinen myös ylikansallisten yritysten tuotantoketjuissa: kehitysmaissa on jo suuria teollisuuslaitoksia, joissa ahkeroivien työntekijöiden enemmistö ei ole enää työsuhteessa tehdasta pyörittävään yritykseen tai sen asiakkaana olevaan ylikansalliseen yhtiöön. Pyrkimys alentaa työkustannuksia on johtanut monilla aloilla palkkatason alenevaan kierteeseen ja synnyttänyt ns. työtätekevien köyhien luokan: pysyväkään työpaikka ei ole pääsylippu pois köyhyydestä, ellei työstä makseta elämiseen riittävää palkkaa. Köyhyyden kanssa kamppailevat erityisesti naiset, joiden työpaikat tai työtehtävät ovat yleisimmin virallisen talouden matalapalkkaisimmilla aloilla tai epävirallisessa taloudessa. Ammattiyhdistysliikkeen pyrkimykselle valvoa työoloja ja parantaa työehtoja yllä kuvattu kehitys luo mittavan haasteen. Vaikka ammattiyhdistysoikeudet on kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeuksiksi, niiden loukkaukset jatkuvat ja ay-vastainen ilmapiiri jopa voimistuu. Tästä huolimatta SASKin ohjelma pyrkii vaikuttamaan yllä kuvattuihin ongelmiin tukemalla vapaata ja demokraattista ay-liikettä, joka on riittävän vahva edistämään parannuksia työelämässä ja uudistuksia yhteiskunnassa ja joka on samalla jäsenistönsä avoin ja tehokas vaikutuskanava. SASK huomioi ohjelmassaan näistä erityisesti seuraavat työmarkkinoita muokkaavat trendit: prekaarit (lyhytkestoiset, ulkoistetut, heikosti turvatut) työsuhteet, siirtotyöläisyys ja monikansallisten yhtiöiden kasvanut osuus työmarkkinoista sekä niiden toimintaympäristöä ohjaava rooli. 1) Prekaari työ Virallisen talouden pitkät ja ulkoistetut tuotantoketjut sekä vuokratyöjärjestelmät hämärtävät työsuhteen vastuita ja vastuutahoja sekä vaikeuttavat oikeuksien valvomista ja heikentävät työsuhdeturvaa. Lisäksi ne sekä lisäävät tuloköyhyyttä että heikentävät oikeuksien toteutumista. Näistä syistä järjestäytyminen ja edunvalvonta vaikeutuvat. Ilmiö vaikuttaa erityisesti naisten ja nuorten työelämään. Ihmisarvoisten työ- ja elinolojen takaaminen näissä olosuhteissa saa erityishuomiota ohjelmakauden aikana. 2) Siirtotyöläisyys Globalisaatioon liittyvä lisääntynyt tuotannon ja työn liikkuvuus tarjoaa mahdollisuuksia, mutta vaikuttaa monilla tavoin kielteisesti työntekijöiden työ- ja elinolosuhteisiin sekä oikeuksien toteutumiseen. YK:n mukaan 20 30 % maailman työväestöstä (n. miljardi ihmistä) on joutunut muuttamaan työn perässä joko kotimaansa sisällä tai maasta toiseen (n. 200 miljoonaa). Siirtotyöläisten työehdot ovat usein kansallista tasoa heikommat, heidän järjestäytymisoikeuttaan rajoitetaan usein ja oikeuksien valvominen on vaikeaa. Siirtotyöläisten työoikeuksien toteutumiseen kiinnitetään myös erityistä huomiota ohjelmakauden aikana. 3) Monikansalliset yhtiöt työehtojen määrittäjinä Monikansalliset yhtiöt hallitsevat yhä suurempaa osaa monien teollisuudenalojen työstä ja määrittävät usein kokonsa ja strategisen asemansa kautta kansallisesti myös yleistä työmarkkina- ja työehtotilannetta ja ohjaavat palkkatasokehitystä. Ne myös hyödyntävät alihankintaketjuja ja vuokratyömarkkinoita ja käytännössä vaikuttavat työelämän valta- ja vastuusuhteiden muutoksiin. Tämän dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää toimivan edunvalvonnan kehittämisen kannalta. SASKin lisäarvo Suomessa ja etelässä Kansalaisyhteiskuntien keskinäinen vuorovaikutus on suurimmillaan laajaan ja aitoon jäsenyyteen perustuvien järjestöjen, kuten ammattiyhdistysliikkeen, yhteistyössä. SASKin pääasiallisia kumppaneita ovat kehittyvissä maissa toimivat ammattijärjestöt sekä ay-liikkeen kansainvälinen verkosto. Ay-liikkeen 4(27)

kehitysyhteistyön kautta on synnytettävissä Suomen ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien välille suoraa ja laajapohjaista vuorovaikutusta, jolla on myös aidosti globaali ulottuvuus. Vuorovaikutuksen kautta välittyy kehitysmaiden kumppaneille tietoa ja kokemuksia suomalaisen ay-liikkeen toiminnasta yhteiskunnallisessa rakennustyössä. Vastaavasti kehitysmaiden kumppaneiden kokemukset ay-liikkeen globaaleista haasteista tulevat konkreettisesti tutuiksi suomalaiselle ay-jäsenistölle. Kehitysmaiden kumppaneille suomalaisen ja pohjoismaisen työelämän yhdessä sovitut pelisäännöt antavat tärkeän vertailukohdan. Niiden oleellinen osa ovat järjestäytymis- ja sopimusoikeudet sekä luottamushenkilöjärjestelmä, joita myös työnantajat kunnioittavat. Näiden pohjalle rakentuvat neuvotteluihin perustuva sopimuskulttuuri ja työelämän konfliktien ratkaisu. Suomalaisilla ammattiliitoilla on myös runsaasti kokemusta järjestörajat ja erilaiset taustat ylittävästä keskinäisestä yhteistyöstä, jonka ansiosta ay-liike on pystynyt osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen ja merkittävienkin yhteiskunnallisten uudistusten valmisteluun. 2. OHJELMAN PITKÄAIKAISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 2.1 TAVOITTEET Toiminnallaan SASK pyrkii vahvistamaan kehitysmaiden ammattiliittojen toimintakykyä ja niiden mahdollisuuksia hyödyntää vahvuuksiaan ja osaamistaan työntekijöiden etujen valvonnassa ja oikeudenmukaisen yhteiskuntakehityksen edistämisessä. Parantaaksemme työmme tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta entisestään olemme määrittäneet tarkemmin sen kentän ja tilan, johon pystymme työllämme realistisesti vaikuttamaan, ja sen vaikutusketjun, johon työmme tulokset asettuvat ja jonka toteutumista ne edesauttavat. Lähestymistapamme on toimijaperustainen muutosteoria, eli haemme muutosta ja tuloksia ensisijaisesti niiden liittojen ja muiden järjestöjen toiminnassa ja toimintakyvyssä, jotka ovat mukana ohjelmatoiminnassamme. Lähestymistapa soveltuu erityisen hyvin SASKin tyyppiselle järjestölle, jonka työn toteutuminen ja tulokset vaativat pitkiä prosesseja, joihin vaikuttavat lukuisat toimintaympäristön tekijät, joihin SASK tai sen kumppanit eivät juurikaan voi vaikuttaa. Kuvio 1: Toimijapohjainen muutosteoria SASKin ohjelman perustana 5(27)

Ohjelmamme päätösvallan alue kattaa sopimukselliset kumppanuussuhteet, yhteistyön toteuttamisen suunnitelmien mukaisesti ja toiminnasta syntyvät suorat tuotokset. Ohjelman vaikutusvallan alue on ensisijaisesti kumppaneiden toimialaa. Siellä syntyvät ohjelman ja hankkeiden tulokset, joihin vaikuttavat paitsi toimintojen tuotokset, myös ohjelman hankkeissa mukana olevien järjestöjen päätökset siitä, miten he tuotoksia hyödyntävät. Toimintaympäristön muutokset, rajoitukset tai poliittisen tilan laajentuminen muokkaavat myös liittojen toimintamahdollisuuksia ja tulosten syntymistä. SASKin rooli on tukea ja vahvistaa tulosten syntyä, mutta päävastuu niiden saavuttamisesta on hyödynsaajilla. Ohjelman intressialue on suorien ja epäsuorien vaikutusten alue, jossa hankkeiden tulokset syöttävät pitkäkestoisempiin prosesseihin ja myötävaikuttavat yhteiskunnallisen muutoksen syntyyn. Toimintaympäristön vaikutus on tällä tasolla suuri ja ohjelman osuuden osoittaminen muutoksen syntyyn on kontekstista riippuen yksinkertaista tai hyvin vaikeaa. Tämän toimintalogiikan mukaisesti SASKin ohjelman tavoitteet on muotoiltu seuraavasti: Kuvassa mainittuja tavoitteita pyritään saavuttamaan ohjelman hankkeisiin osallistuvien liittojen kanssa, valituissa pääkohdemaissa sekä valittujen temaattisten verkostojen kautta. Lisäksi ohjelmaan sisältyy rahoituskaudella kolmas tavoite, joka koskee hauraan työelämän toimeentuloon ja perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia etenkin SASKin köyhimmissä ohjelmamaissa: TAVOITE 3: KUMPPANIJÄRJESTÖT PYSTYVÄT EDISTÄMÄÄN TYÖTÄ TEKEVÄN VÄESTÖN TOIMEENTULOA JA OIKEUKSIA Osana kansalaisyhteiskuntaa järjestöt toimivat ympäristössään tärkeiden sosiaalisten asioiden edistämiseksi: - VAHVISTAVAT OIKEUSTIETOISUUTTA hauraimmassa asemassa olevien työtä tekevien parissa - TUOTTAVAT PALVELUITA, joita sen jäsenistöä lähellä olevat ihmiset tarvitsevat ja joita ei muuten ole tarjolla 6(27)

