Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija
Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat yksinäisyydestä 2) Millaisia mahdollisuuksia sadutus antaa lapsen tiedon tuottamiselle?
Teoreettinen viitekehys Yksinäisyyden käsite - Yksinäisyys lapsuudessa - Yksinäisyyden syyt o sisäiset o ulkoiset - Yksinäisyyden selviytymiskeinot ja tulevaisuudennäkymät Yksinäisyys teoriat - Eksistentialismi - Fenomenologia - Kognitiivinen - Interaktionistinen - Psykodynaaminen - Sosiologinen
Tutkimuksen toteutus Aineisto kerättiin saduttamalla lapsia + lasten piirustukset Sadutus alkaa kun lapselle tai lapsiryhmälle sanotaan: Kerro satu, sellainen kuin itse haluat. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi, ja voit muuttaa tai korjata sitä, mikäli haluat. (Karlsson 2003, 44.) Satujen aiheena yksinäisen lapsen päivä. Lasten tehtävänä kertoa, millainen on yksinäisen lapsen päivä. Osallistujat 2., 4. ja 6. luokkalaisia Sadutuksen jälkeen keskustelua lasten tuottamasta tarinasta Lapset saivat piirtää yksinäisen lapsen tulevaisuudesta
Tulokset Yksinäisyyden sisäiset syyt: - ujous, erilaisuus, omalaatuisuus I: Miksi Maria kiusattiin sadussa? P: Se oli erilainen. I: Miten se oli erilainen? P: Ujo. (6lk. Ryhmäkeskustelu.) - Erilaisia lapsia kiusataan koulussa yksinäisyys
Yksinäisyyden tunne Surullinen, negatiivinen ilmiö Alakuloisuus, kelvottomuus Eristäytyminen, kaverittomuus I: Oliko Minttu onnellinen? P: Ei. T: Ei. P: Surullinen. I: Miksi Minttu oli surullinen? P: Koska sillä ei ollut kavereita. (4lk. Ryhmäkeskustelu.)
Kaverittomuus Yksinäisyys ilmeni lasten tarinoissa ystävien puutteena Ulkopuolisuus Syrjäytyminen Liikunnan tunnilla pitää ottaa pari ja se on yksin taas. Kukaan ei halua Nestorin pariksi. Ruokailussa kukaan ei halua häntä pöytäänsä. Se joutuu istumaan sen opettajan viereen. Ei kiva. (6lk. Satu Yksinäisen Nestorin päivästä.) Osallistumattomuus
Vanhempien rooli Lapsi yksin myös kotona koulun jälkeen Vanhemmat kuvattiin kiireellisiksi Yksinäinen lapsi ei uskalla tai halua kertoa yksinäisyydestä vanhemmille Toisaalta huoltaja oli henkilö, jolle yksinäinen lapsi kertoi ensimmäisenä ongelmistaan, ellei vanhempi ollut aikaisemmin jo huomannut lapsen käyttäytymisessä muutoksia Illalla kun äiti ja isä tulivat kotiin, he kysyivät, että Oliko mukava koulupäivä?. Joo vastasin synkällä äänellä, vaikka tiesin itsekin, etteivät äiti ja isä uskoisi. (6lk. Satu yksinäisen Mian päivästä.)
Yksinäisyydestä selviäminen Lasten mukaan yksinäisyydestä ja siitä koituneesta kiusaamisesta tulisi kertoa aikuisille (opettaja, huoltaja) Mutta kiusaamisesta ei uskalleta kertoa, koska se voi lasten mukaan pahentaa tilannetta Lasten mukaan luokkakaverit voisivat myös auttaa yksinäistä Uudet ystävät: uusi oppilas, uusi koulu, harrastukset ja internet
Yksinäisten lasten tulvaisuus Lapset näkivät yksinäisten lasten tulevaisuuden positiivisena sekä negatiivisena Vihdoin Elinalla on edes yksi ystävä. Koulupäivätkin tuntuvat nykyisin paljon lyhyemmiltä. Ja hänellä on aina kaveri ja pari kaikissa koulujutuissa. Elinaa ei ole enää nykyisin kiusattu. (6lk. Satu Yksinäisen Elinan päivästä.) Hr: Miltä Jannen tulevaisuus näyttää? P1: Surkealta. I: Miksi se näyttää surkealta? P1: Koska sitä ärsytetään. P2: Se näyttää surkealta. Hr: Onko muita vaihtoehtoja miltä sen tulevaisuus voi näyttää? P1: No en mie tiiä. T1: No, että sillä on ikuisesti vaan yksi kaveri. Hr: Jos sillä on ikuisesti yksi kaveri niin näyttääkö sen tulevaisuus hyvältä vai huonolta silloin? P1: Surkealta. T2: Huonolta. (2lk. Ryhmäkeskustelu.)
Hyvä tulevaisuus 6. luokkalaisen tytön piirustus
Huono tulevaisuus 4. luokkalaisen pojan piirustus
Pohdintaa Tutkimustulokseni osoittavat lasten tarvitsevan ympärilleen kuuntelevia ja tukevia aikuisia, jotta lasten pahoinvointia voitaisiin estää. Tutkimustulokseni osoittavat, että lapset kokevat yksinäisyyttä ja sen myötä kiusaamista koulussa. Aikuisten tulee puuttua tilanteisiin ja vahvistaa lasten kouluhyvinvointia Lasten osallisuuden vahvistaminen kouluissa voi vähentää lasten jäämistä ulkopuoliseksi ryhmistä. Tutkimukseni osoittaa kodin ja koulun välisen yhteistyön olevan tärkeä osa lapsen kouluhyvinvointia. Sadutus antoi tilaisuuden kertoa itselleen tärkeistä asioista itse valitulla tavalla, ja näin ollen hiljainen tieto ja sisäinen ääni tulivat kuulluksi. Tutkimustulokseni korostavat vahvasti lasten tarvitsevan enemmän tukea ja läheisyyttä aikuisilta.