Kelan mahdollisuudet tukea työikäisiä osatyökykyisiä

Samankaltaiset tiedostot
Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kela kuntouttaja 2009

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Miten Kela tukee nuoria kuntoutuspalvelujen avulla? Kuntoutuspäivät Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Terveysosasto

Kelan kuntoutuspalvelut monialaisessa yhteispalvelussa. Suunnittelija Marjaana Pajunen TYP aluekierros tilaisuudet

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Kelan TYP-toiminta KELA

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos , kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Avire osaa kuntoutuksen

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan kuntoutus nyt. Kulttuurikeskus Caisa Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Mitä Kelan kuntoutus tarjoaa masennuspotilaille? Minna Rantanen Etuuskäsittelijä Kela, Läntinen vakuutuspiiri

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Työkykyprosessi Kelan näkökulmasta Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Kelan järjestämä kuntoutus. Satakieli keskustelufoorumi Riikka Peltonen, pääsuunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Kuntoutusryhmä

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

KELAn tukema kuntoutus

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

PSYKIATRINEN TYÖKYVYN ARVIO JA AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

KUULON APUVÄLINETTÄ KÄYTTÄVÄN LAPSEN HYVÄ KUNTOUTUSKÄYTÄNTÖ. Antti Aarnisalo

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä

Viel kun lanka lampussa hehkuu Nuorisolain uudistaminen

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Ääreishermo- ja lihassairaudet -kurssi

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Keski-Suomen TE-palvelut

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kiinni työelämässä -seminaari

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Transkriptio:

Kelan mahdollisuudet tukea työikäisiä osatyökykyisiä Työkykykoordinaattorikoulutus 24.5.2016/Kuntoutussäätiö Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus

Esityksen sisältö Kelan kuntoutuksesta yleisesti Kelan kuntoutuspalvelut Yhteistyö kuntoutuksessa 2

Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Ammatillinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen Lääkinnällinen kuntoutus Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta 3

4 Kuntoutustilastot - Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2015

Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten (16 29- vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2014 ja 2015 Koko ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2014 Vuosi 2015 F32 Masennustila 1 183 1 222 F33 Toistuva masennus 1 051 1 033 M54 Selkäsärky 409 614 M51 Muut nikamavälilevyjen saira 437 499 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 459 458 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 499 435 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 388 410 F90 Hyperkineettiset häiriöt 347 405 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 363 373 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 336 368 F20 Skitsofrenia 316 326 M75 Hartianseudun pehmytkudossai 211 289 Muut sairausdiagnoosit 6 576 7 533 Yhteensä 12 575 13 965 Nuorten ammatillinen kuntoutus Myöntöjen Sairausdiagnoosi lukumäärä Vuosi 2014 Vuosi 2015 F32 Masennustila 635 629 F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 357 372 F90 Hyperkineettiset häiriöt 309 356 F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 314 353 F81 Oppimiskyvyn häiriöt 331 343 F33 Toistuva masennus 392 339 F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 290 259 F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt 216 240 F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 174 211 F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 176 194 F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 207 159 F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 146 146 Muut sairausdiagnoosit 2 395 2 513 Yhteensä 5 942 6 114 5

Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle? Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella tarvittavien lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti Kelan järjestämänä 6

7 Kelan kuntoutuspalvelut

Harkinnanvarainen kuntoutus (KKRL 12 ) Kohdennetaan Tavoitteena on tukea kuntoutujien työ-, opiskelu- ja toimintakykyä täydentää terveydenhuollon ja muiden tahojen järjestämisvastuulla olevia kuntoutuspalveluita sekä Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvia muita kuntoutuspalveluita 8

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut 1/2 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Moniammatillinen yksilöllinen kuntoutus Sopeutumisvalmennus on kohdennettu vasta sairastuneille ja kuntoutuskurssi pidempään sairastaneille. Kursseja on eri sairausryhmille esim. aivohalvaus, kuulovamma, MS-tauti, sydänsairaus, hengityssairaus, mielenterveys, tuki ja liikuntaelinsairaus Kela järjestää aikuisille sekä lapsille ja nuorille yksilöllisiä kuntoutusjaksoja kuntoutuslaitoksessa. Kuntoutuksen palvelulinjat ovat aistivammaisten linja, neurologinen linja, tuki ja liikuntaelinsairaus ja reumalinja sekä aikuisille em. lisäksi yleislinja. Neuropsykologinen kuntoutus 16 vuotta täyttäneille kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin (esim. lukihäiriö, ADHD) ja aivovaurioiden (esim. aivoverenvuoto, aivovamma) jälkeen Terapiamuotoinen kuntoutus x1/vk 9

