Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena Yritysuhritutkimus 2010 Kaupan turvallisuuspäivä 8.10.2013 Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Hankkeen tavoitteet Suomen ensimmäinen kansallisesti edustava kriminologinen yritysuhritutkimus Kuinka paljon ja millaista rikollisuutta yrityksiin kohdistuu? Millaisia kustannuksia ja haittoja rikokset aiheuttavat yrityksille? Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät yritysten toimipisteiden riskiä joutua rikosten kohteeksi? Miten yritykset suojautuvat rikollisuutta vastaan? Mahdollisuus muodostaa säännöllisesti kerättävä yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden osoitinjärjestelmä
Hankkeen toteuttajat Projektiryhmä: Tutkimusjohtaja Janne Kivivuori, VTT Erikoistutkija Venla Salmi, KT Erikoistutkija Martti Lehti, OTT Professori Anssi Keinänen, KTT, HTT Erikoistutkija Reino Sirén, VM Johtoryhmä: Janne Kivivuori (pj), Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Suvi Sundquist, TEKES Jukka-Pekka Takala, Rikoksentorjuntaneuvosto Tarja Mankkinen, Sisäisen turvallisuuden ohjelma Kalevi Tiihonen/ Jyrki Hollmén, Elinkeinoelämän keskusliitto Matti Räisänen, Kaupan liitto Anja Tuomola, Suomen Yrittäjät Rahoitus: Tekes
Yritysuhritutkimus 2010 Tutkimuksen perusjoukko: vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikat Suomessa Tutkimuksen yksikkönä on toimipaikka, ei yritys Tutkimukseen osallistui 2427 kaupan ja teollisuuden toimipaikkaa eri puolilta Suomea kaikista kokoryhmistä 1230 teollisuuden toimipaikkaa 1197 vähittäiskaupan toimipaikkaa Vastausprosentti 81% Kysely toteutettiin maalis-kesäkuussa 2010 Kyselyaineiston lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yritysturvallisuuden asiantuntijoita (tutkimuksen suunnitteluvaihe sekä raportoitu teemahaastatteluaineisto)
Aineisto luokiteltuna toimipaikan henkilöstömäärän ja toimialan mukaan Henkilöstömäärä KAUPPA TEOLLISUUS 1-9 työntekijää 752 (63 %) 554 (45 %) 10-49 työntekijää 360 (30 %) 278 (23%) 50-99 työntekijää Vähint.100 työntekijää 40 (3 %) 79 (6 %) 45 (4 %) 319 (26 %) Yhteensä 1197 (100 %) 1230 (100 %)
Tutkimus tarjoaa monipuolisen kuvan kauppaan ja teollisuuteen kohdistuvasta rikollisuudesta: Rikollisuuden yleisyys, rakenne ja piirteet Rikoskokemusten jakautuminen/ kasautuminen Korkeaa rikostasoa selittävät tekijät Rikollisuuden haitat ja kustannukset Rikoksilta suojautuminen ja sen kustannukset Rikosten ilmoittaminen poliisille/ Piilorikollisuus Kansainvälinen vertailu
Rikollisuuden yleisyys Teon kohteeksi kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana joutuneiden toimipaikkojen osuus, % Asiakkaan tekemä varkaus Työntekijään kohdistunut väkivalta/ uhkailu Muu varkaus/ tuntemattoman tekemä varkaus Vahingonteko Murto/ murtoyritys Petos Tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys Työntekijän tekemä varkaus Yrityssalaisuuden urkinta/ luovutus/ vieminen Autovarkaus/ varkaus autosta Työntekijän tekemä kavallus Ryöstö/ ryöstön yritys Alihankkijan tekemä varkaus Kiristys/ lahjonta 1 4 6 5 5 5 6 8 4 2 2 3 2 2 1 2 0,2 1 1 11 11 15 17 20 KAUPPA 50 TEOLLISUUS % 0 10 20 30 40 50 60
