SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO ALUEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kylä/ Kaupunginosa 7 Itäinen Kirkonsalmi 2. Kohde VANHAN KIRKON ALUE 5. Omistaja(t) Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä, Iisalmen ortodoksinen seurakunta 3. Numero 298 6. ALUEEN JA ALUEELLA OLEVIEN RAKENNUSTEN KUVAUS JA HISTORIA Iisalmen seurakunta erotettiin omaksi seurakunnakseen Kuopiosta 1627. Nykyinen vanha kirkko (1) on rakennettu 1779, mutta saanut nykyisen asunsa 1927. Tapuli (2) on rakennettu 1750-luvulla. Vanhin kirkkotarha lienee sijainnut kirkon lounais- ja länsipuolella. 1840 pidetyssä rovastintarkastuksessa todettiin, että hautausmaata ympäröi kaunis, turpeella katettu kiviaita. Kirkkotarhaa laajennettiin 1800-luvulla useasti. 1903 rakennettiin hautausmaan eteläpäähän rakennusmestari P.J. Pitkäsen suunnittelema goottilaisvaikutteinen puinen paarihuone, ullakko (3). Hautausmaata laajennettiin 1927 arkkitehti Rafael Blomstedtin laatiman yleissuunnitelman mukaan. Siihen sisältyi mm. runsaasti puuistutuksia luomaan hautausmaalle ylevää tunnelmaa. Hautausmaiden Ystävät ry:n toimitusjohtaja taiteilija Ilmari Wirkkala laati 1936 koko hautausmaan kunnostusehdotuksen. Hautausmaalla on useita muistomerkkejä, mm. Juhani Ahon hautamuistomerkki vuodelta 1930. Korkokuvan on suunnitellut taiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Vanhan hautausmaan uudemmassa osassa sijaitsee sodissa 1939-44 kaatuneiden sankarihauta-alue, joka toteutettiin arkkitehti Rafael Blomstedtin 1948 laatiman yleissuunnitelman pohjalta. Kaarimuurien rajaamalle seremonia-aukiolle sijoitettiin graniittiristi. Iisalmen ortodoksinen seurakunta osti hautausmaaksi Iisalmen maaseurakunnalta 1960 vanhan kirkon hautausmaahan rajoittuvan maa-alueen. Hautausmaan nimeksi tuli Rauhanlehto. Siunauskappelin (4) suunnitteli kilpailuehdotuksen pohjalta arkkitehti Rafael Blomstedt 1952. Ns. Iso pappila rakennettiin kirkkoherran virkataloksi 1797-98 kirkonrakennusmestari Simon Silvénin johdolla Kirkonsalmen rannalle. Rakennus oli pohjakaavaltaan karoliininen, mansardikattoinen ja julkisivuiltaan kustavilaistyylinen. Pappila oli merkittävä kulttuuripaikka, jossa vierailivat kuningas Kustaa IV Adolf (1802) ja keisari Aleksanteri I (1819) sekä monet suomalaiset kuuluisuudet kuten Paavo Ruotsalainen, J.V. Snellman ja Elias Lönnrot. Säveltäjä Karl Collan vietti pappilassa lapsuutensa. Kirjailija Juhani Ahon isä Theodor Brofeldt oli rovastina Isossa pappilassa 1883-1914. Juhani Aholla oli rakennuksessa nimikkoullakkokamari. Seurakunta myi rakennuksen Iisalmen maalaiskunnalle, joka rakensi vanhainkodin pappilan viereen. Pappila purettiin 1966 ja se siirrettiin Seurasaareen. Pappilan pihapiiriin kuului runsaasti rakennuksia, joista ainoastaan kivinavetta (5) on jäljellä. Kirkkotarhasta johtaa Ison pappilan paikalle koivukuja (6). Suomen sodan Lohtajan aseleposopimuksen mukaisesti (1808) Sandelsin oli luovuttava Paloisten jo rakennetuista asemista. Aselepolinja kulki Iisalmen kirkon kohdalla. 7. ERIKSEEN LUETTELOIDUT KOHTEET (suluissa oleva numero viittaa kohteen inventointikorttiin) 1. Vanha kirkko (208) 2. Kellotapuli (201) 3. Paarihuone (203) 4. Siunauskappeli (206) 5. Vanhan pappilan kivinavetta (230)
