Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto 10.9.2015 Väestön ikärakenteen muutos yhteiskuntapolitiikan haasteena Aiheesta enemmän luentokurssilla Suomi ikääntyy, joka pidetään 19.1 1.3.2016, tiistaisin ja torstaisin klo 16 18. Luennon tavoitteena on antaa kuvaa siitä: miten Suomen ikärakenne muuttuu ja mikä muutokseen vaikuttaa millaisin indikaattorein muutosta kuvataan mitä ikärakenteen muutoksesta seuraa 1
Väestöennusteet Jo 1930-luvun lopulla väestön ennustettiin vähentyvän; meitä on liian vähän -keskustelu Vuonna 1973 ennustettiin, että väestön väheneminen alkaa vuonna 1980 Vuonna 1975 käännepisteeksi ennustettiin vuotta 1990 Vuonna 2001 ennustettiin, että väestön väheneminen alkaa vuonna 2024. Vuonna 2004 käännepisteeksi ennustettiin vuotta 2028. Vuoden 2012 väestöennusteessa väestön vähenemistä ei ennusteta vuoteen 2060 mennessä. 2
Miksi ennusteet ovat menneet pieleen? Ennustettavaa on niin paljon. Ennusteissa on lähdetty viime aikojen muutoksesta ja sen on oletettu trendinomaisesti jatkuvan. Väestön ikärakennetta kuvataan: väestöpyramidikuvioin esim. 65 vuotta täyttäneiden väestöosuudella eri ikäisten absoluuttisilla lukumäärillä mediaani-iällä elinajantauluilla huoltosuhdeluvuilla 3
Suomen ikärakenne vuosina 1950 2030 1950 2009 Ikä 90-85-89 Miehet Naiset 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 300 250 200 150 100 50 0 50 100 150 200 250 2030 2050 Lähde: Tilastokeskus; väestötilastot ja väestöennuste 2009 4
Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa: kuolevuus (eliniän pituus) syntyvyys nettomaahanmuutto kohorttien kokoerot Yleinen kuolevuusluku: mikä osa väestöstä kuolee eli kuolleiden suhde elävään väestöön Ikärakenne heijastuu siihen. Suomessa yleinen kuolevuusluku yhtä korkea kuin monissa kehitysmaissa. Kuolevuusluku on järkevää laskea niin, että ikärakenne vakioidaan. 5
Syntymähetken elinajanodote kertoo sen, miten pitkään vastasyntyneet keskimäärin elävät, jos kuolevuus on sitä, mitä se nyt on. Elinajanodote vuosina 1750 2008 Mikko Myrskylä: Elämme toistakymmentä vuotta elinajanodotetta pitempään. Tieto & trendit 1/2010 http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_201 0-02-18_001.html Nyt 30-vuotiaista naisista kolmasosa ja miehistä kymmenesosa elää satavuotiaiksi. 6
Elinajantaulut: paljonko jostakin syntymävuosiluokasta on jäljellä missäkin iässä. Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla eli naisille keskimäärin syntyvien lasten määrällä. Sen tulisi olla 2.1, jotta väestö uusiutuisi. Se on Suomessa nykyisin n. 1.8 1,9 7
Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden määrän erotus. Euroopan maissa nettomaahanmuutto kompensoi väestön vähenemistä ja hidastaa sen vanhenemista. 8
Nettomaahanmuutto Suomessa vuosina 1970 2010 Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä vuodessa. Jos niin on, työvoima on vuonna 2060 600 000 henkilöä suurempi kuin ilman maahanmuuttoa. Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa monta asiaa. Niinpä ikäpolitiikka voi kohdentuakin moneen asiaan (vanhoihin ihmisiin, työssäoloiän pitenemiseen, syntyvyyteen, maahanmuuttoon ) 9
Huoltosuhdeluvut Väestöllinen huoltosuhde mittaa työikäisen väestön (15 64 v.) määrää suhteessa lasten ( 14 v.) ja vanhusten (65+) määrään. Koostuu vanhushuoltosuhteesta ja lapsihuoltosuhteesta. Vanhushuoltosuhde: 65 vuotta täyttäneet vanhukset x 100 15 64 vuotiaat työikäiset Suomen huoltosuhde 1950-2009 ja ennuste vuosille 2010-2050, % Lähde: Tilastokeskus, väestörakenteen vuosikatsaus 2009 10
Vanhushuoltosuhde (65+/16 64-vuotiaat) EU-maissa, % 70 60 50 40 30 20 10 2010 2020 2030 2040 2050 Eurostat 2006 Espanja Italia Kreikka Portugali Saksa Slovenia Tsekki Itävalta Puola Slovakia Unkari Belgia Ranska Suomi Iso-Britannia Irlanti Liettua Latvia Kypros Viro Ruotsi Malta Tanska Hollanti Luxemburg Vanhushuoltosuhteen (65+/15-64 v.) ennustejakauma erilaisilla skenaarioilla Väestöennusteisiin liittyy epävarmuutta! Silti ikärakenteemme muuttuu vääjäämättä. Lähteet: Tilastokeskuksen väestöennuste 2007, Alho 2008 ja VNK:n Tilastokeskuksen 2007 väestöennusteeseen perustuvat laskelmat 11
