MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys
MASENNUS TYÖELÄMÄN NÄKÖKULMASTA - Terveys 2000 väestötutkimuksen perusteella vakavaa masennustilaa tai pitkäaikaista masennusta (dystymia) esiintyy työikäisessä suomalaisväestössä (30 vuotta täyttäneet) 7 %:lla ja työssäkäyvillä 6 %:lla
MIELENTERVEYSSYISTÄ MYÖNNETYT TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEET 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys
MASENNUS JA TYÖKYVYTTÖMYYS - Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt neljänneksen vuodesta 2008 - Masennusperustein eläkkeelle jäi silti v. 2015 n. 2900 henkilöä, kahdeksan henkilöä päivässä
MASENNUS JA TYÖKYKY - Masennusoireet (esim. tarkkaavuuden ja muistin vaikeudet sekä aloitekyvyttömyys) ja masennustilat aiheuttavat merkittävää työ- ja toimintakyvyn alenemista - Masennustilat lisäävät sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä - Masennuksella on myös vaikutusta työssä käyvien työssä suoriutumiseen ja työn tuottavuuteen
TYÖELÄMÄN VAATIMUKSET JA MASENNUS - Tietotyön lisääntymisen myötä työtehtävät ja ympäristöt ovat muuttuneet psyykkisesti ja kognitiivisesti aikaisempaa haastavammiksi - Yhä useamman työhön liittyy jatkuvaa informaation ylitarjontaa, uuden tiedon prosessointivaatimuksia sekä monimuotoisia vuorovaikutus- ja ryhmätyötilanteita - Tuottavuusajattelu, joustavuusvaatimukset, määräaikaiset työsuhteet ja työttömyyden uhka luovat epävarmuutta työpaikoilla -
TYÖSSÄ SELVIYTYMISTÄ HAITTAAVIA MASENNUSTILAN OIREITA - keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden vaikeudet - muistin, uusien asioiden oppimisen ja päätöksenteon vaikeudet - väsymys tai vähentyneet voimavarat - psykomotorisen vireyden vaihtelu - aloitekyvyn heikentyminen - kiinnostuksen puute - itseluottamuksen väheneminen
TYÖN PSYKOSOSIAALISIA RISKITEKIJÖITÄ - Työn suuret vaatimukset - Vähäiset vaikutusmahdollisuudet - Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki - Huono työilmapiiri - Kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta - Pitkään jatkunut kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
TYÖTERVEYSHUOLTO JA MASENNUKSEN HOITO -Koska työhön liittyvät tekijät voivat osaltaan olla laukaisemassa kliinisiä masennustiloja ja vaikuttamassa niistä toipumiseen, työterveyshuollolla on erityisasema työssäkäyvien depressiopotilaiden hoidon järjestämisessä ja heidän työkykynsä tukemisessa -Työterveyshuollon vahvuutena depressiopotilaan hoidossa ovat -Työntekijän työolojen tuntemus -Toimiva yhteistyö työpaikan esimiehiin ja johtoon
TYÖTERVEYSHUOLTO JA MASENNUKSEN ENNALTAEHKÄISY,HOITO JA KUNTOUTUS -Työterveyshuoltolain (1383/2001, 4 ) mukaisesti työnantajan järjestettäväksi säädetyn työterveyshuollon tehtävänä on - työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy ja torjuminen - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojeleminen ja edistäminen - Työnantaja voi järjestää työntekijöille myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita
HYVÄÄN TYÖTERVEYSKÄYTÄNTÖÖN KUULUU -Arvioida työn kuormittavuutta -Arvioida ja seurata työntekijöiden työ- ja toimintakykyä -Tehdä tarvittavia työhön tai työntekijään kohdistuvia toimenpide-ehdotuksia ja seurata niiden toteutumista -Selvittää työntekijöiden kuntoutustarvetta -Seurata osatyökykyisten työntekijöiden työssä selviytymistä ja ohjata heitä tarvittaessa kuntoutukseen -Antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta työhön ja terveyteen liittyvissä asioissa
MASENNUS JA TYÖKYKY - LIEVÄ MASENNUS -> sairauspoissaoloa ei yleensä tarvita - KESKIVAIKEA MASENNUS -> jäljellä olevan toimintakyvyn riittävyys riippuu työn vaatimuksista ja tukijärjestelyistä - VAIKEA-ASTEINEN JA PSYKOOTTINEN MASENNUS -> jäljellä oleva toimintakyky ei yleensä riitä minkään työn vaatimuksiin
DEPRESSION DIAGNOSOINTI Masennusoireyhtymä tulee erottaa -Masennuksen tunteesta esim. reaktiona pettymyksiin ja suruun -Työstressistä tai työuupumuksesta tai muista työhön liittyvistä psykososiaalisista kuormitustilanteista -Yksittäisistä masennusoireista, joita esiintyy muiden mielenterveyden häiriöiden, somaattisten sairauksien tai esim. alkoholinkäytön yhteydestä
DEPRESSION ENNALTAEHKÄISY -Henkilöt, joilla ei vielä ole diagnostisten kriteerien mukaista kliinistä depressiota, mutta joilla esiintyy työstressiä tai masennusoireita - Tunnistetaan terveystarkastuksissa tai vastaanotoilla sekä sairauspoissaolojen seurannan avulla
DEPRESSION ENNALTAEHKÄISY - Esimies havaitsee masennusoireet osana työkykyongelmaa työpaikalla -> puheeksi otto varhaisen tuen mallin mukaisesti -> ohjaus työterveyshuoltoon - Työpaikkaselvitysten yhteydessä voidaan tunnistaa psykososiaalisesti kuormittavia työpaikkoja, joissa masennukselle alttiiden henkilöiden masennusriski saattaa olla kohonnut -> työterveyspsykologin suunnattu työpaikkaselvitys
VASTAANOTTOKÄYNNEILLÄ TUNNISTETAAN - työstressi tai työuupumus - depression oireita tai muutoksia käyttäytymisessä - epäselviä somaattisia oireita - kroonisia sairauksia kuormittavia elämänmuutoksia tai menetyksiä: perheen hajoaminen, läheisen kuolema tai vakava sairastuminen, työelämämuutokset tihentyneitä vastaanottokäyntejä -> ohjaus työterveyspsykologille
DEPRESSION TUNNISTAMINEN: KOLME KYSYMYSTÄ -Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta? -Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta? -Haluatko siihen apua?