- KAMPANJOIVAT palveluiden tuottamisen ja oikeuksien kunnioittamisen puolesta oikeudenhaltijoiden suuntaan. Etenkin kaikkein köyhimmissä maissa yhteiskunnan peruspalvelut ovat varsin heikot: valtioiden verokertymät ovat alhaisia, infrastruktuuri on heikkoa, yhteiskuntarauha on hauras ja valtiovallan kyky kehittää ja tarjota palveluita on hyvin rajallinen. Peruskoulutuksen, perusterveydenhuollon tai sosiaaliturvan piiriin pääsyssä on myös vajeita. Vaikka epävirallisessa taloudessa työskentelevät on ryhmänä rajattu SASKin ohjelman hyödynsaajien ulkopuolelle, on ay-liikkeellä kansalaisyhteiskunnan toimijana monissa globaalin etelän maissa myös suoraa jäsenistöään laajempi sosiaalinen viitekehys. Joissain tapauksissa on sen vuoksi luontevaa, että liitot ja työ- ja ammattiyhdistysliikettä lähellä olevat järjestöt tuntevat ja kantavat vastuuta siitä, että haavoittuvimmillakin työn tekijöillä on paremmat mahdollisuudet säälliseen toimeentuloon ja oikeusturvaan. Tämän tavoitteen piiriin kuuluu mm. toiminta lapsityön vähentämiseksi erilaisin keinoin, lukutaito- ja oikeustietoisuuden vahvistaminen, työllistymistä ja toimeentuloa mahdollistavan ammatillisen osaamisen parantaminen, virallisesta työstä saadun toimeentulon täydentäminen jne. Tavoittelemme muutosta paikallisella tasolla erikseen määriteltyjen ihmisryhmien mahdollisuuksissa kehittää toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. 2.2 TOIMINTAMUODOT JA LÄHESTYMISTAVAT 2.2.1 Toimintamuodot SASKin instrumentit tavoitteiden edistämisessä ovat kehitysmaiden ammattiyhdistysliikettä vahvistavan ohjelman toteuttaminen (instrumentteina hanketuki, kumppanin kapasiteetin kasvattaminen asiantuntijavaihdon ja mentoroinnin keinoin, työmarkkinoihin liittyvä tutkimustoiminta ja tuki etelän työelämään liittyvää tutkimusta tekeville järjestöille, tuki etelä-etelä- ja etelä-pohjoinen-verkottumiselle) ohjelman tavoitteita tukeva kehityskasvatus ja -viestintä, joka kohdennetaan suomalaisten ammattiliittojen aktiiviseen jäsenkenttään ja jonka avulla havainnollistetaan kansainvälisen ay-liikkeen decent work -agendan merkitystä yhteiskunnalliselle tasa-arvolle ja köyhyyden vähentämiselle kehityspoliittinen vaikuttaminen Suomessa. Osana suomalaista ammattiyhdistysliikettä SASK osallistuu globaaleihin työelämän kysymyksiin liittyvään keskusteluun Suomessa. 2.2.2 Oikeusperustaisuus SASKin työ perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmallisia julistuksia - työtä, toimeentuloa ja oikeutta osallistua ammattiyhdistystoimintaan - koskeviin artikloihin sekä työelämän kansainvälisiin perusoikeuksiin, jotka on määritelty ILOn sopimuksissa. Perustehtävämme on näiden toteutumisen edistäminen. Tämä edellyttää sitä, että työelämän osapuolet tuntevat omat ja toistensa oikeudet ja velvollisuudet sekä sitoutuvat kunnioittamaan niitä. Jos ja kun yhteiskunnan yleinen viitekehys ei salli tai edistä näiden oikeuksien toteutumista tai osapuolten tasapuolista toimintaa, tuemme kumppaneidemme pyrkimyksiä vaikuttaa lainsäädäntöön ja sen toteutumiseen. Työmme sisältö on selkeästi oikeusperustaista. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat ammattiliittoja ja niiden kansainvälisiä yhteisjärjestöjä, jotka ovat jäsenpohjaisia ja demokraattisesti järjestäytyneitä ja johdettuja. Luotamme siihen, että he edustavat jäsenistönsä prioriteetteja ja että yhteistyöohjelmamme sisällöt nousevat heidän asettamistaan tavoitteista. Toimintatapamme noudattavat myös siltä osin oikeusperustaista lähestymistapaa. 2.2.3 Aktiivinen ja tasa-arvoinen kumppanuus SASK noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita, joista se on saanut arvostavaa palautetta kumppaneiltaan: 7(27)

- Kuunteleva lähestymistapa - Kumppanin omien prioriteettien kunnioittaminen yhteistyön sisällöissä ja muodoissa - Ratkaisujen etsiminen kunkin tilanteen ja toimintakulttuurin omista lähtökohdista - Luotettava ja pitkäkestoinen sitoutuminen kumppanuuteen - Avoimuuden ja rehellisyyden korostaminen molemmin puolin - Suomalaisten ja etelän liittojen välinen molemminpuolinen oppiminen. Näiden toimintaperiaatteiden noudattamista tukee organisaation rakenne, jossa aluekoordinaattoreilla on merkittävä rooli suorien toiminnallisten yhteyksien luomisessa ja ylläpitämisessä yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä suomalaisten ja kehitysmaiden liittojen keskinäinen yhteenkuuluvuus osana samaa globaalia liikettä. 3. HALLINTO- JA SEURANTAORGANISAATIOT 3.1 ORGANISAATION KUVAUS SASKin ylin päättävä elin on yhdistyksen kokous, johon kutsutaan kaikki jäsenjärjestöt. Yhdistyksen kokous valitsee hallituksen, joka vastaa vuosikokouksen päätösten toimeenpanosta, henkilöstön palkkauksesta, sekä muista lain mukaan yhdistyksen hallitukselle kuuluvista asioista. SASKin toimisto on organisoitu tiimeittäin. Toiminnanjohtaja vastaa organisaation päivittäisestä johtamisesta, alaisinaan ohjelmapäällikkö, viestintäpäällikkö ja talouspäällikkö. Kukin päällikkö toimii oman tiiminsä esimiehenä vastaten omasta toimialueestaan. SASKin organogrammi on liitteenä 2. 3.2 OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ SASKin yhdistyksen kokous eli vuosikokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Syyskokous päättää jäsenmaksun suuruudesta, hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä valitsee yhdistyksen hallituksen, jonka toimikausi on kaksi vuotta. Kevätkokous hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja päättää hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta. SASKin hallitus valmistelee vuosikokouksessa päätettävät asiat, vastaa vuosikokouksen päätösten toimeenpanosta, henkilöstön palkkauksesta sekä muista yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallitukselle kuuluvista asioista. Hallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, joka valmistelee asiat hallituksen kokouksiin. Työvaliokunta toimii hallituksen valtuutuksen puitteissa hallituksen hyväksymän ohjesäännön mukaan. 3.3 HENKILÖKUNTA JA VASTUUT Toiminnanjohtaja vastaa organisaation päivittäisestä johtamisesta ja hallituksen päätösten toimeenpanosta. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen ulkoisista suhteista ja yhteydenpidosta jäsenjärjestöihin, ulkoministeriöön ja muihin sidosryhmiin. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen henkilöstöasioista. Ohjelmatiimi: Ohjelmapäällikkö vastaa SASKin kehitysyhteistyöohjelman kehittämisestä ja toimeenpanosta ulkomaantoimintojen osalta. Hän vastaa siitä, että ohjelmatoiminta on yhdistyksen strategian, sääntöjen, hallituksen päätösten ja Ulkoministeriön ohjeiden mukaista. Hän vastaa yhteydenpidosta jäsenjärjestöihin hankeasioissa. Ohjelmapäällikkö toimii ohjelmasuunnittelijoiden ja aluekoordinaattoreiden esimiehenä. 8(27)

