2 2011 I-print Oy:n asiaskaslehti Hanne vasaroi vapaalla Kuvalla on mahti Vuorovaikutus muutoksessa Y-kulttuuri tulee
Tässä numerossa Alku Vuorovaikutus muutoksessa 2 9 58 3 7 10 töissä I-printin yhteyssihteeri Hanne Rasku on tarkka numero- ja vasaraihminen. 12 vaikuttavaa suoramarkkinointia I-printin uusi Crossmediapaketti mahdollistaa yksilöidyt monikanavakampanjat. 2 Y-sukupolvea ei hurmata titteleillä, vaan innostavilla haasteilla ja elämyksillä. 14 Vuorovaikutus muutoksessa Y-sukupolvi marssii työmarkkinoille. I-print oy:n asiaskaslehti PÄÄTOIMITTAJA Anna-Maija Uitto, (06) 2477 754, anna-maija.uitto@iprint.fi TOIMITTAJAT Outi Myllymäki, Anne Kohtala KUVAT Jaakko Kuivamäki ULKOASU Marko Myllyaho TAITTO i-print plus I-print Oy, Teollisuustie 24, PL 21, 60101 SEINÄJOKI puh. (06) 418 6750, fax (06) 418 6779
19 Verkkopöhinää Kirja-arvosteluissa uudet digiopukset. 6 minun kaupunkini Tiedotuslehti on hyvää asiakasviestintää. minun kaupunkini Esteettömät luontoreitit Elämysliikuntaa kaikille SIVU 12 Uusi kirjasto valmistuu keväällä SIVU 18 Seinäjoki-kuosiin tuli tunnejälki SIVU 16 Kuvilla voi viestiä mielikuvatasolla paljon enemmän kuin sanoilla. Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti Loppu 1 2011 Katseet tuleviin kuviin Vaikka maailma muuttuu ja erityisesti media, yksi asia pysyy ja oikeastaan vaan paranee: kuvan mahti. Puhuttelevat kuvat herättävät huomion ja saavat uppoutumaan muuhun sanomaan. Ilman vaikuttavaa kuvaa jää helposti hyväkin juttu lukematta. Kuvilla on vankka asema kaikessa viestinnässä, niin printissä kuin verkossa. Kannattaa panostaa kuvien laatuun, sillä yksikin hyvä kuva voi saada aikaan merkittävää huomiota myös markkinoinnissa. Kuvilla voi viestiä mielikuvatasolla paljon enemmän kuin sanoilla. Tästä on hyvä esimerkki Seinäjoen kaupungin liikunta-aiheinen esite, josta kerrotaan tämän lehden sivulla 8. Eräänlainen kuva on myös brändi, kohderyhmän mielikuva yrityksestä. Sitä rakennetaan toisinaan antaumuksella, useimmiten kuitenkin jokapäiväisellä aherruksella, mutta yksi harkitsematon moka voi aiheuttaa valtavan loven yrityksen maineeseen. Joulun alla ilmestyvän i-newsin teemana on vuorovaikutus muutoksessa. Crossmedia, asiakkaat kehittäjänä, Y-sukupolven johtaminen ja sosiaalinen media ovat tämän päivän tapoja edistää vuorovaikutusta. Kuten myös uudistunut Seinäjoen kaupungin tiedotuslehti, joka esitellään sivulla 6. Yksi brändi muuten pi tää pintansa vuodesta toiseen. Suomalaisen joulupukin kuvaa eivät edes pilapiirrokset onnistu himmentämään. Ikimuistoista joulunaikaa ja valoisia kuvia vuodelle 2012. Seppo Lahti toimitusjohtaja 3
Uutispalat Meiltä ja muualta Lehdellä uudenlaista hankeviestintää SELEvä PALEttI -HANkkEEN tiedotuslehti 2011 LAPSIPALvELut PALEtIkSI tassutellen uneen kannattaa SAtuILLA PERHEESEEN ILOA Suupohjan alueen kaksivuotinen Selevä Paletti -hanke päätti toimintansa näyttävään tiedotukseen. Lapsiperheiden palveluja kehittäneen hankkeen tuotoksista toteutettiin viestintätoimisto iplussassa Iloa perheeseen -tiedotuslehti, joka jaettiin jokaiseen talouteen Kauhajoella, Teuvalla, Isojoella ja