HELSNON KAUPUNGN. TH.A'S TO TERVEYDENJA SARAANHOTO. 68 9 JÄLKMMÄNEN OSA TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA HELSNK 97
,V'iin.eksi iilmestyneet jul'kaisut "i(m"q~ paitsi A V ja V julkaisee Helsingin kau.,,', \ ',',,:' pungin tilastotoimisto),~~. ~.)"., ~,', 7A~.:~Helslngln kau,pungin tilasto. : :'" :~','Te... eyded Ja 8~allllhoUo. Suomenkielinen teksti,, " taulukot myös ruotsiksi ja englanniksi, " '" Edelllnen osa (vuosikertomukset), 0J 9,.. JilikmmlUnen osa (tllastokatsaus). ~8. 9. ': jl~ni. Ulkomaan kauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti, taulukot ja tavaraluettelo myös ruotsiksi ja englanniksi., 6. 9.,V. 'Hesmgn kaupungin teollisuuslaitokset. Helsingin kaupungin teollisuuslaitosten lautakunnau Julkaisema vuosikertomus. SuomenkieUnen teksti, taulukot myös ruotsiks. ',0.9. '.,, V. Kaupungin tllit Ja tllinplluls. Helsingin kaupungin ~, rabatomlston julkaisema. Suomen ja ruotsln : " ~eunen, englanninkielinen katsaus. : r ~~, 9. ' 'VL ~p,e~auokse" SuomenkieUnen ja ruotsinkieunen,) l' laitos, taulukot myös englanniksi.,,. 9/. ~;.:H~8ngln kaupungin tilastollinen vuosikirja. " Suomen ja ruotsiukleunen, englannlnkieunen sls/ulysluettelo. ",\ '. 96. "(.!Kertomus Helsingin kaupungin kunnalllshallln,",0ta. Snomenkielinen., ' i,'.j6.9 (vuosikerta 9 ei vielä ole ilmestynyt). '~D: llelslngln kaupungin kunnalllskalenterl. Suomen " "'j~: ;,' kllillnen ja ruotslnkieunen laitos. :," ' :8." 96. E':l:eislnglnkaupungln kunnallinen asetukokoelma. " suomenkielinen ja ruotaiukleunen laitos. < ;,. 9. ",Fi Helsingin kaupungin säädöskokoelma. Suomen,, ~ r:, ';., kieunen Ja ruotsinkieunen laitos. ~',"':::" Ajankohtainen irtolehtijllrjestelmää käyttäen. \ ', ot 'lllastdjllsia kuukausitetoja Helsingistä. Suomen " ' :" Ja ruotsinkleunen teksti. :,'7.'96. Senast utkomna publikationer' (Alla utom A V och Vutgivna av Helsingfors stids statistiska byrå) A. Helsingfors stads statlstlk.. Hlso ooh. sjukvlhd. Flnsk text, tabeuema även på svenska och engelska. ' ' Förra delen (lhsberättelser), 0. 9. Senare delen (statlstlsk översikt). 68. 9.,m. Utrlkeshandel oeh sjllflll0 Finsk text, tabeiler oeh varuförte~g även pii svenska oeh, engelska. 6. 9, V. Helslnofors stads ndustrlverk. Årsberättelse utglven av Helsingfors stads industrlverkl!dämnd. Finsk text, tabellerna ävep svenskspråkfga. 0. 9. ' V. StudeDs rakenskaper ooh bokslut. Utgiven av Helsingfors slads drätselkontor. Finsk oeh svenskspråkig, översikt på engelska. 0. 9. ' V. Undervlsningsvllsen. Finsk oeh svenskspråkig upplaga, tabellernu oeksa pii engelsku. 0. 9/. B. Statlstlsk Arsbok lör Helsingfors stad. Finsk oeh. svenskspråkig, nnehlillsförteekntng oeksli på en. gelska.. 96. C. Berättelse angaende Helsingfors stads kommu " nalförvaltnlng. Finskspråkig. 66. 9 (lhgangen 9 hnr ej ännu utj'ommit). D. Helsingfors stads kommunalkalender. (tlll 9 Kommunalkalender för Helsingfors stad). Finsk oeh svenskspråklg upplagu. 8. 96. E. Kommunal förlaunlngssamljng lör Helsingfors stad. Flnsk oeh svenskspråklg upplaga.,. 9. F. Förlattnlngshandbok rör Helsingfors stad. Finsk~ oeh svenskspråktg upplaga. Aktuell enugt lösbladssystem. G. Statlstlska manadsuppglfter rör Helsingfors. Flnsk och svenskspråkig text. 7. 96:
HELSNON KAUPUNOiN TLASTO TERVEYDEN JA SARAANHOTO 68 9 JÄLKMMÄNEN OSA ~TLASTOLLNEN KATSAUS HELSNGN KAUPUNGN TLASTOTOMSTON JULKASEMA i HELSt>fK 97
HÄLSO oeh SJUKVARD 68 SENARE DELEN STATSTSK ÖVERSKT U TO V EN A V H E L S N 0 F 0 RS S T A D S S T A T ST S K A B Y R A S T A T S T C S 0 F THE C T Y. 0 F.H E'LS, N K (H E L S N 0 F Ö R S). H E A L T ii A N'OM E' 0 C A L STATSTCS 68 9 LATTER PART STATSTCAL SURVEY PUBLSHED BY THE ST A rst CAL OFFCE OF THE CTY OF HELSNK HELSNK 97 M ERCATOUN KRJAPANO
ALKULAUS'E'; ' "." Tämä julkasu,' jok~ sisältää' kaupungin varsinaisen, te~~?~~n~ ja' salraanhoitotfiaston ja joka 'j~lkili~t~~n. '' j, ''" l',',., ;. joka kolmas 'vuosi,. käsittää vuomt 9. Se on' laadittu' saman 'sulinnitelmaif mlikaan kiliriva'ståava 'edellinen julkaisu ja muodostaa, sarjass~.terveyden ja sairaanhoitot tllastoh sisältävän jälkimmäisen osan, n:ot 68., " ",.,,:,: '~, ':,',_, :""'.', ',':':;,.,:,',,',,: ',:,..,,' ':.. :...,'" Julkaisun.väkilukua. ja kuolleisuutta käsittelevät osat 'Ofl~ :laatinut aktuaari Ak~.8ax,en ja äkiulj;iä tauteja, sairaart~oltoa ja, terveyd~hhoitoa' käs,ivelevät osa(aktu~~~i.'a~'~aliisa Kytö'r'9,a, jokå' myös,qn joh~anut julkaisun toimittamista~. '~,;',,: '/:... " HelsingJ,ssä marraskuu:n '9 p:pä'.96.. ' '. l. " 0'.~).,:tc,arlEr.ik.:,:F~tsb.e.rg '. '. ' '.P
SSÄLLYSLUETTELO NNEHÅLLSFÖRTECKNNO CONTENTS. Teksti. Tex~.. Text.Slvu Sida. Väkiluku............... Fi'i))(mlltigd ;.:'.;.:...;..\.. Äkilliset taudit........... Akuta sjuk'dorriar...'..... Kuolleisuus... :; 'Sairaanholto.. ;..:':.. :.;.. ;.. :.. Teryeylienhoito..,.'... '.' M ~ ij., it Täulusto ",... '. '. Tabelter. Tables:. Keskiväkluku... * ' ;:~~:' ;~~!t~:~t: :.:,~~ii;is~t.. *... faijdiiltapalikset.. * 7. moitetut sukupuolitautien tapaukset.. * 8. Kuolemantapaukset. 6* 9. Kuolemansyyt... 8*. Ensimmäisellä kävuo,delläa.n ~i"9e.~t,:.... *. Kunnan aluehoitajat. 7'* 6. Aluelääkärit... 8* 78. Valtion sairaalat... 60* 9. Kunnan Ja yksityiset sairaalat........ 6* 0. Kunnan sairaalat.... 66*. Kunnan Ja yksityiset sairaalat........ 70*. Kunnan sairaalat.... 78*. Polikllnikat... 80* 68. Sy~nytYJ<set........ 8* 90. Keslcenmenot... 96* : Kaupungin terveydenja sairaanhoidon menot ja tulot... 0* Liite... * Liite... 6* Page. Populatlon............. Acute diseases.... Dödllghet..... Mortallty.... :SJuk"lArd, '..... Medical service.. '......... Häls,!>v~rd...... Health servlce...., Medelf?lkmäng~ *. Average population.. *. Födda............ " '. Births '... * 6. An.mälda akuta sjukdomsfall ~....... * of. disease... * 6. Registered acute cases 7. Anmälda fall av könssjukdomar * venereal diseases.. * 7. Reglstered cases' of' ': 8. Dödsfall,...,.6* 8. Deaths,_............ 6* 9. Dödsorsaker... 8* 9. Causes of death.... 8*. Dödsfall bland barn '. Deaths of infants.. * under Ar... *. Kommunala distriktssköterskorna... 7* 6. Distrlktsläkarna... 8* 78. Statens sjukhus...... 60* 9. {De kommunala och enskilda sjukhusen 6* 0. De kommunala sjukhu sen... 66*. De kommunala och enskilda sjukhusen 70*. De kommunala sjukhusen...,... 78*. Munlcipal dlstrict nurses.... 6. Dlstrlct physic;lans.. 78. State hospitals.... 9. Municlpal and private hospitals.... 0. Municipal hospltals... Municipal and prlvate hospitals..... Municlpal hospltals... Pollkllnikerna... 80*. Pollcllnics.... 68. Förlossnlngar...... 8* 68. Childbirths.... 90. Missfall... 96*90. Mlsscarriages..... Stadens utgifter för. Expenditure and inoch inkomster av co me tor the munihälso och sjukvar clpal health and den... '" 0* medical services.. Bilaga... Appendlx..... Bilag'.. 6. Appendix..... 7 8 60* 6* 66* 70* 78 80* 8 96 r0 6
