Maan viljavuus luomussa

Samankaltaiset tiedostot
Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltomaan rakenteen arviointi

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

2. MAAN VILJAVUUS 2.1 MAAN LUONTAINEN VILJAVUUS MAAN KERROKSIA

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Maan eloperäinen aines ja biologinen aktiivisuus, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.6.

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Peltomaan rakenteen arviointi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Toimiva maaperän mikrobisto

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Maan biologinen kasvukunto miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?

Maan kasvukunnon merkitys ja parantaminen, aluskasvit. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 21.2.

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Maan kasvukunto ja rakenne. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Suorakylvöseminaari 2018

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Hamppu viljelykiertokasvina

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Ravinteiden kierrätys

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Hyvän sadon perusteet: - maan rakenne. Reijo Käki ProAgria Kymenlaakso ry.

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Kompostoinnin hyödyt ja memetelmät. Erkki Vihonen, Etelä-Pohjanmaan ProAgria

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Modduksen vaikutus kasviin

Karjanlannan hyödyntäminen

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

4. RAVINNEKIERROT JA RAVINNE-

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Uudenmaan pellot vihreiksi

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Transkriptio:

Maan viljavuus luomussa -Viljavuus ja biologiset tekijät - Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus ja luomu? Mitä maan viljavuus tarkoittaa luomuviljelyn näkökulmasta? 2 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Maan kerroksia 1. 2. 3. 1. Karikekerros 2. Lahoamiskerros 3. Muruinen ruokamultakerros 4. 4. Pohjamaakerros 3 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Maan kerrosten ominaisuuksia 1. 2. 3. 4. 1. Karikekerros ei juuria kuollut eloperäinen aine suojaa maan pintakerrosta lahoaminen alkaa 2. Lahoamiskerros ei juuria vilkas eloperäinen aineen hajoaminen lima- ja humusaineiden tuotantoa 3. Muruinen multakerros pääosa juuristoa pääosa ravinteiden otosta veden ottoa aineenvaihdunta aktiivista murustamista ja humusaineiden tuotantoa 4. Pohjamaakerros pääjuuria tukevat kasvia veden ottoa ravinteiden ottoa juuret ja lierot tekevät jatkuvia huokosia elävyys ja rapautumisaste laskevat alaspäin mentäessä 4 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Viljavan maan tunnuspiirteitä: On rakenteeltaan muruista Hengittää hyvin - hyvä kaasujen vaihto Varastoi ja läpäisee vettä hyvin Hajottaa eloperäistä ainetta nopeasti Tuottaa ja varastoi ravinteita ja muita kasvuun vaikuttavia aineita Syrjäyttää haitta-aineita Puhdistaa vettä 5 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Viljava maa on: Muruista Ilmavaa Hyvin vettä läpäisevää ja varastoivaa Ravinteita runsaasti tuottavaa ja varastoivaa Haitta-aineita syrjäyttävää => Hyvä sato ja laatu =>Asianmukainen maan hoito on kestävän viljelyn edellytys Kuva Jukka Rajala 6 3.4.2012 Rajala J: Maan kasvukunto ja ravinnehuolto

Viljavan niittymaan koostumus eloperäistä ainetta; 5 % sieniä ja leviä; 40 % bakteereja ja sädesieniä; 40% maaperän mikroskooppisia pieneläimiä; 5 % Kiintoainetta; 50 % eloperäistä ainetta; 85% 7 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa ilmaa; 25 % vettä; 25 % kasvien juuria; 10 % kivennäisainetta; 95 % lieroja; 12% muita maaperäeläi miä; 5% maaperäeliöstöä; 5 %

Maan viljavuuteen vaikuttavia tekijöitä Ilmasto KASVUPAIKKA VILJELYTEKNIIKKA Maaperä viljelykierto, muokkaus, lannoitus, kasvinsuojelu Fysikaaliset Biologiset Kemialliset Maan viljavuus 8 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa Odotuksia maan viljavuudelta: Sato: määrä ja laatu Toiminnan säätely pitkällä tähtäimellä: Kestävyys ravinteikas riippumattomuus uusiutumattomista panoksista Vähäinen työntarve helppo muokata Itsesäätely rikkakasvit, taudit ja tuholaiset happamuus Ympäristö ravinnehävikkien ja eroosion minimointi Puskurikyky haitta-aineiden syrjäyttäminen