Karijoella. Marraskuussa ilmestynyt lehti otettiin Suupohjassa innostuneesti vastaan. Lehti kertoo konkreettisesti ihmisten kautta hankeaikana kehitetyistä toimintamuodoista, kuten esimerkiksi uudistuneesta perhevalmennuksesta, kasvatuskumppanuudesta ja kotiunikoulusta. Lehden lisäksi painettiin yleisesite, jonka sisään voidaan lisätä ajankohtaisia tiedotteita lapsiperheille suunnatuista palveluista. http://www.kauhajoki.fi/tiedostot/paivahoito/iioa_perheeseen_lehti_2011.pdf Esa Lager Ilkka-Yhtymän hallitukseen Ilkka-Yhtymä Oyj:n hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin KTM, OTK Esa Lager Kauniaisista. Samalla hallituksen jäsenmäärä kasvoi kuusihenkiseksi. Seinäjoella 1959 syntynyt Lager toimii Outokumpu Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajana (CFO) ja johtoryhmän jäsenenä. Hän on tällä hetkellä Olvi Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän toimii useissa Outokumpu-konsernin tytäryhtiöiden hallituksissa. Seminaari tammikuussa sosiaalisesta mediasta I-printin viestintätoimisto iplus järjestää tammikuussa Seinäjoella i-seminaarin sosiaalisesta mediasta. Aiheena on digitaalinen jalanjälki ja suora yhteys: näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Seminaarin asiantuntijana on toimittaja ja viestintäkonsultti Antti Isokangas. Hän on kirjoittanut yhdessä Riku Vassisen kanssa kirjan Digitaalinen jalanjälki (Talentum 2011). Lisäksi Isokangas on laatinut Petteri Kankkusen kanssa EVA:n julkaiseman Suora yhteys -raportin sosiaalisen median vaikutuksista suomalaiseen yrityskulttuuriin (www.sulava.com/suorayhteys). Tilaisuus pidetään keskiviikkona 25.1.2012 klo 10 13 Ilkka-Yhtymän tiloissa Seinäjoella. Lisätietoja: iplussan tuottaja Kirsi Poltto (kirsi.poltto@iprint.fi). 4 lkka-yhtymän tulos laski lievästi Mediakonserni Ilkka-Yhtymän voitto ennen veroja laski heinä-syyskuussa 3,3 miljoonaan euroon, mikä on vajaat 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Yhtiön liikevaihto kasvoi reilut kuusi prosenttia 11,6 miljoonaan euroon. Yhtiön kulut kasvoivat heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia. Yhtiön mukaan syynä oli erityisesti painovolyymien kasvu sekä painomateriaalien ja jakelun hintojen nousu. Ilkka-Yhtymä odottaa sekä mediamainonnan että sanomalehtien levikkitulojen säilyvän loppuvuonna edellisvuoden tasolla. Hallitusohjelmassa päätetyn sanomalehtien tilausmaksujen yhdeksän prosentin arvonlisäveron vaikutuksia on yhtiön mukaan edelleen vaikea arvioida. Lehtitehdas ottaa käyttöön WebCenterin I-printin lehtitehdas ottaa materiaalin esikatseluun ja hyväksyntään vaiheittain käyttöön uuden WebCenter-järjestelmän. Tällä korvataan aikaisempi PageVision. WebCenterin avulla sivujen hyväksyntä on entistä nopeampaa ja helpompaa. Uusi järjestelmä sisältää lisäksi koko joukon käteviä lisäominaisuuksia, joilla varmistetaan painoaineiston laadukkuus. WebCenterin PitStop server ilmoittaa automaattisesti mm. ettei aineistossa vahingossa ole mukana matalaresoluutiotai rgb-kuvia sekä sen, ettei maksimivärimäärä 240% ylity missään kohti aineistoa. WebCenter helpottaa ja nopeuttaa sivujen hyväksyntää.