8.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Sijoittuu pääosin alueelle, joka on - Valtioneuvoston päätöksellä (2009) osoitettu Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Valtakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laadinta aloitettu 2014. 9. LUETTELOINTIPERUSTE Vanhan kirkon alue liittyy keskeisesti luterilaisen kirkon historiaan ja muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden. Kirkon torni ja kellotapuli ovat tärkeitä maamerkkejä maisemassa. Vanha kirkko ja Kellotapuli edustavat 1700- ja 1800-lukujen kirkkoarkkitehtuuria ja Siunauskappeli 1950- luvun arkkitehtuuria. Hautausmaalla sijaitsevat monien merkittävien henkilöiden haudat. 10. Rakennushistoriallinen 11. Historiallinen x 12. Maisemallinen x x Kohteen laajuus: Taajamanäkymä Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Vanha kirkko ja kellotapuli edustavat 1700- ja 1800-lukujen kirkkoarkkitehtuuria ja arkkitehti F.A Sjöströmin ja arkkitehti Rafael Blomstedtin tuotantoa. Historiallinen: Liittyy keskeisesti luterilaisen kirkon historiaan. Hautausmaalla sijaitsevat monien merkittävien henkilöiden haudat. Maisemallinen: Muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden. Kirkon torni ja kellotapuli tärkeitä maiseman maamerkkejä. Kohteen merkittävyys: Valtakunnallinen 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS
14. VALOKUVAT 15. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Ylä-Savon kirkot Iisalmen entisen pitäjän historia 17. SUULLISTA TIETOA ANTANEET 16. LIITTEET 18. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-407-881-1 6. Koordinaatit 7. Osoite Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi 9. RAKENNUKSEN KUVAUS 2. Kohde Vanha kirkko (nyk. Kustaa Aadolfin kirkko) 5. Kohdetyyppi 3. Numero 208 8. Omistaja ja omistajan osoite Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä Ilvolankatu 14 b, 74100 Iisalmi Rakennus n:o Nyk. käyttö kirkko Alkup. käyttö kirkko Rak.aika 1779 (1877,1909,1927) Suunnittelija (rakennusmestari Simon Silvén), arkkitehti F.A. Sjöström, arkkitehti Rafael Blomstedt Kerrosluku 1 Perusta luonnonkivi, muurattu Runko hirsi Kattomuoto aumakatto, keskiosassa kaarikatto Kate konesaumattu pelti Vuoraus vaakapontti Ulkovärit vaalea ruskea/ valk. listat Kunto hyvä Erityispiirteet 10. RAKENNUSHISTORIA Iisalmen kirkkopitäjä muodostettiin 1600-luvun alkupuolella Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista. Ensimmäisen 1627 rakennetun kirkon poltti salama. Uusi, 1700 valmistunut kirkko osoittautui pian ahtaaksi. Kolmas kirkko rakennettiin 1779 ja otettiin käyttöön seuraavana vuonna. Tukholmasta saatiin kirkon piirustukset, joita kalajokinen rakennusmestari Simon Jylkkä-Silvén noudatti varsin vapaamuotoisesti. Sisustukset teki puuseppämestari Zacharias Åhman. Kirkon alkuperäisiä rakenteita ei tunneta, koska rakennusta on muutettu myöhemmissä korjauksissa perusteellisesti. Kesällä 1840 vuorattiin ulkoseinät. 1870-luvulla todettiin kirkon jälleen kaipaavan korjausta eikä kirkon torniakaan pidetty kaunistuksena. Korjausehdotuksen eli täydellisen ajanmukaistamisen laati arkkitehti Frans Anatolius Sjöström 1876. Kirkkosalin holvit, lehterit, ovet ja ikkunat uusittiin. Keskitornin yläosaan tehtiin kapea, korkea huippu. Urut tilattiin 1883 Zachariassenilta Uudestakaupungista. Niiden julkisivu tehtiin arkkitehti F.A Sjöströmin piirustusten mukaan. Alexandra Fosterus-Såltin maalasi 1886 alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen. Kirkko muutettiin valurautauuneilla lämmitettäväksi 1899 arkkitehti Josef Stenbäckin ehdotuksen mukaan. Paanukatto korvattiin galvanoidulla rautapellillä 1909. Kirkkosalia uudistettiin seuraavan kerran arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnitelmien mukaan 1926 kustavilaiseen tyyliin seuraten paikoin kirkon arkistossa olleita vanhoja sommitteluja. Lehtereistä löydettiin maalaukset, jotka puhdistettiin. Ne oli todennäköisesti tehnyt maalarimestari Johan Fredrik Scheiderman vuosina 1785-88. Uuden maalauskoristelun suoritti Antti Salmenhaara. Saarnastuoli tehtiin Blomstedtin piirustusten mukaan. Suunnitelma sisälsi ehdotukset myös ulkoisen rakennustyylin eheyttämisestä : keskitornin muuttamisesta, ulkoseinien koristeaiheiden poistamisesta, ikkunoiden muuttamisesta sekä seinäpilastereiden