Ohjelmasuunnittelijat suunnittelevat, toteuttavat ja raportoivat kehitysyhteistyöohjelmaa hyväksytyn ohjelman puitteissa omalla vastuualueellaan. He vastaavat omalla alueellaan hankkeiden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin toteutuksesta yhdistyksen päätösten, esimiesten ja ulkoministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Ohjelmasuunnittelijat pitävät yhteyttä jäsenjärjestöihin hankkeiden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin osalta. SASKin aluekoordinaattorit seuraavat ja tukevat kumppaneiden hanketoteutusta ja raportoivat siitä ohjelmasuunnittelijoille ja ohjelmapäällikölle. He osallistuvat alueellaan hankkeiden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin sekä tukevat kumppaneita erikseen sovituilla tavoilla. Aluekoordinaattorit seuraavat myös kohdemaiden toimintaympäristöä ja tekevät niihin liittyviä analyyseja ohjelmansuunnittelun ja hankevalmistelun tueksi, sekä osallistuvat suunnittelu-, seuranta- ja arviointimatkojen toteutukseen kulloinkin annettavan ohjeistuksen mukaisesti. Viestintätiimi: Viestintäpäällikkö vastaa yhdistyksen ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Hän vastaa viestinnän kannalta tärkeiden yhteyksien pitämisestä jäsenjärjestöihin ja niiden viestinnästä vastaaviin henkilöihin, muihin viestintävälineisiin ja viestinnän kannalta keskeisiin sidosryhmiin. Viestintäpäällikkö vastaa, että yhdistyksen viestintä on yhdistyksen strategian, hallituksen päätösten ja Ulkoministeriön rahoitustuen ehtojen mukaista niiltä osin kuin siihen käytetään ministeriön rahoitusta. Viestintäpäällikkö on toimittaja/tiedottajan ja kehitysviestinnän koordinaattorin esimies. Toimittaja/tiedottaja vastaa yhdistyksen lehden, esitteiden ja kirjojen ym. julkaisuiden julkaisemisesta päätetyssä aikataulussa, internet-sivujen ylläpidosta ja osallistuu muuhun viestintään viestintäpäällikön ohjeiden mukaisesti. Kehitysviestinnän koordinaattori vastaa SASKin kannatusjäsenille suunnatun toiminnan toteutuksesta ja kehittämisestä. Hän osallistuu kehityskasvatusta tukeviin kampanjoihin ja tapahtumiin viestintäpäällikön ohjeistuksen mukaisesti, sekä osallistuu muuhun viestintään esimiesten ohjeiden mukaisesti. Sisäisten palveluiden tiimi: Talouspäällikkö vastaa siitä, että yhdistyksen talous- ja palkkahallinto on järjestetty lain, yhdistyksen sääntöjen ja Ulkoministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Talouspäällikkö vastaa yhdistyksen toiminnan kannalta keskeisen ajanmukaisen taloustiedon toimittamisesta yhdistyksen johdon ja muiden tiimien käyttöön. Talouspäällikkö vastaa taloushallinnon seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämisestä osana yhdistyksen toimintaa. Talouspäällikkö toimii kirjanpitäjän esimiehenä. Kirjanpitäjä vastaa yhdistyksen kirjanpidon vientien oikein kohdentamisesta ja kirjanpidon ajantasaisuudesta. Kirjanpitäjä hoitaa yhdistyksen maksuliikenteen, rahankeräyslupien tietojen ajantasaisuudesta ja yhdistyksen taloushallinnon dokumentaation arkistoinnista lain, yhdistyksen sääntöjen ja Ulkoministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Kirjanpitäjä osallistuu henkilöstöhallintoon ylläpitämällä henkilöstöhallinnon kannalta tärkeitä tietoja. Kehittämispäällikkö vastaa SASKin laatujärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tiedon analysoimisesta toiminnan kehittämiseksi. Hän myös hoitaa käytännön yhteydenpidon kehitysyhteistyöohjelman ja hankehallinnon osalta ulkoministeriöön ja vastaa toimitettavasta ohjelma- ym. dokumentaatiosta, sekä osallistuu muihin erikseen määriteltyihin kehittämistehtäviin. Kehittämispäällikkö on suoraan toiminnanjohtajan alainen. Sisäinen tarkastaja vastaa SASKin sisäisestä tarkastuksesta hallituksen nimeämän sisäisen tarkastuksen ohjausryhmän hyväksymien suunnitelmien ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännön puitteissa. Sisäinen tarkastaja on suoraan toiminnanjohtajan alainen. 9(27)

Varainhankinnan suunnittelija on vuoden 2016 loppuun päätetyn varainhankintapilotin vastuuhenkilö. Varainhankinnan suunnittelija on suoraan toiminnanjohtajan alainen. Assistentti hoitaa 50 % työajastaan ohjelmatiimin assistentin tehtäviä. Tiimin assistenttina hän avustaa hankedokumentaation tekemisessä, matkojen järjestelyissä ym. ohjelmapäällikön nimeämissä avustavissa tehtävissä. Toinen 50 % työajasta on varattu yleisiin toimiston avustaviin tehtäviin ja toiminnanjohtajan nimeämiin muihin tehtäviin. 3.4 TALOUSHALLINNON JÄRJESTELMÄT Taloudenhoidossa noudatetaan yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen sekä SASKin sääntöjen määräyksiä, hanketoiminnan ja taloudenhoidon ohjeistusta sekä matkaohjesääntöä ja ulkoministeriön ohjeistuksia. Yhdistyksen talousarvion ja tilinpäätöksen vahvistaa vuosikokous hallituksen esityksestä. Toiminta- ja taloussuunnitelman operatiivisesta toteutuksesta vastaa toiminnanjohtaja. Taloustiimi vastaa tilinpäätöksen ja talousarvion valmistelusta sekä kirjanpidosta, maksuliikenteestä ja palkanlaskennasta. SASKissa noudatetaan suoriteperusteista kirjanpitoa. Hankkeiden taloushallinnon vastuualueet on määritelty hanketoiminnan ohjesäännössä. Sen mukaisesti hankekumppanit toimittavat vuosittain puolivuotisraportin ja tilintarkastetun vuosiraportin. Yhdistyksen tilintarkastaja (tilintarkastusyhteisö Ernst & Young) tarkastaa hankkeiden vuosiraportit ja antaa lausuntonsa ulkoministeriölle osana tuenkäytön raportointia. 3.5 OHJELMA- JA HANKEHALLINNON JÄRJESTELMÄT Ohjelman ja siihen liittyvien hankkeiden hallintosykli tärkeimpine toimenpiteineen on kuvattu liitteessä 3. Ohjelman valmistelusta vastaa SASKin henkilökunta hallinnon ohjeistamana. Valmistelussa huomioidaan globaalit työelämän trendit, kumppaneidemme toimintaympäristöanalyysit ja prioriteettitrendit, kehitykset SASKin jäsenkentässä, ja kokemukset edellisen ohjelman toteutuksesta. SASKin hallitus hyväksyy ohjelman ja siihen liittyvät aluestrategiat, joissa määritellään tarkemmin pääkohdemaissa ja alueilla yleisemmin tehtävän työn tavoitteet, toimialat ja teemat, joihin paneudutaan kumppaneiden kanssa. Ohjelmassa toteutettavat hankkeet valitaan näiden määrittelyjen perusteella, ja ne huomioidaan myös ohjelmaa koskevan viestinnän sisällöissä. Ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain maalis-huhtikuussa organisaation toimintasuunnitelman, henkilökunnan ja tiimien työsuunnitelmien, talouden sekä hankkeista saatavan seuranta- ja raportointitiedon perusteella. Vuositasolla tehdään tarvittavia päätöksiä selkeitä ja välittömiä muutoksia edellyttävissä asioissa. Järjestelmiin, vastuisiin ja kumppanuussuhteisiin laajemmin liittyvät kokemukset kootaan yhteen ja huomioidaan seuraavan kolmevuotisen suunnitelman valmistelun yhteydessä. Äkillisiä muutoksia pyritään välttämään, jotta minimoidaan kumppaneihin kohdistuvat muutospaineet ja epävarmuustekijät. Ohjelmaan sisältyvät hankkeet valitaan ohjelmassa määriteltyjen sisällöllisten, maantieteellisten ja toiminnallisten rajausten perusteella. Valintaan vaikuttaa oleellisesti myös suomalaisten jäsenliittojen kiinnostus rahoittaa esitettyä hanketta. Tullakseen hyväksytyksi esitetyn hankkeen tulee täyttää SASKin hanketoiminnan laatukriteerit, joita vasten jokainen hanke arvioidaan. Hankesuunnittelussa, -seurannassa ja -raportoinnissa noudatetaan SASKin omaa ohjeistusta, joka pyrkii ohjaamaan hanketoimintaa selkeämmin tavoitteellisuuteen ja tuloksellisuuteen. SASK tekee jonkin verran hanketason yhteistyötä etenkin ruotsalaisten ja hollantilaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Kaikilla on omat rahoittajien sääntöihin ja ohjeistuksiin perustuvat suunnittelu- ja raportointijärjestelmänsä, mutta periaatteellisesti ja sisällöllisesti ne ovat linjassa keskenään. 10(27)

