ALUSTAVA TYÖOHJELMA LUONNOS 3.12.2012 TURUN SEUDUN JA VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMIEN LAATIMINEN 1. Taustaa Turun seudulla laadittiin 14 kuntaa käsittävä rakennemallitarkastelu vuosien 2011 2012 aikana. Rakennemallityössä on kuvattu maankäytön tavoitetila ja kehittämisperiaatteet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. Rakennemallin toteutuksesta on laadittu osapuolten kesken MAL-aiesopimus, jonka yhteyteen on kirjattu toimenpiteeksi rakennemallin liikenteellisten lähtökohtien ja toimenpiteiden tarkentaminen aluetta koskevan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla. Rakennemallityön yhteydessä on tunnistettu keskeisimmät maankäyttöön ja liikenneverkkoon liittyvät kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet, mutta niiden osalta ei ole tehty toimenpiteiden liikennejärjestelmävaikutusten arviointia. Turun kaupunkiseudulla (Turku, Lieto, Kaarina, Naantali, Raisio) on laadittu liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosina 1997 2000. Suunnitelmaan liittyvä aiesopimus allekirjoitettiin vuonna 2004. Toimintaympäristön ja liikennejärjestelmän tilasta laadittiin väliraportti vuonna 2008. Seudullinen liikennejärjestelmätyö organisoitiin uudelleen vuonna 2010, josta lähtien työ on ollut jatkuvaa ja alueella on laadittu liikennejärjestelmän tarpeista johdettuja erillisselvityksiä (kuvattu tarkemmin kohdassa 2). Koko maakuntaa käsittelevä Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030 valmistui vuonna 2007. Suunnitelman päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tarkistusprosessin käynnistyttyä syksyllä 2012. Suunnittelualueella käynnissä olevien prosessien tarpeiden ohella liikennejärjestelmäsuunnittelun tarvetta korostavat liikennepoliittisessa selonteossa uuden liikennepolitiikan keskiöön nousseet teemat: Tavoitteena suurilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla on liikennetarpeen ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin. Selonteossa linjataan, että kansalaisten palvelutasotarpeet ja - kokemukset otetaan jatkossa entistä vahvemmin suunnittelun ja päätöksenteon lähtökohdaksi. Liikennejärjestelmän osalta tavoitteena on erityisesti maankäytön ja liikenteen toimien yhteensovittaminen ja kestävien (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) liikennemuotojen edistäminen. Raideliikenteen eri muodot ovat tarkastelussa myös Turun ja Tampereen seuduilla ja valtion osallistuminen raideliikennejärjestelmien tarvemäärittelyyn, suunnitteluun ja toteutukseen on syytä täsmentää pitkän aikavälin jatkosuunnittelun selkeyttämiseksi. Uudet raideliikennehankkeet tulevat Turun ja Tampereen seudulla ajankohtaisiksi kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. 1
2. Suunnittelualue ja suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueena on koko Varsinais-Suomen maakunta, suunnittelun sisältö ja painotukset vaihtelevat alueen eri osissa. 1) Kaupunkiseudulla (viiden kunnan alueella) suunnittelussa korostuvat liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus sekä kestävää liikkumista konkreettisesti edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja kuvaaminen. 2) Rakennemallialueen muissa kunnissa suunnittelussa painottuvat rakennemallityössä kirjatut kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät liikennejärjestelmän kehittämismahdollisuudet. 3) Koko maakunnan alueella tarkastelussa painottuvat maankunnan keskusverkkoajattelun mukaiset yhteystarpeet, palvelutasoajattelu sekä maakunnan ulkoisiin yhteyksiin liittyvät kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Työssä tarkastellaan liikennejärjestelmän palvelutasoa kokonaisuutena, joka muodostuu toimintojen saavutettavuudesta, liikennejärjestelmän tarjonta- ja laatutekijöistä sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suunnittelua ohjaavat keskeiset läpileikkaavat teemat ovat: Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen ja tiivis vuorovaikutus käynnissä olevien kaavaprosessien kanssa. Palvelutasoajattelun sisäistäminen liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun keskeiseksi teemaksi. Käyttäjätarpeiden huomioiminen suunnittelua ohjaavana