MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016

MIKÄ ON LAPSIVUODEPSYKOOSI JA MITEN SIITÄ SELVIÄÄ? Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016

Mikä Äimä ry? Valtakunnallisen yhdistyksen perustehtävä on antaa vertaistukea synnytysmasennusta ja lapsivuodepsykoosia sairastaville äideille ja heidän läheisilleen sekä tiedottaa näistä sairauksista. Vertaistuki vähentää ja lievittää häpeän, yksinäisyyden ja erilaisuuden tunteita, joita näihin sairauksiin helposti liittyy.

Äimässä on ollut jo 10 vuotta toimintaa lapsivuodepsykoosin sairastaneille naisille erikseen. Heitä kutsutaan Äimässä nimellä Äpsyt, äitiyspsykoosin sairastaneet.

Äpsyilläon vilkas valtakunnallinen internetin keskustelupalsta, jossa voi olla mukana mistä päin Suomea tahansa. Mukaan pääsee, kun on toipunut riittävästi. Äpsyilläon myös ryhmä, joka kokoontuu Vantaalla kerran kuussa lauantaisin. Vetäjään pitää olla yhteydessä ennakkoon, jotta voidaan todeta äidin olevan riittävästi toipunut.

Kerran vuodessa on ainakin yksi Äimä ry:n tarjoama isompi tapahtuma Äpsyille, paikka vaihtuu vuosittain. Lisäksi on pienempiä tapahtumia, jotka Äpsyt järjestävät itse. Älä jää yksin, tule mukaan! www.aima.fi

SYNNYTYKSEN JÄLKEISET MIELENTERVEYSHÄIRIÖT synnytyksen jälkeinen masennus (10 15 %) akuutti stressireaktio (n. 10 %) synnytyksen jälkeinen pakko-oireinen häiriö OCD (n. 4 %) synnytyksen laukaisema elimellinen sekavuustila, delirium (esiintyvyydestä ei riittävää tietoa) lapsivuodepsykoosi (1 2 / 1000)

LAPSIVUODEPSYKOOSI MIKÄ SE ON? Psykoosi on mielenterveyshäiriöiden vaikein aste, jonka ytimessä on todellisuudentajun hämärtyminen Lapsivuodepsykoosi on maanista psykoosia muistuttava tila, joka puhkeaa 6 viikon sisällä synnytyksestä alkaa tyypillisimmin 3 10 päivässä synnytyksen jälkeen kestää muutamasta viikosta useaan kuukauteen hyvä ennuste -> normaali äitiys (puhdas lapsivuodepsykoosi on ICD-10 -tautiluokituksessa F53.1)

Laveana käsitteenä lapsivuodepsykoosi on psykoottistasoinen mielenterveyden häiriö, jolla on ajallinen yhteys synnytykseen Käytössä synonyymeina myös termit: puerperaalipsykoosi(psychosispuerperalis), synnytyspsykoosi, synnytyksen jälkeinen psykoosi, äitiyspsykoosi

LAPSIVUODEPSYKOOSI DIAGNOOSINA Lapsivuodepsykoosi voi olla työdiagnoosi, joka mahdollisesti muuttuu myöhemmin psyykkisen sairauden (esim. kaksisuuntaisen mielialahäiriön) pahenemisjakso, jolla on syy-yhteys lapsivuodeaikaan (= toissijainen lisäkoodilla O99.3 ilmaistava diagnoosi) ensisijainen diagnoosi (F53.1), kun minkään muun häiriön kriteerit eivät täyty

SAIRAUSTAPAUSTEN MÄÄRÄ 1 2 tapausta tuhatta synnytystä kohden Suomessa 60 120 tapausta vuodessa välillisesti sairaudesta kärsii merkittävällä tavalla potilaan koko perhe