Hankkeita seurataan toteuttajakumppaneiden tuottamien puolivuotis- ja vuosiraporttien avulla sekä seurantamatkoin. Seurannasta vastaavat ohjelma-alueilla etelässä työskentelevät aluekoordinaattorit ja Helsingissä työskentelevät ohjelmasuunnittelijat. Seurantamatkoilla tarkastellaan hankkeen sisällöllistä etenemistä, toimintojen toteutusta ja budjetin toteutumaa. Seurantamatkoilla pyritään aina tapaamaan toteuttajakumppanin lisäksi hyödynsaajaliittoja ja hankkeen toimintoihin osallistuneita henkilöitä ja sitä kautta arvioimaan hankkeen etenemistä. Jokaisesta hankkeesta tehdään vuosittainen seurantasuunnitelma, jossa määritellään erityiset seurannan painopisteet ja mahdolliset tukitarpeet. Lisäksi hankkeiden toteutuksesta saadaan tietoa säännöllisen yhteydenpidon kautta niitä hallinnoiviin ja toteuttaviin järjestöihin. Myös suomalaisten jäsenliittojen edustajat käyvät vuosittain rahoittamissaan hankkeissa. Heillä ei kuitenkaan ole SASKin puitteissa hallinnollista seurantavastuuta, vaan heidän panoksensa keskittyy enemmän suomalaisen asiantuntijuuden tarjoamiseen hankkeiden sisällöissä. Kaikki hankkeet ja toteuttajakumppanit arvioidaan vuosittain edellisen vuoden toiminnan arvioinnin yhteydessä. Arvioista keskustellaan kumppaneiden kanssa seuranta- ja yhteistyökokousten yhteydessä. Arvioinnissa seurataan seuraavia ulottuvuuksia: hankkeiden relevanssi ja realismi, toteutuksen taso ja laatu, raportoinnin laatu ja oikea-aikaisuus, taloushallinnon ja -raportoinnin laatu, SASKin ja kumppanin välinen yhteistyö, ja hanke- ja muun yhteistyön yhteensopivuus SASKin tavoitteiden kanssa. Hankehallinnon tärkein työkalu on Sharepoint-pohjainen hallintojärjestelmä IRMA. Hankkeiden toteutumaa verrataan suunnitelmiin järjestelmään syötettävien puolivuotis- ja vuosiraporttien avulla. Järjestelmässä on myös omat osionsa hankeseurantamatkoille ja niiden löydöksille. IRMA tuottaa sinne syötettyjen tietojen avulla tilastotietoa niin yksittäisten hankkeiden kuin koko ohjelman toteutumasta. 3.6 RESURSSIT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN SASKin strategian mukaisesti keskeisimmiksi resursseiksi on määritelty henkilöstö, taloudelliset resurssit, toimitilat sekä työvälineet. 3.6.1 Henkilöstö SASKin henkilöstöhallinto on kumppanuusjärjestöjen laatujärjestelmän mukainen. Toimenkuvat ovat tehtäväkohtaisia ja koko henkilöstöllä on yhdenmukaiset työsopimukset. Helsingissä työskentelevä henkilöstä noudattaa Ammattiyhdistystoimihenkilöiden työehtosopimusta. Ulkomailla työskentelevä henkilöstön työn vaativuuden arviointi tehdään samoilla kriteereillä Helsingissä työskentelevän henkilöstön kanssa. Osana henkilöstöpolitiikkaa SASKissa käydään suunnitelman mukaiset kehityskeskustelut esimiesten ja alaisten välillä, sekä muutoinkin tuetaan avointa keskustelukulttuuria. Syksyllä 2014 SASKissa on meneillään koko henkilöstöä koskeva osaamiskartoitus, jonka päätteeksi tullaan arvioimaan ja edelleen kehittämään toimenkuvia ja työskentelytapoja. Kartoituksen pohjalta voidaan myös nykyistä paremmin arvioida osaamisen kehittämisen tarpeita. Ohjelmakaudella 2015 2017 henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. 3.6.2 Talous SASKin taloudelliset resurssit koostuvat jäsenjärjestöiltä kerättävistä jäsenmaksuista, jäsenjärjestöjen maksamista kehitysyhteistyöhankkeiden omavastuuosuuksista, ulkoministeriöltä saatavasta rahoitustuesta ja muusta varainhankinnasta. Jäsenjärjestöiltä perittävät jäsenmaksut ja hankkeiden omavastuut muodostavat perustan organisaation taloudelle. Jäsenmaksutulo on tällä hetkellä noin 450 000 euroa vuositasolla ja sen arvioidaan ohjelmakauden loppuun mennessä kasvavan jonkin verran uusien jäsenten myötä. Jäsenliittojen osuus 11(27)

hankkeiden omavastuusta on tällä hetkellä noin 400 000 euroa ja sen arvioidaan kasvavan uudella ohjelmakaudella noin 600 000 euroon. SASKin muun varainhankinnan tulot ovat pääasiassa Nenäpäivä-säätiön kautta kanavoituvia keräystuloja ja muita lahjoitustuottoja. Vuonna 2013 SASKin osuus Nenäpäivän keräystuotoista oli n. 270 000 euroa. Vuonna 2014 on aloitettu SASKin oman varainhankinnan suunnittelu, jonka tuottotavoitteet täsmentyvät ohjelmakauden ensimmäisen vuoden aikana. Ulkoministeriöltä haetaan rahoituskaudelle 16 500 000 euron kokonaissummaa, joka jakautuu vuosittain seuraavasti: - 2015: 5 000 000 euroa - 2016: 5 500 000 euroa - 2017: 6 000 000 euroa 3.6.3 Toimitilat ja työvälineet SASKin toimitilat Helsingin Lintulahdenkadulla ovat tarkoituksenmukaiset nykyisen kokoiselle henkilökunnalle eikä ohjelmakauden kuluessa ole näköpiirissä tarvetta hakeutua muihin toimitiloihin. Aluekoordinaattoreille on vuokrattu tarkoituksenmukaiset toimitilat heidän asemamaistaan ja -kaupungeistaan, Ghanan Accrasta, Mosambikin Maputosta, Filippiinien Manilasta ja Ecuadorin Quitosta. Henkilökunnan työvälineiden taso pidetään hyvänä ohjelmakauden aikana. Tietotekniikkaa uusitaan nykyisen vanhentuessa suunnitelmallisesti ja tasaisesti koko ohjelmakauden ajan. SASKin hankehallintojärjestelmää, IRMAa, tullaan edelleen kehittämään niin, että se palvelee nykyistä paremmin ohjelmatoiminnan tarpeita. Toimisto kalusteita hankitaan tarpeen mukaan. 3.7 ORGANISAATION TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Ohjelmakaudella 2012 2014 on panostettu erittäin voimakkaasti SASKin toiminnan kehittämiseen ja arvioimiseen. Vuonna 2013 sisäinen tarkastustoimi aloitti SASKissa, vuonna 2014 hyväksyttiin SASKin ensimmäinen riskienhallintajärjestelmä, päätettiin varainhankinnan kehittämisestä ja monipuolistamisesta, perustettiin toiminnan kehittämiseen ja laadun varmistamiseen liittyvä kehittämispäällikön tehtävä sekä jatkettiin henkilöstön osaamisen ja työtapojen kehittämistä. Näiden laadun varmistamiseen ja toiminnan kehittämiseen tähtäävien toimintojen arvioimista ja edelleen kehittämistä tullaan jatkamaan ohjelmakaudella 2015 2017. 12(27)

