MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI HINDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
HINDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä sekä persoonallisuuden kasvua. Oman äidinkielen opetus luo osaltaan pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen avulla oppilas säilyttää yhteyden kielelliseen kulttuuriinsa. Sen opetuksella voidaan tukea myös eri oppiaineiden opiskelua. Opetuksen tavoitteiden lähtökohtina ovat oppilaan ikä, aikaisempi opetus sekä kodin ja muun ympäristön tarjoama tuki äidinkielen kehittymiselle. Ne voidaan määrittää tason tai vuosiluokkien perusteella. Oman äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jota säätelee Opetushallituksen suositus (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004). Opetusjärjestelyt Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelma on laadittu kahden viikkotunnin vuosittaiseen äidinkielen opiskeluun. Tuntimäärä ja opiskelu vieraassa kieliympäristössä asettavat rajoituksia omaksuttavan aineksen laajuudelle. Opetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kulloinkin opetettavaan ainekseen soveltuvia työtapoja, jotka antavat myös elämyksiä ja innostusta oppimiseen. Joissakin kielissä voi olla rajatut mahdollisuudet saada kirjallista oppimateriaalia, jolloin työtavan valinnalla ja opettajan tuottamalla oppimateriaalilla on keskeinen merkitys. Äidinkielen opetuksen suunnitelmasta, järjestämisestä ja arvioinnista tulee antaa tietoa huoltajille. Yhteistyö huoltajien kanssa tukee oppilaan tavoitteellista oppimista ja motivoitumista oman äidinkielen opiskeluun. Hindin kielen opetuksen ja kielen ominaispiirteitä Hindi on Intian kansalliskieli. Se on myös kuuden osavaltion (Haryana, Rajahstan, Uttar Pradesh, Bihar, Madhya Pradesh ja Himachal Pradesh) alueellinen kieli. Hindiä puhuu maailmassa kaikkiaan 437 miljoonaa ihmistä. Hindin murteita ovat mm. brajbasha, bundeli, awadhi, marwari, maithili ja bhojpuri. Hindi on Intian virallinen kieli. Hindin kieli on tunnettu jo 600- tai 700-luvulta lähtien. Intian viralliseksi kieleksi on valittu devanagari-kirjaimistolla kirjoitettava hindin khariboli-murre. Muita hindin murteita ovat brajbasha, bundeli, awadhi, marwari, awadhi, maithili ja bhodzhpuri. Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 2
Intian perustuslaissa annetaan 18 kielelle erityisstatus, mikä merkitsee sitä, että niitä voidaan käyttää tietyissä virallisissa tilanteissa. Nämä kielet ovat assami, bengali, gudzharati, hindi, kannada, kashmiri, konkani, malajalam, manipuri, marathi, nepali, orija, punjabi, sanskriitti, sindhi, tamili, telugu ja urdu. Neljään suurimpaan kieliryhmään kuuluu virallisesti 112 "äidinkieltä", joista jokaisen puhujia on vähintään 10000. Kolmeakymmentäkolmea kieltä puhuu yli miljoona ihmistä. Kielten ja murteiden kokonaismäärä vaihtelee lähteistä ja laskutavasta riippuen: kielten lukumäärä vaihtelee 179 ja 188 välillä, ja murteiden määrä 49 ja 544 välillä. Vuoden 1961 väestönlaskenta antoi tulokseksi 1652 eri "äidinkieltä". Hindissä on 13 vokaalia ja 39 konsonanttia. Kaikilla vokaaleilla on omat merkkinsä. Ne lisätään konsonantteihin, jolloin saadaan muodostettua sanoja. Vokaalit ja konsonantit eroavat selkeästi toisistaan sekä kirjoitusasultaan että äänteellisesti. Hindissä on sekä maskuliini- että feminiinikategoria. Vokaalit auttavat erottamaan maskuliini- ja feminiinimuodot toisistaan. Opetuksen suunnitelmassa kuvataan oppimista tasoittain tai luokka-asteittain. Käytännössä jokaiselle oppilaalle pyritään laatimaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Siirtyminen oppimistasolta toiselle tapahtuu joustavasti. TASO 1 (VUOSILUOKAT 1-2) TAVOITTEET - aakkosten - sekä konsonanttien että vokaalien - oppiminen - sanojen ääntäminen käyttämällä apuna arkipäivän esineiden nimiä - kaikkien konsonanttien, vokaalien ja vokaalimerkkien kirjoittaminen KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - aakkosten - myös vokaalien - ääntäminen - sanaston kartuttaminen kuuntelun kautta Lukeminen ja kirjallisuus - helpon tekstin lukeminen - vokaalimerkkejä sisältävän tekstin lukeminen - Intiassa opetettavia moraaliarvoja välittävien pienten tarinoiden ja runojen lukeminen Kirjoittaminen - opitaan kirjoittamaan kaikki konsonantit ja vokaalit - helppojen sanojen muodostaminen ja kirjoittaminen - opitaan kirjoittamaan lisää sanoja käyttämällä vokaalimerkkejä Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 3