tekijänä. Toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja sitouttamisen vahva huomioiminen Suunnittelussa huomioon otettavia ajankohtaisia, aluetta koskevia suunnitelmia ovat: Rakennemalli 2035 (2012) Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyt (2011) Joukkoliikenteen runkolinjaselvitys (2012) Seudullinen pyörätieselvitys (valmistuu 2013) Liikenteen häiriönhallintasuunnitelma (2012) Liikenneturvallisuussuunnitelma (2012) Turun seudun liikennemallin päivitys (perusennuste keväällä 2013) Turun raitiotien yleissuunnitelma (käynnistymässä) Varsinais-Suomen keskusverkkoselvitys (valmistuu 2013) 3. Suunnitteluprosessin tavoitteet Suunnitteluprosessin keskeisenä tavoitteena on käynnistää suunnittelukulttuurin uudistumisprosessi siten, että liikennejärjestelmäsuunnittelun sisällöllistä painopistettä voidaan suunnata aiempaa voimakkaammin uuden liikennepolitiikan mukaisten teemojen käsittelyyn. Toisena keskeisenä tavoitteena on liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen tavalla, joka mahdollistaa liikkumisen palvelutasokäsitteen ja -ajattelun sisäistämisen maankäytön suunnittelun yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi. 2
Työssä tarkastellaan ja hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Toimenpidetyyppejä on hyvin monenlaisia: kasvatusta, koulutusta ja tiedottamista, yhteistyön ja toimintamallien kehittämistä, liikenteen hallintaa ja väylien kunnossapitoa, erilaisia pieniä kehittämistoimenpiteitä sekä tiedossa olevia alueen liikenneverkkojen isompia kehittämistarpeita. Tavoitteena on konkretisoida rakennemallityössä esitetyt periaatteet ja tavoitteet toimenpidetasolle siten, että ne voidaan ottaa huomioon tarkemmassa kaava- ja liikennesuunnittelussa. Suunnitelman laatimisessa tulee ottaa lisäksi huomioon liikenne- ja ilmastopolitiikassa korostuvat liikennetarpeen minimointia ja kestävien kulkutapojen käyttöedellytyksiä koskeva tavoitteellisuus. 4. Työn ohjaus ja vuorovaikutus Organisointi ja päätöksenteko Työn organisointi ja ohjaus on kaksitasoinen. Työlle perustetaan erillinen ohjausryhmä ja työtä tiiviimmin ohjaava työryhmä. Vuorovaikutuksessa hyödynnetään erityisesti sidosryhmätyöskentelyä seminaarien ja työpajojen muodossa. Työlle perustetaan laajempi ohjausryhmä, jossa on edustus kaikilta suunnitelmaa rahoittavilta tahoilta. Ohjausryhmän kokoonpano päätetään myöhemmin. Ohjausryhmä kokoontuu työn aikana noin neljä kertaa ja ottaa kantaa työn sisältöön ainakin seuraavien asioiden osalta: Työn sisältö ja painotukset Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja kehittämisen toimintalinjat Kehittämisohjelma- ja raporttiluonnos Työn hyväksyntä Käytännön tason ohjauksesta vastaa työryhmä, jonka kokoonpano päätetään myöhemmin. Työryhmä kokoontuu noin 1 2 kuukauden välein. Suunnittelun tavoitteiden ja lopputuotteiden hyväksyntä tehdään kunta- ja maankuntatason päätöksentekoprosessien edellyttämällä tavalla. Rakennemallialuetta koskeva suunnitelma käsitellään kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön ohjausryhmässä ja edelleen PARAS-ohjausryhmässä. Maakunnan liikennejärjestelmää käsittelevästä suunnitelmasta päätetään maakuntahallituksessa. Tiedotus ja vuorovaikutus Projektille perustetaan työtä ja sen vaiheita esittelevä Internet-sivusto, jota päivitetään työn aikana säännöllisesti. Sivustolle tehdään erikseen salasanalla suojattu osio työnaikaiselle ja työtä ohjaaville henkilöille tarkoitetulle aineistolle sekä lisäksi julkinen osio, jossa kerrotaan työn etenemisestä ja vuorovaikutukseen liittyvistä toimenpiteistä. Työn keskeinen vuorovaikutuksellinen tavoite on sitouttaa sekä poliittisia päättäjiä että keskeisiä liikenteen ja maankäytön suunnittelusta vastaavia virkamiehiä työn sisällön valmisteluun ja suunnitelman toteutukseen. Sitouttaminen tapahtuu tiedottamisen ja sidosryhmätyöskentelyn kautta järjestettä- 3