OSA II: TUENKÄYTTÖSUUNNITELMA RAHOITUSKAUDELLE 2015 2017 4. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUS 4.1 RAHOITUSKAUDEN AIKANA TOTEUTETTAVAT TAVOITTEET 4.1.1 Ohjelman tavoitteet, odotetut tulokset ja päämäärät SASKin toiminnan pitkän ajan tavoite on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian edistyminen toiminta-alueiksi valituissa maissa. Ohjelmallinen kehitystavoitteemme on, että ammattiliitot kykenevät vaikuttamaan työntekijöiden ihmisarvoisten työ- ja elinolosuhteiden toteutumiseen toimintaalueillamme. Tämän tavoitteen perusedellytys, ja SASKin toiminnan kulmakivi, on ammatillisen järjestäytymisoikeuden toteutuminen. Voidakseen tehokkaasti vaikuttaa työelämän oikeuksiin ja työntekijöiden työehtoihin ammattiliittojen tulee olla vahvoja ja osaavia, ja niiden täytyy kyetä hyödyntämään vahvuuksiaan paikallisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä neuvottelu-, sopimis- ja vaikuttamistyössä. Tämän ketjun toteutumiseksi SASK keskittyy rahoituskauden aikana seuraaviin kolmeen tavoitteeseen: TAVOITE 1: LIITOT OVAT VAHVOJA - Laillisia: Järjestäytymisoikeus toteutuu ja liitot saavat laillisesti toimia - Edustavia: Liitoilla on työpaikoilla ja/tai toimialoillaan laaja ja aktiivinen jäsenpohja - Riittävästi resursoituja: Liitot saavat jäseniltään jäsenmaksutuloja toimintansa kattamiseksi, ja ne osaavat hallinnoida ja kehittää talouttaan kestävästi - Osaavia: Liitoilla on riittävä määrä päteviä työtekijöitä oikeissa tehtävissä, jotta liitto voi tehokkaasti hoitaa tehtävänsä - Demokraattisia: Liitot noudattavat toiminnassaan ja hallinnossaan demokraattisia periaatteita ja kunnioittavat tilivelvollisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita jäsenistöönsä, neuvottelukumppaneihinsa ja yhteiskuntaan nähden - Tunnustettuja: Liitoilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua tasavertaisina kumppaneina kollektiivisen neuvottelun ja sosiaalidialogin prosesseihin Tavoittelemme muutosta organisaatioissa, niiden toimintakapasiteetissa ja osaamisessa. Yllä mainitut ulottuvuudet ovat vahvan liitto-organisaation tärkeitä elementtejä. Ohjelma tulee kattamaan globaalisti arviolta viisisataa liittoa. Eri maiden ja toimialojen liitot ovat varsin erilaisessa lähtötilanteessa oman organisaatiokehityksensä, kasvumahdollisuuksiensa, toimintaympäristönsä ja vaikuttamismahdollisuuksiensa suhteen. Se asettaa omat haasteensa tulosten aggregoinnille hanketasolta ohjelmatasolle. TAVOITE 2: LIITOT KYKENEVÄT VALVOMAAN JÄSENTENSÄ ETUJA - Neuvottelemaan työehtosopimuksia, jotka parantavat ja vahvistavat työehtoja siten, että ne täyttävät ihmisarvoisen työn kriteerit ja parantavat työntekijöiden työ- ja elinolosuhteita - Osallistumaan työelämän lainsäädännön kehittämiseen - Osallistumaan jäsentensä kannalta olennaisen sosiaaliturvan kehittämiseen - Edustamaan jäseniään työelämän kiistatilanteissa ja saamaan aikaan rakentavia ratkaisuja - Arvioimaan, seuraamaan ja parantamaan työturvallisuutta ja -suojelua työpaikoilla Tavoittelemme muutosta organisaatioiden toiminnassa ja toiminnan vaikutuksissa. Yllä mainitut toiminnot ovat ammattiliittojen ydintyötä. Liittojen toimintamahdollisuuksia rajoitetaan kuitenkin eri maissa monin lainsäädännöllisin tai epäsuorin poliittisin keinoin, ja erityisesti julkisen sektorin sopimusjärjestelyjä ja edunvalvontaa säädellään usein tiukemmin kuin muita. Liikkuvan työvoiman ja runsaan siirtotyöläisyyden aloilla, kuten rakennusalalla, liittojäsenyys toteutuu eri maassa kuin missä työ tehdään, eikä työskentelymaan sopimukset tai edunvalvonta kata siirtotyöläisiä. Vuokratyössä ja alihankintaketjuissa 13(27)

työnantajasuhde ja sen myötä työnantajavastuut työehtojen noudattamisessa saattavat hämärtyä. Tehokas ja tuloksellinen edunvalvonta ei siten riipu vain liittojen toimintakyvystä ja toiminnan tasosta vaan myös toimintaympäristön sille sallimasta tilasta. Lisäksi yhteiskunnalliset muutokset, joihin edunvalvonnalla lopulta pyritään, ovat monien vuosien prosesseja, joissa on osallisina lukuisia muita yhteiskunnan toimijoita ja joihin vaikuttavat myös maiden ja alueiden poliittiset ja taloudelliset muutokset. Nämä ulottuvuudet pyritään huomioimaan niin tulosodotuksissa kuin siinä, miten arvioidaan hankkeen vaikutusta syntyneeseen yhteiskunnalliseen muutokseen. TAVOITE 3: KUMPPANIJÄRJESTÖT PYSTYVÄT EDISTÄMÄÄN TYÖTÄ TEKEVÄN VÄESTÖN TOIMEENTULOA JA OIKEUKSIA Osana kansalaisyhteiskuntaa järjestöt toimivat ympäristössään tärkeiden sosiaalisten asioiden edistämiseksi: - Vahvistavat oikeustietoisuutta hauraimmassa asemassa olevien työtä tekevien parissa - Tuottavat palveluita, joita sen jäsenistöä lähellä olevat ihmiset tarvitsevat ja joita ei muuten ole tarjolla - Kampanjoivat palveluiden tuottamisen ja oikeuksien kunnioittamisen puolesta oikeudenhaltijoiden suuntaan Tavoittelemme muutosta paikallisella tasolla erikseen määriteltyjen työtä tekevien ihmisryhmien mahdollisuuksissa edistää toimeentuloaan ja hyvinvointiaan. Odotamme ohjelmakauden aikana tuloksia kumppaneidemme ja hankkeiden hyödynsaajaliittojen toimintakyvyssä ja toiminnassa. Tulosten vaikutusta liittojen jäsenten ja toimialojen työntekijöiden työehtoihin, oikeuksien toteutumiseen ja niitä edistävään kansalliseen lainsäädäntöön tapahtuu kuitenkin vasta pidemmällä ajanjaksolla. Vaikutusten synty on monimutkaisten yhteiskunnallisten prosessien summa, johon SASKilla ja sen kumppaneilla on vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa. Alla on kuvattu toiminta-alueiden ja pääkohdemaiden osalta mitä tuloksia niissä odotetaan ohjelman tavoitteiden osalta rahoituskauden aikana. Tulosten seurantajärjestelmää on kuvattu luvussa 6.1. AASIA Alueelliset tulokset Filippiinit Indonesia Intia Nepal TAVOITE 1: LIITOT OVAT VAHVOJA (Edustavia, resursoituja, osaavia, demokraattisia, tunnustettuja) ILOn yleissopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano. Liitot tunnustetaan neuvottelukumppaneina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Liittojen riippumattomuus kasvaa jäsenmaksutulon kasvun myötä. Järjestäytymisoikeus toteutuu, liitot saavat toimia laillisesti ilman pelkoa väkivallasta ja painostuksesta. ILOn yleissopimus 151 ratifioidaan ja pannaan täytäntöön. Liittojen sektorikohtainen järjestäytyminen kasvaa. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat kasvaneet ja liitot saavat jäseniltään jäsenmaksutuloja toimintansa kattamiseksi sekä osaavat hallinnoida ja kehittää talouttaan kestävästi. ILOn yleissopimus 87 ratifioidaan ja pannaan täytäntöön. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja TAVOITE 2: LIITOT KYKENEVÄT VALVOMAAN JÄSENTENSÄ ETUJA (Neuvottelevat, edustavat ja ajavat, puolustavat ja valvovat, vaikuttavat) Liitot pystyvät kollektiiviseen neuvotteluprosessiin ja solmivat työehtosopimuksia. Valvovat ay-oikeuksia ja tekevät valituksia loukkauksista. Liittojen ja keskusjärjestöjen yhteistyöelin NAGKAISA laatii yhteisen toimintasuunnitelman, ja vaikuttaa kaikkia työntekijöitä koskeviin kysymyksiin kuten minimipalkkojen kasvattamiseen, työn prekaarisuuden vähentämiseen ja sähkön hinnan alentamiseen. Työehtosopimusten määrä SASKin yhteistyökumppaneiden edustamilla aloilla kasvaa. Eri ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen yhteistyöelin NAGB on laatinut yhteisen toimintasuunnitelman ja vaikuttaa kaikkia työntekijöitä koskeviin kysymyksiin kuten minimipalkkojen kasvattamiseen ja työn prekaarisuuden vähentämiseen. Työehtosopimusten määrä SASKin yhteistyökumppaneiden edustamilla aloilla kasvaa. Keskusjärjestöjen yhteistyöelin JTUCC laatii yhteisen toimintasuunnitelman ja vaikuttaa kaikkia työntekijöitä koskeviin kysymyksiin kansallisella tasolla. Työehtosopimusten määrä SASKin 14(27)