Pekka Parkk 9.9.2015 Pekka.p a rkkin Figure 2. The occurred and absolute sizes of different age groups in 1900 2050 (in millions) 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 1,8 1,8 1,7 1,6 0-19 y 1,6 1,5 1,4 1,4 1,3 1,2 1,2 20-34 y 1,1 1,0 1 35-49 y 0,9 0,8 0,8 50-64 y 65-79 y 0,7 0,6 0,6 0,5 0,4 0,4 2003 0,3 0,2 0,2 80 + 0,1 0,0 0 1900 19151930 19451960 19751990 20052020 20352050 Ikärakenteen muutoksen aiheuttama yhteiskuntapoliittinen huoli lähtee siitä, että vanhat ihmiset käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Hoivapalvelumeno asukasta kohti keskimäärin kuukaudessa vuonna 2001, 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vu 2800 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä, vu 12
Työvoimaan tulevat ikäluokat ja työvoimasta poistuvat ikäluokat Merkitystä on paitsi työikäisten määrällä (työvoiman koolla) myös työvoima-asteella eli sillä, mikä on työllisten osuus työikäisestä väestöstä. Tavoitteena ollut, että se nousisi (takaisin) 75 %:n tasolle. 13
pekka.pa rkkinen@vatt.fi 9.9.2015 TYÖLLISYYSASTE EU- ja 2007, % Islanti 85 Sveitsi 79 Tanska 77 Norja 77 Alankomaat 76 Ruotsi 74 USA 72 Britannia 72 Itävalta 71 Kypros 71 Japani 71 SUOMI 70 Viro 69 Saksa 69 Irlanti 69 Latvia 68 Slovenia 68 Portugali 68 Tshekki 66 Espanja 66 Liettua 65 Ranska 65 Luxemburg 64 Belgia 62 Bulgaria 62 Kreikka 61 Slovakia 61 Romania 59 Italia 59 Unkari 57 Puola 57 Malta 55 http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&init=1&plugin=0&language=en&pcode=tsiem010 Ikäryhmittäiset työllis 1990 ja 2008 sekä 75 % työikäisistä, % 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 100 % 100 % 199 95 90 90 200 85 80 80 75 70 75 % työikäisistä 70 65 60 60 55 50 50 45 40 40 35 30 30 25 20 20 15 10 10 5 0 0 15 25 35 45 55 65 75 14
Vanhuuseläkkeelle siirrytään keskimäärin 63-vuotiaana, työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana. 2010 siirtyi vanhuuseläkkeelle 21780 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 11 576 henkilöä. Ikääntyneiden (55+) työntekijöiden työllisyysaste on Suomessa vähintäänkin eurooppalaista keskitasoa, naisilla hyvää tasoa. Toisin kuin muualla Suomessa ei ikääntyneiden työllisyysasteessa ole sukupuolieroa. Sitä paitsi Suomessa ollaan yleensä aina kokopäivätyössä, kun monissa Länsi-Euroopan maissa osa-aikatyö on ikääntyneille naisille tyypillinen. Työelämän ikäsensitiivisyys? Suomea pidetään työnteon onf/offkulttuurina. Työtä joko tehdään kokoaikaisesti ja täysin voimin tai sitten sitä ei tehdä lainkaan (Raija Julkunen 2013) 15
Ikääntyneet työntekijät ovat kaksoissidostilanteessa: toisaalta heille kerrotaan, ettei pidä liueta ennen aikojaan eläkkeelle; toisaalta annetaan ymmärtää, että he ovat nuorempien tiellä oleva tulppa. Työssä jatkamiseen vaikuttaa työiän pituuskin. Esim. suurilla ikäluokilla työnteko alkoi keskimäärin 16 17 vuoden ajassa, joten työvuosia on kertynyt. Kuvio 13.1. 15-vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Miehet. 80 15-vuotiaan elinajan odote, vuosia 15-vuotiaan työvoimaajan odote, vuosia Työvoima-aika, % elinajan o dotteesta 70 60 50 40 30 20 10 0 Tanska Alankomaat Kypros Iso-Britannia Ruotsi Irlanti Saksa Portugali Malta Espanja Itävalta Kreikka Tsekin tasavalta Suomi Slovakia Slovenia Ranska Italia Belgia Viro Luxemburg Latvia Romania Puola Liettua Bulgaria Unkari 16