rakentamisesta. Kirkko sähköistettiin 1962. Lämmitys muutettiin kuumailmapuhalluslämmitykseksi. Kirkon sisämaalaus uusittiin 1968 rakennuskonservaattori Thorvald Lindgvistin laatiman ehdotuksen mukaan, jossa noudstettiin vuoden 1927 värisävyjä. Kirkon ja tapulin viimeisin ulkomaalaus on vuodelta 1987. Kangasalan Urkutehdas teki urkuihin 1976 perusteellisen korjauksen. Kirkossa tehty v. 2003 sisäpuolen korjaus, jossa muutoksia tehtiin sakastiin ja alttaripäätyyn. Ulkopuolelle rakennettiin invaluiska ja sakastin sisäänkäynnin katos uusittiin. Kirkon yläkertaan avautui kesällä 2004 Kirkkomuseon perusnäyttely, joka esittelee vuonna 1627 perustetun Iisalmen seurakunnan vaiheista sekä kirkon vaikutuksesta seurakuntalaisten elämään ennen ja nyt. Perusnäyttelyyn kuuluu mm. seurakunnan perustamisvuonna Tukholmasta hankittu kirkonkello sekä osa Johan Fredrik Scheidermanin 1780-luvulla maalaamista maalauksista, jotka paljastuivat Vanhan kirkon lehterinkaidelaudoituksen alta kirkon korjaustöiden
yhteydessä vuonna 1927. Löydetyistä maalauksista 20 on sijoitettu takaisin Vanhan kirkon lehterinkaiteisiin. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Lähistöllä on tapuli 1700-luvun alkupuolelta, siunauskappeli 1950-luvulta, kirkkotarha sekä entisen Ison pappilan suuntaan johtava koivukuja. Ympärillä on avoimia peltoalueita ja hautausmaa. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennus - Suojeltu Kirkkolailla. - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) rakennussuojelukohde. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) sr-merkintä. - Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laadinta aloitettu 2014. Alue - Valtioneuvoston päätöksellä (2009) osoitettu Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Valtakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 13. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus edustaa 1700-1800-lukujen kirkkoarkkitehtuuria ja on osa luterilaisen kirkon Pohjois-Savon historiaa. Kirkko sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Kohteen laajuus: Rakennus, osa kokonaisuutta, maisemapiste 14. Rakennushistoriallinen x 15. Historiallinen x 16. Maisemallinen x Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Edustaa 1700-1800-lukujen kirkkoarkkitehtuurin eri tyylisuuntauksia ja arkkitehti F. A. Sjöströmin ja Rafael Blomstedtin tuotantoa. Historiallinen: Liittyy luterilaisen kirkon Pohjois-Savon historiaan. Maisemallinen: Sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja on yhdessä tapulin kanssa hallitseva maamerkki avoimessa peltomaisemassa. Kohteen merkittävyys: Valtakunnallinen 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS
18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA Rafael Blomstedt 1927 19. VALOKUVAT
20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Ylä-Savon kirkot. Suomen kirkot 19 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Iisalmen seurakunta/ Katariina Bergbacka 21. LIITTEET 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 2. Kohde Kellotapuli 5. Kohdetyyppi 140-407-881-1, 140-407-18-339 6. Koordinaatit 7. Osoite Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi 9. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 3. Numero 201 8. Omistaja ja omistajan osoite Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä Ilvolankatu 14 b, 74100 Iisalmi Rakennus n:o Nyk. käyttö kellotapuli Alkup. käyttö kellotapuli Rak.aika 1700-luvun puoliväli Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta luonnonkivi, osittain muurattu Runko hirsi Kattomuoto kaarikatto Kate konesaumattu pelti Vuoraus vaakapontti Ulkovärit julkisivut vaalean ruskeat, katto musta Kunto hyvä Erityispiirteet pohjalainen renessanssitapuli 10. RAKENNUSHISTORIA Vanhan kirkon kellotapulilla on ollut ainakin yksi edeltäjä. Tapuli rakennettiin 1700-luvun puolivälissä. Mikael Toppelius maalasi sen 1756. Kirkon korjauksen yhteydessä päätettiin kellotapulikin uudistaa 1877 Johannes Storen ehdottamalla tavalla. Ulkovuoraus uusittiin ja sisäänkäyntien päälle tehtiin kolmiosaiset ikkunat. 