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut 2/2: Esimerkki Kelan kehittämishankkeista: Oma väylä-projekti tarjoaa neuropsykiatrista kuntoutusta ADHD- ja Aspergerkuntoutujille Kohderyhmä 18 35-vuotiaat, joilla toiminnallisesti korkeatasoinen autismikirjon häiriö (mm. F84.5 Aspergerin oireyhtymä) JA/TAI joilla aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (F90 ADHD/ ADD) JA jotka tarvitsevat tukea arjenhallinnan taitojen ja sosiaalisten taitojen kohentamisessa opintojen käynnistymisessä, opintojen jatkamisessa sekä loppuun saattamisessa työelämään siirtymisessä ja siellä selviytymisessä Palvelu jalkautetaan projektissa saadun tutkimustiedon perusteella Kelan kuntoutuspalveluihin Iiris Pelkonen Kela

Kuntoutuskurssi vai moniammatillinen yksilökuntoutus? 11 Kuntoutuskurssi Sairaus tai vamma aiheuttaa kuntoutustarpeen Kja on omatoiminen Moniammatillisesti toteutettavan kurssimuotoisen kuntoutuksen tarve Kja kykenee osallistumaan aktivoivaan ryhmäkuntoutukseen, toiminnallisiin harjoitteisiin ja hyötymään niistä Kuntoutuksen sisältö painottuu ryhmämuotoiseen harjoitteluun, neuvontaan, ohjaukseen ja itsehoidon opastukseen Kesto 5-36 vrk kurssista riippuen Kurssin jaksoaikataulut etukäteen tiedossa eli haetaan tiettyä kurssia Sopivia kursseja voi etsiä Kelan kurssijärjestelmästä Moniammatillinen yksilökuntoutus Laaja-alainen, moniongelmainen oireisto aiheuttaa kuntoutustarpeen Kja on lähes omatoiminen Tehostetusti ja moniammatillisesti toteutettava yksilökuntoutuksen tarve Kuntoutus vaatii kuntoutuhelman yksilöllisempää suunnittelua ja toteutusta Terveydenhuollon avotoimenpiteet eivät enää riitä Kuntoutuksen sisällöstä lähes puolet toteutetaan yksilötapaamisina Kuntoutuja kykenee osallistumaan myös ryhmämuotoiseen toimintaan Kesto enintään 15 vrk Jatkuva haku

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista 12

Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa? Terapiat: Yksilö-, ryhmä, ja monimuotoryhmäterapia, päiväkuntoutus Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>kuntoutuskurssihaku) Moniammatillinen yksilökuntoutus Aikuisille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen palvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja Yleispalvelulinja Lapselle ja nuorille: Aistivammojen palvelulinja Neurologinen ja yleispalvelulinja Tules- ja reumapalvelulinja (katso kela.fi>yhteistyökumppanit>kelan kuntoutuspalvelut>standardit) 13

Kuntoutuspsykoterapia Kohderyhmät: ne mielenterveyden häiriöstä kärsivät 16 67 -vuotiaat henkilöt, jotka lääketieteellisen arvion perusteella > tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa opiskelun tai työelämään siirtymisen tukemiseksi tai > työelämässä pysyäkseen tarvitsevat kuntoutuspsykoterapiaa työkyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi sekä välttääkseen sairauslomia tai niiden pitkittymistä Tavoite: työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai parantaminen (opintojen loppuun saattaminen, työelämään siirtyminen tai sinne palaaminen) Korvataan: hyvän kuntoutuskäytännön mukaista, lääketieteellisesti perusteltua ja tutkimustietoon perustuvaa kuntouttavaa psykoterapiaa - kuntoutuspsykoterapiaa voidaan korvata enintään kolmen vuoden ajan - enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään 200 kertaa - nuorten terapiassa ohjauskäyntejä vanhemmille voidaan korvata enintään 20 kertaa Terapiamuodot - yksilöterapia - ryhmäterapia - perheterapia - paripsykoterapia - kuvataideterapia (16-25-v.) - musiikkiterapia (16-25-v.) 14

Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelut joilla Kela tukee kohti työelämää

Ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä Työikäiset nuoret Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai keskeyttävät koulunsa Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja yhteys työelämään on katkennut Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla syrjäytymisvaarassa 16

Ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan? Arvioidaan Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon; henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa kokonaistilanteeseen tekijöihin ottaen huomioon mm.: onko haettu kuntoutus sellainen, joka johtaa todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen 17