Rikollisuuden rakenne vähittäiskaupassa Eri rikostyyppien osuus kauppaan kohdistuneessa rikollisuudessa, % Tietojärjestelmiin kohdistuneet Työntekijään hyökkäykset kohdistunut 1 % väkivalta 7 % Vahingonteot 5 % Yrityssalaisuuden urkkiminen/ vieminen 0,2 % Petokset/kavallukset 1 % Muut rikokset 0,3 % Murrot 0,4 % Muut varkaudet 18 % Työntekijän tekemä varkaus 1 % Asiakkaan tekemä varkaus 67 %
Myymälävarkaudet keskeisin ongelma kaupan alalla H2: [Myymälävarkaudet] oikeastaan jakautuu useampaan eri lohkoihin ja sitä on vaikeaa yksiulotteisesti katsoakaan. Siellä on hyvin näpistystyyppisiä varkauksia, jossa viedään vähäinen arvo, olutta, karkkia tai mitä tahansa tämmöistä mikä menee omaan välittömään käyttöön. Sitten taas semmoinen, mikä on hyvin voimakkaasti kasvanut on täydellisen ammattimainen, johdettu, hyvin harjoiteltu ja häikäilemätön ammatillinen myymälävarkausrikollisuus. H1: Niillä on selkeät ostoslistat, matkat maksetaan, majoitus maksetaan, annetaan koulutus, apuvälineet hoidetaan ja palkkioksi saa x-määrän rahaa tai sitten niitä tuotteita mitä on varastanut. Ensin täällä viikon keikalla ja sitten viikonlopuksi kotiin. Eli se on ihan oikea elinkeino ja se on sitä järjestäytynyttä rikollisuutta parhaimmillaan.
Myymälävarkaat kansallisen taustan mukaan, % (ryhmien osuudet tuoreimmista tapauksista) molempia mukana 1% ei tietoa 11% muu kansallinen tausta 19% suomalainen 69%
Työntekijöiden varkauksien määrän arviointi haasteellista H2 Me ei tiedetä sitä tarkkaa määrää mitä sieltä tulee. Meillä on olemassa joitain mittareita siitä, että mitä se sisäinen rikollisuus on, kun me tiedetään se anastetun rahan määrä yritystasoisesti vuodessa. Meillä on olemassa myös kiinni jääneitä tapauksia, joiden perusteella voidaan arvioida paljon sitä on tullut. Mutta se, että viedään vaihto-omaisuutta pois lähtiessä tai annetaan kaverille, jätetään joka toinen tuote merkkaamatta, niin tätä me ei pystytä mitenkään sanomaan. Se on hyvin harmaa aukko.
Väkivallan aineettomat seuraukset haasteena H2: taas jos ajatellaan mitkä ovat vaikutuksiltaan pahimpia, niin ne ovat sekä myymälävarkauksiin että raharyöstöön liittyvät henkilökohtaiset ja henkiset traumat, mitä henkilökunnalle tulee [ ] Ihmisille aiheutunut mielipaha on se isoin haaste. Ja se näkyy meillä ja koko alalla siinä, että tietyn tyyppisiä työvuoroja ja paikkakuntia karsastetaan. H1: Uhkaillaan, vaikka ei välttämättä tarkoitettaisikaan sitä ja henkilökunta ottaa sen tietenkin vakavasti. Riskihenkilön poistomäärät ovat selvästi kasvussa. Yleistä häiriköintiä ja uhkailua ja väkivaltaista käyttäytymistä.
