SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

Samankaltaiset tiedostot
vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Tehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):

Luku 15 KEMIALLISET REAKTIOT

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 1. välikoe kevät 2008

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Sähkökemian perusteita, osa 1

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

JÄÄTYMISPISTEEN ALENEMA Johdanto. 2 Termodynaaminen tausta

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

LUKU 16 KEMIALLINEN JA FAASITASAPAINO

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Erilaisia entalpian muutoksia

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Astrokemia Kevät 2011 Harjoitus 1, Massavaikutuksen laki, Ratkaisut

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Korkealämpötilakemia

7 Termodynaamiset potentiaalit

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

KEMA KEMIALLINEN TASAPAINO ATKINS LUKU 7

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Lämpöopin pääsäännöt

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

Teddy 2. välikoe kevät 2008

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Valitse seuraavista joko tehtävä 1 tai 2

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

Erilaisia entalpian muutoksia

Luku 13 KAASUSEOKSET

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

Faasi: Aineen tila, jonka kemiallinen koostumus ja fysikaalinen ominaisuudet ovat homogeeniset koko näytteessä. P = näytteen faasien lukumäärä.

Standarditilat. Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 2 - Luento 2. Tutustua standarditiloihin

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Korkealämpötilakemia

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

Sähkökemialliset tarkastelut HSC:llä

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

Korkealämpötilakemia

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

8. Chemical Forces and self-assembly

KANDIDAATIN TYÖ: LÄMMÖN- JA AINEENSIIRTO HIILIPARTIKKELIN PALAMISESSA

CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka. Työ 2: Kaliumkloridin liukenemisentalpian määrittäminen. Työohje


, voidaan myös käyttää likimäärälauseketta

Lämpö- eli termokemiaa

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Korkealämpötilakemia

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Transkriptio:

1 SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4 1 KEMIALLISESTI REAGOIVA TERMODYNAAMINEN SYSTEEMI 6 11 Yleistä 6 12 Standarditila ja referenssitila 7 13 Entalpia- ja entropia-asteikko 11 2 ENTALPIA JA OMINAISLÄMPÖ 14 21 Määritelmiä 14 22 Reaktioentalpia 16 23 Muodostumisentalpia 18 24 Entalpia-asteikkosopimus 1 o kemiallisesti reagoivalle yhdisteelle 21 241 Entalpian ja ominaislämmön lämpötilariippuvuus 21 242 Entalpian ja ominaislämmön paineriippuvuus 29 25 Entalpia absoluuttisessa nollapisteessä 32 3 ENTROPIA 33 31 Ominaisentropia 33 32 Termodynamiikan kolmas pääsääntö 34 33 Absoluuttinen entropia 37 34 Muodostumisentropia 39 4 EULERIN HOMOGEENIFUNKTIOTA KOSKEVA TEOREEMA JA SEN 40 MERKITYS SEOSTEN TERMODYNAMIIKASSA 41 Eulerin homogeenifunktiota koskeva teoreema 40 42 Molaariset osasuureet 42 43 Liuokset 45 44 Kaasuseokset 47 5 TERMODYNAAMINEN TASAPAINOTILA 50 51 Ehto stabiilille termodynaamisella tasapainolle 50 52 Gibbsin vapaa energia 51 53 Kemiallisen potentiaalin määritelmä 52 54 Kemiallisen reaktion tasapaino 55 6 PUHTAIDEN FAASIEN TASAPAINOTERMODYNAMIIKKA 58 61 Paineen ja lämpötilan välinen riippuvuus puhtaan yhdisteen faasi- 58 tasapainossa 62 Kemiallinen potentiaali puhtaalle yhdisteelle 61 63 Kemiallinen potentiaali standarditilassa 62 7 KAASUSEOKSET 70 71 Kaasukomponentin aktiivisuus 70 72 Ideaalikaasureaktioiden tasapainovakio 72 73 Ideaalikaasureaktion tasapainokoostumuksen määrittäminen 74