Ammatillisen kuntoutuksen palvelut (KKRL 6, 7, 8 ) 18 Kela järjestää ja korvaa ammatillisia kuntoutusselvityksiä ammatillisen kuntoutussuunnitelman rakentamiseksi koulutuskokeiluja soveltuvan ammatti- ja koulutusalan varmistamiseksi työkokeiluja, työhönvalmennusta ja MTtyöhönvalmennusta työelämään siirtymiseksi > 1.1.2017 alkaen nämä kuntoutuspalvelut korvaa työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus koulutusta esim. perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta ammatillisia kuntoutuskursseja työelämään pääsemiseksi KIILA-kuntoutusta työelämässä oleville alle 67- vuotiaille Lisäksi Kela järjestää ja korvaa apuvälineistä tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet myöntää elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten

Ammatillinen kuntoutusselvitys Sisältö enintään 12 päivää selvitysjakso, jossa arvioidaan asiakkaan lääkinnälliset ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet ja mahdollisuudet tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen toteuttaa: moniammatillinen työryhmä (=lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä/ sosionomi, työelämän asiantuntija) + 2-4 erityistyöntekijää EI KÄYTETÄ lääketieteelliseen työkyvyn arviointiin tai muuhun terveydentilan selvitykseen Kenelle asiakkaalle, joka tarvitsee moniammatillisen työryhmän tukea työ- ja opiskelukykyynsä vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä selvittääkseen lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet 19

Työkokeilu Sisältö Kestää 42 päivää Kuntoutuja saa tukea soveltuvan ammattialan, työtehtävän tai opiskelualan valintaan ja sen soveltuvuuden varmistamiseen Moniammatillinen työryhmä: lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ kuntoutuksen ohjaaja Työkokeilu tehdään aina pääsääntöisesti ulkopuolisessa työpaikassa Työkokeilu voi jatkua työhönvalmennuksella Kenelle Esim. kuntoutujalle, joka ei tiedä mikä ammattiala tai työtehtävä soveltuu omaan terveydentilaan tai kuntoutujalle, joka haluaa selvittää alan soveltuvuuden terveydentilalle ennen opiskeluun hakemista

Työhönvalmennus Sisältö Kestää 120 päivää Kuntoutuja saa tukea etsiessään palkkatyöpaikkaa tavoittelemaltaan ammattialalta ja siirtyessään ulkopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön. Tukea myös työnantajalle ja työyhteisölle. Työpari: työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ psykologi/ kuntoutuksen ohjaaja Työhönvalmennus tehdään ulkopuolisessa työpaikassa Kenelle Esim. kuntoutujalle, joka tietää mikä ammattiala tai työtehtävä soveltuu omaan terveydentilaan ja kokonaistilanteeseen, mutta hän tarvitsee tukea työllistymisessä

Mielenterveyskuntoutujien (MT) työhönvalmennus Sisältö Kestää 240päivää Kuntoutuja saa pitkäkestoista tukea etsiessään palkkatyöpaikkaa tavoittelemaltaan ammattialalta ja siirtyessään ulkopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön. Tukea myös työnantajalle ja työyhteisölle. Työpari: työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä/ sosionomi/ psykologi/ kuntoutuksen ohjaaja + erityistyöntekijä Työhönvalmennus tehdään ulkopuolisessa työpaikassa Kenelle Esim. kuntoutujalle, joka tietää mikä ammattiala tai työtehtävä soveltuu omaan terveydentilaan ja kokonaistilanteeseen, mutta hän tarvitsee tukea työllistymisessä

Koulutuskokeilu Sisältö Kesto 1-14 pv Kuntoutuja tutustuu kouluelämään ja arvioi kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi hän kokeilee koulutuksen asettamia vaatimuksia ja ammattialan edellyttämää suoriutumista Järjestetään oppilaitoksessa esim. ammatillinen erityisoppilaitos / ammatillinen oppilaitos Kenelle Eri sairauksia sairastaville, joilla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia (esim. vaikeavammainen nuori) 23

Koulutus Sisältö Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä. Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle sairauden tai vamman kannalta sopiva, perustua kuntoutussuunnitelmaan ja olla tutkintotavoitteista. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen uuden koulutuksen mukaisessa työssä. Koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta sekä ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulutusta. Koulutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa. Kenelle Esim. nuorelle, jolla on opiskelupaikka olemassa, mutta sairaus aiheuttaa opiskelukyvyn heikentymistä ja opintojen hidastumista

