Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista
EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta 2. Uusiutuvan energian osuuden noustava 20 prosenttiin 3. Energiatehokkuuden parannuttava 20 prosenttia Keinot Uusiutuvan energian tuet (EU ja kansalliset) Veropolitiikka (kansalliset) Seuraukset Energiamarkkinat sekaisin Päästökauppa ei toimi Investointiepävarmuus Tavoitteet 2020 jälkeen vuoteen 2030 1. Päästövähennys 40 % 2. Uusiutuvan energian osuus 27 % 3. Energiatehokkuutta lisää 27 % (1. ja 2. sitovia, 3. ohjeellinen)
Uusiutuvan energian velvoitepaketti (EU) Suomen tavoitteet vuoteen 2020: Uusiutuvan energian osuus vuonna 2020 oltava 38 % energian loppukäytöstä (lähtötaso 28,5 % v. 2005). Lisäystarve vuodesta 2005 n. 38 TWh EU valmistelee kiinteän biomassan kestävyyskriteereitä - onko puu 0-päästöistä vai ei? Tärkeimmät lisäyskeinot ovat metsähake, biopolttoaineet ja lämpöpumput Puuenergian osuus nyt vajaa neljännes energian kokonaiskulutuksesta Puun osuuden nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä vaatii noin 2 miljoonaa kuutiometriä puuta (runkopuuta, kantoja, oksia tai sivuvirtoja) Biopolttoaineen jakeluvelvoite liikennepolttoaineissa Tavoite vuodelle 2020 on 20 % energiasisällöstä (EU 10, Suomi 20) Jakeluvelvoite lasketaan kaksinkertaisena, jos biopolttoaine tuotettu jätteistä, tähteistä, syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta
Puupolttoaineiden osuus neljännes energian kokonaiskulutuksesta 2013 Hiili; 11,2 % Maakaasu 8,0 % Puun pienkäyttö 19,6 % Sähkön nettotuonti 4,3 % Öljy; 22,9 % Turve 3,7 % Kokonaiskulutus 376 TWh Ydinenergia 18,4 % Muut 3,5 % Puupolttoaineet 24,5 % Vesi- ja tuulivoima 3,7 % Lämpö- ja voimalaitokset 39,1 % Kokonaiskulutus 92 TWh (Metsähakkeen osuus 17,3 %) Metsäteollisuuden jäteliemet ja sivutuotteet 43,5 % 61 % puuenergian lähteistä on perusmetsäteollisuuden tuotantoprosessien jätteitä Lähde: Metla, Metsätilastotiedote 31/2014
Metsähakkeen kokonaiskäyttö laski 2014 Kansallinen metsäohjelma 2015: tavoite 10-12 milj. m 3 vuonna 2015 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 Pienpuu Järeä runkopuu Hakkuutähteet Kannot Pientalot Tavoite Kansallinen metsästrategia 2025 - tavoite 15 milj. m 3 vuonna 2025 Ongelmia - Pienpuun korjuu kallista (tuki tarpeen) - Kilpailee osin teollisuuskäytön kanssa - Kielteisiä ympäristövaikutuksia (ravinteet, CO 2 ) 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 11,0 12,0 milj. m 3 Lähde: Metla, Metsätilastotiedote 31/2014; Luke, ennakkotieto 19.3.2015
Pellettien kysyntä kasvaa, tuotanto polkee paikallaan 1 000 tonnia 400 350 300 250 200 150 100 50 Vienti Kotim. kulutus Tuotanto Lämpö- ja voimalaitokset kiinnostuneita, mm. Helen Kotitalouksia ei kiinnosta: - huono maine 10 vuoden takaa - varastointitilan tarve - maalämpö syrjäyttänyt 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähteet: Metla, Metsätilastotiedote 8/2013; Luke, Puupelletit 2014
