LAPIN PSYKIATRIAN UUDISTAMINEN - TILA- JA TOIMINTASELVITYS Valtuustoseminaari 19.6.2012 Prof, yl Sami Pirkola
Mielenterveyspalveluiden lyhyt historia (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) 1. Mielisairaalat, asyylit, säilyttäminen 1400-l 2. Mielisairaalalaitoksen kehittäminen ja rajaaminen, psykiatria 1800-l 3. Mielenterveyspalveluiden uudistaminen 1900-l (monimuotoiset, integroidut yhteisö-, sairaala- ja asumispalvelut, ym.)
Nykyaikaiset mielenterveyspalvelut porrasteinen malli (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) Sekä avo- että laitoshoitoa tarvitaan Optimaalinen rakenne voimavarojen mukaan: Porras Esimerkkejä Vähäiset resurssit Keskitason resurssit Hyvät resurssit Porras A: Peruspalvelut erikoislääkäripalveluilla tuettuna Seulontaa, neuvontaa, farmakologista hoitoa, tukea, konsultaatioita * * * Porras B: Tavanomaiset mielenterveyspalvelut Avohoitoklinikat, mielenterveystiimit, akuutti sairaalahoito, asumispalveluita * * Porras C: Erikoistuneet/eriytyneet mielenterveyspalvelut Erityisklinikat (kaksoisdiagnoosit, syömishäiriöt, nuorisopsykiatria), varhaisvaiheen tiimit, aktiivinen yhteisöhoito (ACT), sairaalahoidon vaihtoehdot *
Suomalaisen mielenterveyspalvelujärjestelmän suuntauksia 1970 luvulta eteenpäin kansainvälisestikin katsoen jyrkkä laitoshoidon alasajo deinstitutinalisaatio Hallinnollinen hajautus 1991, desentralisaatio kunnalliseen järjestämisvastuuseen pohjautuva palvelujärjestelmä 1990 luvun lama ja julkisten palveluiden supistukset laitoshoidon purun kompensaatio avohoitoa kehittämällä jäi puutteelliseksi Mieli 2009 ohjelma: Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen
Antal klienter Mielenterveyspalveluiden rakennemuutos? 80 % sairaalapaikoista lakkautettu 20 vuoden aikana Hoito- ja kuntoutuskodeissa olevien määrä moninkertaistunut Hoito- ja kuntotutuskotien asukkaat 8000 Järjestöt ja yksityiset Kaikki 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 År Lähde: Sotkanet
Sairaanhoitopiirien tahdosta riippumattomat sairaalaan tulot, psykiatriset hoitopäivät ja potilaat 2010 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HUS (Uusimaa ja Helsinki) Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Psyk hoitopäivät /1000 as M1 lähetteet /100000 as 0 100 200 300 400 500
MERTTU hanke: palvelujärjestelmä ja itsemurhat Suomessa Valtakunnan tasolla tieto kuntien (n=308/428, 73%) mielenterveyspalveluiden rakenteista kansainvälisen ESMS luokituksen mukaisesti (Johnson et al 2000) Paikallista itsemurhariskiä pyrittiin ennustamaan sosioekonomisilla- ja palvelurakennetekijöillä
Alueellinen ikä- ja sukupuolivakioitu itsemurhakuolleisuusriski Tilastokeskuksen itsemurhatilastot 2000-2004, kuntakohtainen O/E riskiluku Pirkola ym., 2009
Sosioekonomisten tekijöiden ohella palvelurakennetekijät vaikuttivat itsemurhariskiin Palveluyksikkötyypit (ESMS) Hallinnolliset tekijät Laitoshoidon käyttö Pirkola ym., 2009
Johtopäätöksiä Sosioekonomisten tekijöiden lisäksi mielenterveyspalvelujärjestelmätekijät vaikuttavat väestön itsemurhariskiin Pysyvät päivystyspalvelut, liikkuvat avopalvelut ja avohoitopalvelutyyppien määrä (monimuotoisuus) liittyvät alentuneeseen itsemurhakuolleisuuteen Laitoshoitojaksojen ja tahdonvastaisten hoitolähetteiden määrään liittyy kohonnut itsemurhakuolleisuus Itsemurhien ehkäisyä voidaan edistää kehittämällä monipuolisia, joustavia, avopainotteisia mielenterveyspalveluita
Lapin psykiatrian uudistamishanke LSHP investointisuunnitelmaan sisältyvä hanke, jossa tämänhetkiset psykiatrian toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalan sairaalan yhteyteen rakennettaviin uudistiloihin Sairaalahoitoresurssien hallittua siirtämistä vaikuttavaan avohoitoon. Taustalla strateginen näkemys koko psykiatrian alan nykyaikaistamistarpeista ja sisältöjen kehittämisestä.