Ammatilliset kuntoutuskurssit Sisältö Ryhmämuotoista kuntoutusta Kesto 110 päivää, toteutetaan 12 kuukauden aikana Kuntoutuja saa tukea elämänhallintaan ja omien voimavarojen löytymiseen sekä opiskeluun tai työelämään pääsemiseen Työharjoittelu 1-3 työpaikassa on keskeinen osa kuntoutusta > kuntoutuja saa käsityksen omasta jaksamisestaan ja mahdollisuuksistaan tehdä ko. työtä Moniammatillinen työryhmä; lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä/ sosionomi + 4-6 erityistyöntekijää Kenelle Eri sairauksia sairastaville, joilla ei ole ammatillista koulutusta jotka ovat keskeyttäneet opintonsa elämänhallinnan heikentymisen takia jotka ovat jääneet työttömiksi jotka ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat motivoituneita palaamaan työelämään, mutta tarvitsevat siihen moniammatillista tukea

KIILA-kuntoutus 1.5.2016 alkaen (korvaa TYK-kuntoutuksen) Kenelle Henkilölle, jonka kuntoutustarvetta ja mahdollisuuksia on riittävästi selvitetty työpaikalla/ työterveyshuollossa, ja tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Lisäksi henkilön on oltava alle 67-vuotias ja työskenneltävä vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Tämä käsittää myös yrittäjät. Työterveyshuolto yhdessä työpaikan kanssa hakee joko kuntoutujaryhmälle tai yksittäiselle kuntoutujalle. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa hyvä pohtia. Sisältö Tukee työssäpysymistä, työ on olemassa Käsitellään kuntoutujan, työterveyshuollon/ terveydenhuollon ja työpaikan esille nostamia työhön liittyviä kysymyksiä, joihin kuntoutuksella haetaan ratkaisuja. Kuntoutusyhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä on keskeistä. Kurssi sisältää 10 13 ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta) Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aiheet) ja puolet terveyteen (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aiheet) liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuneina yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana. 26

Saajat Ammatillisen kuntoutuksen saajat ikäryhmittäin ajalla 1-12.2014 ja 1-12.2015 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2014 2015 2 000 1 000 0 0-15 v 16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-64 v Yli 64 v Ikäryhmä 27

Yhteistyö kuntoutuksessa - Kela ja työeläkelaitos - Kela ja TE-toimisto Linkki: Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen 28

Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa 1/2 Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat Kela ja työeläkelaitokset. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut TEL-asiakkaalla on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään 34 508,16 euroa (vuoden 2016 ind.). Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. 29

Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa 2/2 Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille tarpeen mukaan KIILA -kuntoutusta ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta kuten kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseja opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia tutkimuksia näkövammaisten asiakkaiden ammatillisia kuntoutusselvityksiä MT-työhönvalmennusta 30

Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien yhteinen asiakasohjaus 1/5 31 Ohjeen nimi: Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen Ohje on laadittu yhteistyössä Kelan ja TEM:n asiantuntijoiden toimesta, testattu molempien työntekijöiden yhteisessä työpajassa ja koulutettu yhteisessä tilaisuudessa 1.12.2015 Ohje on tarkoitettu työvälineeksi Kelan ja TE-toimiston asiakastyötä tekeville työntekijöille sekä uusien työntekijöiden perehdytykseen. Menettelyohjeen tavoitteena on selkeyttää Kelan ja TEtoimistojen työnjakoa ja kehittää yhteistyötä työttömien kuntoutusasiakkaiden ohjaamisessa. Tärkeää on, että jokainen asiakas saa tarpeensa mukaista palvelua oikea-aikaisesti. Hyödyntää yhteistyötä sen arvioimiseksi mitä palveluja asiakas tarvitsee ja voidaanko järjestää samanaikaisesti sekä Kelan kuntoutuspalveluja että TE-palveluja

Ohjeen sisältö 2/5 Ohjeen sisältö: 1. Asiakkuuksien määrittely 2. Yhteistyön määrittely käytännössä 3. Yhteistyömenettelyn kirjalliset ja visuaaliset prosessikuvaukset 4. Palvelujen kuvaukset 5. Toimeentulo kuntoutuksen aikana 6. Muut keskeiset korvaukset ja viittaukset 7. Suostumuslomake 32

TE-palveluiden ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen eroavaisuuksia 3/5 Asiakas TEpalveluissa Asiakas Kelassa Ajallisesti lähempänä työtä Ajallisesti kauempana työstä Palveluketju lyhyempi ja kevyempi Ensisijaisesti tavoitteena työllistyminen ja toissijaisesti työllistymisedellytysten parantaminen Palveluketju pidempikestoinen ja monivaiheinen Ensisijaisesti tavoitteena parantaa työllistymisedellytyksiä, kuten työssä selviytymistä, työelämävalmiuksien vahvistamista ja toissijaisesti työllistyminen 33