Viljavan maan tuntomerkkejä 1/2 Muruista, huokoista, ilmavaa Muokkaus helppoa Veden läpäisy- ja varastointi- kyky hyviä kuivuu nopeasti työkuntoon Poudankestävyys hyvä Märkyyden sieto hyvä Juuristo syvä ja tuuhea 9 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Viljavan maan tuntomerkkejä 2/2 Palkokasvien juurissa runsaasti juurinystyröitä Väriltään tummaa, runsaasti eloperäistä ainesta Runsaasti lieroja ja muita pieneliöitä Ravinteiden saatavuus kasveille hyvä Hyvä sato niukalla lannoituksella 10 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Viljavuusteoriat Thaer: humus ruokkii kasvit ->1800 luvun puoliväliin asti Liebig: kivennäisaineteoria kivennäisravinteet ratkaisevia maan viljavuudelle 1800 luvun puolivälistä -> Liebig: ikuinen kierto ja kestävyys tärkeitä 1870-luvulta > Preuschen: energiateoria; maa-kasvi-systeemiin virtaava energia ratkaiseva maan viljavuudelle 1980-luvulla - > 11 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Maan viljavuuden määritelmiä Viljavuus = 1. Maan kyky toimia kasvualustana ja tuottaa satoa -> staattinen, analyyttinen astiamalli 2. Maan toiminnallinen kyky tuottaa viljavuudelle ja kasvien kasvulle välttämättömiä ja hyödyllisiä tekijöitä ->dynaaminen, kokonaisvaltainen elävä systeemi Kuva Jukka Rajala 12 3.4.2012 Rajala J: Maan kasvukunto ja ravinnehuolto

Maan kasvukunto osa-alueet Biologiset tekijät Fysikaaliset tekijät Kemialliset tekijät 13 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Maan kasvukunto Biologiset tekijät Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet - pieneliöt - eloperäinen aine Fysikaaliset tekijät Kemialliset tekijät 14 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Kasvien juuristot Eri viljelykasvien juuristoissa suuria eroja Runsasjuuristoiset maata parantavia Pienijuuristoiset maata kuluttavia Juurieritteet tärkeitä ravinteiden otossa ja pieneliöstön ravintona Nurmen tiheä juuristo - luomu Kuva: Jukka Rajala 15 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Juuren osat Sivujuuri Pääjuuri Juurikarvoja Kasvupiste Pituuskasvuvyöhyke Sienijuuri Pieneliöstöä Juuren kärki 16 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Juurten tehtäviä Juurten tavoittama maatilavuus tärkeä ravinteiden ja veden otolle sekä maan rakenteelle Juuret rei ittävät ja murustavat maata Sienijuurisymbioosi auttaa kasveja veden ja ravinteiden otossa niukoissa oloissa Kuva: Jukka Rajala 17 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Peltomaan pieneliöstö -lierot Pieni kyntäjä ja muokkaaja, tuulettaja, salaojittaja Kasvien lannoittaja Maan murustaja Terveyden hoitaja Lierot 18 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Lierot Lieroja 10-1000 kg/ha Lierojen lanta N-P-K 4-7-11 Tuottavat lantaa painonsa verran päivässä Menestymiseen vaikuttaa: myrkytön ympäristö maan hyvä rakenne runsaasti hyvälaatuista ravintoa Kuva: Jukka Rajala 19 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Peltomaan pieneliöstön määriä Elopaino kg/ha Optimimassa kg/ha Bakteereita 500 5 000 Sienirihmastoa 1 000 10 000 Sädesieniä 200 5 000 Alkueläimiä 30-200? Sukkulamatoja 2-50 200 Punkkeja 3-20 100 Hyppyhäntäisiä 2-20? Änkyrimatoja 5-50? Hyönteistoukkia 10-100? Kovakuoriaisia 5-50 200 Hämähäkkejä 2-10 10 Tuhatjalkaisia 2-10 20 Lieroja 10-10 000 4 000 Yhteensä 2-3 t/ha 20-30 t/ha Huhta ym. 1978, Brauns 1968 20 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