2 8 SEOKSEN TASAPAINOON LIITTYVIÄ YLEISIÄ YHTÄLÖITÄ 81 81 Molaarinen osaentropia ja molaarinen osatilavuus 81 82 Gibbsin energian muutoksen ja entalpian muutoksen välinen riippuvuus 84 83 Tasapainovakio 85 84 Tasapainovakion lämpötilariippuvuus 90 841 Van't Hoffin isokoori 90 842 Reaktioentalpian lämpötilariippuvuus 91 85 Gibbsin ja Gibbs-Duhemin differentiaalikaavat 93 86 Faasisääntö 96 9 LIUOKSET 100 91 Liuosten kemiallinen potentiaali 100 92 Ehto seoksessa olevan komponentin faasitasapainolle 101 93 Liuoksen ja höyryseoksen tasapaino 102 94 Höyrystyvän komponentin aktiivisuus liuoksessa 104 95 Liuosten malleja 106 951 Ideaaliliuos 106 952 Ideaalinen laimea liuos 106 953 Reaaliliuos 108 954 Molaalisuus koostumusmuuttujana 113 955 Elektrolyyttiliuokset 115 9551 Ionien termodynamiikka 116 9552 Elektrolyytit 121 96 Liuoksen jäätymis- ja kiehumispisteen riippuvuus koostumuksesta ja 124 paineesta 961 Jäätymispiste 124 962 Kiehumispiste 129 10 VAKIOLÄMPÖTILASSA JA VAKIOPAINEESSA TAPAHTUVAN 132 PROSESSIN MINIMI- JA MAKSIMI-TYÖMÄÄRÄ 101 Minimi- ja maksimityö 132 102 Esimerkki minimityön määrittämisestä tislausprosessissa 133 11 SÄHKÖKEMIALLINEN TASAPAINO 137 111 Sähkökemiallinen systeemi 137 112 Galvaaniset kennot 137 113 Elektrolyysikenno 140 114 Nernstin kaava 141 115 Polttokenno sovellutusesimerkkinä 144 12 PALAMISPROSESSIEN TERMODYNAMIIKKA 148 121 Täydellinen palaminen ja ilmakerroin 148 122 Reaktioentalpia ja polttoaineiden lämpöarvo 159 1221 Reaktioentalpian lämpötilariippuvuus 159 1222 Reaktioentalpian ja sisäenergian muutoksen välinen riippuvuus 162 1223 Polttoaineiden lämpöarvo 163 1224 Polttoaineen lämpöarvon ja muodostumisentalpian välinen 167 riippuvuus 123 Polttoainesysteemiin energiatase 169 124 Adiabaattinen palamislämpötila 181

3 125 Termodynaamisen happokastepisteen laskeminen 187 13 REAKTIOKINETIIKKA 195 131 Reaktionopeus 195 132 Reaktionopeusvakion lämpötilariippuvuus 199 133 Reaktiomekanismi 200 14 TASAPAINON MÄÄRITTÄMINEN TIETOKONEOHJELMILLA 204 141 Laskentamenetelmät 204 142 HSC-ohjelman käyttöesimerkkejä polttotekniikassa 211 1421 Kivihiilen kaasutusreaktio 211 1422 Turpeen kaasutusreaktori 213 1423 Rikinpoistoesimerkki 215 LÄHDELUETTELO 218 LIITE 1 YHTEENVETO JANAF-TAULUKKOJEN MERKINNÖISTÄ 221 LIITE 2 KÄSITELUETTELO 222 LIITE 3 TAULUKKOLUETTELO 227

4 SYMBOLILUETTELO a aktiivisuus, dimensioton A taajuustekijä, (mol/m 3 ) n s -1 c konsentraatio, mol/m 3 cp ominaislämpö vakiopaineessa, J/kgK tai J/molK cv ominaislämpö vakiotilavuudessa, J/kgK tai J/molK E aktivaatioenergia, J/mol f fugasiteetti, Pa f faasien lukumäärä (faasisäännön yhteydessä) F Faradayn vakio = 96500 As/mol F Helmholzin vapaa energia, J G Gibbsin energia, J gef Gibbsin energiafunktio, J/molK h ominaisentalpia, J/kg tai J/mol h osaentalpia, J/mol H entalpia, J I sähkövirta, A k reaktionopeusvakio K tasapainovakio, dimensioton l höyrystymislämpö, J/kg tai J/mol m molaalisuus, mol/kgliuotin m massa, kg m massavirta, kg/s M moolimassa, kg/mol n ainemäärä, mol (1 mol = 602252*10 23 ) n kokonaisluku (kappaleessa 114) n moolivirta, mol/s p paine, Pa P teho, W q polttoaineen lämpöarvo, J/kg Q lämpömäärä, J Q sähkömäärä, As Q r r R s s S t T u u U U v v lämpövirta, W sulamislämpö, J/kg tai J/mol reaktionopeus, mol/s yleinen kaasuvakio, J/molK ominaisentropia, J/kgK tai J/molK osaentropia, J/molK entropia, J/K aika, s lämpötila, K tai o C ominaissisäenergia tai osasisäenergia, J/kgK tai J/molK osasisäenergia, J/molK sisäenergia, J jännite, V ominaistilavuus, m 3 /mol tai m 3 /kg osatilavuus, m 3 /mol

5 V tilavuusvirta, m 3 /s V tilavuus, m 3 w massaosuus, dimensioton W työ, J x mooliosuus, dimensioton y mooliosuus, dimensioton z varausluku Kreikkalaiset symbolit a ioniparien muodostumisaste, dimensioton g tilavuuden lämpötilakerroin, 1/K g aktiivisuuskerroin, dimensioton j suhteellinen höyrynpaine, dimensioton F sähköinen potentiaali, V f lämpöteho, W k T isoterminen kompressibiliteetti, 1/Pa l ilmakerroin, dimensioton m kemiallinen potentiaali, J/mol r tiheys, kg/m 3