KIRJALLINEN KYSYMYS 499/2008 vp Jalkaterapeuttien antaman hoidon saaminen Kelan korvausten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Jalkaterapia on Suomessa uusi ja nopeasti kehittyvä koulutusala. Ensimmäiset jalkaterapeutit valmistuivat Helsingin ja Rovaniemen ammattikorkeakouluista vuonna 1999. Tämän kevään yhteishaussa aloituspaikkoja oli 28. Jalkaterapeutti on 210 opintopisteen ja noin 3,5 vuotta kestävän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut terveydenhoitoalan asiantuntija. Jalkaterapeutin tehtävänä on edistää ja ylläpitää ihmisten liikkumis-, työ- ja toimintakykyä jalkojen terveyden ja kunnon osalta. Jalkaterapeutin erityisosaamiseen kuuluvat mm. alaraajan biomekaaniset tutkimukset, yksilöllisten tuki- ja kevennyspohjallisten valmistus, fysikaaliset hoidot, alaraajahieronta, nivelten mobilisointi, toiminnallisten harjoitteiden ja passiivisten venytysten ohjaus, kliininen jalkaterapia sekä erityisryhmien, kuten diabeetikoiden, reumaatikoiden ja lasten, jalkaterapia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä diabeteksen lisääntyminen lisäävät jalkaterapian tarvetta jatkuvasti. Jalkaterapeutti toimii erityisosaajana diabeetikoiden jalkojenhoidossa ja on erityisasemassa tunnistamassa diabeetikoiden riskijalkoja ja hoitamassa näitä. Myös kuntoliikunta ja urheilu lisäävät alaraajojen ylirasitusta ja vammautumista. Väestön ikääntyminen sekä tutkimusten mukainen lasten jalkaterveyden heikkeneminen lisäävät myös osaltaan jalkaterapiapalvelujen tarvetta. Käytännössä jalkaterapeutti työskentelee erilaisten alaraajaongelmien parissa itsenäisenä ammatinharjoittajana, toisen palveluksessa sosiaali- ja terveysalalla tai kunnallisella sektorilla. Ammatinharjoittamisen ongelmana on kuitenkin se, että vaikka jalkaterapeuttien (AMK) koulutustaso vastaa fysioterapeutin ja sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnon tasoa, on jalkaterapeuttien ammattiryhmän antama hoito jäänyt kokonaan Kelan korvausten ulkopuolelle. Tämä konkretisoituu käytännössä siten, että tullessaan lähetteellä jalkaterapeutin vastaanotolle asiakkaalla ei ole mahdollisuutta hakea Kelalta korvausta hoidosta, vaikka kyseessä on alaraajoihin erikoistunut hoitaja. Tämä johtaa siihen, että asiakas tilaa ajan jalkaterapeutin sijasta fysioterapeutilta, jonka antama hoito kuuluu Kelan korvausten piiriin. Jalkaterapeutit menettävät asiakkaansa kohtalaisen usein fysioterapeuteille, eikä tämä luo kannusteita työhön ja yrittämiseen. Jalkaterapeuttien antama hoito tulee pikimmiten saadan Kelan korvausten piiriin ja turvata näin ammattiryhmän mahdollisuus oman ammattinsa harjoittamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että jalkaterapeuttien (AMK) antama hoito saadaan Kelan korvausten piiriin ja turvataan näin jalkaterapeuttien ammatinharjoittaminen erilaisten alaraajaongelmien asiantuntijoina? Versio 2.0
Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2008 Päivi Räsänen /kd 2
Ministerin vastaus KK 499/2008 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 499/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että jalkaterapeuttien (AMK) antama hoito saadaan Kelan korvausten piiriin ja turvataan näin jalkaterapeuttien ammatinharjoittaminen erilaisten alaraajaongelmien asiantuntijoina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sairausvakuutuslain perusteella vakuutetulla on oikeus saada korvausta yksityisessä terveydenhuollossa annetusta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista. Vakuutetulla on oikeus korvaukseen tarpeellisista sairauden, raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista. Vakuutetulle sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan siltä osin kuin ne tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisivat tulleet vakuutetulle maksamaan. Tarpeellisena sairaanhoitona pidetään yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa. Ennalta ehkäisevää hoitoa ei sairaanhoitovakuutuksen mukaan korvata lukuun ottamatta suun terveyttä edistäviä toimenpiteitä hammashoidossa. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän lähtökohtana on, että korvattavan hoidon on antanut lääkäri tai hammaslääkäri taikka korvattava hoito perustuu lääkärin tai hammaslääkärin antamaan määräykseen. Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito on korvattavaa, kun tutkimuksen on tehnyt tai hoidon on antanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö tai kun toimenpide on tehty yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Sairausvakuutuslaissa määritellään tyhjentävästi, ketkä ovat sairausvakuutuslaissa tarkoitettuja asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneita muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näitä ovat sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, erikoishammasteknikko ja psykologi, joille Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattiaan laillistettuina ammattihenkilöinä. Jalkaterapeutti ei ole sairausvakuutuslain mukainen muu terveydenhuollon ammattihenkilö, joten jalkaterapeutin antamaa hoitoa ei korvata sairausvakuutuksesta. Sairausvakuutuslain mukaisena tarpeellisena fysioterapiana pidetään yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa. Lääkärin määräämänä fysioterapiana korvataan terapeuttinen käsittely ja muu fysikaalinen