Lähtökohta Aiemmat selvitykset, kattava kuntaneuvottelukierros ja palveluiden kartoitus LSHP psykiatrinen erikoissairaanhoito nojaa vielä tarpeettomasti sairaalahoidon toteuttamiseen, kun taas avohoito on hajaantunut kuntien erilliseksi toiminnaksi ilman yhteisiä toimintamalleja. Potilaiden hoitoprosessit eivät muodosta kokonaisuuksia, joissa sairaalahoito täydentäisi ensisijaista, vastuullista avohoitoa. Tämä voi johtaa sairaalahoitojen tarpeettomiin pitkittymisiin kustannuksineen. On toteutettava toimitilojen ja psykiatristen toimintamallien perusteellinen uudistus
LSHP Psykiatria vuonna 2012
Ongelmia erillisyydestä! Tiedonkulussa puutteita avo- ja sairaalahoitojen välillä -> palveluketju katkeilee Päivystysvalmiudesta huolehtiminen vaikeaa erillään muista lääkäripalveluista toimivassa yksikössä Taloudelliset ja toiminnalliset rasitteet: tukipalveluiden ylläpito sekä potilaiden, henkilökunnan ja materiaalin siirtelytarpeet Mielenterveyspotilaisiin ja palveluihin liittyvän leimaavuuden jatkuminen
Muu toimintaympäristö Savukoski 1 % Pello 3 % Kolari 3 % Pelkosenniemi 1 % Salla 4 % Posio 3 % Ranua 4 % Muonio Inari 2 % 6 % Kemijärvi 7 % Sodankylä 7 % Enontekiö 2 % Utsjoki 1 % Kittilä 5 % LSHP:n väestö/kunta Rovaniemi 51 % Kuntien perhe- ja mielenterveysyksiköillä, olosuhteiden hyvä tuntemus, mutta psykiatripalveluita vähän ja suhde erikoissairaanhoitoon etäinen Rovaniemen omassa organisaatiossaan tuottama mielenterveysavohoito, jolla myös haasteena erikoislääkärityövoiman saanti
Visio ja strategia Tarjotaan avohoitopainotteisesti ja resursseja optimaalisesti hyödyntäen väestölle riittävästi vaikuttavia ja oikea-aikaisia hoitoja eri tasoisiin mielenterveyden ongelmiin Mielenterveyspalvelujärjestelmää rakennetaan yhteistyössä toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, joka pystyy organisaatioiden välisistä rajoista riippumatta tarjoamaan palveluita matalan kynnyksen varhaisista puuttumisista aina vaativiin, erityisosaamista edellyttäviin avo- ja sairaalahoitoihin asti
Tilasuunnittelun tausta-ajatus Keskussairaalan yhteyteen tulevat uudet tilat suunnitellaan palvelemaan laadukkaan, avopainotteisen mielenterveyspalvelujärjestelmän tarpeita Joustavuus Mukautuvuus Yksiköiden välinen yhteistyö ja siitä kertyvät toimintaja taloushyödyt Liikkuvuus
Lapin hanke 2012 -> LSHP psykiatrian uudet tilat turvaavat koko Lapin mielenterveyspalveluiden kehittämisen nykyaikaiseksi, monimuotoiseksi kokonaisuudeksi, joka tuottaa väestölleen terveyshyötyjä kustannustehokkaasti. Hanke on monivaiheinen, suuritöinen kokonaisuus ja edellyttää konkreettisen, toimeenpantavan suunnitelman. Osatekijät: 1) Tilaratkaisu, 2) Psykiatrian sisältöjen, toimintamallien päivitys ja koulutus, 3) Organisoituminen ja integroituminen koko Lapin alueella