Yhteistyöprosessin vaiheita 4/5 Selvittelyvaihe: Apukysymys: Onko asiakkaan tilanteessa kysymys työn saamisen tai osaamisen ongelmasta ja kuntoutuksellisen tuen tarpeesta? Otetaan TE-palveluiden / Kelan yhteyshenkilöön (työkykyneuvoja/kuntoutuksen etuuskäsittelijä) yhteyttä asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen selvittämiseksi Yhteystyö Kelan ja TE-palveluiden välillä tapahtuu asiakkaan suostumuksen perusteella Jos palvelut eivät käynnisty suunnitelman mukaisesti, keskustellaan asiakkaan, Kelan ja TE-toimiston kanssa jatkosta Loppuvaiheen ohjaus: Yhteyshenkilöt ilmoittavat tarvittaessa toisilleen asiakkaalle järjestetyistä kuntoutus- ja TE-palveluista 34

Esimerkki: Miten TE-toimiston asiantuntijana aloitan selvittämään asiakkaan tilannetta? 5/5 Apukysymys: Mieti, onko asiakkaan tilanteessa kysymys työn saamisen tai osaamisen ongelmasta, johon terveydellinen tilanne vaikuttaa merkittävästi. Vaihtoehdot: 1. Jos päädyt vastaamaan EI eli arvioit, että asiakkaan tilanteessa kyse on työn saamisen tai osaamisen ongelmasta, mutta terveydellinen tilanne ja kokonaistilanne eivät rajoita työllistymistä tai opiskelua, tällöin työnhakijan asiakkuus jatkuu vain TE-toimistossa. TAI terveydellinen tilanne ja kokonaistilanne rajoittavat työllistymistä tai opiskelua, mutta asiakas ei tarvitse ammatillista kuntoutusta, työnhakijan asiakkuus jatkuu tällöinkin vain TE-toimistossa. 2. Jos päädyt vastaamaan EHKÄ tai EN TIEDÄ, eli arvioit, että asiakkaan terveydellinen tilanne ja kokonaistilanne mahdollisesti rajoittavat työllistymistä tai opiskelua, ota yhteyttä Kelan työkykyneuvojaan. 3. Jos päädyt vastaamaan KYLLÄ eli arvioit, että kysymys on SEKÄ työn saamisen tai osaamisen ongelmasta ETTÄ kuntoutuksellisen tuen tarpeesta, ota yhteyttä Kelan työkykyneuvojaan. 35

36 Hyvä tietää -osio

Kuinka voit hakea Kelan kuntoutukseen? Kelassa arvioidaan kuntoutustarve hakemuksen ja B-lääkärinlausunnon perusteella (alle vuoden vanha B-lausunto muu vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen asiakirja kuntoutushaastatteluajan voi myös varata Kelan kuntoutusasioiden palvelunumerosta 020 692 205 Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu tarvittaessa kuntoutusasian käsittelyyn. asiakas saa päätöksen kuntoutuksesta postitse hakemuksen käsittelytilanteen ja päätöksen voi nähdä myös Kelan asiointipalvelusta, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla 37

Lomakkeet (ei sähköistä hakemista) Harkinnanvarainen kuntoutus; sopeutumisvalmennus,- sairausryhmä ja kuntoutuskurssit, yksilöjaksot KU132 Vaativa lääkinnällinen kuntoutus; avoterapiat, yksilöjaksot, kurssit KU104 Ammatillinen kuntoutus; selvitys, kurssit, työ -tai koulutuskokeilu, työhönvalmennukset, KIILA KU101, lisäksi apuvälineet KU103 ja elinkeinotuki KU105 Kuntoutuspsykoterapia: KU131 38

Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta? Yhteistyökumppani www.kela.fi> Yhteistyökumppanit Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235> vastataan yleisesti etuuteen liittyviin kysymyksiin Kela kokeilee terveydenhuollon kanssa chat-palvelua ajalla 11.4.-10.6.2016 Kuntoutuja www.kela.fi> Henkilöasiakkaat Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro 020 692 205 Kelan toimistot Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika - > Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210 39

Miten etsin Kelan kuntoutuspalveluja? Haen Kelan kuntoutuspalveluja ja kuntoutuspalveluntuottajia palveluntuottajahausta www.kela.fi-->yhteistyökumppanit-->kuntoutuspalvelut-- >palveluntuottajahaku Haen Kelan sopeutumisvalmennus ja kuntoutuskursseja Kelan kuntoutuskurssihausta www.kela.fi-->yhteistyökumppanit-->kuntoutuspalvelut--> kuntoutuskurssihaku 40

41 Kiitos kuulijoille! Lisätietoja: marjaana.pajunen@kela.fi