Lähteet: Yritysten lehdistötiedotteet; Kauppalehti 22.8.2013 Vapo 24.2.2014, St1 14.8.2014 Biopolttoainejalostamohankkeet Yritys Raaka-aine Puumäärä, m 3 Tuote Määrä, GWh Kustannus, milj. Valmis Fortum (VTT, Metso, UPM), Hake, Joensuu sahanpuru 225 000 bioöljy 220 30 2013 UPM, Kaukaa Mäntyöljy 0 biodiesel 1 200 150 2014 Stora Enso, Kotka Mustalipeä 0 ligniini 340 32 2015 ST1 Biofuels, Kajaani Sahanpuru 80 000 bioetanoli 148 40 2016 Yhteensä 555 000 2 260 252 2015/ rahoitus Green Fuel Nordic, Iisalmi Metsähake 330 000 bioöljy 500 50 Green Fuel Nordic, Savonlinna ja Iisalmi Metsähake 660 000 bioöljy 1 000 100 2015-16 Metsä Fibre (Gasum, Helsingin Energia), Joutseno Vapo (Forest BTL), Kemi Metsähake, kuori 1 300 000 biokaasu muutamia 1 600satoja milj. 2016/ jäissä Energiapuu, hake 1 500 000 biodiesel 1 633 500-700 2016-? Yhteensä 3 540 000 4 381 > 800 Investointipäätös tehty Suunnitteilla
EU-lainsäädännön kehitys Komission kaikkea lainsäädäntöä koskevat KOM- ja SEK-dokumentit Vuosina 2000-2010 EU:n kilpailukykyä pyrittiin parantamaan Lissabonin strategialla tavoitteena tehdä unionista maailman kilpailukykyisin talous. www.eurooppatiedotus.fi Vuosittain hyväksytty EU:n ympäristölainsäädäntö koskien esim. tuotteiden turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, tuotantomenetelmiä, materiaaleja, päästöjä ja jätteitä Lähde: Kapanen & Rimppi. 2011. Ympäristöaloitteista lainsäädännöksi. Teknologiateollisuus ry
Bioenergiakysymyksiin palataan maastojaksolla
Lajien uhanalaisuus - biodiversiteetti köyhtyy Suomessa tunnetuista lajeista uhanalaisia on 10 %, joista 36 % elää metsissä, pääasiassa lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä (82 %) Kansainvälisenä tavoitteena pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen 2020 mennessä ei tulla onnistumaan Uhanalaisuusindeksi perustuu kymmenen erilaisen eliöryhmän ja noin 7 900 lajin uhanalaisuuden todellisiin muutoksiin, jossa arviointikriteerien muutoksen ja lajistotiedon lisääntymisen vaikutus on eliminoitu Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana lajien uhanalaisuus lievästi lisääntynyt, mutta lajien välillä isoja eroja: osa taantunut, osa yleistynyt Uhanalaisuusindeksi Lähteet: Juslen, Hyvärinen & Virtanen, 2013, Conservation Biology; Rassi ym. 2010, Punainen kirja. YM & SYKE
Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Metsien suojelu Suojeltuja ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevia metsiä 3,0 milj. ha eli 13 % metsä- ja kitumaan alasta Tiukasti suojeltua metsää 2,0 milj. ha eli 9 % metsä- ja kitumaan alasta, pääosa Pohjois-Suomessa Talousmetsien monimuotoisuuden turvaaminen Metsälaki Erityisen tärkeät elinympäristöt (avainbiotoopit, METE-kohteet) Metsänhoitosuositukset yli lain vähimmäisrajojen Metsäsertifiointi (PEFC, FSC) markkinavetoinen Käsittelyrajoituksia, suojavyöhykkeitä Säästöpuut ja säästöpuuryhmät (lahopuun tuottaminen) Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2013
Keräyspaperi Suomessa Keräyspaperin talteenottomäärä Keräyspaperin käyttö Talteenottoaste n. 70 % Osuus kuituraaka-aineesta n. 5 % Lähteet: Metsäteollisuus ry, Paperinkeräys Oy
Asiantuntija-alustukset Keräyspaperin markkinat Ilpo Ervasti Suomen metsien suojelu, ekologisten haittojen minimointi ja ekologiset kompensaatiot Atte Moilanen, Helsingin yliopisto