Suunnitelman kehykset 2012 -> Erillisessä tilaselvityksessä esitellyt 5600m 2 Karkea hinta-arvio 20 me Rakentamisen suunnittelu 2012-2013 ja aloitus 2014 2015 Sairaansijamääräksi aluksi nykyisestä 70 alentaminen 60:een, tavoitteena 50
Etelä-Savon shp Mikkeli, 60 ss Pohjois-Karjalan shp, Joensuu HUS, Lohja Keski-Suomen shp, Kokkola 105 450 asukasta 169 733 asukasta 90 000 asukasta 75 165 asukasta 60 ss (aikuispsyk.) 121 ss (aikuis-, lasten- ja nuorisopsyk. ) 50 ss (aikuispsyk.) 47 ss (akuis-, lastenja nuorisopsyk.) n. 8000 br-m2 14 830 br-m2, sisältää myös sairaalakoulun 4809 Hy-m2 + yhteiskäyttöiset tilat fysiatrian ja kuntoutuksen kanssa 7150 br-m2 20-25 milj. 30,4 milj. 19,1 milj. 8,5 milj. + irtaimisto 350 t
Psykiatrian uudisrakennuksen suunnittelu 2013 Aikuispsykiatria 70 -> 60 -> 50 sairaansijaa polikliiniset toiminnot Lasten ja nuortenpsykiatria kriisiosasto 4 + 4, vanhemmat mukana lasten kanssa polikliiniset toiminnot viikko-osasto + päivystys kotona 2 hoitajaa iltavuorossa osastolla + yhteinen yökkö Kuntouttavat toiminnot psykofyysinen fysioterapia toimintaterapia Hallinto
2012-2013 Kumppanuustyöntekijät 2012 syksy- 2013--> 6 työntekijän siirto seutukuntiin (mm. eläköitymisen kautta siirto seutukuntiin) Akuuttitiimin vahvistaminen, 2012 syksy 2 työntekijän siirto osastoilta akuuttitiimiin (päivystävät yöhoitajat) väliaikaiset tilat Rovaniemeltä? Sairaalakuntoutusjaksoj en tehostamien 2012-2013 väliaikainen tilaratkaisu kuntoutujaksojen 50 % lisääminen Koulutus ja rekrytointi
2013-2014 Liikkuvan kuntoutustyön tiimi 2013 kevät 6 työntekijän siirto, liikkuva tiimi (edellyttää sairaansijojen siirtämistä ks. Seuraava laatikko) Pitkäaikaista kuntouttavaa sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon keskittäminen Visalaan 2013 kevät noin 6 sairaansijan "siirto" Visalaan Lapin mielenterveyspalveluista toiminnallinen kokonaisuus! Prosessit: - Akuutti - Psykoosi - Mieliala Koulutus ja rekrytointi
Aabenraa Psychiatric Hospital, Denmark
Aabenraa Psychiatric Hospital, Denmark
Yksityissairaala nuorille mielenterveyspotilaille Australiassa Vincent's Private Hospital to Design a World Class Mental Health Facility
Malli potilashuoneista
Esimerkki hoitajien toimistotiloista
Esimerkki: LAPIN PSYKIATRIAKESKUKSEN aikuispsykiatrian tiloista A. Akuuttilinjan vuodeosasto B. Mielialalinjan vuodeosasto C. Yhteiskäyttöiset tilat (eristys, sauna ym.) D. Psykoosilinjan vuodeosasto E. Psykoosilinjan vuodeosasto F. Yhteiskäyttöiset tilat (eristys, sauna ym.) G. Akuutti- ja mielialalinjan toimisto- ja neuvottelutilat H. Henkilökunnan tauko- ja koulutustilat + tieteellinen kirjasto I. Psykoosilinjan toimisto- ja neuvottelutilat J. Akuutti- ja psykoosilinja 1. vuodeosastojen potilaiden ulkoilutilat K. Mielialalinjan ja psykoosilinja II vuodeosastojen potilaiden ulkoilutilat.