MASENNUKSEN HOITO - Työterveyshuollossa masennustilan hoitoon kuuluu perusteellinen alkuselvitys moniammatillisessa tiimissä, lääkehoidon tarpeen arviointi, säännöllinen seuranta ja tilanteeseen soveltuva psykososiaalinen tuki - Pitkältä sairauslomalta paluun edistämiseksi tarvitaan työhön paluun tukitoimia, joista voidaan sopia työterveysneuvottelussa -> työjärjestelyt, työaikamuutokset, työpaikkakoulutus -> kuntouttava/ korvaava työ -> uudelleensijoitus -> ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen
TYÖTERVEYSPSYKOLOGI JA MASENTUNUT ASIAKAS -1-3 arviointikäynnin ja mahd. 1-2 lisäkäynnin aikana jäsennetään tilannetta -> ajankohtaiset kuormittavat elämäntapahtumat -> voimavarat ja kuormitustekijät työssä ja yksityiselämässä - työntekijän oma käsitys työn yhteydestä sairastumiseen ja työhön liittyvät kuormitustekijät - sairauden vaikutus eri työtehtävistä selviytymiseen
TYÖTERVEYSPSYKOLOGI JA MASENTUNUT ASIAKAS tunnistetaan ja työstetään masennusta aiheuttavia ja ylläpitäviä ajatus- ja toimintamalleja ->ongelmaratkaisukeinojen lisääntyminen ohjataan jatkoon ja suositellaan jatkohoitoa keskeisen ongelma-alueen mukaisesti
MASENTUNEEN ASIAKKAAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI - Masennuksen aiheuttamaa työkyvyn heikkenemistä on arvioitava asiakkaan terveydentilan ja oirekuvan ja hänen työnsä vaatimusten välisestä näkökulmasta - Ammateissa, joissa on runsaasti asiakaskontakteja ja joissa vaaditaan päätöksentekokykyä sekä hyviä kommunikaatiotaitoja, masennustilat ovat yhteydessä suurempaan tuottavuuden laskuun
MASENTUNEEN ASIAKKAAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI -Sairauspoissaolon tarvetta arvioitaessa on punnittava mahdollisia hyötyjä ja haittoja asiakkaan kannalta esim. päivärytmin ja mielekkään toiminnan merkitys -Sairauspoissaolon tarpeeseen ja pituuteen vaikuttavat myös työpaikan mahdollisuudet tarvittaviin työhön liittyviin tukitoimiin/ työjärjestelyihin
MASENTUNEEN ASIAKKAAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI - Toimintakyvyn kannalta keskeisiä ovat masennustiloihin liittyvät kognitiiviset häiriöt: informaation prosessointinopeuden hidastuminen, tarkkaavuus ja kyky säädellä tavoitteellista toimintaa (toiminnanohjaus) - Työterveyspsykologin osaamista voidaan hyödyntää depressiopotilaan työkyvyn arvioinnissa -> työn vaatimusten ja psyykkisten voimavarojen suhde, kognitiivinen toimintakyky
MASENTUNEEN ASIAKKAAN TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI - Masennuksesta toipuminen on vaiheittaista, ja kognitiivinen toimintakyky korjautuu usein masennuksen oireita hitaammin -> toipilasaika olisi tarvittaessa huomioitava työhönpaluuvaiheen työnkuvassa! - Työterveyshuollossa arvioidaan säännöllisesti masentuneen asiakkaan työkykyä ja neuvotellaan tarvittaessa konsultoivan/ hoitavan psykiatrin tai muun hoitoon tai kuntoutukseen osallistuvan tahon kanssa (esim. perusterveydenhuolto, psykiatrian poliklinikka, kuntoutuksen palveluntuottaja)