TEKST TEXT TEXT
. Väkiluku Folkmängd Population Väestörekistereihin merkitty väestö. Kuten tämän julkaisun edellisissä vuosikerroissa jo on huomautettu, on kaupungin eri väestö rekistereihin (kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin) ~erkitty väestö useista syistä kasvanut liian suureksi kaupungissa todella asu vaan väestöön verrattuna. Kirkonkirjoista poistetaan vain ne henkilöt, 'jotka ovat ottaneet muuttokirjan toiseen seurakuntaan tai joiden kuolemasta on luotettavasti ilmoitettu kirkkqherranvirastolle. Tämän vuoksi kirkonkirjoissa on edelleen joukko henkilöitä, joiden vaiheista ei ole tietoa, mu~~a jotka todellisuudessa ovat muuttaneet pois tai kuolleet. Lisäksi lukuisia kaupungin ympäristön eri yhdyskunnissa asuvia henkilöitä on edelleen kaupungin eri seurakuntien kirkonkirjoissa. Mainittujen syiden vuoksi kaupungin väestörekisterien osoittama yhteenlaskettu väkiluku oli v:n 90 lopussa yli 0 000 henkilöä suurempi kuin samana ajankohtana suoritetun väestö laskennan antama väkiluku. Tämän johdosta suoritettiin väkiluvun korjaus lähtökohtana po. väestqlaskennan tulos, 69 80 henkilöä. Väestölaskennassa noudatettujen periaatteiden mukaisesti tämä luku tarkoittaa kaupungissa vakinaisesti asuvia henkilöitä. Tämän julkaisun edellisessä painoksessa on lyhyesti selostettu korjausmenetelmät vv:n 90 osalta. Korjausta on myöhemmin jatkettu vertailemalla toisiinsa ns. papiston kymmenvuotistauluja ja vastaavan vuoden väestölaskennan tuloksia. Koko ajanjakson 900 korjaukset on selostettu tilastotoimiston julkaisussa»tilastollisia kuukausitietoja Helsingistä» 9, n:o. Uudet, korjatut keskiväkiluvut on julkaistu tilastotoimiston toimittamassa Helsingin kaupungin' tilastollisessa vuosikirjassa, ensimmäisen kerran v:n 9 painoksessa. Tekstiin ja taulu osastoon sisältyvät katsaukset suhdelukuineen, joista tämän julkaisun edellisessä painoksessa poistettiin vuotta 96 edeltäneet vuodet, on väkiluvun korjausten loppuun suorittamisen johdosta voitu ottaa tähän vuosikertaan entisessä laajuudessaan. Väkilukutiedot v:n 90 jälkeisitä vuosilta perustuvat siis väestölaskennan tulokseen, ja tähän on lisätty väestörekisterien osoittamat väestön muutokset kultakin vuodelta. Henkikirjoitettu väestö. Väkiluvun korjauksen vuoksi väestörekistereihin merkityn ja henkikirjoitukseen perustuvan väkiluvun välinen ero on huomattavasti pienentynyt. Henkikirjoituksen mukainen väkiluku oli, ulkomaalaiset mukaan luettuina,.. 9 798,.. 9 8 ja.. 9 9 henkilöä. Liitetaulussa esitetään keskiväkiluku vuosilta 9 iän ja sukupuolen mukaan. Seuraavassa yhdistemässä ilmoitetaan keskiväkiluku 0vuotiskaudelta 9.. Väestörekistereihin merkiityjen keskiväkiluku betokningsregistren anteckntid medel tolkmängd Average population Mp. Np. Yhteensä Mk. Kk. Summa M. F. TolaL 9... 796 9978 9... 6 769 06 96... 076 9 9 09 97... 6 90 76 98... 970 9600 0980 99... 9 008 06 90....98 0806 600 9... 6069 60 709 9... 60 88 888 9... 6967 0 96
Syntyneet. Elävänä syntyneitä merkittiin kaupungin väestörekistereihin v. 9 67, v. 9 67 ja v. 9 680. Kuolleena syntyneitä lapsia oli vastaavasti 08, 0 ja. (Ks. taulu ). Kuolleena syntyneiden erottaminen toisaalta elävänä syntyneistä ja toisaalta keskenmenoista saattaa eräissä tapauksissa olla hyvinkin vaikeaa. Elävänä syntyneeksi katsotaan Suomessa lapsi, jonka on todettu hengittäneen tai jonka napanuoran tynkä on itsestään irtaantunut. Alle sm:n pituiset sikiöt taas lasketaan keskenmenoihin kuuluviksi. Elävänä syntyneiden lukumäärä sekä syntyneisyys 000 asukasta kohden oli vuosina 9 seuraava. Luku Antal Numbtr' 9... 608 9... 76 96... 879 97... 879 98... 787 Elävänä syntyneitä Levande /ödda Live births 000 asukasta kohden PA 000 invånare Ptr 000 inhabltants 0;7 99.... 90 :... 6. 9... :... 9.... 9... Luku Antal 000 asukasta kohden PA 000 invånare 6'9 9:'8 ' 686 8.7 67 7.0 67 6.6 680 7; Syntyneisyys saavutti huippukohtansa ensimmäisenä sodan jälkeisenä vuonna )6 ja laski sen jälkeen v:een 9 saakka. V. 9 se kohosi jälleen hiukan. Syntyneisyyden vaihtelut vuosisadan alusta lähtien vuotiskausittai,n osoittaa seuraava yhdistelmä. Syntyneisyys 000 asukasta kohden Nativiteten pd '000' invdnare Natality rrites per 000 itihabltants 900... 8. 960,...,., 9060... 8.8 9q...'. 0.6 9....0 960...........0 9.... 9,6:.0...,...,6 9.......... 0. 96;0,..........., Ajanjaksosta 9 alkaen syntyneisyys' osoitti laskua vuosiin 9 saakka. Noususuhdanteiden aikana 90luvun loppupuolella syntyneisyys kasvoi ja myös seuraavat vuotlskaudet 'osoittivat nousua. Seuråava yhdistelmä osoittaa avioliiton ulkopuolella syntyneet sekä lukumääräisesti että prosentteina kaikista elävänä syntyneistä.. '.A violiiton ulkopuolella syntyneet lapset % :ina kaikista eläviinii syntyneistii Utom äktenskap /ödda barn i % av alla levande /ödda llegitimate births, per cent of all live births Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Utom äktenskap födda % ltglllmates 9... 90 7.9 9.................. 8 7. ~. ' 96.................. 89.8 97...,... 9 6.0 98.... 8 6. Avioliiton ulkopuolella syntyneitä, Utom ktenskap fmda 99... 76 90... 8 9.................. 78 9.................. 80 9...,.... 67 Yhdistelmän prosenttiluvut eivät osoita kovinkaan suuria vaihteluja. Kaupungin väestön kehitystä v:sta 96 lähtien on selostettu julkaisussa &Tilastollisia kuukausitietoja Heisingistä& 90/, 9/9 ja 9/. % 6.8 7. 7. 7. 6.8