vissä seminaareissa, päättäjäseminaarissa ja työpajoissa. Suunnitelmaluonnoksista järjestetään myös lausuntokierros. Lisäksi työssä kartoitetaan keskeisten elinkeinoelämän toimijoiden tarpeita ja järjestetään työn kehittämisohjelman viimeistelyvaiheissa elinkeinoelämän toimijoille suunnattu seminaari. Konsultti vastaa vuorovaikutustilaisuuksien ohjelmoinnista. Vuorovaikutustilaisuuksien järjestämisestä konsultti vastaa sovitusti yhdessä tilaajan kanssa. Tilaajatahot vastaavat järjestelyistä aiheutuvista kuluista (tilavuokrat, tarjoilut). Työssä ei tehdä kansalaisille suunnattuja aktiivisia vuorovaikutustoimenpiteitä, vaan julkinen vuorovaikutus tehdään lehdistötiedotteiden ja extranetsivuston julkisen osion kautta laadittavien tilannekatsausten avulla. Työn käynnistyksen yhteydessä laaditaan yhteistyössä tilaajan kanssa tarkennuttu osallistumis- ja vuorovaikutussuunnitelma. 5. Työn sisältö ja päätyövaiheet Prosessina työ jakautuu kahteen eri vaiheeseen, suunnittelua taustoittavaan vaiheeseen ja varsinaiseen suunnitelmavaiheeseen: Työn ensimmäisessä vaiheessa laaditaan 1) yleinen taustoittava osio sekä 2) palvelutasoanalyysi. Työn toisessa vaiheessa käynnistetään varsinainen suunnitteluvaihe, joka jakautuu sisällöllisesti kahteen rinnakkain kulkevaan tarkempaan suunnitteluprosessiin: 3) Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (rakennemallialue) sekä 4) maakunnan liikennestrategiaan. Työn eri osat kytketään toisiinsa ohjauksen, vuorovaikutuksen ja raportoinnin osalta. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ja maakunnan liikennestrategian hyväksyminen on eriytetty kahteen eri päätöksentekoprosessiin. 4
Suunnittelua taustoittava vaihe Yhteinen nykytila- ja toimintaympäristöanalyysi Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysissä käsitellään ainakin liikennejärjestelmän nykytila, alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystrendit, liikennepolitiikan ja maankäytön kehittämisen tavoitteet sekä tunnistetaan toimintaympäristön muutokseen liittyvät keskeiset mahdollisuudet ja uhkat. Lisäksi laaditaan kooste alueella jo sovituista liikennejärjestelmän ja maankäytön tavoitteista, joista keskeisimmät on kuvattu rakennemalli 2035 -työn yhteydessä. Laaditaan ehdotus tarkennetuiksi liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteiksi erikseen seudun ja maakuntatason työtä varten. Maankäytön näkökulmaa liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikennejärjestelmän palvelutasoanalyyseihin tuodaan yhdyskuntarakenteen vyöhyketarkastelun kautta. Vyöhyketarkastelun avulla arvioidaan, missä kestävien kulkutapojen houkuttelevuutta tai käytön edellytyksiä olisi mahdollista parantaa maankäyttöä ja infrastruktuuria ja palveluja kehittämällä. Nykytila- ja toimintaympäristöanalyysin yhteydessä laaditaan myös ehdotus keskeisiksi seurantaindikaattoreiksi. Seurannan kautta varmistetaan, että toimintaympäristössä, liikennejärjestelmän tilassa ja tienkäyttäjän tarpeissa ja palveluissa tapahtuvat muutokset tulevat riittävästi huomioiduiksi. Indikaattorit valitaan siten, että ne palvelevat maakunnan yleistä alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaa sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Palvelutasoanalyysi Palvelutasoanalyysissä tarkastellaan keskusverkkoanalyysiin pohjautuen valittujen pääyhteyksien välisiä matka- ja kuljetusketjuja. Matka- ja kuljetusketjujen tarkasteluihin perustuvaa suunnittelun lähestymistapaa voidaan hyödyntää liikkumis- ja kuljetustarpeiden tunnistamisessa, jolloin pyrkimyksenä on tunnistaa matkoja ja kuljetuksia koskevat todelliset palvelutasopuutteet ja löytää niiden poistamiseksi vaikuttavimmat toimenpiteet ja niiden vastuutahot. Selvityksessä arvioidaan millaista palvelutasoa matkoille ja kuljetuksille tulee tarjota sekä miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat ihmisten arkeen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin matkojen ja kuljetusten palvelutasotekijöiden kautta. Matka- ja kuljetusketjujen analysointi aloitetaan alueen ja tutkittavien yhteysvälien määrittämisellä ja analysoinnilla. Inventoinnissa selvitetään alueen maankäyttö sekä tiedot matkoista ja kuljetuksia generoivista kohteista. Alueanalyysin perusteella valitaan tarkasteluun otettavat matka- ja tavararyhmät sekä niitä vastaavat matka- ja kuljetusketjut. Palvelutaso-odotusten määrittämiseksi selvitetään matkojen määrä ja laatu sekä kriittiset palvelutasotekijät valituilla yhteysväleillä. Näiden tietojen avulla määritetään tarkempaan analyysiin valittavat ns. mitoittavat matka- ja kuljetusketjut. Matkoja ja kuljetuksia koskevat pullonkaulat tunnistetaan, jotta kehittämistoimenpiteet kyetään määrittämään vaikuttavammin. Palvelutasopuutteita ja kehittämistoimenpiteitä voidaan tarkastella myös palvelujen tuottajien näkökulmasta ja löytää kustannustehokkaimmat toimenpiteet. 5