1909 tapuli katettiin pellillä. Tapuli on tyypiltään ns. pohjalainen renessanssitapuli. Pohjakerroksessa on pohjois-eteläsuuntainen läpikäytävä, jonka laipiona on tasalakinen, loivasti kaartuva lautaholvi. Kaartuvan vesikaton yläpuolella kohoaa 4-kulmainen kellohuone. Tapulissa on tilaa 3 kellolle. Ylimpänä on 8-kulmainen lanterniini ja siitä nouseva viirintanko, johon on kiinnitetty risti ja kirkonkukko. Tangon varressa on puolipallo. Rakennusmestarina on todennäköisesti ollut Anders Brovall. Kellot uusittu v. 2003. Vanhat kellot 1600 luvulta ovat esillä kirkon museossa. Kellotapuli varustettu spinkler-laitteistolla v.2003. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Vieressä on v. 1779 valmistunut Iisalmen Vanha kirkko, siunauskappeli 1950-luvulta, kirkkotarha sekä entisen Ison pappilan suuntaan johtava koivukuja. Ympärillä on avoimia peltoalueita ja hautausmaa. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennus - Suojeltu Kirkkolailla. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) sr-merkintä. - Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laadinta aloitettu 2014. Alue - Valtioneuvoston päätöksellä (2009) osoitettu Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Valtakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
13. LUETTELOINTIPERUSTE Pohjalainen renessanssitapuli, joka edustaa 1700-1800-lukujen rakennustekniikkaa. Rakennus liittyy luterilaisen kirkon Pohjois-Savon historiaan. Rakennus sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla vanhan kirkon alueella ja hallitsee yhdessä vanhan kirkon kanssa ympäröivää avointa peltomaisemaa. 14. Rakennushistoriallinen x 15. Historiallinen x 16. Maisemallinen x Kohteen laajuus: Rakennus, osa kokonaisuutta, maisemapiste Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Pohjalainen renessanssitapuli, joka edustaa 1700-1800-lukujen rakennustekniikkaa. Historiallinen: Liittyy luterilaisen kirkon Pohjois-Savon historiaan. Maisemallinen: Sijaitsee maisemallisesti merkittävällä Vanhan kirkon alueella ja hallitsee yhdessä vanhan kirkon kanssa ympäröivää avointa peltomaisemaa. Kohteen merkittävyys: Valtakunnallinen 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS 18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA
19. VALOKUVAT 20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Ylä-Savon kirkot. Suomen kirkot 19 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Iisalmen seurakunta/ Katariina Bergbacka 21. LIITTEET 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 2. Kohde Siunauskappeli 5. Kohdetyyppi 140-407-18-339 6. Koordinaatit 7. Osoite Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi 9. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 3. Numero 206 8. Omistaja ja omistajan osoite Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä Ilvolankatu 14 b, 74100 Iisalmi Rakennus n:o Nyk. käyttö siunauskappeli Alkup. käyttö siunauskappeli Rak.aika 1952 Suunnittelija arkkitehti Rafael Blomstedt Kerrosluku 1 Perusta betoni Runko lauta Kattomuoto satulakatto Kate tiili Vuoraus poimutettu alumiinipelti Ulkovärit julkisivut vaalean harmaat, katto punainen Kunto hyvä Erityispiirteet 10. RAKENNUSHISTORIA 1946 järjestettiin suunnittelukilpailu seurakunnan siunauskappelista. Sen voitti arkkitehti Rafael Blomstedtin ehdotus. Rakentamaan päästiin tarvikepulasta johtuen vasta 1949. Piispa Eino Sormunen vihki kappelin 1952. Siunauskappeli on rakennettu piirurungoilla laudoista. Julkisivut oli alkuaan rapattu valkoiseksi. Pääsisäänkäynnin yläpuolella on taiteilija Yrjö Rosolan (Rosvall) piirtämä keraaminen veistos Hyvä paimen. Kappeliin liittyy matala katoksellinen siipiosa, jossa on omaisten huone ja sakaristo. Kappelin lautaholvia kannattavat pylväät, joissa on lehdykkäkapiteelit. Kuoriosa on puolipyöreä. 