. Äkilliset taudit Akuta sjukdomar' Acute diseases Tilastoaineiston laatu. Tautisuustilastossa (ks. liitetaulut 7) julkaistut luvut perustuvat sairaaloiden ja kaupungissa ammattiaan harjoittavien lääkärien terveydenhoitolautakunnan toimistoon antamiin 'kuukausiilmoituksiin (ennen.. 9 viikkoilmoituksiin), jotka on laadittu kahdelle eri kaavakkeelle. Toisessa näistä ilmoitetaan äkilliset taudit yleen'sä, toisessa sukupuolitautien uudet tapaukset. Tarkasteltaessa tässä julkaisussa esitettyjä lukuja on ensiksikin otettava huomioon, ettei niihin yleensä sisälly tietoja pitkällisistä taudeista. Nykyään ilmoitetaan febris rheumaticasta, conjunctivitis trachomatosasta ja veneerisistä taudeista vain ne tapaukset, jotka ensimmäistä kertaa joutuvat lääkärin käsiteltäviksi. Tuberkuloositapausten ilmoitukset tehdään erikseen ja lähetetään tuberkuloositoimistoon, jossa pidetään tuberkuloosiasetuksen mukaista tuberkuloottisten luetteloa; nämä tapaukset eivät siis laisinkaan sisälly tässä käsiteltyyn tilastoon. Tilaston täydellisyyteen nähden on huomautettava, että ainakin kulkutautitapaukset miltei poikkeuksetta ilmoitetaan. Mutta monet ievähköt, sellaisten yleisesti esiintyvien tautien kuin vilustumistautien, kurkunpään ja henkitorven tulehduksen, maha ja suolikatarrin ym. tapaukset eivät ensinkään joudu lääkärin käsiteltäviksi ja jäävät siten imoittamattomina tilastonkin ulkopuolelle. Eräät taudit esiintyvät etupäässä muiden tautien jälkitauteina eivätkä sellaisina tule tilastoon. Tautitilastossa julkaistuja lukuja on siis pidettävä minimilukuina. llmolte~tuien taudintapausten luku. Seuraava yhdistelmä osoittaa ilmoitettujen taudintapausten absoluuttisen ja suhteellisen luvun viimeks kuluneiden 'kuuden vuoden aikana (ks. liitetaulut ). Vuodest"a 9 lähtien ilmoitettiin uutena tautina mononukleoosi (Mononucleosis infectiosa). 98... 99... 90... lmoitetut äkilliset taudintapaukset Anmiilda akuta sjukdomsjall Registered acute cases 0 disease 000 asukasta Absoluuttinen kohden luku PA 000 nv. Absolut antal Per rooo Absolute number nhabllanjs 86 9. 9... 6880 0. 9...,... 087 8.0 9... Absoluuttinen 000 asukasta luku '. kohd~n Absolut antal PA 000 nv. 0 89. 98 8.a 77 08.6 Yleisimmät taudit. Kun tutkitaan eri tautien esiintymistä vv. 9, havaitaan, että suurimman määrän sairastumisia aiheuttivat seuraavat taudit: v. 9 äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, nielurisatulehdus, influenssa, tulirokko, äkillinen maha ja suolitulehdus ja tuhkarokko; v. 9 äkillinen nenän, nielun ja henkitorven tulehdus, nielurisatulehdus, tuhkarokko sekä äkillinen maha ja suolitulehdus; v. 9 äkillinen nenän, nielun ja henki torven tulehdus, influenssa, nielurisatulehdus, äkillinen maha ja suolitulehdus ja katarraalinen keuhkotulehdus. Tässä mainittujen tautien imoitettuja tapauksia oli yleensä vähintään 000. Erikoisesti on huomattava vv. 9 tuhkarokkoepidemia, jolloin edellisenä vuonna ilmoitettiin 9 ja jälkimmäisenä 6 taudintapausta sekä edellisestä vuodesta jatkunut tulirokkoepidemia v. 9, jolloin oli 6 taudintapausta. Tautinimikkeen infectio acuta nasopharyngotrachealistapausten määrä on yhä lisääntynyt ja varsinaisten influenssatapausten luku oli myös huomattavan suuri v. 9, 06, ja varsinkin v. 9, 9897. Sikotautia, hinkuyskää ja nielurisatulehdusta sairastettiin myös varsin paljon vv. 9. Tautisuus eri vuodenaikoina. Seuraava yhdistelmä osoittaa äkillisten taudintapausten lukumäärän eri kuukausina lääkärien antamien ilmoitusten mukaan.
lm~itetut 6 äkilliset taudintapaukset kuukausittain Anmälda akuta sjukdomstall per månad Registered acute cases 0/ disease, monthly 9 9 Tammikuu januari... 8. 6 Helmikuu Februari... 70 7 Maaliskuu Mars... 80 69 Huhtikuu April... 69 Toukokuu Maj... 797 Kesäkuu juni... 88 Heinäkuu juli... 67 Elokuu Augusti... _. _... 609 Syyskuu September... 7 Lokakuu Oktober... 086 Marraskuu November 66 78 joulukuu December... 090 6 Yhteensä. Summa (Tota!) 0 98 9 999 77 87 888 0 6 79 97 006 7 60 97 77 Yhdistelmä osoittaa, miten yleensä talvikuuka!jsina, joulumaaliskuussa sattui eniten taudintapauksia, joiden luku säännöllisesti väheni pienimpään määrään kesäkuukausina. Vuodenvaihteessa 9 oli joulutammikuussa harvinaisen vähän taudintapauksia, mutta sen sijaan helmikuussa 9 niiden luku kasvoi tavattomasti silloin sattuneen influenssaepidemian vuqksi. Keltatauti(hepatitis epidemica) tapauksia sattui v. 9 9, v. 9 7 ja v. \} 7. Tapauksia oli huomattavasti vähemmän kuin kahtena edellisenä kolmivuotiskautena. Eniten tapauk$ia tänä kolmivuotiskautena ilmoitettiin v:n 9 marraskuussa,. Tuhkarokko(morbilli) tapauksia oli v. 9 '9 ja seuraavana vuonna ilmoitettiin 6 sairastumista, mutta v. 9 oli tapauksia sen sijaan vain 87. Tätä tautia, joka pitkän aikaa esiintyi epidemiana vuoden väliajoin, on viime vuosina esiintynyt paljon yleisemmin, ja vain joka kolmas vuosi näyttää jääneen lievemmäksi. Sairastumisia ilmoitettiin v:n 9 aikana eniten joulukuussa, 906, ja v:n 9 tammi, helmi ja maaliskuussa 7, ja 0. Vielä huhtikuussakin oli ilmoitettua tapausta, mutta sen jälkeen ilmoitukset vähenivät. Seuraavassa yhdistelmässä esitetään katsaus tuhkarokkoon sairastuneihin kolmessa ikäryhmässä. Tuhkarokko on varhaisemman lapsuusiän tauti, jonka yli / lapsista on sairastanut ennen koulunkäyntinsä alkamista. Tuhkarokkoon sairastuneet nsjuknade i mässling Cases 0/ morbil/i 06 97... 887 98... _... 968 99... 788 90... 9... 6,9.. _... '... 9... ;... 60 kä, vuolla Ålder, Ar Agt, ytars % 7 % 6. 86 9. 78 76. 76.7 7 70. 686 7.0 66 76. 90. 76. 78. 0 7. G 88. 7 69.0 6 8. Yhteensä Summa Total % % 6. 90 00.0. 7 00,0.6 0 00.0.6 00.0. 9 00.0. 6 00.0.6 87 00.0
'7 Tulirokko(scarlatina) epidemia, joka oli alkanut v, 90, jatkui v. 9, jolloin ilmoitettiin 6 tapausta. Vielä seuraavinakin vuosina ilmoitettiin tapauksia runsaasti, 068 ja 78. Sen jälkeen kun tulirokon hoitamisessa on siirrytty penisilliinin käyttöön, joka parantaa taudin, mutta ei takaa potilaalle immuniteettia, on vuotuisten sairastumistapausten luku noussut huomattavasti suuremmaksi kuin aikaisemmin ilmeisesti siitä johtuen, että sama henkilö saattaa sairastua siihen uudelleen. Tulirokkoon sairastuneet Jnsjuknade i scharlakansleber Cases 0 scarlet lever kä, vuotta A der, Af Agt, ytars Sairastuneiden absoluuttinen luku Absolut antal insjuknade Absolult numbtr 0/ distasts Mp. Np. Yhteensä Mk. Kk. Summa M. F. Tolal 9 0...... 8 806 9.. :... 9 6 7 0... 6 70 9... 0 0 0 70 8 {;;~'; ;~;~~~~;: ;~~;;;~; ~;~;~~~;';'; (All ages) 09 6 9 Z.......... 0,... 7 0!J... 77 69 6 0... 6 6 9... 8 9 7 0...... 8 8 66 Kaikki ikä ryhmät. Samtliga åldersgrupper 6 06 068 9 0...... 8 6 9 9... 0 68 0... 9 89 8 9... 6 8, 0....... 8 8 Kaikki ikäryhmät. Samtliga åldersgrupper 66 67 78 Sairastuneita 000 asukasta kohden nsjuknade på 000 invånare Distasts ptr Z 000 inhabilanls Mp. Np. Kaikki Mk. Kk. Samtliga 0.7 0. 9.7 8. 9.0 8.7..0. 7.0 6..9.8..0 0. 0.7 8. 6. 7. 0.6 0. 0.. 0.6.9 6. 6.8 6.6..0.0 0.9.. 0. 0. 0....8 0. 0....7 8.7 9.7 9. 7.7 7.8. 7.7..6.0 0. 0. 0..9.. '.8.. Tulirokko on etupäässä lastentauti ja siihen sairas.tuneista on huomattava osa 9 vuotiaita; sitä vastoin ovat vuotta nuoremmat lapset ja aikuiset henkilöt' yleensä vastustuskykyisempiä. Huomattavaa on kuitenkin, että Helsingissä vanhemmat ikäryhmät, yli 0 vuotiaat, ovat jo aikaisemmin olleet ja edelleen ovat suhteellisen runsaasti edustettuina. V. 9 ei sattunut yhtään kuolemantapausta. V. 9 ja 9 kuoli kumpanakin vuonna tulirokkoon henkilö.