kehittää toimintaansa. yhteistyökumppaneiden edustamilla aloilla kasvaa. AFRIKKA Alueelliset tulokset Burkina Faso Ghana Mosambik Sambia TAVOITE 1: LIITOT OVAT VAHVOJA (Edustavia, resursoituja, osaavia, demokraattisia, tunnustettuja) Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Naisia ja nuoria on enemmän liitoissa ja niiden päätöksentekoelimissä. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Naisia ja nuoria on enemmän liitoissa ja niiden päätöksentekoelimissä. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. TAVOITE 2: LIITOT KYKENEVÄT VALVOMAAN JÄSENTENSÄ ETUJA (Neuvottelevat, edustavat ja ajavat, puolustavat ja valvovat, vaikuttavat) Kansallinen lainsäädäntö sekä talous- ja sosiaalipolitiikat ovat työntekijämyönteisiä. Keskusjärjestöt toimivat yhdessä ja tiivistävät yhteistyötään. Ammattiliitot toimivat yhdessä ja tiivistävät yhteistyötään. Työehtosopimusten määrä SASKin yhteistyökumppaneiden edustamilla aloilla kasvaa. Ammattiliitot toimivat yhdessä ja tiivistävät yhteistyötään. Työehtosopimusten määrä SASKin yhteistyökumppaneiden edustamilla aloilla kasvaa. LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Alueelliset tulokset Ecuador Kolumbia Peru Uruguay TAVOITE 1: LIITOT OVAT VAHVOJA (Edustavia, resursoituja, osaavia, demokraattisia, tunnustettuja) Enemmän vaikutusvaltaa liitoille allianssien ja verkostojen kautta kansallisella ja alueellisella tasolla. Kv. lakien ja normien ratifiointi ja täytäntöönpano. Liitot tunnustetaan neuvottelukumppaneina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Liittojen neuvottelutoiminta ja toimintakapasiteetti tehostuu ja laajenee. Naisia ja nuoria on enemmän liitoissa ja niiden päätöksentekoelimissä. Kestävä järjestökehitys: Enemmän sitoutuneita, aktiivisia ja jäsenmaksunsa maksavia jäseniä, jolloin taloudellinen läpinäkyvyys ja itsenäisyys on parantunut Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi ja kehittää toimintaansa. Järjestäytymisoikeus toteutuu, liitot saavat toimia laillisesti ilman pelkoa väkivallasta ja painostuksesta. Liittojen sektorikohtainen järjestäytyminen kasvaa. Naisia ja nuoria on enemmän liitoissa ja niiden päätöksentekoelimissä. Enemmän sitoutuneita, aktiivisia ja jäsenmaksunsa maksavia jäseniä. Liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi sekä läpinäkyvästi ja taloudellinen itsenäisyys paranee ja hallinto paranee. Liittojen jäsenmäärät ja jäsenmaksutulot kasvavat ja liitot osaavat hallinnoida talouttaan kestävästi sekä läpinäkyvästi. Taloudellinen itsenäisyys lisääntyy ja hallinto paranee. TAVOITE 2: LIITOT KYKENEVÄT VALVOMAAN JÄSENTENSÄ ETUJA (Neuvottelevat, edustavat ja ajavat, puolustavat ja valvovat, vaikuttavat) Liitoilla kykyä seurata ay-oikeuksien toteutumista ja tehdä valituksia rikkomuksista. Liittojen yhtenäisyys ja yhteistyö lisääntyy. Liitoilla yhteinen toimintasuunnitelma ja yhteistyö lisääntyy. Tiedon ja kokemusten vaihto suomalaisten liittojen kanssa. Sektori- ja yritysverkostot (erit. monikansalliset yritykset eli multinational corporations, MNC). Työlainsäädännön muutokset. Sektori- ja yritysverkostot (erit. MNC) vahvistuvat ja liitoilla yhteinen toimintasuunnitelma ja yhteistyö lisääntyy. Kunnon työn edistäminen. Valitukset ay- ja ihmisoikeusrikkomuksista. Ammattiliitot toimivat yhdessä, tiivistävät yhteistyötään ja ottavat voimakkaamman roolin yhteiskunnassa. Liitot toimivat yhdessä ja tiivistävät yhteistyötään, etenkin sektori- ja yritysverkostoissa (erit. MNC). Kokemusten vaihto suomalaisten liittojen kanssa. Sektorikohtainen TES-neuvottelukulttuuri vahvistuu Liitot toimivat yhdessä ja tiivistävät yhteistyötään, etenkin sektori- ja yritysverkostoissa (erit. MNC). Kokemusten vaihto suomalaisten liittojen kanssa. 15(27)

4.1.2 Ohjelman läpileikkaavat teemat Yllä mainittujen tavoitteiden lisäksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota kahteen koko ohjelmaa läpileikkaavaan erityiskysymykseen: naisten asemaan työmarkkinoilla ja ay-liikkeessä sekä nuorten töihin pääsyyn ja työehtoihin työelämässä. Näitä teemoja käsitellään ohjelmassa sekä erityisin kohderyhmäkohtaisin toimenpitein että pyrkimällä integroimaan aiheita käsittelevää tietoisuutta muihin koulutustilaisuuksiin. 1) Naiset osallistuvat vapaasti ja aktiivisesti ammattiyhdistystoimintaan ja liittojen johto- ja päätöksentekoelimiin Tavoitteena on, että naisten järjestäytymis- ja vaikuttamismahdollisuudet ammattiliitoissa paranevat ja että heidän näkökulmansa ja huolenaiheensa tulevat osaksi ay-liikkeen perustoimintaa ja niiden esillä pitämiä asioita. Ay-liike on monissa maissa vielä miesvaltainen, ja naisten osuus liittojohdossa on alhainen jopa naisvaltaisilla aloilla. Usein ensimmäinen askel sukupuolinäkökulman laventamiseen liittojen toiminnassa ja edunvalvonnassa on naistoimikunnan perustaminen erityisesti naisia koskevien asioiden käsittelyä varten. Näiden toimikuntien vaikutusvalta ja osallisuus liittojen strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimisessa on kuitenkin usein vähäinen. Tasa-arvonäkökulma tulisikin saada osaksi liittojen yleisiä toimintaperiaatteita ja -tapoja. Naisten ja miesten yhtäläiset osallistumisoikeudet vahvistavat ay-liikkeen demokratiaa ja rikastuttavat ja monipuolistavat liittojen poliittista toimintaa. 2) Nuorten asema työelämässä ja ay-liikkeessä vahvistuu Tavoitteena on, että nuorten järjestäytymis- ja vaikuttamismahdollisuudet ammattiliitoissa parantuvat ja että heidän näkökulmansa ja huolenaiheensa tulevat osaksi ay-liikkeen perustoimintaa ja niiden esillä pitämiä asioita. Työmarkkinoille tulee globaalisti joka vuosi paljon enemmän uusia työnhakijoita kuin syntyy työpaikkoja. Nuoret ovat heikossa asemassa työnhakijoina paitsi työvoiman ylitarjonnan, myös puuttuvan työkokemuksen vuoksi. Työnantajat käyttävät usein hyväkseen tätä tilannetta ja tarjoavat työehtoja, jotka eivät täytä työelämän perusnormeja. Nuoret työntekijät eivät tunne oikeuksiaan, ja tyytyvät heikkoihin työehtoihin. Järjestäytymisen kautta nuorten oikeustietoisuus kasvaa ja liitot voivat tehokkaammin kiinnittää huomiota myös heitä koskeviin työlainsäädännön rikkomuksiin. Lisäksi nuorten tulo mukaan liittojen toimintaan luo painetta uudistaa ja demokratisoida liittojen rakenteita ja toimintatapoja. 4.1.3 Kehitysviestinnän ja kansainvälisyyskasvatuksen tavoitteet SASKin ohjelman toteutusta ja sen tavoitteita tuetaan Suomessa tapahtuvalla kehitysviestinnällä ja -kasvatuksella sekä ohjelmasta tiedottamisella, joiden kohderyhmät, kanavat ja toimintamuodot on eritelty kappaleessa 8. Ohjelmaa tukeva viestintä pyrkii lisäämään ammattiyhdistysliikkeen päättäjien, aktiivien ja rivijäsenten tietämystä ihmisarvoisen työn ehdoista sekä ammattiyhdistysliikkeen työn tuloksista kehittyvissä maissa. Viestinnän avulla SASKin ohjelman tavoitteet ja toiminnot taustoitetaan, tehdään ymmärrettäviksi ja linkitetään suomalaisen ay-liikkeen jäsenen arkitodellisuuteen. Viestinnän kaksi pitkän ajan päätavoitetta ovat: 1) Ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyö ja kehityspoliittiset tavoitteet saavat taakseen ammattiliittojen päättäjien ja rivijäsenten aktiivisen tuen. Ammattiyhdistysliikkeen päättäjät, aktiivit ja rivijäsenten vankka enemmistö antavat tukensa sille, että suomalaiset ammattiliitot työskentelevät yhdessä kehittyvien maiden sisarjärjestöjen kanssa työelämän perusoikeuksien toteuttamiseksi, työntekijöiden elinolosuhteiden parantamiseksi sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi maailmassa. 16(27)