HISTORIA Synnytyksen ja mielisairauden välinen yhteys on havaittu kauan sitten Hippokrates(n. 460-370 ekr.) on kuvaillut asiaa lääketieteellisenä havaintona lapsivuoteessa ilmenevää mielenvikaisuutta (= lapsivuodepsykoosia) alettiin tutkia systemaattisesti 1800-luvun puolivälissä Ranskassa 1960-luvulle asti synnytyksen jälkeisten mielenterveysongelmien tutkimus ja hoito kohdennettiin lähes yksinomaan lapsivuodepsykoosiin

SYITÄ/RISKITEKIJÖITÄ Sairastuminen on perusterveelle ensisynnyttäjälle täysin yllättävää ja ennakoimatonta, sillä sairastumisriskissä oleviksi on toistaiseksi kyetty määrittämään vain aiemmin lapsivuodepsykoosin sairastaneet kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat henkilöt, joiden ensiasteen sukulaisella on ollut kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita henkilöt, joilla on jotain muuta aiempaa psykiatrista sairaushistoriaa

Sairastuminen edellyttää myötäsyntyistä, mahdollisesti perinnöllistä alttiutta sairauteen + lisäksi joko kuormitustekijää (esim. univaje, pitkä synnytys, yösynnytys, yksilölliset psykososiaalisettekijät) tai herkkyyttä hormonipitoisuuksien (estradioli, progesteroni) äkkilaskun vaikutuksille

Yhdenmukainen näyttö riskitekijöistä lapsivuodepsykoosin taustalla puuttuu Mm. seuraavia tekijöitä on epäilty ja tutkittu, mutta toistaiseksi vain vähän varmuutta/yksimielisyyttä on saavutettu hormoni-ja välittäjäainemuutokset ruumiillisen sairauden tai häiriön ja niiden lääkityksen vaikutukset perinnölliset tekijät

synnytykseen liittyvät tekijät -> ensisynnyttäjyys, keisarinleikkaus psykologiset tekijät -> mahdolliset naisellisen identiteetin rakentumisen häiriöt sosiaaliset tekijät -> mahdolliset elämäntapahtumat ja elinolosuhteet (naimattomuus)

OIREET Ensin: unentarpeen väheneminen, itkuisuus, ylivireys, levottomuus sekä ajatusten ja puheen tulva Sitten: epäluuloisuus, sekavuus, harhaluulot ja joskus aistiharhat -> todellisuudentajun heikkeneminen ja toimintakyvyn menetys

Oireet ilmenevät: 1) mielialassa (kohonnut, avoin, ärtynyt) 2) ajattelussa (ajatustulva, keskittymisvaikeudet, häiriöherkkyys, harhaajatukset, suuruuskuvitelmat, korostunut itsetunto) 3) käytöksessä (rauhattomuus, estottomuus, piittaamattomuus sosiaalisista normeista ja riskeistä, puheliaisuus) 4) fysiologisina muutoksina (vähentynyt unentarve, motorinen levottomuus)

SAIRAUDENTUNNOTTOMUUS alkuvaiheessa äiti saattaa ilmaista olevansa huolissaan tilastaan, mutta tällöin häntä harvoin osataan ottaa riittävän vakavasti -> neuvolalla keskeinen rooli riskiryhmien ja oireiden tunnistamisessa sittemmin maaniseen vetoon päässyt äiti saattaa kokea olevansa jopa elämänsä kunnossa -> sairaudentunnottomuus

-> hoitoon hakeutuminen useimmiten jonkun muun henkilön (esim. puolison) toimesta mielenterveyslaissa määritetyt edellytykset tahdosta riippumattomaan hoitoon lähettämiseksi täyttyvät useissa tapauksissa (ns. pakkohoito suljetulla osastolla)

HOITO välitön ja kiireellinen psykiatrinen sairaalahoito lääkkeellinen hoito samankaltaista kuin kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutissa maanisessa psykoosissa (antipsykootitja mielialan tasaajat sekä joskus propranololi) mahdollisesti estrogeenihoito (progesteronikorvaustakin kokeiltu joillakin potilailla) keskusteluhoito manian laantuessa aivojen sähköhoitoja kokeiltu joillakin potilailla