8 Taudin aiheuttama kuolleisuus on yleensä suurempi pienten lasten kuin varttune.empien lasten keskuudessa. Koska muutamimkåan vuoden luvut yleensä eivät riitä pohjaksi arvosteltaessa tämän taudin eri ikäluokissa aiheutt~maa kuolieisuutta, julkaistaan seuraavassa tätä koskevat tiedot kpko siltä ajalta (vv. 9i ), jolta on laadittu saman laatuinen yksityiskohtainen tilasto, erikseeri kultakin viisivuotiskaudelta. Tulirokon aiheuttama kuolleisuus Dödligheten i scharlakansleoer Mortality caused by scarlet tever. Viisivuotiskausi ja ikäryhmä Femårsperiod och åldersgrupp Fiveyear p.,iod and age gro~p Viisivuotiskausi ja ikäryhmä Femårsperiod och åldersgrupp 9... :... :... 70 9...... 8 09... ;............... 808 0... 79 Kaikki. Samtliga (Total) ) 96 96Z0... 7 9... 8 09... 8 0... 7 Kaikki. Samtliga 6 9: '..... 9.... 09... :.. 0.... _ Kaikki. samtligal 60 0 6 7 9 86 7 7 07 0 9..6. 0.9..7 9.0 7.0.7!. 9.g. 0. 0. 0.7 0.7 960........ 9.... 0"9.... 0.... Kaikki. Samtliga 9.... 9.... 0"9.... 0.... Kaikki. Samtliga 960.... 9.... 0":"9.... 0.... Kaikki. Samtligal 679 9 6 88 079 07 69 689 67 9 78 97 00 6 60 7 7 0 9 6.6.0 0. 0.8 0.9..6...6 0.0 0.0 960.... 9.... 09.... 0.... Kaikki. Samtliga 877 06 98 60 ~ 786 8 7 7 6. 0. 0.7.7. 9.... 9.... 09.... 0.... Kaikki. Samtllgal 6 79 997 0. 0. 0.0 9... :...... 8 9.... 00 09.... 76 0... 6 Kaikki. Samtligal 866 (; 8 O.!i 0.6 0. 0 0.6 Taulul<;osta näkyy, että taudin aiheuttama pienten lasten kuolleisuus varsinkin vuosina 9~0 oli sangen suuri ja että yleensä alle "vuotiaista sairastuneista kuoli suurempi osa kuin vanhemmista potilaistå. Kaikista aikana 9 tulirokkoon kuolleista oli 8.0% alle vuotiaita. Merkille pantava on, että kuoleinantäpau~set ovat vähentyneet, vaikka taudintapausfen lukumää~ä on v:sta 96 alkaen suurempi kuin aikaisempina. viisivuotiskausina. Tämä johtunee uusien lääkkeiden, lähinnä penisilliinin ansiosta. ) 0 sairastuneen ikä oli tuntematon. För 0 insjuknade var åldern okänd.
9 Kun annetuista tiedoista ei enää v. 96 ja myöhenuilin käy ilmi tulirokkotapausten lukua kiinteistöittäin ja talouskunnittain sekä laitoksissa sattuneista tapauksista erikseen,' on luovuttu julkaisemasta taulukkoa, jossa nämä tiedot aikaisemmilta vuosilta esitettiin., Tulirokkotapausten luvusta eri kaupunginosissa on jatkuvasti tiedot saatavissa. Tilastollisia kuukausitietoja Helsingistänimisen julkaisun vihossa 9/ on julkaistu yksityiskohtaiset tiedot v,,:n 90 tulirokkoepidemiasta. Kurkkumätä(diphtheri.a) tapausten luku vaihteli kaupungissa vv. 90 00976 välillä ja vielä v. 9 todettiin 9 sekä v. 9 8 tapausta. Mutta siitä lähtien tapausten lukumäärä väheni, niin että 'V. 9 välillä on kurkkumätään sairastuneiden luku vuosittain vaihdellut :stä :een. V. 9 tapauksia oli ja v. 9 puhkesi pahanlaatuinen kurkkumätäepidemia, joka jatkui vielä v. 9, mutta alkoi sen jälkeen heikentyä. Taulusta 6 näkyy,. montako tapausta sattui vuosina 9 kunakin kuukautena. Terveydenhoitoviraston välityksellä on hankittu yksityiskohtaisia tietoja sairastuneiden ryhmittymisestä kaupunginosien mukaan, mutta nämä luvut eivät osoita taudin levenemisen syitä tarkemmin. Sairastuneiden ikäryhmitys näkyy seuraavasta. Lisäksi on laskettu eri ikäryhmissä sairastuneiden prosentuaalinen osuus kaikista sairastuneista. Vertailun vuoksi esitetään myös vastaavat luvut koko siltä ajanjaksolta, jolta on käytettävissä tämä ryhmitys. kä, vuotta Ålder, år Agt, ytars Kurkkumätään sairastuneet Jnsjuknade i dilteri Cases 0/ diphtheria Taudintapauksia Sjukd0ll,lsfall N umbtr 0/ casts....""" N """ '" '" 0> '" 0> 0>' '",............ '" 0>... =. 0 '"... 00 '" 0>...... 0>... % 0 C< """ """ '" '" '" 0> '" 0>... 00...... '"... 0> 0>... '....s 0.8 6.7 0..8 00.0..0.... 7...,. 7 9... 0. 0...,. ' 66 9... 9 0... ~ ~ ~ 79.6 00.0 60.0.8 Yhteensä. Summa (Total>/ 9 f ) tl700. 0 00.0 00.0 00.0 00.0 Kurkkumätä, joka aikaisemmin on ollut etupäässä lasten ja koulunuorison tauti, näyttää etenkin vuodesta 9. alkaen, luultavasti lasten tehokkaasta suojarokotuksesta johtuen, kohtaavan useammin vanhempia ikäluokkia. V:sta 98 lähtien se on yhä vähentynyt ja sitä esiintyy nyk,yisin vuosittain vain muutamia tapauksia. Kurkkumätään ei kuollut vv. 9 yhtään henkilöä. Taudin aiheuttama kuolleisuus vv. 9 välisenä aikana näkyy seuraavasta yhdistelmästä. Viime kymmenvuotiskautena,9 sattui kuolemantapauksia 0. '.. ) Tähän sisältyy yksi henkilö, jonka ikä oli 'tuntematon. Häri ingår en person vars ålder var okänd.,. ~. " Tcrveydtmhoitotilasto. H(jlsovdrdsstalislik 9.
0 Kurkkumädän "diheuttama kuolleisuus Dö'dligheten i d.ilteri 9 960 9 960 9 960 9 960 9 Mortality caused by diphtheria Sairastuneita nsjuknade Cases 0 dlphjheria.08 8 790 8 8 67 Kuolleita Döda DtaJhs 70 87 9 0 6 9 Kuolleita 00 sairastunutta kohden Döda på 00 nsjuknade DtaJhs, ptr un 0 UlSt. 0 dlphtmria 6.8..9.0..7..9 Lavant{luti(typhusabdominalis) ja paratyylus(paratyphus) tapausten luku vv. 9 oli edellisten, ja sekä jälkimmäisten 7, 7 ja 8. Lavantautiin ja paratyyfukseen vv. 9 sairastuneiden ikäryhmitys käy ilmi seuraavasta yhdistelmästä. Lavantautiin ja paratyyjukseen sairastuneet Jnsjuknade i tarmtyjus och paratyjus" Cases 0 typhoid and paratyphoid lever 9 9 9 kä, vuotta Typhus Typhus Typhus Alder, år abdomi Para abdomi Para abdomi Para Agt, ytar. nalis typhus nalls typhus nalis typhus... 6 6 H...... 9 0\)... 6 0!l... 09...... 09... i 0 09... 6069... 70... Yhteensä. Summa (Totat) 7 7 8 Lavantaudin aiheuttamia kuolemantapauksia oli v. 9. Vv. 9 ja 9 ei sattunut yhtään kuolemantapausta. Paratyyfuksen aiheuttamia kuoleman tapauksia ei näinä vuosina sattunut yhtään. Hinkuyskää (pertussis) ilmoitettiin v. 9, v. 9 89 ja v. 9 07 tapausta. Vuoden 9 tammikuussa alkanut nousu saavutti huippunsa saman vuoden toukokuussa, 7. Tämän jälkeen tapaukset vähenivät, mutta lisääntyivät taas v:n 9 alussa saavuttaen huippunsa helmikuussa,. Sen jälkeen oli tapauksia muutama kymmenen kuukaudessa. Hinkuyskän aiheuttamia kuolemantapauksia ei vv. 9 ja 9 sattunut yhtään ja v: 9 niitä oli. Lapsihalvaus (poliomyelitis anterior acuta) tapauksia sattui v. 9, v. 9 8 ja v. 9 8. Eniten oli tapauksia v. 9 lokakuussa,. Sairastuneiden jakautuminen iän ja sukupuolen mukaan ilmenee seuraavalla sivulla olevasta taulukosta. Lapsihalvaus ei aiheuttanut vv. 9 yhtään kuolemantapausta, v. 9 sattui kuolemantapaus.