Kuvio 13.2. 15-vuotiaan työvoima-ajan odotteet ja elinajan odotteet sekä työvoima-ajan osuus elinajan odotteesta EU-maissa vuonna 2005. Naiset. 80 15-vuotiaan elinajan 15-vuotiaan työvoima- Työvoima-aika, odote, vuosia ajan odote, vuosia % elinajan odo tteesta 70 60 50 40 30 20 10 0 Ruotsi Tanska Suomi Alankomaat Iso-Britannia Portugali Viro Saksa Latvia Liettua Itävalta Slovenia Ranska Tsekin tasavalta Kypros Slovakia Irlanti Belgia Puola Romania Bulgaria Espanja Luxemburg Unkari Kreikka Italia Malta Vuoden 2005 työeläkeuudistus täyden työeläkkeen saa 63-vuotiaana, mutta työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi luotiin taloudellisia kannustimia, jotka tähtäsivät eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen: 63 68 vuotiaana eläke karttuu 4,5 % vuodessa Elinaikakerroin, joka sitoi eläkkeen suuruuden odotettavissa olevan elinajan pituuteen. Pääministeri Matti Vanhanen: eläkkeelle siirtymisen alaikärajaksi 65 vuotta Työmarkkinajärjestöjen v. 2009 asettama tavoite: todellista eläköitymisikää nostetaan tavalla tai toisella kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2017 toteutettavassa eläkeuudistuksessa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan 65 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen eläkeikä sidotaan elinajan odotteeseen niin, että eläkeikä nousee 2/3:lla elinajan odotteen kasvusta. 17
Eläkepolitiikassa on varauduttu suhteellisen hyvin väestön ikärakennemuutoksiin. Pahempia pullonkauloja tulee palvelujen puolella. palvelujen laatusuositukset palvelutarpeen arviointi vanhuspalvelulaki Palvelurakenteiden keventäminen : laitoksista palveluasumiseen ja kotona asumista tukeviin palveluihin Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa asetetaan valtakunnalliseksi tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3 % asuu vanhainkodeissa tai terveyskeskusten vuodeosastoilla 13 14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 % saa omaishoidon tukea 5 6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä Tavoitteet eivät toteutuneet. 18
Entistä suurempi osa sosiaali- ja terveyspalveluista on yksityisesti tuotettua Palvelujen järjestäminen on julkisen sektorin vastuulla, mutta palvelujen tuottaja voi olla yksityinen. Noin kolmannes sosiaali- ja terveyspalveluista on yksityisesti tuotettua. Väestön ikärakenteen muutos muuttaa koko yhteiskunnan erimuotoiseksi Asumisen tarpeet muuttuvat, kuluttajakunta muuttaa muotoaan, mediayleisö muuttuu, kaikki muuttuu. Vähittäiskaupan kehitys on esimerkki ilmiöstä, jossa väestön vanhenemista ei kovinkaan hyvin ole otettu huomioon. Kaupan sijoittuminen on pahassa ristiriidassa väestömuutosten kanssa. 19
Markkinatkaan eivät ole täysin haistaneet kuluttajakunnan ikärakennemuutoksia. Vallitsee kollektiivinen harha: väestö vanhenee, mutta kuvittelee nuorentuvansa. 20
Väestön vanhenemisen taakkatulkinta Väestön ikääntyminen tulkitaan aina vain yhteiskunnallisena onnettomuutena, taakkana, joka kasvattaa palvelupaineita ja suistaa kansantalouden kurimukseen. Ainakin pitkäikäistymisen osalta se on jopa yhteiskunnallinen saavutus John MacInnes & Jeroen Spijker: Years lived and years left: why the contemporary ageing debate is mistaken. The case of Scotland. The 11 th European Conference of Sociology, Torino 29.8.2013. Nyky-yhteiskunnan väestöllä on enemmän jäljellä olevia elinvuosia kuin millään aikaisemmalla väestöllä! Tarvitaan toisenkinlaisia tulkintoja Väestön vanhenemisesta ei pidä rakentaa viholliskuvaa, sen kanssa on pärjättävä. Se virittää kenties myönteisiksikin tulkittavia haasteita ja sillä voi olla myönteisiäkin seurauksia. 21
Elämän leppoistuminen? esimoderni yhteiskunta oli hidas moderni yhteiskunta oli nopea jälkimoderni yhteiskunta on sekä että keskustelu hitaasta, leppoisasta elämäntyylistä, downshiftaamisesta, jonka mannekiineja vanhat ihmiset voisivat olla. 22
Oppimispäiväkirjatehtävä 10.9. Keksi (muita kuin luennolla esillä olleita) esimerkkejä siitä, mihin väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa. Tuleeko mieleen mitään myönteisiä vaikutuksia, markkinarakoja, käyttämättömiä mahdollisuuksia tai asioita, joissa ikärakenteen muutos pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Esimerkit voivat olla pieniäkin. 23