1-9 väkivaltatapausta vuoden aikana 10+ väkivaltatapausta vuoden aikana Elintarvikkeiden/juomien/tupakkatuotteiden erikoismyymälät 20 27 Väkivaltatapausten esiintyvyys eri myymälätyypeissä, % Valintamyymälät/ tavaratalot Huoltamot (polttoaineen myynti) Apteekit Tieto-ja viestintälaitteiden/kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden erikoismyymälät 16 23 23 35 7 2 2 12 Vaatteiden/jalkineiden/laukkujen erikoismyymälät 15 1 Muut erikoismyymälät 12 2 Kotitaloustavaroiden erikoismyymälät 10 2 Moottoriajoneuvojen/niiden osien myymälät/huolto 6 2 Muu vähittäiskauppa 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50
ei rikoksia 1-29 rikosta vuoden aikana 30+ rikosta vuoden aikana Rikosten esiintyvyys eri myymälätyypeissä, % Valintamyymälät/ tavaratalot Huoltamot (polttoaineen myynti) Elintarvikkeiden/juomien/tupakkatuotteiden erikoismyymälät 7 13 16 54 59 61 40 28 23 Vaatteiden/jalkineiden/laukkujen erikoismyymälät 22 58 20 Tieto-ja viestintälaitteiden/kulttuuri- ja vapaa-ajan tuotteiden erikoismyymälät 34 44 22 Apteekit 34 55 11 Kotitaloustavaroiden erikoismyymälät 43 51 5 Moottoriajoneuvojen/niiden osien myymälät/huolto 53 43 3 Muut erikoismyymälät 35 58 7 Muu vähittäiskauppa 65 35 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Rikollisuuden rakenne teollisuudessa Eri rikostyyppien osuus teollisuuteen kohdistuneessa rikollisuudessa, % Yrityssalaisuuden urkkiminen/ vieminen 12 % Petokset 9 % Kavallukset 1 % Muut rikokset 1 % Varkaudet 20 % Murrot 5 % Tietojärjestelmiin kohdistuneet hyökkäykset 40 % Vahingonteot 7 % Työntekijään kohdistunut väkivalta 5 %
Tietopääomaan kohdistuvien uhkien merkitys suuri teollisuudessa H4: Ihan perinteistä varastamista tapahtuu kaikissa firmoissa. Tavaraa häviää silloin tällöin toimistoista. [.] Se mikä painopiste on voimakkaasti on tietenkin tää tietoturva, koska se tieto on yrityksen tärkein voimavara. H5: Kyllä mä näen tän tiedon merkityksen ja sitä kautta sen varastamisen merkittäväksi uhaksi, koska kilpailu sen kuin vain kiristyy. T: Eli teidän yrityksen osalta arvokkain omaisuus mitä voidaan varastaa on se tieto? H6: Kyllä se ehdottomasti on näin. Muuten meillä on vain ihan normaalia toimistotavaraa. Sitten on tietysti meidän tuotantolaitteisto Se on tietenkin arvokas, mutta sitä nyt ei ihan noin vaan varasteta.
Rikoskokemusten yleisyys on yhteydessä toimipaikan kokoon Suuret toimipaikat joutuvat pieniä todennäköisemmin rikosten kohteeksi Suuriin toimipaikkoihin kohdistuva rikollisuus on pieniä monimuotoisempaa eli niihin kohdistuu todennäköisemmin monenlaisia rikoksia Kuitenkin: Kun rikoskokemusten määrä suhteutetaan toimipaikan kokoon, korkea rikostason toimipaikkoja löytyy kaikista kokoryhmistä
Suuriin kaupan toimipaikkoihin kohdistuu pieniä todennäköisemmin rikoksia Asiakkaan tekemä varkaus Työntekijän tekemä varkaus Vahingonteko Työntekijään kohdistunut väkivalta/ uhkailu 7 3 12 16 26 34 45 42 58 56 70 82 Teon kohteeksi 12 kuukauden aikana joutuneiden toimipaikkojen osuus koon mukaan, % Petos Työntekijän tekemä kavallus Yrityssalaisuuden urkinta/ luovutus/ vieminen 13 10 4 1 7 3 2 20 38 100+ työntekijää 10-99 työntekijää 1-9 työntekijää % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Suuri osa rikoksista kasautuu pienelle osalle toimipaikkoja 100 80 90 82 60 % 40 20 18 10 0 KAUPPA TEOLLISUUS Korkean rikostason toimipaikkojen kokemien tekojen osuus Korkean rikostason toimipaikkojen osuus toimipakoista
Mitkä tekijät olivat kaupan toimipaikoissa korkean rikostason riskitekijöitä? Pitkät aukioloajat Myöhäinen aukiolo (klo 22-24) Suuri asiakasmäärä Toimipaikan sijainti ympäristössä, jossa on paljon epäjärjestystä ja häiriökäyttäytymistä Roskaaminen Omaisuuden vahingoittaminen Graffitit/seiniin piirtely Alueella oleskeleva nuoriso Humalaiset Huumeiden käyttäjät/myyjät Kerjääminen