~....,..,...... :... 9... 0... : 9... 0... : Kaikki ikäryhmät. Samtliga Alders\ \ \. grupper (AL ages) Lapsihalvaukseen sairastuneet lnsjuknade i barnjörlamning Cases 0 poliomyelitis 9 kä, vuotta' Å der, å r Mp. lp. Moi. sukup. Mp. A" g e, yea rs Mk. Kk. Bägge könen Mk. M. F. Both sexes 9 9 Np. Mo. sukup. Mp. Np. Mo. sukup. Kk. Bägge könen Mk. Kk. Bägge könen ~ i 6 0 8 0 \ 8\ 8 Kulkutaudinluontoista aivokalvontulehdusta (meningitis cerebrospinalis epidemica) ilmoitettiin viime kolmivuotiskautena vain v. 9 tapausta. nlluenssatapausten luku oli vuosina 9 06, 8 ja 9 897. Tämä tauti on alkanut esiintyä epidemialuontoisena joka toinen vuosi. Helmikuussa 9 esiintyi laaja influenssaepidemia ja sairastumistapauksia sattui silloin 776. Kuolemantapauksia oli v. 9, v. 9 ja v. 9, joista henkilöä oli yli 70 vuotiasta. Todennäköistä on, että osa influenssan jälkitauteihin, kurkunpään ja henkitörven tulehdukseen ym. kuolleista aikaisemmin esiintyi kuolleisuustilastossa mainittujen tautien kohdalla, mikä johtui siitä, että yksinomaan jälkitauti oli kuolintodistuksessa mainittu. V:sta 96 lähtien myös jälkitaute!hin kuolleiden kuolintodistuksissa edellä käyvä influenssatapau,s useimmiten on tullut mainituksi. Sukupuolitaudeista (morbi veneris) on tippuria (gonorrhoea non medicata) ilmoitettu vv. 9 vähemmän kuin kolmena edellisenä vuotena, 80, 886 ja 0. Pehmeää sankkeria (ucus molle) ilmeni v. 9 tapausta ja vv. 9 tapaus kumpanakin vuonna. Kuppatauti(syphilis) tapausten v. 97 alkanut lasku.iatkui. Vv. 9 ilmoitettiin vain 70, 9 ja 6 kuppatautitapausta. Tauluihin ja sisältyy myöskin synnynnäinen kuppatauti (syphilis congenita). Kuppatauti(syphilis) ja sen jälkihoitotilat aiheuttivat v. 9 8, v. 9 ja v. 9 9 kuo lemantapausta. Lokeronivusajos(lymphogranuloma inguinale) tapauksia sattui v. 9. lmoitettujen uusien sukupuolitautien tapausten suhteellinen luku verrattuna väkilukuun vuosina 96':' esitetään promilleluvuin seuraavassa yhdistelmässä, josta tautien esiintymisessä sattuneet vaihtelut käyvät ilmi. Syphilis congenitatapaukset eivät sisälly katsauksessa esitettyihin lukuihin. [ 96 97 98 99 90 9!l 9 Uudet sukupuolitautitapaukset 000 asukasta kohden Nya jali av könssjukdomar pd 000 invdnare New cases 0 venereal diseases per 000 inhabitants Syphllls Ulcus Gonorrhoea non molle non non medicata medicatum medlcata................... R 0.0.0................... ;. 0.0.0........... '"............. 0.0 8. ;......................... 0.8 0.0 6............................ 0. 6.0.................... 0. 0.0.8.................. O. J 0.0..9..................... 0. 0.0. Lymphogranuloma nguinale 0.0 0.0 0.0 0.0 O.
Taulussa 7 on eri sukupuolitauteihin sairastuneet ryhmitelty henkilöiden ammatin, iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan. Synnynnäinen kuppatauti ei sisälly siinä esitettyihin lukuihin. Lähinnä edellisenä kolmivuotiskautena todettiin sukupuolitautien tapauksia enemmän miesten keskuudessa, ja nyt käsiteltävänä kolmivuotiskautena oli tilanne sama, tapauksia todettiin miesten keskuudessa lähes kertaa niin paljon kuin naisten keskuudessa. Tänäkin kolmivuotiskautena todettiin tippurltapauksia alaikäisillä, mutta vain tapaus kunakin vuonna. Seuraavasta taulukosta näkyy kaikkien vv. 9 sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten absoluuttinen ja suhteellinen luku eri ikäryhmissä. Näihin lukuihin samoin kuin seuraavalla sivulla olevan taulukon lukuihin sisältyvät myöskin synnynnäisen kuppataudin tapaukset... kä, v U 0 t t a Å l der; Ar A ge, years 9... 9 0... 9... 0.................... 9... 09... 0... Yhteensä~ Summa (Total) 9 Z... 9... _... 0... 9... 0... 9... 09 0 ::::::::::::::::::: : Yhteensä. Summa 9... 9... 0... 9....... 0... 9... 09... 0... Tuntematon. Okänd (Unknown) Yhteensä. Su'mma Uudet sukupuolital,ltitapaukset Nya tall av könssjukdomar New cases' 0 venereal diseases. Miespuolisia Naispuolisia Mankön Kvinnkön Ma/es Fema/es Sairastuneita nsjuknadc. N umber af vene %,tai diseases Sairastuneita nsjuknadc: "'. (>9.0 ' 69. i '. 9.7 9' 8..9 8 6 00.0 6.' 8 9. 8 9 8.6 0 7 8.9.' 8 6.8 66 00.0 7. 0 6.0 76.9 07 6 9. 7. 8 0. 76 00.0 90 % Molemmat sukupuolet Bägge könen Bali. sexes Sairastuneita nsjuknadc % 0. 0. 0: 0..7 8..8' 9.8. 7 6 7.6.0 77 9. 7., 80.. 0 00.0 976 00.0 0. 0. 0. 0.0.'. 89.... 97.8. 9 6.9 0.f ' : '...:~'i.. 789 9. 6. 90. 00.0 007 00.0 : '. o. ~ 0. 8.8 6 7.6..6 8. 8..6.878 0..8 8.8 0, 00.0 66 00.0..
Edellä oleva taulukko ei kuitenkaan anna aivan oikeata kuvaa sukupuolitautien esiintymisestä eri ikäryhmissä, vaan sellainen kuva on parhaiten saatavissa vertaamalla kussakin ikäryhmässä sattuneiden taudintapausten lukua vastaavan ikäryhmän väkilukllun, Tällaisen.. ve,ttailun tulos näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään (lukuun ottamatta tapauksia, joita ei tarkeqimin tunneta) eri sukupuolitauteihin sairastuneiden miesten ja naisten luku eri ikäryhmissä 000 asiånomaiseen ikäryhmään kuuluvaa miestä ja naista kohden. Uudet sukupuolitautitapaukset 000 samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa asukasta kohden, vuosina 9 Nya jall av könssjukdomar pd 000 invdnare av samma dlder och kön åren 9 New..cases 0/ venereal diseqses in 9, per 000 inhabitants oj,the same sex and age Miespuoliset Naispuoliset kä, v u 0 t t a Mankön (vinnkön A der, å r MaJes Fernal.s Age, years. Syphilis non medica ta Ulcus molle non medicatum Gonorrhoea non medicata Miespuoliset Naspuoliset Miespuoliset Naispuoliset MankOn (vinnkön Mankön (vinnkön N ;;;..., N N N N, tl ;;;...,...,..., ;;;..., ~ ~ otl ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~, ~ ~ ~ ~ ~ ;;; N...... 0. 0. 0. 9... ' '.l ', 0. 0... 0.,, 9., '.'... 0. 0. 0. 0. 6. 6.7..8. 0... 0.8 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 8.6.9 7. 8. 9... :... 0., 0. 0.7 0. 0.. 9.8.7.6 6. 09... '.,.,... : 0.8 0. 0. 0. 0. 0. 0.0 9. 9.9...6 0... 0. 0. 0. 0. 0. 0. '.0.. 0. 0. :,, ' 8.s!, Kaikki ikäryhm,ät Samtliga åldersgrupper ' '..' (Ali ages) 0. 0. o.j oj 0.J '0. 0.0, 0.0 0.0. r 8.J)9.J.0, '. tl ~ 0.. 8..8. 0.. Kuten edellä olevasta taujukosta,imenee,sattui miehillä kuppataudin tapauksia suhteellisesti eniten v. 9 ~9"vuotiaiden ryhmässä, v. 9 09 ja yli 0vuotiaiden ja v. 9 0 ja yli 0vuotiaiden ryhmissä sekä tlppuri tapauksia eniten 9 vuotiaiden ryhmässä paitsi. v. 9 0' vuotiaiden ryhmässä. Naisilla oli eniten 'kuppataudin tapauksia v. 9 9 vuotiaiden' ja v. 9 0 ja' yli 0vuotiaiden ryhmissä, tippuritapauksia' taas eniten 0, vuotiaiden keskuudessa. Seuraava katsaus kuppataudin esiintymiseen viime kymmenvuotiskautena osoittaa, miten penisilliinin käyttö sen hoitoon on vähentänyt uusien taudintapausten luvun vähäiseksi poistamalla tartuntamahdollisuudet. Syn 'nynnäinen kuppatauti ei sisälly tähän.,. )' Tähän' sisältyy miestä,' joiden;ikä olf tuntematon. Häri ingå män;, vilkas ålder'var okänd.,', "