Kielentuntemus - kieliopin perusasioita Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - kulttuurin tuntemusta vahvistetaan käyttämällä apuna lapsille ja koululaisille opetettavia moraaliarvoja välittäviä kertomuksia - tärkeistä intialaisista juhlista kertovien kuvien, filmien ja TV-ohjelmien näyttäminen TASO 2 (VUOSILUOKAT 3-5) TAVOITTEET - oppia itsenäistä ajattelua ja kirjoittamaan lyhyesti käsitellystä aiheesta tai kuukauden aikana vietettävästi juhlasta - kirjoitetaan lauseita, jotka sisältävät jonkun tietyn avainsanan - luetaan oppilaan tason mukaista kirjallisuutta ja vastataan siihen liittyviin kysymyksiin - syvällisempi kielioppiasioiden ymmärtäminen - tekstin sisällön ymmärtäminen pääpiirteissään ja sen selittäminen lyhyesti omin sanoin KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - opitaan puhumaan kokonaisia lauseita ja lukemaan tehtävätekstit kokonaisuudessaan - keskustellaan ryhmän kanssa eri aiheista tai kuukauden juhlasta. - opetellaan ymmärtämään puhuttua kieltä kuuntelemalla opettajan puhetta; apuneuvona käytetään luokassa luettuja ja selitettyjä kertomuksia ja runoja. Lukeminen ja kirjallisuus - lukemista ja tekstin ymmärtämistä oppilaiden tason mukaisesti - kertomusten lukemista Kirjoittaminen - oikeinkirjoituksen ja lausemuodostuksen harjoittelua - luetunymmärtämisen tehtäviä - kirjoitetaan tekstipätkiä eri aiheista tai kuvista Kielentuntemus - substantiivit - pronominit - verbit: aikamuodot, suku, luku (yksikkö, monikko), sekä adjektiivit Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 4
Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - opetellaan tuntemaan Intian merkkihenkilöitä. - opetellaan tuntemaan uskontoa ja uskontoon liittyviä juhlia - tutustutaan juhliin TV:n ja kulttuuriohjelmien avulla TASO 3 (VUOSILUOKAT 6-9) TAVOITTEET - rohkaistuu puhumaan kieltä ja tuntee kielensä ja kulttuurinsa pintaa syvemmältä - kykenee kirjoittamaan erityyppisistä aiheista - selviytyy erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - osaa hindin kielioppia ja kykenee valaisemaan kielioppiasioita esimerkkien avulla KESKEISET SISÄLLÖT Puhuminen ja kuunteleminen - oppilas kehittää sanavarastoaan ja ääntämystään - oppilas osaa ilmaista omia ajatuksiaan ääneen luetusta tekstistä Lukeminen ja kirjallisuus - ikätason mukaisten tekstien, kertomusten ja runojen lukemista - artikkelien lukemista oppilaiden valinnan mukaisesti. Kirjoittaminen - kirjeiden ja esseiden kirjoittamista sekä luovaa kirjoittamista Kielentuntemus - syvennetään hindin kieliopin tuntemusta ja käytännön hallintaa - hallitaan substantiivit, pronominit, verbit, adjektiivit, suffiksit, prefiksit ja välimerkit Kulttuurin tuntemus ja kieli-identiteetti - luetaan juhliin ja Intian merkkihenkilöihin liittyviä runoja ja kertomuksia - tehdään ryhmätöitä, esimerkiksi luetaan, kirjoitetaan ja esitetään näytelmiä Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 5
Arviointi Maahanmuuttajien äidinkielen arviointi perustuu sekä opetuksen suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin että oppilaan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Arvioinnissa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute ja yhteistyö huoltajien kanssa. Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle realistinen kuva omasta osaamisesta ja edistymisestä sekä tukea itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppiaineen arviointi perustuu mm. tuntityöskentelyyn, kotitehtävien tekemiseen, kokeisiin, vihkotyöhön, portfolioihin ja projektitöihin. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen osallistumisesta maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen. Muuta arviointipalautetta voidaan antaa opetuksen aikana. Arviointipalaute tarkoittaa suullista tai kirjallista palautetta oppilaan edistymisestä, jota voidaan antaa esim. tiedotteella tai arviointikeskustelussa. Päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu hyvän osaamisen kuvaukseen ja sen tulisi olla valtakunnallisesti vertailukelpoista. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai siirtyä numeroarviointiin, jota voidaan täydentää sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA PERUSOPETUKSEN PÄÄTTYESSÄ Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajan työtä ja on arvioinnin pohjana arvioitaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Käytettäessä kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta tulee ottaa huomioon, että oppilaiden äidinkielen taidot vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten kauan he ovat viettäneet aikaa omakielisessä ympäristössä ja miten paljon he ovat saaneet oman kielensä opetusta. Lisäksi on otettava huomioon myös se, että eri kielissä on monia sellaisia erityispiirteitä, joilla on erilaisia ja erilaajuisia vaikutuksia taitojen kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjoitusjärjestelmä, jonka oppimiseen voi joissakin kielissä mennä useita vuosia, puhe- ja kirjakielen erot, kirjakielen tilanne yleensäkin sekä saman kielen eri variantit. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu yhteiseksi pohjaksi kunnissa ja kouluissa laadittaville eri kielten opetuksen suunnitelmille. Niissä tulee ottaa huomioon kunkin kielen ominaisuudet. Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 6
Puhuminen ja kuunteleminen pystyy ilmaisemaan itseään sujuvasti ja ymmärrettävästi arkipäivän viestintätilanteissa osaa loogisesti edeten kertoa omin sanoin esimerkiksi jonkin kuulemansa kertomuksen pystyy seuraamaan keskustelua, osaa kuunnella muita ja ottaa osaa keskusteluun tuntee oman kielensä puheen keskeiset sosiaaliset säännöt, esimerkiksi keskustelutavat nuorten ja aikuisten välillä sekä kielellisen kohteliaisuuden keinot. Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut oman kielensä ominaisuuksiin nähden sujuvan peruslukutaidon osaa tehdä huomioita kertomuksen juonesta, henkilöistä, ajan ja ympäristön kuvauksesta, kielestä ja keskeisistä ajatuksista lukee ja ymmärtää erityyppisiä asiatekstejä, kuten oppikirja- ja lehtitekstejä, ja osaa tiivistää sisällöstä pääasiat on kiinnostunut lukemisesta; hän lukee myös koulutuntien ulkopuolella, jos kirjallisuutta on saatavilla osaa hakea ja käyttää omakielisiä tietolähteitä, esimerkiksi (sana)kirjoja ja tietoverkkoja Kirjoittaminen hallitsee oman kielensä ominaisuuksiin nähden riittävän hyvin oikeinkirjoituksen perussäännöt kirjoittaa ymmärrettävästi tutuista aiheista osoittaa kirjoitelmissaan hallitsevansa kirjoitettuun kieleen kuuluvat rakenteet osaa laatia erilaisia tekstejä, kuten kirjeitä, mielipidetekstejä ja kertomuksia oman kulttuurinsa viestintätraditiota noudattaen Kielentuntemus tuntee äidinkielensä keskeiset rakenteet ja ominaispiirteet pystyy vertailemaan oman kielensä piirteitä suomen tai ruotsin kieleen osaa erottaa kirjakielen ja puhekielen toisistaan tuntee oman kielensä historiaa ja kielisukulaisuussuhteita on kiinnostunut äidinkielestään ja omasta kielitaustastaan ja pyrkii parantamaan äidinkielen taitoaan Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 7
Kulttuurintuntemus ja kieli-identiteetti tuntee oman kulttuuriyhteisönsä tapoja ja perinteitä ja pystyy vertaamaan niitä muiden kulttuureiden tapoihin tietää perusasiat kansansa historiasta ja sen asuinalueista tuntee mahdollisuuksien mukaan kulttuuriyhteisönsä kaunokirjallisia ja muita taiteellisia teoksia, keskeisiä kirjailijoita sekä kerrottua tarina- ja tietoperinnettä ymmärtää äidinkielen merkityksen identiteetin kehittymisessä ja arvostaa äidinkieltään ja kulttuuriaan sekä myös muita kieliä ja kulttuureita Hindin kielen opetuksen suunnitelma 2006 8