Puutteellinen suojautuminen ei selittänyt korkeaa rikostaso Korkean rikostason toimipaikat käyttivät eniten rikoksilta suojautumisen keinoja Korkea rikostaso toimipaikassa ei siis tarkoita sitä, että rikoksilta suojautuminen olisi välttämättä hoidettu puutteellisesti vaan sitä, että toimipaikka syystä tai toisesta altistuu rikoksille tehokkaasta suojautumisesta huolimatta Tulokset viittaavat siihen, että esim. hyvin riskialttiissa ympäristössä sijaitseva toimipaikka altistuu rikoksille muita todennäköisemmin, vaikka se suojautuisi tehokkaasti
Rikoksilta suojautumisesta Tutkimuksessa kartoitettiin 30 eri rikoksilta suojautumisen keinon käyttöä toimipaikoissa Turvallisuusjohtaminen - Vartiointi Omaisuuden suojaaminen - Tietoturvatoimenpiteet Taustaselvitykset ja sopimukset - Turvallisuuskoulutus Toimipaikoissa käytettiin varsin runsaasti erilaisia rikoksilta suojautumisen menetelmiä Kaikkein laajimmin käytössä olivat erilaiset tietoturvatoimenpiteet Alle prosentti toimipaikoista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt mitään kysytyistä rikoksilta suojautumisen keinoista vuoden aikana Keinovalikoiman laajuus vaihteli toimipaikan koon mukaan: suuremmat toimipaikat käyttivät pienempiä selvästi aktiivisemmin erilaisia rikoksilta suojautumisen menetelmiä
Kuinka paljon rahaa rikoksilta suojautumiseen käytettiin keskimäärin vuoden aikana erikokoisissa toimipaikoissa? Kauppa: pieni tp. 1 700e keskisuuri tp.14 000e suuri tp. 236 000e Teollisuus: pieni tp. 1 200e keskisuuri tp. 8 100e suuri tp. 138 000e
Rikoksentorjuntaan käytettyjen resurssien jakautuminen 100 % 9 19 80 % 24 20 Ennaltaehkäisevät tietoturvatoimenpiteet ja tietoturvakoulutus 60 % Turvatekniikan ylläpito ja kehittäminen 40 % 20 % 67 61 Vartiointi, turvallisuushenkilöstön ylläpito ja turvallisuuskouluttaminen 0 % KAUPPA TEOLLISUUS
Tehokas rikosten torjunta sisältää muutakin kuin laajan keinovalikoiman ja riittävät resurssit H7: Yrityksen kannalta se rikollisuuden ehkäisy lähtee kuitenkin siitä miten siellä yrityksessä toimitaan ja mikä se yrityksen filosofia on. Jos yrityksessä tehdään asiat tämän suhteen huolimattomasti, voi se saada työntekijöillekin sellaisen olon, että ei se ole niin justiinsa. Jos taas on tiukat periaatteet mitä tehdään ja suhtaudutaan asioihin vakavasti, niin työntekijätkin ymmärtävät missä mennään. H5: [ ] henkinen puoli, eli asenne. Että meillä on semmoinen syvä ymmärrys ja halu taistella kaikkea sitä vastaan, mikä saattaa murentaa meidän yrityksen luotettavuutta. [ ] Ja se pitää olla läpi koko organisaation, mutta ennen kaikkea johdon pitää sitä koko ajan viestittää, että meillä on nämä periaatteet. Meillä on nollatoleranssi rikollista toimintaa ja onnettomuuksia kohtaan.
Henkilökunnan toiminnan ja tilannetorjunnan keinojen merkitys keskeinen kauppojen turvallisuudessa H1: Paras ennaltaehkäisykeino vaikka varkaudelle on osaava myyjä, mikä hoitaa asiakaspalvelun hyvin ja samalla ennaltaehkäisee hävikkiä. H2: Pitää myös ymmärtää se, että tällaisella kaupanalalla kaltereille, aidoille ja porteille löytyy vain hyvin vähäinen käyttö. Se pitää olla se ympäristö luotu siten, että se antaa tämmöisen ennaltaehkäisevän ilmapiirin itsestään, eli on suunniteltu ja mietitty kaikki osa-alueet siinä kaupassa ja että ymmärretään miten se rikollinen käyttäytyy ja tiedetään miten me voidaan sitä hänen tekoaan vaikeuttaa tai lisäämään hänen kiinnijäämisen todennäköisyyttään. [ ] meidän täytyy miettiä näitä mm. tilannetorjunnan keinoin, eli tehdä siitä tilanteesta sellainen, että se ennaltaehkäisee rikoksia.