9 9 96 97 98 99 90 9 9 9 Uudet kuppatautitapaukset Nya tau av syphilis New cases of syphilis Mp. Mk. M. 97 66 60 68 9 6 9 88 8 Np. Kk. F. 699 60 6 7 6 9 80 6 Moi. sukup. Blgge könen Bu/h sejas 996 0 7 79 90 8 68 60. Kuolleisuus Dödliglzet Mortality Kuolleisuustilaston aineisto. V:n 96 alusta maan virallinen kuolleisuustilasto kokonaan uusittiin ja laajennettiin ja tämän seurauksena myös Helsingin kaupungin kuolleisuustilaston käsittely saatettiin uudelle kannalle. Tilastollinen päätoimisto laatii sille saapuneita kuolintodistuksia ja rekisteriviranomaisten luetteloja käyttämällä koko maan käsittävän kuolleisuustilaston. Kuolemantapaus otetaan tällöin huomioon laadittaessa sen paikkakunnan tilastoa, jossa asianomainen on ollut kirjoissa, niinkuin maamme väestötilastossa on sääntönä. Tämän järjestelmän epäkohtana on kuitenkin se, ettei maamme tilasto osoita kunkin paikkakunnan terveydellistä tasoa; esim. kulkutautiin kuollut voi tulla merkit yksi sellaisen paikkakunnan tilastoon, jossa tämän taudin tapauksia ei lainkaan ole sattunut ja jonkun syrjäkunnan tilastossa voi esiintyä raitiotieonnettomuuden aiheuttama kuolemantapaus, jos vainaja on tullut yliajetuksi matkalla pääkaupungissa. Tilastollisen päätoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Helsingin kaupungin kuolleisuustilasto on v:sta 96 v:een 90 saakka laadittu päätoimistossa käyttämälla' sinne saapuneita kaupungin' seuraktintien ja siviilirekisteriil kirjoissa olleiden kuolleiden kuolintodistuksia ja v:sta 9,alkaen saman iline!st~n perus~eella.kaupungin tilastotoimistossa. Tilasto käsittää siis v:sta 96 yksinomaan nämä kuolleet, minkä vu!>~si se ei ole suoraan verrattavissa aikaisempien vuosien tilastoon. ). Aineiston luotettavuus. Tilaston 'käytettävänä olevat kuolemansyitä koskevat tiedot ovat hyvin eriarvoisia. Lääkärien antamat todistukset ovat tietenkin luotettavimmat, vaikka täytyy ottaa huomioon, että välistä tehdään väär~ä di':lgnooseja, varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa lääkäri kutsutaan potilaan luo vasta tämän ollessa inagone. Sitä vastoin ovat maallikkojen antamat todistukset melko arvottomia, kosk~ h~illä harvo.in' on edellytyksiä oikean diagnoosin tekemiseen. Kuolemansyytilaston tarkkuus on niin ollen riippuvain~n siitä aineistosta, jota sitä laadittaessa käytetään. Yleisenä huomautuksena voidaan sanoa, että kuolleisuustietojen luotettavuus on lisääntynyt sen johdosta, että kuolintodistukset on tarkastettu tilastollisen päätoimiston lääkärin toimesta. Kuoiintodistuksiin on merkittävä myös, miten kuolemansyy on määrätty, ja tilastoa laadi~tae~sa kuolemantapaukset on ryhmitetty kuolemansyyn määräämisperusteen mukaan, kuten näkyy seuraavasta taulukosta. ) Kuolemansyytilaston uudistamisesta on selostus tilastollisen päätoimiston ensimmäisessä sitä koskevassa julkaisussa: Suomen virallinen tilasto. V. Väestötilastoa. 90. Kuolemansyyt vuosina 9697. Vrt. myös Helsingin kaupungin tilasto Terveyden ja sairaanhoito. 79. 9. Jälkimmäinen osa.
KuolemansY}ln mäliräämisperuste Grunderna tör dödsorsakens bestämmande Basis tor the determinatiim oj cause ot death 9 9 9 ~! Mp. Mp.! Mk. ~~.! "s~!' Np. \ Yht Mp. Mk. Kk. S:a Mk. Np. Kk. M. r F. TOial \ Lääkärin ~utkimus Av lä kare utförd undersökning (Examination by thel physician) sairaalassa på sjukhusi (in the hospital).... 890 07 96 7 09 77 06 78 kotona ym. i hemmet: m.m. (at home ete.)... 80 70 778 70 0 67 kuoleman jälkeen efterl \ döden (ajter the death).. 8 :io 88 9 0 9 9 7 6 Ruumiinavaus Obduktionr (Autopsy)..... 6 80! 0 97 67 06 68 9\0 Viranomaisen ilmoitus Anmälan av myndighet (Report oj the authorities) 7 8 r Omaisen tai muun ilmoitus!:! tai tuntematon peruste Anmälan av anhöriga eiler andra personer!! eiler okänd grund (Re~, :! Yht. S:a Mp. Mk..7 7... 0. 9 \ 0' 70 Np. Kk..0 0.7 O. H.0 0.0 Yht. S:a 9. 9.!. : 8.0 port oj the relatives ori : \ other persons or basis \ unknown)... 6 0 6 6 77 6 0.8...6 : Yhteensä. Summa (Total) 9 89 i 89 77 96 7 77 970 697 00.0 00.0! 00.0 0. Määräämisperusteiden ryhmitys on aikaisempaan verrattuna jonkin verran muuttunut. Ryhmiä wiranomaisen ilmoltus~ ja *omaisen tai muun ilmoitus* vastaa entinen ryhmä»omaisten tai vieraiden henkilöiden kertomus». Tähän ryhmään vietiin sodassa kaatuneet ja kuolleiksi julistetut ja se käsitti vv. 99 miesten kohdalla lähes "/, kaikista kuolemansyyn määräämisperustelsta.: Tämä ryhmä oli vielä vv. 9 suhteellisen suuri, mutta on sen jälkeen jatkuvasti pienentynyt, ja s~n os!,lus oli käsiteltävänä olevana kolmivuotiskautena pienempi kuin minkään muun kolmivuotiskauden kuolleisuustilaston uudistamisen jälkeel} v. 96. Toiselta puolen taas lääkärin toteamien kuolemansyiden osuus oli vv. 9 suurin eli 98.8% (vv. 9689.9, vv. 99 70., vv. 9 8.6, 97 9.7 ja vv. 9809,'%). Helsingin kuolemansyytilasto pohjautuu siten määräämisperusteen kannalta hyvin luotettavaan aineistoon', Ruumiinavausten osuuden voimakas kasvu selittynee yleisestä pyrkimyksestä entistä tarkempaan kuolemansyyn määrittämiseen epäselvissä tapauksissa. Absoluuttinen ja suhteellinen kuolleisuus. Edellä mainitulla tavalla laskettuna oli Helsingissä rekisteröityjen kuolleiden luku, kuolleina syntyneitä lukuun.ottamatta, v. 9 89, v. 9 7 ja v. 9,697 henkilöä. Kuolleeksi julistetut eivät v:n 9 alusta lähtien sisälly kuolleisuustilastoon. Kuolleisuus kutakin (kirkonkirjojen ja siviilirekisterin mukaisen) keskiväkiluvun 000 henkeä kohden vuosina 9 ja 900 näkyy seuraavista yhdistelmistä (kuolleina syntyneitä lukuun ottamatta). Niihin ja seuraaviin taulukkoihin sisältyvät kaikki kuolleeksi julistetut v:n 90 loppuun saakka.
6.' Vuosi Ar Ytar 9... 9... 96... 97... 98... 99... 90... 9... 9... 9... " Kuolleiden abso Kuolleita 000.. uutti"en luku asukasta kohden..,,' Keskiväkiluku Absolut antal Avlidna på 000 Vuos! Keskiväkilku Medelfolkmängd... avlidna invånare Ar Medelfolkmängd Mtan pop,ula/ion Absolult numbtr Dta/hs ptr 000 0/ ;dta/hs inhabitan/s 78 8 6076 670 7 88 90707 998 9 97 ',.,'. KuoLLeisuus vuosina 9 Dödligheten åren 9!, '. Mortality ln'ifjis _. + 76.0 9 9978 ~9 0. 9 06 08.0 96 09,088.7 97 76 0. 98 0980 06. 99 06 6 7.7 90 600 :6 9.0 9 709 :8. 9!06.6 9 888 '96 i Kuolleiden ab,oluuttinen luku asukasta kohden Kuolleita 000 Absolut anta. Avlldna på 000 avlldna invånare 0 86 80 99 80 989 86 89 7 697 Kuolleisuus 000 asukasta ko~den, viisivuotiskausien keskiluvuf Dödl!gheten på 000 itivånare, femårsmedeltal Deaths per 000 inhabitants, average rates tor liveyear: period 900... 7. 960...,.. ".;.. ~i;~. 9060... 6. 9... '.,.'. ). 9.... 960...,';' 960.....................9 9.................... :' 9.................... 0.8 960... '.'............ ; s 6.8.6..7.. 0.6 0. 9.7 9. Kuolleisuus kuukausittain. Kuolemantapausten lukumäärää eri kuukausina esitetään taulussa 8. Kunkin kuukauden suhteellinen kuolleisuu~ vv. 9 verrattuna asianomaisen vuoden keskiväkilukuun käy ilmi seuraavasta taulukosta. Kuolleisuus kuukausittain Dödligheten mdnadsvis Monthly mortality ",. " " Kuukausi Mllnad, Monlh Tammikuu Januari.... HelmikUu febrtiåri'. ~... Maaliskuu Mars... Huhtikuu.April.... Toukokuu. Maj...,. Kesäkuu Juni'.... Heinäkuu Juli....... Elokuu Augusti '... Syyskuu Septet:nper... Lokakuu. Oktober..... Marraskuu November... Joulukuu December... 9 9 Kuolleiden Kuolleita 000 abso!. luku asukasta kohden,. Kuolleiden.Kuolleita.l 000 Absolut antal Avlidna 'p 000 abso!. luku asukasta kohden avlidna invånare Absolut antal Avlidna på 000 Absolu/t num Dta/hs ptr 000 avlidna invånare btr 0/ dea/hs inhabi/an/s 8. 0.8. " 8 9.9 '. 80.9 0 9.7..0 0. 8 8.8.. 7. 78' 8.'7.0 90 9. 7 8.8 78 8.7 6 7.9 9 9. 0 9.7 9.8 9 9. 79 8.7 0. 0. 9 Kuolleiden Kuolleita 000 abso!. luku asukasta kohden Absolu! antal Av'lidna p 000 avlldna nvllnare, 8 0.0,. 6 0.9 7.,0, 9. 6 9.9 9 "9.0 6 ' 8. 0 9. 60 7.9.... 8 8.6 '7 8. 7 0.