2) Ihmisarvoinen työ kestävänä tapana vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta on näkyvästi esillä kotimaan kehityspoliittisessa keskustelussa ja kehityspolitiikan agendalla. Suomessa käytävä julkinen keskustelu kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön linjauksista paneutuu työelämän globaaleihin kehityssuuntiin, työoloihin ja työehtoihin sekä ottaa huomioon niiden keskeisen merkityksen köyhyyden vähentämisessä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisessä. 4.2 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Tavoitteisiin pyritään ensisijaisesti kumppanijärjestöjen kanssa tehtävällä hankeyhteistyöllä, joka rahoitetaan suomalaisten liittojen omavastuuosuuksien, keräysvarojen ja valtionavun yhdistelmällä. Hankkeiden toiminnot ovat pääsääntöisesti koulutusta, jäsenhankintaa, kampanjointia, verkostoitumista, kullekin toimialalle tärkeiden teemojen edistämistä, tutkimusta ja selvityksiä, sekä yhteiskunnallista vaikuttamista. Hankkeiden tavoitteet ja toimintatavat määräytyvät kumppani- ja hyödynsaajaliittojen prioriteeteista, mutta ne ovat aina linjassa SASKin ohjelmatavoitteiden ja ohjelmassa määriteltyjen käytännön toimenpiteiden kanssa. Näin SASK pystyy rajaamaan toimintaansa ja tukeaan oman missionsa ydinalueille ja vahvistamaan työn tuloksellisuutta. Vahvistaakseen liittojen vaikuttamistyötä ja niiden aktiivista sekä asiantuntevaa roolia julkisessa keskustelussa ja päätöksentekoprosesseihin osallistumisessa, SASK vahvistaa työelämän tutkimuslaitosten ja tutkimusta tekevien keskusjärjestöjen tai liittojen omaa tiedonkeräämistä ja analysointia. Tarvittaessa rohkaistaan ja tuetaan myös etelän ja suomalaisten tutkimuslaitosten yhteistyötä työelämän kysymyksissä. Hankerahoituksen lisäksi SASK ja sen jäsenliitot osallistuvat hankkeiden toteuttamiseen tarjoamalla tarvittaessa suomalaisesta ja eurooppalaisesta kokemuksesta kumpuavaa sisällöllistä asiantuntijatukea koulutuksiin, kampanjointiin, sosiaalidialogin kehittämiseen ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen liittyvään vaikuttamistoimintaan. Erityisesti eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien kehittämisessä suomalaisilla järjestöillä on hyödyllistä osaamista jaettavana. Hanketoiminnan ohella tuetaan ja rohkaistaan liittojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Erityisesti pyritään helpottamaan yhteistyötä vahvojen etelän liittojen ja vahvan liittokulttuurin maiden ja hauraampien maiden ja liittojen välillä. Pitkää yhteistyötä mm. Brasilian ja Etelä-Afrikan liittojen kanssa pyritään hyödyntämään näiden yhteyksien mahdollistamisessa. Kansainvälisessä yhteistyössä jaetaan kokemuksia hyvistä toimintatavoista ja tuloksista sekä pyritään monistamaan niitä tietyillä toimialoilla eri maissa tai monikansallisissa yrityksissä. Tämä toteutuu ennen kaikkea kansainvälisten ammattiliittojen (Global Union Federations) kautta sekä kahdenvälisissä yhteistyösuhteissa suoraan liittojen välillä. Lisäksi SASKin henkilökunta tarjoaa tarvittaessa tukea kumppanijärjestöille niiden hankehallintokapasiteetin vahvistamisessa. 4.3 OHJELMAN HYÖDYNSAAJAT JA KUMPPANIT 4.3.1 Hyödynsaajat ja kohderyhmät Suoria hyödynsaajia ovat kehitysmaiden ammattiliitot, joiden toimintakyky vahvistuu. Sen seurauksena hyötyvät myös liittoihin järjestäytyneet työntekijät, ja lainsäädännöstä riippuen myös eri alojen järjestäytymättömät työntekijät. Välillisesti ohjelma tukee myös työntekijöiden perheitä ja elinyhteisöjä sekä vaikuttaa vahvistuneen ay-liikkeen ja sen yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta myös järjestäytymättömiin työntekijöihin. 17(27)

Suurin osa kehitysmaiden köyhimmistä työtä tekevistä ihmisistä toimii epävirallisen talouden piirissä itsensä työllistävinä tai kotitarveviljelijöinä. Perustehtävänsä puitteissa SASK toimii epävirallisen talouden piirissä vain niiden työntekijöiden parissa, jotka työllistävät itsensä virallisen talouden tuotantoketjuissa ja ovat usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Näihin kuuluvat mm. kappalepalkalla alihankintaketjuissa työskentelevät tai kotoaan käsin työskentelevät työntekijät, joiden sopimuksellinen asema on hauras. Viestinnässä kohderyhmät ja kanavat on eritelty luvussa 8. 4.3.2 Kumppanit Ensisijaiset kansainväliset kumppanit: SASKin yhteistyökumppaneita ovat vapaiden ja demokraattisten ammattijärjestöjen jäsenperheeseen kuuluvat kansainväliset ammattiliitot ja yhteistyöjärjestöt, joiden jäseniä myös useimmat suomalaiset SASKin jäsenliitot ovat. Kahdenvälisistä kumppaneista tärkeimpiä ovat kansalliset ammattiliitot, jotka ovat kansainvälisten ammattiliittojen jäseniä. Tätä liitto- ja toimialakohtaista yhteistyötä tukee ja täydentää toiminta sellaisten koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa, jotka tekevät kiinteää yhteistyötä ammattiliittojen kanssa. SASK tekee ohjelmayhteistyötä myös ay-liikkeen omien tai ay-liikkeen tavoitteiden kannalta tärkeiksi ja katsottujen kansainvälisten järjestöjen ja verkostojen kanssa sekä ohjelmatyön kannalta relevanttien, samanmielisten sisarjärjestöjen kanssa. Yhteistyötä voidaan tehdä myös muiden kuin ay-järjestöjen kanssa silloin kun se on tavoitteiden saavuttamisen kannalta mielekästä. Erityisesti kiinnitetään huomiota yhteistyömahdollisuuksiin sellaisten järjestöjen kanssa, joiden sisällöllinen fokus täydentää SASKin omaa toimintakenttää. Ensisijaiset kumppanit kotimaassa: SASKin kotimaisen kumppaniverkoston ydin ovat omat jäsenjärjestöt. Kotimaisessa kampanja- ja vaikuttamistoiminnassa suomalaisten ammattiliittojen jäsen- ja asiantuntijaverkosto sekä viestintäkanavat ovat SASKin keskeinen resurssi. Sen käyttöä vahvistetaan laajentamalla omaa Kunnon työn lähettiläät verkostoa, johon kuuluu suomalaisten ammattiliittojen aktiiveja ja rivijäseniä. Jäsenjärjestöjen asiantuntemusta suomalaisen ja eurooppalaisen työelämän haasteista ja kehityssuunnista hyödynnetään SASKin ohjelmasuunnittelussa ja -työssä. Vastaavasti SASK tarjoaa jäsenjärjestöjen käyttöön yhteistyöverkostojensa asiantuntemusta globaalin työelämän kysymyksistä. SASK jatkaa yhteistyötä niiden kotimassa toimivien kampanja- ja vaikuttamisverkostojen kanssa, joilla on selvä yhteys ay-liikkeen kehityspoliittisiin tavoitteisiin. Näitä ovat esimerkiksi kansainväliseen Clean Clothes -kampanjaan liittyvä toiminta Suomessa (Puhtaat vaatteet -verkosto). Osana asiantuntijuuden vahvistamista ja kehityskasvatuksen tiedontuotantoa jatketaan myös kiinteää yhteistyötä Finnwatch -tutkimusjärjestön kanssa. Suomalaisten kumppanuusjärjestöjen kanssa jatketaan yhteistyötä ohjelmatoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä sekä mm. paikallistuntemuksen parantamiseen liittyvässä kokemustenvaihdossa. 4.4 TOIMINTA-ALUEET Vaikuttavuuden parantamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi toimintaa kohdennetaan strategian mukaisesti noin kahteenkymmeneen pääkohdemaahan, joihin kohdennetaan noin 80 prosenttia ohjelman toiminnasta. Näissä maissa toimitaan useamman kumppanin kanssa, tarjotaan hankerahoituksen lisäksi muita yhteistyömahdollisuuksia ja kumppaneiden kapasiteettia vahvistavaa mentorointi- ja asiantuntijatukea sekä haetaan vahvempaa vaikutusta kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Lisäksi pyritään 18(27)