Rikoksilta suojautumisesta ja sen tehokkuudesta tarvitaan lisää tutkimusta Tulevaisuudessa tulisi kehittää tutkimustarkoitukseen mittareita, jotka vielä tarkemmin pystyisivät erottelemaan toimipaikkojen rikoksilta suojautumista Teemahaastatteluiden antama kuva tehokkaasta rikoksentorjunnasta käsitti koko yrityksen läpäisevän turvallisuuskulttuurin Miten tätä voidaan mitata? Poikittaistutkimuksen mahdollisuudet rikoksentorjuntakeinojen vaikuttavuuden arvioinnissa ovat rajalliset Tulisi toteuttaa myös pitkittäis- ja kokeellisia asetelmia, joiden avulla todellinen rikoksentorjuntakeinojen vaikuttavuusarviointi olisi mahdollista.
Rikollisuuden haitoista ja kustannuksista Rikollisuudesta seurasi tutkimuksessa mukana olleille toimipaikoille merkittäviä haittoja sekä suorina aineellisina menetyksinä että epäsuorasti, rikosten selvittelyyn kuluvana aikana Vain harvat toimipaikat kuitenkin ilmoittivat, että rikollisuus oli johtanut asiakkaiden menettämiseen tai vaikeuksiin työvoiman saatavuudessa ja pysyvyydessä Myös rikollisuudesta johtuva toimipaikan siirtämis- tai lopettamispaine oli harvinaista
Korkean rikostason toimipaikoilla myös selvästi eniten epäsuoria rikoshaittoja Menetetty asiakkaita Harkittu toimipaikan lopettamista/ siirtämistä Ollut vaikeuksia saada työvoimaa Työntekijä irtisanotunut Ainakin jokin näistä haitoista % 1 0,4 1 0,4 1 0,5 0 2 2 4 4 5 0 5 10 15 20 13 30+ rikosta vuoden aikana 1-29 rikosta vuoden aikana ei rikoksia 17
Rikoskohtaiset keskiarvokustannukset toimialoittain KAUPPA TEOLLISUUS Asiakkaan varkaus 170e 320e Työntekijän varkaus 810e 370e Alihankkijan varkaus 470e 1810e Muu varkaus 270e 2030e Autovarkaus 6880e 4500e Varkaus autosta 1440e 880e Murto/ murtoyritys 3580e 2990e Vahingonteko 900e 1450e Työntekijään kohdistunut väkivalta/ uhkailu 70e 50e Ryöstö/ ryöstön yritys 770e 910e Tietojärjestelmään kohdistunut hyökkäys 450e 880e Petos 1030 e 11990e Kavallus 2330e 7640e Yrityssalaisuuden urkinta/ luovutus/ vieminen 760e 1250e
Tekojen ilmoittaminen poliisille Poliisille ilmoitettujen tekojen osuus tuoreimmista rikostapauksista, % Autovarkaus Ryöstö/ ryöstön yritys Murto/ murtoyritys Varkaus autosta Asiakkaan tekemä varkaus Vahingonteko Petos Työntekijän tekemä kavallus Työntekijään kohdistunut väkivalta/ uhkailu Alihankkijan tekemä varkaus Muu varkaus/tuntemattoman tekemä varkaus Kiristys Työntekijän tekemä varkaus Yrityssalaisuuden urkinta/ luovutus/ vieminen Tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys Lahjonta 2 0 35 41 30 42 32 33 24 39 28 32 16 35 20 16 10 15 8 53 58 56 100 98 96 96 97 70 82 69 71 KAUPPA TEOLLISUUS % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Henkilökunta ohjeistettu ilmoittamaan myymälävarkaudet poliisille H1: Pääsääntö on se, että ilmoitetaan. Joissakin tapauksissa voidaan tämmöinen sovitteluratkaisu löytää. Lähinnä se on pienimuotoinen varkaus henkilökunnalta: tunnustaa, on yhteistyöhaluinen, katuu tekoaan ja muuta vastaavaa. Silloin voidaan jopa sovitella. Lähtökohta kuitenkin pitää olla se, että poliisille kaikki. H2: Sitten tämä meidän iso massa, eli myymälävarkaudet. Meillä on ohje, että ilmoita kaikki myymälävarkaudet poliisille, myös alle 15-vuotiaat. Ja se on ehdoton ohje. [..]Mutta tiedän käytännössä kuitenkin mitä se todellisuus on. [ ] Iso osa ilmoitetaan poliisille, mutta kun tiedetään, että se juoksi tosta noin, mutta mä en jaksa ilmoittaa poliisille