TUKI AKUUTTIVAIHEEN/OSASTO-HOIDON JÄLKEEN Sairaus vaikuttaa epäedullisesti äiti-lapsisuhteen kehittymiseen -> perustason tuki ei välttämättä riitä 1) psykiatrinen avohoito säännölliset tapaamiset esim. erikoissairaanhoitajan tai psykologin kanssa lääkärikontakti lääkitykseen liittyen (psykoosilääkityksen vähittäinen purku ja mahdollinen masennuksen lääkehoito) mahd. psykiatrinen päiväosasto (siltana sairaala-ja kotihoidon välillä)

2) kaupunkien vauvaperhetyö perheneuvolan vauvaperhetyö terapeuttinen vauvaperhetyö lastensuojelun perhetyö 3) kaupunkien kotipalvelu lapsiperheille tilapäistä arjen tukemiseen tarkoitettua työtä 4) Ensi-ja turvakotien liitto monipuolista vauvaperheitä tukevaa työtä vertais-ja ammatillinen tuki (esim. päiväryhmät)

5) ÄIMÄ ry (synnytyksen jälkeisistä mielenterveysongelmista kärsivien/kärsineiden äitien vertaistukiyhdistys) 6) yksilö-tai ryhmäpsykoterapia (osalla mahdollisuus saada Kela-tuki)

ENNUSTE/UUSIUTUMINEN Esitetyt uusiutumisriskiprosentit vaihtelevat voimakkaasti (15 65 %) ilmeisesti johtuen mm. sairauskäsitteen vaihtelevasta käyttötavasta (suppea vai lavea lapsivuodepsykoosikäsite, pelkkä lapsivuodeaikainen uusiminen vai myös synnytykseen liittymätön uusi psykoosi) Psykoositilan uusiutuminen on mahdollinen useita kuukausia lapsivuodeajan jälkeen (ilman synnytystä), jos lääkitys puretaan liian äkillisesti

Suuri enemmistö paranee täysin, mutta osa sairastuu myöhemmin elämässään kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (lapsivuodepsykoosi työdiagnoosina) Pelkän synnytyksen jälkeisen psykoosijakson kokeneiden äitien ennuste on huomattavan hyvä ulottuen vuosikymmenien päähän (mm. työkyvyn ja sosiaalisen toimintakyvyn palautuminen ja säilyminen) Tuoreimpana lukuna (v. 2014) on esitetty, että 57 %:lla potilaista, joilla on ollut aiempi lapsivuodepsykoosi (maaninen tila), se uusiutuu seuraavan synnytyksen yhteydessä

Riskiryhmille voidaan ennaltaehkäisynä harkita antipsykoottista lääkitystä raskaana ollessa tai heti synnytyksen jälkeen estrogeenin tai progesteronin käyttöä Sairauden syitä ei tunneta tarkasti -> uusiutumisen varma ehkäisy ei toistaiseksi ole mahdollista

LÄHTEET Ämmälä, Antti-Jussi 2014: Lapsivuodepsykoosi on harvinainen mutta vakava tila. Suomen Lääkärilehti 34/2014. 2033-2037. Lainattu 3.8.2016 www-osoitteesta http://docplayer.fi/14427695- Lapsivuodepsykoosi-on-harvinainen-mutta-vakava-tila.html Eerola, Kaija 2000: Synnytyksen jälkeinen psykoosi. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2000; 116 (14) 1499-1505. Lainattu 3.8.2016 www-osoitteesta http://www.ebmguidelines.com/xmedia/duo/duo91651.pdf Eerola, Kaija 1999. Mielenterveyden häiriöt ensisynnyttäjillä: Prospektiivinen tutkimus häiriöiden esiintyvyydestä ja riskitekijöistä sekä sosiaalisesta tuesta. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C osa 154. 9 59 (Johdanto ja Kirjallisuuskatsaus). LISÄKSI ajantasaista tietoa tukipalveluista mm. kaupunkien www-sivuilta (esim. hel.fi/www/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut) ja www.aima.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry 2016