Liikennejärjestelmästä tunnistetuille ongelmakohdille (erityisesti palvelutasoon eniten vaikuttaville kohteille) määritetään parantamistoimet ja niille vastuutahot. Ketjutarkastelut korostavat perinteisten tienparantamistoimenpiteiden lisäksi muiden toimenpiteiden (tien kunnossapito, joukkoliikenteen kehittäminen) vaikuttavuutta. Vaikka palvelutasotarkastelujen avulla osoitetaan liikennejärjestelmässä olevia puutteita tai kehittämistarpeita, se osoittaa toisaalta myös hyvän palvelutason jo nykytilanteessa tarjoavat alueet, joilla maankäytön kehittäminen on liikkumisen ja liikenteen näkökulmasta suositeltavaa. Palvelutasoanalyysi kytkee liikennejärjestelmäsuunnittelun maankäytön suunnitteluun. Lisäksi se tukee käyttäjälähtöisen näkökulman hyödyntämistä liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Palvelutasoanalyysin tulokset raportoidaan erikseen, mutta sen keskeiset tulokset liitetään osaksi maakunnan liikennestrategiaa sekä Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitteluvaihe Rinnakkaisissa suunnitteluvaiheissa 3 ja 4 käsitellään molemmissa läpi seuraavat aihepiirit: Kuvataan tarkennetut kehittämistavoitteet Kuvataan eri suunnitteluteemojen toimintalinjat/painopisteet Tunnistetaan ja kuvataan toimenpiteet Arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Laaditaan kehittämisohjelma Kuvataan seuranta Rakennemallialueen/kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat ja toimenpiteet Rakennemallialuetta koskeva suunnitelma laaditaan konkreettisena toteutukseen tähtäävänä suunnitelmana, jossa tuodaan esille erityisesti toimijoiden oman päätöksenteon ja resursoinnin takana olevia toimenpiteitä. Rakennemallialueen suunnittelussa tulee arvioida myös vuorovaikutus ja yhteistyö Turun kaupungin yleiskaavatyön liikennesuunnitteluprosessin kanssa. Suunnittelunäkökulmaksi otetaan kestävän liikkumisen toimenpiteet ja niiden hyödyntämispotentiaali eri maankäyttövyöhykkeillä ja lähitulevaisuudessa toteutettavien maankäyttöhankkeiden yhteydessä. Toimenpiteiden suunnittelua kohdennetaan nykytila-analyysin ja tavoitteiden pohjalta laadituilla kehittämislinjauksilla. Kehittämislinjausten tulee käsitellä ainakin yhdyskuntarakenteeseen (kestävää ja turvallista liikkumista tukeva yhdyskuntarakenne), kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen (joukkoliikenteen edistäminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, energiatehokkaat kuljetukset) ja liikenneturvallisuuteen liittyviä teemoja. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä ovat erityisesti: Liikenne maankäyttö vuorovaikutus Liikkumisen ohjaus ja kestävä liikkuminen Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Elinkeinoelämä ja logistiikka Tie- ja katuverkko Raideliikenne Terminaaliyhteydet 6
Älykäs liikenne Lisäksi tehdään rakennemalli 2035 -työssä tunnistettujen liikenneväylähankkeiden ja joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyjen liikennejärjestelmätason arviointi. Tie- ja katuverkon toimivuusanalyysi tehdään rakennemallialueen käsittävän liikennemallin avulla (liikennemallin päivitys ja perusennuste valmistuvat keväällä 2013). Arvioinnin perusteella otetaan kantaa väylähankkeiden tarpeeseen, toteutuksen kiireellisyyteen ja kytkentään maankäytön kehittämishankkeisiin. Järjestelmätason vaikutusten arvioinnissa ollaan tiiviissä vuorovaikutuksessa raitiotien yleissuunnitteluprosessin kanssa. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on vertailla toimenpiteiden merkitystä liikennejärjestelmäkokonaisuuden toimivuuden kannalta sekä osoittaa liikennejärjestelmäkokonaisuuden vaikutukset/merkitys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi kuvataan suunnitelman toteutumiseen liittyviä riskitekijöitä. Vaikutusten kuvauksessa hyödynnetään Turun seudun liikennemallia, olemassa olevia tietolähteitä ja arviointeja. Olennaista on, että tarkastelu tuottaa suunnitelman laadinnassa käyttökelpoista vaikutustietoa. Maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen toimintalinjat ja toimenpiteet Työn tavoitteena on muodostaa eri osapuolten yhteinen näkemys Varsinais- Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä ja sopia lähivuosien kehittämistoimenpiteistä sekä varmistaa liikenteeseen liittyvien asioiden osalta yhtenäinen viestintä maakunnan ulkopuolella. Maakuntatason suunnitelma on luonteeltaan strategisempaa, alueen yleisen saavutettavuuden ja kilpailukyvyn huomioivaa ja keskeisten yhteyksien kehittämiseen kantaa ottavaa suunnittelua. Tämän lisäksi suunnitelmassa tuodaan esille asukkaiden ja elinkeinoelämän toimijoiden kannalta oleellisia kuntien toimintatapoihin liittyviä kehittämismahdollisuuksia Keskeinen näkökulma linjausten muodostamisessa on ulkoisten maantie-, rata-, lento- ja vesiliikenteen yhteyksien kehittämistarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointi siten, että voidaan turvata alueen valtakunnallinen saavutettavuus myös tulevaisuudessa. Keskeisiä käsiteltäviä aihepiirejä ovat erityisesti: Kansainvälisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittely Maakunnan ulkoisten yhteyksien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen naapurimaakuntiin ja pääkaupunkiseudulle Keskusverkon yhteysvälien palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen Saaristoliikenteen palvelutason ja tavoitetilan määrittäminen Elinkeinoelämän kuljetusten toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on keskeinen osa maakunnan kehittämistä. Työssä selvitetään mahdollisuudet logististen ketjujen toimintavarmuuden, luotettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiselle eli logistisesti mahdollisimman tehokkaan kuljetusjärjestelmän aikaansaamiselle, esim. miten kuljetusten täsmällisyyttä ja eri kuljetusmuotojen välistä yhteistyötä on mahdollista maakunnassa kehittää sekä miten ja millä alueilla on realistista pystyä tarjoamaan vaihtoehtoisia nykyistä energiatehokkaampia kuljetusmuotoja. 7
Liikennejärjestelmäsuunnittelussa päätetään maakunnan liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteista, jotka määritellään yhteysväleittäin. Palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi määritetään vaikuttavimmat toimenpiteet. Maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitettävät toimenpiteet voivat koskea sekä liikenneverkkoja, liikennepalveluja että laajemmin liikkumiseen ja kuljetuksiin vaikuttavia tekijöitä. Nämä tekijät tarkoittavat esimerkiksi maankäyttöön, asumiseen, palveluverkkoon ja palvelujen saavutettavuuteen sekä elinkeinoelämän sijoittumiseen liittyviä liikenteellisiä asioita. Lisäksi keinot voivat liittyä esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muokkaamiseen, kuntien palvelujen kehittämiseen (esim. sähköiset palvelut), elinkeinoelämän sijoittumiseen tai asennekasvatukseen. Liikennestrategian vaikutusten arviointi laaditaan yleisemmällä tasolla kuin rakennemallialueen vaikutusten arviointi. Arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa suunnitteluaineistoa ja asiantuntija-arviointia. Suunnitelmassa arvioidaan eri keinojen ja toimenpiteiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, liikennejärjestelmän ylläpidon kustannuksiin, liikenteen sujuvuuteen ja kasvihuonekaasupäästöihin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Tavoitteena on löytää kokonaisuuden kannalta mielekkäimmät toimenpidelistat liikennejärjestelmän palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi. 6. Raportointi Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta laaditaan seuraavat lopputuotteet: 1. Nykytilan ja toimintaympäristön analyysi ja kehittämistavoitteiden tarkentaminen (Lähtökohtaraportti) 2. Palvelutasoanalyysi 3. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (rakennemallialue) 4. Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 7. Aikataulu Työ käynnistyy vuoden 2013 alussa. Tavoiteaikatauluna on viedä prosessi läpi noin vuodessa. Aikataulu tarkennetaan viimeistään konsulttisopimuksessa. 8