hoito edellyttäen, että hoidon on antanut fysioterapeutti tai hoito on annettu yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa tarkoitetussa fysioterapiapalveluja tuottavassa terveydenhuollon toimintayksikössä. Fysioterapian kuten muunkin lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon tulee perustua potilaan esitietoihin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Vakuutetun oma-aloitteinen hakeutuminen sairausvakuutuslaissa tarkoitetun muun terveydenhuollon ammattihenkilön tutkittavaksi tai hoidettavaksi ei oikeuta sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen minkään ammattiryhmän osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä selvitti vuosina 2006 2007 sairaanhoitovakuutuksen kehittämistarpeita. Työryhmä katsoi, että sairaanhoitokorvauksia tulee jatkossakin maksaa tarpeellisen sairaanhoidon, 3
Ministerin vastaus raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista. Työryhmä arvioi myös sairausvakuutuksen laajentamista koskemaan uusia ammattihenkilöitä. Työryhmä päätyi ehdottamaan suuhygienistin antaman hoidon korvaamista sairausvakuutuksesta yksityisessä terveydenhuollossa toimivan hammaslääkärin määräämänä. Hallitus seuraa sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämistarpeita. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 499/2008 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 499/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Vad ämnar regeringen göra för att den vård som fotterapeuter (YH) ger ska omfattas av FPA-ersättningen och för att på så sätt trygga fotterapeuternas yrkesutövning såsom specialister när det gäller olika problem i de nedre extremiteterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med stöd av sjukförsäkringslagen har en försäkrad rätt att få ersättning för kostnaderna för nödvändig sjukvård inom den privata hälso- och sjukvården. En försäkrad har rätt att få ersättning för nödvändiga utgifter för sjukdomar samt för graviditet och förlossning. En försäkrad ersätts för kostnaderna för sjukvård till det belopp kostnaderna för vården skulle ha uppgått till för den försäkrade med undvikande av onödiga kostnader, men utan äventyrande av den försäkrades hälsa. Som nödvändig sjukvård betraktas vård enligt allmänt godkänd, god vårdpraxis. Preventiv vård ersätts inte enligt sjukvårdsförsäkringen med undantag av sådana åtgärder inom tandvården som främjar munhälsa. Utgångspunkten för ersättningssystemet inom sjukförsäkringen är att den vård som ersätts har getts av en läkare eller tandläkare eller att den vård som ersätts har föreskrivits av en läkare eller tandläkare. Undersökningar och vård som föreskrivits av läkare eller tandläkare ska ersättas, om undersökningen har utförts eller vården getts av en annan yrkesutbildad person inom hälsooch sjukvården eller om åtgärden har vidtagits vid en verksamhetsenhet inom den privata hälsooch sjukvården. I sjukförsäkringslagen anges på ett uttömmande sätt vilka som är sådana andra yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården med behörig yrkesutbildning. Sådana personer är sjukskötare, hälsovårdare, barnmorskor, fysioterapeuter, laboratorieskötare, specialtandtekniker och psykologer som av Rättsskyddscentralen för hälsovården beviljats rätt att utöva sina yrken som legitimerade yrkesutbildade personer. En fotterapeut är inte en sådan annan yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården som avses i sjukförsäkringslagen, och därför ersätts inte vård som ges av en fotterapeut från sjukförsäkringen. Som nödvändig fysioterapi enligt sjukförsäkringslagen betraktas vård enligt allmänt godkänd, god vårdpraxis. Såsom av läkare föreskriven fysioterapi ersätts terapeutisk behandling samt annan fysikalisk vård, förutsatt att vården har getts av en fysioterapeut eller att vården har getts vid en sådan verksamhetsenhet inom hälsooch sjukvården som tillhandahåller fysioterapitjänster och som avses i lagen om privat hälsooch sjukvård. Fysioterapi, liksom också andra undersökningar och annan vård som föreskrivits av läkare, ska basera sig på patientens anamnes och en klinisk undersökning som utförts av en läkare. Om en försäkrad på eget initiativ söker sig till undersökning eller vård hos en sådan annan yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården som avses i sjukförsäkringslagen, berättigar detta inte till ersättning enligt sjukförsäkringslagen i fråga om någon yrkesgrupp. Den arbetsgrupp för utvecklande av sjukförsäkringens sjukvårdsförsäkring som tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet utredde åren 5
Ministerns svar 2006 2007 behovet av att utveckla sjukvårdsförsäkringen. Arbetsgruppen ansåg att ersättningar för sjukvård också i fortsättningen ska betalas för kostnader för nödvändig sjukvård och vid graviditet och förlossning. Arbetsgruppen övervägde också en utvidgning av sjukförsäkringen till att även gälla nya grupper av yrkesutbildade personer. Arbetsgruppen gick in för att föreslå att vård som ges av en munhygienist ska ersättas från sjukförsäkringen om vården föreskrivits av en tandläkare inom den privata hälsooch sjukvården. Regeringen följer behovet av att utveckla sjukförsäkringens sjukvårdsförsäkring. Helsingfors den 25 juni 2008 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 6