7 Kuten edellä olevasta taulukosta näkyy, kuolleisuus on tavallisesti suurin talvi ja kevätkuukausina sekä pienin loppukesällä ja syksyn alussa. Kuolleisuus sukupuolen ja iän mukaan. Taulussa 8 annetaan myös tietoja kuolleisuudesta sukupuolen ja iän mukaan. Kuolleiden miesten lukumäärä oli yleensä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurempi kuin naisten. Seuraavassa', yhdistelmässä olevat luvut osoittavat mies ja naispuolisten kuolleiden luvun 000 vastaavaa sukupuolta olevaa henkilöä kohden. Kuolleet 000 vastaavaa sukupuolta olevaa asukasta kohden Avlidna pd 000 invdnare av samma kön Deaths per J 000 inhabitants 0 the same sex 99 90 9 Mp, Np, Mp. Mk. Kk, Mk. M. F..... 0.0 9.... 0.7 0.8.... 8.9 9.7 9... 0. Np. Kk. 9.0 8.8 Viime viisivuotiskauden aikana on sekä miesten että naisten kuolleisuus laskenut. Kuten näkyy seuraavasta taulukosta, jossa esitetään 'kuolleiden luku eri sukupuoli ja ikäryhmissä 0000 asukasta kohden, oli kuolleisuus eri ikäryhmissä luonnollisesti varsin eri suuruinen. Suhteellinen kuolleisuus oli kussakin ikäryhmässä huomattavasti suurempi miesten kuin naisten keskuudessa. Useimmissa ikäryhmissä on kuolleisuus laskenut, miesten kohdalla kaikissa v:sta 9 v:een 9 ja samana aikana naisten kohdalla kaikissa paitsi kahdessa vanhimmassa ikäryhmässä. Luvut vaihtelevat eri vuosina varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä, missä absoluuttiset luvut ovat pieniä. Eri sukupuolta olevat kuolleet ikäryhmittäin 0 000 asukasta kohden Dödligheten inom olika köns och dldersgrupper, på 0000 invdnare Mortality in dillerent groups 0 sex and age per 0 000 inhabitants 9 0 9 09 09 09 09 /6069 70 9 9 käryhmä, vuotta Mo. sukup. Å der s g r u p p, å r Mp. Np. Bägge Mp. Np. Mo. sukup. Mp. Agt groups, years Mk. Kk. konen Mk. Kk. Bägge Mk. M. F Both könen stxes...,... 7.6.0. 6. 0.~..8... 9.. 6. 7...9 0......0 7.8 6..8. 6.7... 7.0 7.7.0.7.9.7 7.8.....8 9.8 9..8 6..... 6.0.8. 8.9 7. 6.8 :0, 08.. 69.6 89.7. 6.7 8.7...... 9.0 86.8... 8.7 0. 9.... 00... 9..8 7..6.... 79. 8.9 96. 0.8 86. 90.0. 9 Np. Kk Mo. sukup. Bägge könen 9.8.8. 7.0.6.7.9.6 0..0 6..0.. 89.9 0.7 7.9 06. 80. 880.6 Selvimmin käy ilmi mies ja naispuolisten henkilöiden kuolleisuuden erilaisuus, kun suoraan verrataan edellä olevassa taulukossa esitettyjä kummankin sukupuolen suhdelukuja toisiinsa. KU,n naispuolisten suhteellinen kuolleisuus kussakin eri ikäryhmässä merkitään 00:la, oli miespuolisten suhteellinen kuolleisuus vastaavissa ryhmissä seuraavan yhdistelmän mukainen. Miesten liikakuolleisuus, joka sotavuosina kohosi niin tuntuvasti suuremmaksi naisten vastaavia lukuja, on jatkuvasti vähentynyt vuodesta 9 lähtien. Terveyd~nhoitotilasto. Hlilsoldrdsstatislik 9.
t8.. Eri iktj.luokkiin kuuluvien miesten kuolleisuuden indeksiluvut, naisten kuolleisuus = 00 ndextai lör relativa dödligheten bland män inom olika dldersgrupper, den relativa dödligheten bland kvinnor = 00 kä, vuotta Alder, Ar ndex numbers /or relative mortallty 0/ men, mortality 0/ women being = 00 ki, vuotta 9 9 9 9 9 9 Alder, Ar Agt, ytars... 60 6 6 09... 6 77 9... 68 8 97 09... 7 76 7 0... 88 8 6069.... 0 87 9.... 6 00 70... 6 8 09... 7 09.... 9 96 (.Ud<i klryhmät } 9 Samtllga åldersgrupper (All ages) Vuotta nuorempien lasten kuolleisuutta selostetaan siv. 9 alkaen. Kuolleisuus kuolemansyiden mukaan. Kuolemantapausten ryhmittyminen syiden mukaan on esitetty taulussa 0. Kuolemansyiden tilastoa laadittaessa noudatetaan erikoista nimistöä, jossa tärkeimmät kuolemaan johtaneet taudit samoin kuin väkivaltaisen kuoleman muodot luetellaan sekä muut taudit ja kuolemansyyt viedään eri tautryhmien yhteisnimikkeisiin. Tässä julkaisussa on otettu käyttöön uusi Maailman Terveysjärjestön v. 98 hyväksymä ja lääkintöhallituksen Suomea varten vahvistama kuolemansyynimistö, jota on noudatettu vuodesta 9 lähtien. Uudessa nimistössä on tehty ero peruskuolemansyyn ja välittömän kuolemansyyn välillä. Kaikki tässä julkaisussa annetut tiedot kuolemansyistä kohdistuvat edelliseen. Taulustossa on käytetty kahta niinikään Maailman Terveysjärjestön hyväksymää kuolemansyiden ryhmitystä, keskipitkää, 0 kuolemansyyryhmää käsittävää (Aryhmitys, taulussa 0) ja lyhyttä, 0 ryhmää käsittävää (Bryhmitys, tauluissa 9 ja ). Taulussa 0 ilmoitetaan eri kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku kolmivuotiskauden 9 kunakin vuonna. Kuolemantapaukset on sitä paitsi aikaisemmasta ryhmityksestä poiketen ryhmitetty kuolleen iän ja sukupuolen mukaan erikseen kultakin vuodelta. käryhmä 09 vuotta on nyt jaettu kahteen vuotisryhmään, 0 ja 9 vuotta, mutta toisaalta on kaikki 70 vuotta täyttäneet yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Tauluissa 9 ja annetaan vuosittaisia tietoja tärkeimmistä kuolemansyistä tai niiden ryhmistä: t~ulussa 9 esitetään niiden luku kunkin vuoden eri kuukausina ja taulussa niiden jakautuminen kuolleen sukupuolen ja iän mukaan. Tärkeimpien kuolemansyiden aiheuttamien kuolemantapausten luku 0000 asukasta kohden oli edellä mainitun Bryhmityksen mukaan seuraava. TärkeimmtJ.t kuolemansyyt 0000 asukasta kohden De viktigaste dödsorsakerna pd 0 000 invdnare Principal causes 0/ death per 0 000 inhabitants B B B B B 9 9 Moi. Kuolemansyy ( sukup. Moi. o ö d S 0 r s.a k Mp. Np. Bägge Mp. Np. 8ukup. Cause 0 dtalh Mk. Kk.. könen Mk. Kk. Bägge M. F. Bulh könen stxes Tuberculosis organorum respirationis....7. 8. 0...8 Tuberculosis, formae aliae... 0. 0. 0. 0. 0. 0. Syphilis eiusque sequelae.... 0. 0.7 0.9 0. 0.6 Typhus abdominalis... 0.0 0.0 7 Scarlatina, angina streptococcica... 0. 0.0 0. 0. 0.0 9 Mo. Mp. Np. sukup. Mk. Kk. Bägge könen 7. S.. 0. 0. 0. 0.6 0. 0. 0. 0.0 0.:\