PIENELIÖSTÖN TEHTÄVÄT Eloperäisen aineen hajotus Maan murustaminen ja muokkaus Tautien ehkäisy, terveyden ylläpito Haitta-aineiden sitominen/ hajottaminen Ravinteiden vapautuminen Biologinen N-sidonta energia CO 2 CO 2 NO 3, PO 4, K, Ca ilma-aineet tautien syrjäyttäminen kasvuaineet humuksen valmistus työ maan hengitys ravinteiden vapautuminen, kierrätys murustaminen maan terveys kasvien kasvu kestohumus Ravinteiden kierrätys 21 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Typen kierto Ammoniakin haihtuminen NOx haihtuminen Lanta Satojätteet Denitrifikaatio Biologinen N-sidonta ELOPERÄISEEN AINEKSEEN SITOUTUNUT TYPPI Helposti hajoava Hitaasti hajoava eloperäinen aine eloperäinen aine Nitraattityppi Nitraatin huuhtoutuminen 2012 Ammoniumtyppi 22 Rajala J. Maan viljavuus luomussa Aminohapot

Pellavan sato, suhdeluku Sienijuuri ja pellavan kasvu ja tehokkuus % 140 130 120 Esikasvi 1996 Ohra Sato ilman Sienijuurta MTT Omavaraisviljelykoe Sato Sienijuuren kanssa 110 100 90 80 70 60 50 40 Esikasvi 116 100 14 86 Tavanomainen 100 14 Omavarainen A B C D Kaura Hernekaura 64 93 31 NPK NPKx0,5 Viherlann 23 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa 73 106 31 Viherlann kompostoitu

Kukkonen ja Vestberg 2002 Viljelytavan vaikutus lieroihin 24 3.4.2012 Rajala J: Maan kasvukunto ja ravinnehuolto

Maan eloperäinen aine - multavuus Kivennäisaine + eloperäinen aine + pieneliöstö => ruokamulta Erittäin tärkeä useimpien kivennäismaiden viljavuuden parantaja Kivennäismaissa yleensä 5-7 % painosta Optimi noin kaksinkertainen, 12-15 % Paksu ruokamultakerros Vanhaa voimaa 25 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Maan multavuus Mihin suuntaan maan multavuus muuttuu? 26 Erittäin runsasmultainen hietasavi 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Erviö ym 1995 HY Mli Rajala 2003 Muokkauskerroksen multavuuden muutos % MTT:n 10 koeasemaa, vv. 1960-91 JKA PTL LOU 1 LOU 2 SAT 1 SAT 2 HÄM 1 HÄM 2 KYM 1 KYM 2 ESA KAR PSA 1 PSA 2 TIKK AS AS HtS HsS LjS KHt HtS HHk shk HsS AS HtMr HHt HtS skht -40,4-43,8-41,4-36,1-21,8-20,4-21,9-27,8-24,4-20,8-31,0-16,0-19,5-2,6 1 2 3 4 9 8 7 6 5 4 3 2 1 7 27 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa -50,0-40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0

Maan multavuus Vähenee, kun Nurmi puuttuu viljelykierrosta Eloperäinen lannoitus puuttuu Käytetään suuria määriä väkilannoitteita Heikko kasvu Lisääntyy, kun Nurmea mukana viljelykierrossa Eloperäinen lannoitus (lanta) Ei käytetä väkilannoitteita Hyvä kasvu 28 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa

Kasvit Eloperäisellä aineksella edullinen vaikutus Pieneliötoiminta Ravinteet Vesitalous Rakenne Viljelyn helpottaja 29 2012 Rajala J. Maan viljavuus luomussa