1969 ulkoseinät eristettiin polyuretaanilla ja 1975 pinnoitettiin rakennukseen sopimattomilla valkoisilla alumiinilevyillä. 1994 kappelia kunnostettiin ja maalattiin ulko- ja sisäpuolelta. Siunauskappelia on laajennettu vuonna 2000. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Lähiympäristössä ovat vanha kirkko, tapuli ja kirkkotarha. Kappeli on näkyvällä paikalla peltoaukean laidalla. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennusta ei ole suojeltu. - Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laadinta aloitettu 2014. Alue - Valtioneuvoston päätöksellä (2009) osoitettu Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Valtakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
13. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennuksella on maisemallista arvoa ja se on osa vanhan kirkon, tapulin ja kirkkotarhan muodostamaa arvokasta kokonaisuutta. Rakennus tulisi julkisivujen osalta palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. 14. Rakennushistoriallinen x 15. Historiallinen 16. Maisemallinen x Kohteen laajuus: Rakennus, osa kokonaisuutta Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Edustaa arkkitehti Rafael Blomstedtin tuotantoa. Maisemallinen: Sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla osana vanhan kirkon ja hautausmaan alueen kokonaisuutta. Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS 18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA
19. VALOKUVAT 20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Ylä-Savon kirkot. Suomen kirkot 19 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Iisalmen seurakunta/ Katariina Bergbacka 21. LIITTEET 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 2. Kohde Paarihuone 5. Kohdetyyppi 140-407-881-1 6. Koordinaatit 7. Osoite Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi 9. RAKENNUKSEN KUVAUS MUSEOVIRASTO 3. Numero 203 8. Omistaja ja omistajan osoite Ylä-Savon evankelisluterilainen seurakuntayhtymä Ilvolankatu 14 b, 74100 Iisalmi Rakennus n:o Nyk. käyttö Alkup. käyttö paarihuone Rak.aika 1903 Suunnittelija rkm P. J. Pitkänen Kerrosluku 1 Perusta lohkottu kivi Runko hirsi Kattomuoto satulakatto Kate konesaumattu pelti Vuoraus vaakapontti ja pystypontti Ulkovärit julkisivut vaalean kerman väriset, listat vaalean ruskeat Kunto hyvä Erityispiirteet goottilaisvaikutteinen 10. RAKENNUSHISTORIA Puinen paarihuone, ullakko, rakennettiin hautausmaan eteläpäähän 1903 kuopiolaisen rakennusmestari P.J. Pitkäsen laatimien piirustusten mukaan. Rakennuksen sivuilla oli komerot lapioiden ja kantoliinojen säilyttämistä varten. Rakennuksen julkisivut ovat goottilaisvaikutteiset. Räystäitä kannattelevat koristeelliset konsolit. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Rakennus sijaitsee kirkkotarhan etelälaidalla. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) Rakennus - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) sr-merkintä. - Alueella ei ole asemakaavaa. Asemakaavan laadinta aloitettu 2014. Alue - Valtioneuvoston päätöksellä (2009) osoitettu Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Valtakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. 13. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus kuuluu vanhan kirkon ja kirkkotarhan arvokkaaseen alueeseen ja edustaa 1900-luvun alun goottilaisvaikutteista kirkollista arkkitehtuuria. Kohteen laajuus: Rakennus, osa kokonaisuutta 14. Rakennushistoriallinen x 15. Historiallinen 16. Maisemallinen x Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Edustaa 1900-luvun alun goottilaisvaikutteista kirkollista arkkitehtuuria. Maisemallinen: Osa hautausmaan ja Vanhan kirkon arvokasta aluetta. Kohteen merkittävyys: Valtakunnallinen