9 Jatkoa.. Forts. Contd. 9 9 9 Kuolemansyy Dödsorsak Mp. Mk. Mo. Np. sukup. Mp. Kk. Bägge Mk. könen Mo. Np. sukup. Mp. \(k. Bägge Mk. könen Np. Kk. Mo. Bukup. Bägge könen B 9 Pertussis... O. B 0 nfectio meningococcica... B Poliomyelitis an~erior acuta.... B Morbilli.... B 7 Morbi infectiosi s. parasitarii alii.... B 8 Neoplasmata maligna et neoplasmata telae ymphaticae et haematopoeticae.. B 9 Neoplasmata benigna et non definita.... B 0 Diabetes mellitus.... B Anaemiae.... B Morbi vasorum cerebri et medullae spinalis B Meningitis (non tuberculosa, non meningococcica).... B Febris rheumatica.... B Morbi chronici rheumatici cordis.... B 6 Morbi arteriosclerotici et degenerativi cordis.... B 7 Morbi cordis alii.... B8 Hypertonia cum morbo cordis.... B 9 Hypertonia morbo cordis non indicato.. B 0 nfluenza.... B Pneumonia.... B Bronchitis.... B Ulcus ventriculi, duodeni.... B Appendicitis.... B Obstructio intestinalis, hernia abdominalis.... B 6 Gastritis, duodenitis, enteritis et colitis.. B 7 Cirrhosis hepatis.... B8 Nephritis et nephrosis.... B 9 Hyperplasia prostatae.... B 0 Morbi gravidarum, parturientium, puerperarum.... B Maleformationes congenitae.... B Laesiones intra partum, asphyxia, atelectasis postnatalis.... B nfectiones neonatorum.... B Morbi alii neonatorum et anni primi.... B Senilitas et casus male definiti.... B6 Morbi alii.... 0. 0.7 0.0 0. 0. 0. 9.6 0. 0.6 6.8.9 0. 0.9 0...0 o.,. 0. 0. 0.6 0.8. 0.7 0.8.0 0.7.. 7.s B7c ff. B8 a~~s.mor en... 9. B 9 J SUC~~!l....7 B 0 HomlcldUm... 0.8 0.0 0.0 0..8 0. 0.8 0.. 0. 0. 0..0 6.. 0.9 O.,.9 0. 0. 0. 0.6 0. 0.8.0 0. O., 0.8 O.,..8 9.0.6. 0. 0. 0.0 0. 0.8 7. 0. 0. 0..8 0. 0. O., 8. 6. 0.8 0.9 0.. O. S 0.6 0. 0. 0. 0.7. 0. 0. 0. 0.7 0...7 8...7 0. 0. 0. 0. 9.7 0. 0. 0. 8. 0. 0. 0..9.6.7 0.9. 0. 0.8 0. 0. 0. 0.8.8 0.7 0.8 0.9 0...6 7. 7.. 0.7 0. 0. 8. 0. 0.8 0.. 0. 0. 0.8...0. 0. 6., 0. 0. 0. 0. 0. 0.7. 0. O., 0. 0..0. 9...0 0.0 0. 0. 8.9 0. 0.6 0..8 0. 0. 0.6 8.9.9.,. 0..8 0. 0. 0. 0. 0. 0.8. 0. 0. 0. 0.7 0... 8. 0. 0. 0. 0. 0.' 8.0 0. 0. 0.8.9.. 0.7. 0. 0.8 0. 0. 0. 0.7. 0.6.0..0 0.8..0.6 7.7.8 8... 0. 0. 0.9 0.8 6.0 0.. 0.. 0. 0. 0..8.. 0. 0.8.8 0. 0. 0. O., 0. 0.. 0. 0.7 0. 0... 8..8.9 0. 0.0 0. 7.8 0..0 0.. 0. 0. 0.7 8...7 0. 0.8.6 0. 0. 0. 0: 0. 0.. 0. 0. 0.8 0.7 0... 7.9..9 0.6 Yhteensä. Summa (Total) 0.7 88.6 0,07., 89.8 97. 0. 8 87.9 9.9 Tuberkuloottisten tautien aiheuttama kuolleisuus. Edellisenä kolmivuotiskautena alkanut huomattava kuolleisuuden sekä absoluuttinen että suhteellinen aleneminen jatkui edelleen vuosina 9. Tuberkuloottiset taudit aiheuttivat v. 9, v. 9 ja v. 9 8 kuolemantapausta. Vastaavat suhdeluvut 0000 asukasta kohden olivat 8.6, 6. ja.6: Kuolleisuuden lasku kohdistuu suurimpaan ryhmään, hengityselinten tuberkuloosiin, jota oli vuosina 9 vastaavasti, ja 78 tapausta. Muun tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus. oli merkityksetön. Seuraava yhdistelmä osoittaa tuberkuloosikuolemantapausten absoluuttisen lukumäärän, näiden kuoleman
0 tapausten luvun 0000 asukasta kohden ja tuberkuloosikuolemantapausten määrän verrattuna kuolemantapausten kokonaismäärään vv. 99 (vrt. tekstitaulu slv. 8). 99 90 9 9 9 Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus DödUgheten i tuberkulos Mortality caused by tuberculosis Tuberkuloosiin kuolleiden absoluuttinen luku Absolut antal dödsfall tuberkulos AbBo/ule number of thalhs from lubercu/osls 09 8 Tuberkuloosiin kuolleita 00 kuollutta kohden DOdsfall i tuberkulos pl 00 avlldna Dealhs from luberculos/s. per uni of all /he dealhs 0.6 8.0 8. 6..9 Tuberkuloosiin kuolleita 0000 asukasta kohden Dödsfall tuberkulos pl 0 000 nvånare Dealhs from luberculosls per LO 000 inhabltants.0 8. 8.6 6..6 Näistä luvuista ilmenee, että tuberkuloottisten tautien aiheuttama kuolleisuus tämän viisi vuotta käsittävän ajanjakson aikana on huomattavasti alentunut. Niinpä v. 99 vielä noin joka kymmenes kaikista kuolleista kuoli tuberkuloosiin, v. 9 vain joka kahdeskymmenes. Tämä on luettava tehokkaan tuberkuloosin vastustamistyön ja uusien lääkeaineiden ansioksi. Tuberkuloottisten tautien aiheuttamien kuolemantapausten absoluuttinen luku eri kuukausina ilmenee taulusta 9. Eräitä näitä seikkoja valaisevia suhdelukuja on otettu seuraavaan taulukkoon. Kuukausi Månad Mon/h 9 Tammikuu Januari.. Helmikuu februari Maaliskuu Mars Huhtikuu Apri... Toukokuu Maj Kesäkuu juni "..... Heinäkuu Juli..,. Elokuu Augusti. Syyskuu September Lokakuu Oktober. Marraskuu November joulukuu December Koko vuosi. Hela årt:! (Whole year) 9Z Tammikuu Januari.. Helmikuu februari.. Maaliskuu Mars..,. Huhtikuu April... Toukokuu Maj... Kesäkuu Juni..,. Tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus kuukausittain Dödligheten i tuberkulos mdnadsvis Mortality caused by tuberculosis. monthly Kuoleman Kuoleman Tuberkuloo tapaukset % tapaukset % siin kuolei kaikista tuber kaikista Kuoleman. Kuolemanden absoluut kuloosin ai samana ajan Tuberkulootinen luku heuttamista jaksona sun kuole kaikista tuber kaikista tapaukset % tapaukset % sattunelsta Absolut antal Dödsfalll % den absoluut kuloosin ai samana ajanheuttamlsta jaksona Dödsfall i % Kuukausi dödsfall av samtliga tinen luku av samtliga tuberkulos dödsfall i Månad sattuneista dödsfall under Absolut antal Dödsfalll % Abso/ute tuberkulos samma period dödsfall av samtliga Dödsfall i % number of Dealhs. per Dealhs. per tuberkulos dödsfall av samtliga dealhs from uni of all the eenl of all the tuberkulos dödsfall under samma period lubercu/osls dealhs from dea/hs of he luberculosls same period Heinäkuu Juli... 6 7. 9.7 Elokuu Augusti.. 0 9.6 8.8 Syyskuu September 9 9 9.0 8. Lokakuu Oktober., 9 9.9 6. Marraskuu November 7. 7.6 joulukuu December. 7 7.8 7. Koko vuosi. Hela året 7. 6.7 7, 8. 9.9 9 8 8.7. 7. 8.0 Tammikuu januari.. 7.8 8. Helmikuu februari 0 9. 9. Maaliskuu Mars... 6 Huhtikuu April... 7 Toukokuu Maj... 6 00.0 8. Kesäkuu Juni... 7 '" Heinäkuu juli t Elokuu Augusti.. 7 9., 8. Syyskuu September 7. 8. Lokakuu Oktober 0 7.8 9.7 Marraskuu November 8.0 8.0 Joulukuu December.6.6 6.0.0 Koko vuosi. Hela åretl 8 6.8...6.8.\ 8. 6. 6.. 7.. 00.0 6. 7.7. 6.. 8.7. 9..6. 8.0 9..8 7.7. 9..6 7..0..6 7..8 7.7. 00.0.9