Keskeisimmät syyt jättää teko ilmoittamatta poliisille oli teon arvioiminen vähäpätöiseksi ja se, ettei ilmoituksesta katsottu olevan hyötyä H3: Ollaan välillä niitä ilmoitettu, mutta ei se ole maksanut vaivaa. Kaverit on olleet tunnin päästä takaisin kadulla, vaikka olisivatkin jääneet kiinni. Eikä siltä ryhmältä mitään rahoja saa ikinä takaisin... H1: Vaikka olisi kuinka selkeä keissi, niin syyttäjä ei lähde niitä ajamaan, koska on niin hankalaa ajaa niitä, koska ei niitä tekijöitä kuitenkaan saada vastuuseen. H4: Mutta ei se kyllä monta kertaa ihan oikeasti kannata[ ] Se vahinko on jo tapahtunut [ ] Ne prosessit on niin pitkiä, ennen kuin sieltä saadaan tieto ulos, niin siinä menee vuosia.
Yrityksillä tarve tiiviimpään viranomaisyhteistyöhön H1: Semmoisessa vakioyhteistyössä on puutteita. Sanotaan, että kokonaisarvosana on tyydyttävä, mutta äkkiä siihen pääsisi myös siihen hyvään. Suurin puute vaikka omaisuusrikollisuudessa, on se, että vaikka kuinka poliisi, tulli ja raja, rikostorjuntayksiköt vaihtaisivat tietoja ja koittaisivat saada koplaa kiinni, mutta semmoinen yksi tärkeä pointti on unohtunut. Se kohde, mistä sitä tavaraa viedään, ei ole tässä keskustelussa mukana. Tänä vuonna ollaankin jo monta hanketta aloitettu, jotta tilanne tulisi paremmaksi, mutta se on kaiken a ja o, että tieto kulkee kaksisuuntaisesti. H4: Ennaltaehkäisevä työ olisi sen [viranomais]yhteistyön kannalta mun mielestä kaikkein hedelmällisin. Siinä niihin tuloksiin päästäisiin. Silloin kun jotain menee pieleen ja räsähtää ja tullaan paikalle, se on oikeastaan vaan vahinkojen korjaamista [.]Me ymmärretään, että se ei millään tavalla voi olla niin, että meillä olisi jatkuva suora yhteys sinne, mutta jollain tavalla riittävän tiheäsyklistä, että sillä tiedolla on arvoa. Me pystyttäisiin sitten reagoimaan ennen kuin se ensimmäinen keikka tapahtuu.
Hankkeen tutkimusjulkaisut Venla Salmi, Janne Kivivuori & Martti Lehti: Public disorder and business crime victimization in the retail sector. Security Journal/ 2013. (advance online publication, January 28, 2013; doi:10.1057/sj.2012.56) Venla Salmi, Martti Lehti & Anssi Keinänen: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena. Vuoden 2010 yritysuhritutkimuksen tuloksia, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 254 Venla Salmi: Kauppa ja teollisuus rikosten kohteena Yritysuhritutkimuksen ensiraportti, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 15/2010
Yritysuhritutkimuksen tulevaisuus Suomessa Hankkeen onnistuminen osoittaa, että yritysuhritutkimuksen toteuttamiselle on erinomaiset puitteet Suomessa Tavoitteena tutkimuksen toistaminen säännöllisin väliajoin Seuraava tutkimus toteutetaan 2015 jos/kun rahoitus saadaan varmistettua Tavoitteena tutkimuksen laajentaminen muillekin toimialoille esim. rakentaminen, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta
Kiitos! www.optula.om.fi venla.salmi@om.fi