17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS 18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 19. VALOKUVAT 20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 21. LIITTEET Ylä-Savon kirkot. Suomen kirkot 19 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-7-453-5 6. Koordinaatit 7. Osoite Auringonkehrä 5, 74120 Iisalmi 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o Nyk. käyttö Alkup. käyttö navetta Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 Perusta lohkottu kivi Runko lohkottu kivi Kattomuoto satulakatto Kate Vuoraus kivi, pystylaudoitus (yläosassa) Ulkovärit tumma ruskea (laudoitus) Kunto hyvä Erityispiirteet 2. Kohde Vanhan pappilan kivinavetta 5. Kohdetyyppi 3. Numero 230 8. Omistaja ja omistajan osoite RSJ-Haus Oy, Kivirannantie 4, 74130 Iisalmi 10. RAKENNUSHISTORIA Iisalmen seurakunta erotettiin omaksi seurakunnaksi Kuopiosta vuonna 1627. Iisalmen pappila, ns. Iso pappila rakennettiin kirkkoherran virkataloksi 1797-98 Kirkonsalmen rannalle kirkonrakennusmestari Simon Silvénin johdolla. Pappila oli alkuperäisessä asussaan taitekattoinen, kustavilaista rakennustyyliä edustava rakennus. Pappila purettiin ja siirrettiin 1967 Seurasaareen. Pappilan pihapiiriin kuului runsaasti rakennuksia, joista ainoastaan kivinavetta on jäljellä. Vuoden 1734 katselmuksessa olivat pihapiirissä asuinrakennukset pihan pohjois- ja eteläsivuilla, savutupa itäsivulla, vaateaita, vilja-aitta, mallashuone, riihi, sauna, talli, vanha navetta ja rehulato. Rannassa oli uimahuone. Iso Pappila siirtyi maalaiskunnan omistukseen 1957 ja kaupunkiliitoksen jälkeen 1969 kaupungille. Navettarakennus, Kivilinna, siirtyi 1978 nuorisolautakunnan hallintaan, jolloin siellä tehtiin korjauksia. Navetassa toimi aiemmin kurssikeskus, sen jälkeen huonekaluliikkeen varasto. Rakennus toimi järjestökäytössä 2011 saakka, jolloin rakennus myytiin yksityiselle toimijalle. Kirkkotarhasta johtaa Ison pappilan paikalle koivukuja. 1964 navetan länsipuolelle rakennettiin Iisalmen maalaiskunnan uusi vanhainkoti Aurinkokello, jonka suunnitteli arkkitehti Esko Laitinen. 11. LÄHIYMPÄRISTÖ Vanhaa kivinavettaa ympäröivät kerrostalot. Länsipuolella on Kirkonsalmen vanhainkoti. Kivinavetta jää ympäröivän asutuksen puristukseen. 12.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) - Pohjois-Savon maakuntakaavassa (2011) Maakunnallisesti arvokas alue. - Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa (2007) sr-merkintä. - Asemakaavassa (AK 197/20.6.1985) sr-merkintä.
13. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennus liittyy Iisalmen seurakunnalle merkityksekkään Ison pappilan historiaan. Kohteen laajuus: Rakennus 14. Rakennushistoriallinen x 15. Historiallinen x 16. Maisemallinen Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: Edustaa harvinaista kivirakennustekniikkaa. Harvinainen rakennustyyppi. Historiallinen: Liittyy Iisalmen seurakunnalle merkityksellisen Ison pappilan historiaan. Kohteen merkittävyys: Maakunnallinen 17. SIJAINTIKARTTA TAI ASEMAPIIRROS 18. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA 19. VALOKUVAT 20. LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) Kuopion läänin pappilat Iisalmen entisen pitäjän historia Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969 22. SUULLISTA TIETOA ANTANEET Rakennuspäällikkö Esa Hakala 21. LIITTEET 23. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Mirja Nuutinen 20.3.1997 Arvotus 27.10.2000 Mirja Nuutinen Päivitys 5.8.2004 Tuija Heikkinen kaavatietojen osalta päivitetty 09/2014