vähentämään ohjelman sisältämien hankkeiden määrää. Organisaation sisällä tehostetaan näiden toimien avulla henkilöstöresurssien käyttöä ja lisätään kontekstin tuntemusta ja ymmärrystä. Maantieteellisessä fokusoinnissa käytetään seuraavia valintakriteereitä: 1) Maa kuuluu ns. vähiten kehittyneiden maiden (OECD:n Least Developed Countries LDC tai YK:n kehitysohjelma UNDP:n alhaisen inhimillisen kehityksen maat) ryhmään, tai 2) Maa kuuluu keskituloisten maiden (OECD:n MIC tai YK:n keskitason inhimillisen kehityksen maat MHD) ryhmään, mutta merkittävä osa sen väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä, joka johtuu epätasaisesta tulonjaosta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta. 3) Keskituloisissa maissa toiminta keskittyy työntekijäryhmiin ja aloille, joiden piirissä tulotaso on alhaisin ja työehdot ja työnormien toteutuminen heikointa, tai 4) Maan ammattiyhdistysliikkeellä tai tietyn alan liitolla on potentiaalia vahvistua ja kasvaa kansalaisyhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi, joka pystyy edistämään työehtojen ja työolojen parannuksia sekä yhteiskunnallista tasa-arvoa. 5) SASK pystyy osaamisensa, toimintatapojensa ja yhteistyöverkostojensa ansiosta tuottamaan erityistä lisäarvoa tukemalla valitun maan ammattiyhdistysliikettä. 6) SASKin toiminta ao. maassa on johdonmukaista kansainvälisen ay-liikkeen tavoitteiden ja toimintakokonaisuuden kannalta. Ohjelmakauden alussa on valittu 15 pääkohdemaata, ja lopuista päätetään ohjelman kuluessa. Nyt valitut maat ja niiden valintakriteerit näkyvät alla olevasta taulukosta. PÄÄKOHDEMAAT: MAA VALINTAKRITEERIT Ghana 2,3,4,5,6 Mosambik 1,5,6 Burkina Faso 1,5,6 Sambia 2,3,5,6 Malawi 1,2,3 Sierra Leone 1,2,3 Namibia 1,2,4,5 Intia 2,3,4 Filippiinit 2,3,4,5 Indonesia 2,3,4,5,6 Nepal 1,4,6 Kolumbia 2,3,4,5,6 Peru 2,3,4,6 Ecuador 2,3,4,5 Uruguay 2,4,5 Maakohtaisen keskittymisen ohella tuetaan temaattista verkostoitumista globaalisti tai useita maita käsittävillä hankkeilla. Tiettyjen talousalueiden sisällä tai useassa maassa toimivien monikansallisten yritysten parissa on mielekästä kehittää edunvalvontaa laajemmilla hankkeilla, joissa lähtökohta ei ole kansallinen vaan valtioiden rajat ylittävä, mutta odotetut tulokset tuovat hyötyjä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. 4.5 TOIMIJOIDEN VASTUUALUEET TOTEUTUKSESSA, SEURANNASSA JA RAPORTOINNISSA SASK vastaa ohjelman hallinnosta siten, että työntekijät oman vastuualueensa mukaisesti huolehtivat siitä, että toiminta vastaa tavoitteita ja kumppaneiden kanssa tehtyjä suunnitelmia ja sopimuksia sekä talouden että toiminnan osalta. 19(27)

Ohjelmatiimin jäsenet vastaavat siitä, että ohjelmaan hyväksyttyjen hankesuunnitelmien laatu vastaa SASKin laatukriteereitä ja että hankkeiden tuloksellisuus voidaan todentaa. Ohjelmatiimin jäsenet vastaavat myös siitä, että hankkeita seurataan asianmukaisesti, niistä saadaan sopimuksen mukaiset ja laatukriteerit täyttävät raportit sovitun aikataulun mukaisesti, ja että seurannassa ja raporteissa esiin tulevaan tietoon reagoidaan oikea-aikaisesti. SASKin henkilökunta antaa tarvittaessa hankehallintoon tai toteuttajajärjestöjen muuhun kapasiteettiin liittyvää tukea, jos ja kun asiasta sovitaan yhdessä kumppanin kanssa. Ohjelmaan kuuluvien hankkeiden toteutuksesta vastaavat kumppanijärjestöt, joiden kanssa toteutuksesta on sovittu hankesopimuksen ja sen liitteiden avulla. Kumppanijärjestöt vastaavat siitä, että ohjelmaan kuuluvat hankkeet suunnitellaan SASKin hankeohjeistuksen mukaisesti, että ne toteutetaan hyväksytyn suunnitelman mukaisesti ja raportoidaan sovitun aikataulun ja sisältömallin mukaisesti. Jos kumppanuus on kahdenvälistä ja toteuttaja on myös hyödynsaaja, toteutus- ja raportointiketju on suora, kumppanilta SASKille. Jos kumppani on kansainvälinen järjestö ja hyödynsaajat sen jäsenliittoja, toimintojen toteutuksesta vastaa yleensä kumppanijärjestön alueellinen rakenne ja raportointi toteutetaan portaittain hyödynsaajaliitolta aluerakenteelle, kansainvälisen järjestön pääkonttoriin ja sieltä SASKille. Tällainen pitkä hallintoketju saattaa aiheuttaa viivästyksiä raportoinnissa, mutta se myös parantaa talousraportointia ja tuottaa luotettavia tilintarkastuksia. SASK ei kata kansainvälisten järjestöjen pääkonttoreiden toimintakuluja hanketuella. SASKin jäsenliitot osallistuvat hankkeiden toteutukseen ja seurantaan erikseen sovitusti. Monet liitot tukevat rahoittamiensa hankkeiden toteutusta tarjoamalla suomalaista asiantuntemusta kumppanin kanssa yhdessä sovituissa kysymyksissä. Seurantaa ja raportointia liittojen edustajat tekevät ensisijassa omille järjestöilleen ja vahvistavat näin niiden kansainvälistä verkottumista ja solidaarisuutta. Toissijaisesti liittoedustajien seuranta vahvistaa SASKin hallituksen tasolla toteutuvaa ohjelman seurantaa ja kehittämistä. 5. OHJELMAN SUHDE SUOMEN KEHITYSPOLIITTISIIN TAVOITTEISIIN 5.1 KEHITYSPOLIITTISEN OHJELMAN PAINOPISTEET Ohjelman tavoitteet liittyvät selvästi Suomen kehityspoliittisiin painopisteisiin siten kun ne on ilmaistu Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa (2012). Alla on kuvattu yhteydet lyhyesti. Ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ja vastuullisen yhteiskunnan vahvistaminen: Ammattiyhdistysliikkeen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu työelämän perusoikeuksien toteuttaminen osana universaaleja, kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia. Kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikettä vahvistamalla SASKin ohjelma tukee toimintaa näiden oikeuksien puolesta. Järjestäytynyt, demokraattinen ja työelämän neuvotteluprosesseihin osallistuva ammattiyhdistysliike on olennainen osa vapaata kansalaisyhteiskuntaa. Työelämän neuvotteluosapuolena ja yhteiskunnallisena kansanliikkeenä se pystyy edistämään tasaisempaa tulonjakoa ja toimimaan vastavoimana yhteiskunnan eriarvoisuutta synnyttäville rakenteille ja käytännöille. Näin toimiessaan se on samalla yhteiskuntaa vakauttava ja turvallisuutta lisäävä voima. Osallistavan ja työllistävän vihreän talouden edistäminen: Globaaleilla työmarkkinoilla käynnissä oleva kehitys osoittaa, ettei ole yhdentekevää, millaisia ne työtilaisuudet ovat, joita osallistavan ja vihreän talouden osana synnytetään ja millä ehdoilla työntekijät pääsevät tai joutuvat niitä hyödyntämään. Jotta eriarvoisuudesta juontuva köyhyys ei yhteiskuntien sisällä kasvaisi, on tärkeää pitää kiinni kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemistä työelämän perusoikeuksista sekä ihmisten oikeudesta elämiseen riittävään palkkaan. Tähän tarvitaan toimivia työelämäsuhteita ja järjestäytynyttä ammattiyhdistysliikettä, joka pystyy osallistumaan työelämän neuvotteluprosesseihin ja mm. vastuullista yritystoimintaa koskevien linjausten valmisteluun. 20(27)