Kaarina Suonperä Oman alansa asiantuntija Epämuodollisuus voi olla ansa Tapakouluttaja Kaarina Suonperä suosittelee yritystapaamisiin kravattia ja teitittelyä. den aikaa, mutta hyvät tavat ja tapakulttuuri eivät muutu niin nopeasti kuin me luulemme. Epämuodollisuus voi olla myös ansa. Drinkille töiden jälkeen tai työhaastatteluun ei ole syytä mennä repaleisissa farkuissa niin kauan, kun yritysten johdossa on ihmisiä, jotka arvostavat toisenlaista tapaa, tapakouluttaja herättelee. Kansainvälisissä yrityskontakteissa meillä olisi Suonperän mukaan opittavaa pukeutumisen lisäksi varsinkin puhuttelussa. Yhteisesti hyväksytyt käytöstavat ovat sivistyneen kanssakäymisen perusta. Koko muu maailma toimii edelleen teitittelyn kaavojen mukaan ja niin myös meidän pitäisi tehdä. Lisäksi olemme hurmaantuneet aivan liikaa rentoon smart casu- aliin ja hylänneet solmion. Suonperä korostaa, että teitittelyn etiketti pätee myös sähköpostiviestinnässä. Vastaavasti tekstiviestin voi tapakouluttajan mukaan lähettää henkilölle, jonka on tavannut vähintään kerran tai kaksi ja jota voi sinutella. Pukukoodi auttaa pikkujouluvierasta Silloin, kun Suonperä teki illallisen kenraali Jaruzelskille seurueineen, hän soitti etukäteen Puolan lähetystöön ja kysyi sieltä, mitä arvovieraille sopii tarjota, mitä lahjoja voi antaa, mitä värejä käyttää kattauksessa ja mistä aiheista keskustella. Perehtymistä liikekumppanin kulttuuriin vaativat myös poski- suudelmat, jotka toteutetaan liki joka maassa eri tavalla. Kaksi nyrkkisääntöä pätee kuitenkin aina: poskisuudelma ei ole suudelma, vaan poskikosketus, ja aloitteen tekee aina nainen. Jos ei tunne tapoja, on paras tyytyä kättelyyn. Käsi määrätietoisesti ojoon vaan ajoissa. Kättely on sopivaa kaikissa Euroopan kulttuureissa, Suonperä vinkkaa ja muistuttaa myös silmiinkatsomisesta ja hymystä. Juhlien järjestäjiä Suonperä kannustaa selkeisiin pukukoodeihin ja juhlavieraita kiitospuheisiin sekä käsinkirjoitettuihin kiitoskirjeisiin: pukukoodi kutsussa on pieni vaiva juhlien järjestäjälle, mutta suuri helpotus vieraalle. Teksti: Anne Kohtala Kuva: Kari Hautala 5 Tapakouluttaja Kaarina Suonperä on istunut Ruotsin kuningasparin pöydässä ja tarjonnut kotonaan aterian kenraali Wojciech Jaruzelskille, Puolan entiselle presidentille. Hän on kiertänyt Suomea liki 25 vuotta ja kouluttanut hyviä tapoja tuhansissa yrityksissä ja kouluissa. Suonperän seurassa teitittely tuntuu välttämättömältä. Ohjeita hyviin tapoihin satelee poskisuudelmista pukukoodeihin ja kiitoskirjeistä tekstiviestikäyttäytymiseen. Hän on sinivalkoinen nainen, joka kannattaa intohimoisesti monikulttuurisuutta ja pitää yllä hyvien tapojen asiantuntijuuttaan samalla, kun ulkoiluttaa golfmailojaan maailmalla. Elämme epämuodollisuu-
AsiakasCase Seinäjoen kaupunki 6 Tiedotuslehti on hyvää asukasviestintää
Seinäjoen kaupunki uudisti tiedotuslehtensä nykyaikaiseen formaattiin. Syksyllä ilmestynyt Minun kaupunkini -lehti kertoo asioista kaupunkilaisten silmin. Seinäjoen kaupungin viestintäpäällikkö Anu Männiköllä oli selkeä visio, millaista lehteä kaupunki kaipasi. Sellaista lehteä, jossa nähdään asiat kaupunkilaisten silmin ja nostetaan esille ihmiset kaupungin palveluiden käyttäjinä. Halusin vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia kuin vanhassa lehdessä oli. Mielenkiintoiset näkökulmat ja ihmisläheisyys jutuissa ovat tärkeitä, hän linjaa. Lehden ulkoasun uudistusprosessi toteutettiin viime kesänä viestintätoimisto iplussan kanssa. Männikkö kertoo, että taittoon haettiin raikkautta ja keveyttä. Lisäksi tekstin määrää rajattiin ja isoilla laadukkailla kuvilla haluttiin luoda tunnelmia. Palstojen teemat ja lehden Minun kaupunkini -nimi haettiin tulevaan nettiuudistukseen liittyvästä suunnittelusta. Näin lehti ja tulevat nettisivut tukevat tiedottamisessa toisiaan. Lehden ulkoasun suunnittelun yhteydessä käynnistettiin myös ensimmäisen lehden toimitustyö. Yhteisessä palaverissa ideoitiin juttuja, jotka viestintätoimiston väki sitten toteutti. Ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä koulujen alkamisen aikoihin. Olen tosi tyytyväinen tähän lehteen. Tekijätiimin yhteistyö toimi saumattomasti. Palaute Tulevaisuudessa voisi hyödyntää enemmän nettiä lehden tukena. lehdestä on ollut pelkästään positiivista, Männikkö toteaa. Monipuolisuus tärkeää Viestintäpäällikön mielestä hyvä lehti antaa lukijalle tietoa kaupungin toiminnasta ja ideoita sekä informaatiota omaan elämään. Kaupunkilehdessä pitää olla monipuolisia artikkeleita eri-ikäisille ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Kaupunkilaisten pitäisi myös pystyä vaikuttamaan lehden sisältöön. Tiedotuslehti on hyvää asukasviestintää. Lehdessä voimme nostaa esiin tärkeäksi kokemiamme ajankohtaisia asioita ja täydentää kaupungin toiminnasta tiedottamista muun median, internetin ym. ohella. Männikkö suunnittelee, että tulevaisuudessa voisi hyödyntää enemmän nettiä lehden tukena. Olisi hienoa, että artikkeleita ja teemoja voisi laajentaa internetin puolella. Toivon, että tulevaisuudessa saisimme ideoita lehden juttuihin myös kaupungin Facebook-sivujen kautta. Seuraava Minun kaupunkini -lehti ilmestyy joulun alla. Teksti: Outi Myllymäki Kuvat: Jaakko Kuivamäki 7 Viestintäpäällikkö Anu Männikkö ja markkinointiassistentti Tytti Kettula halusivat lehden, jossa nostetaan esiin ihmiset palveluiden käyttäjinä.
AsiakasCase SEEK 8 Kuvan mahdilla uudenlaista markkinointia Liikunnan iloa -esite luo Seinäjoelle vireää ja modernia kaupunkikuvaa. Pitkäaikaiseen käyttöön tehty esite houkuttelee nettiaalloille ajankohtaisen tiedon ääreen. Viestintätoimisto I-print plus toteutti Seinäjoen kaupungille uudenlaisen esitteen, jossa säästeltiin sanoja. Liikunnan iloa -esitteessä pääpaino on kuvissa, jotka viestivät tärkeimmän: Seinäjoella on mahdollista harrastaa muutakin kuin niitä perinteisiä urheilulajeja. Seinäjoen seudun elinkeinokeskuksen markkinointipäällikkö Tuula Lahti kertoo, että suunnittelussa lähdettiin liikkeelle nuorista lupaavista urheilijoista ja mahdollisimman erilaisista lajeista: kilpaaerobic, skeittaus, laitesukellus, wuschu, cheerleading, freestylemelonta, bmx-pyöräily jne. Kuvamalleiksi pyysimme sellaisia urheilijoita, jotka saattavat seuraavina vuosina nousta suuriin otsikoihin. Osa malleista on jo kannuksiaan ansainnut kansainväliselläkin tasolla. Esite soveltuu sekä kaupungin sisäiseen markkinointiin että uusien asukkaiden houkuttelemiseen. Sen valokuvista voi helposti toteuttaa myös julisteita messuille ja muihin yleisötilaisuuksiin.
Markkinointipäällikkö Tuula Lahti kertoo, että uuden liikuntaesitteen kohderyhmänä ovat erityisesti potentiaaliset muuttajaperheet. Liikunnan iloa -esite sisältää 13 lajin esittelyn urheilijakommentteineen. Jokaisen lajiesittelyn kohdalla on infoboksi, jossa on harrastukseen liittyviä yhdistysten, joukkueiden ja harjoituspaikkojen nettiosoitteita. Tuula Lahti kertoo, että esitteestä on tullut erittäin myönteistä palautetta. Halusimme tehdä erilaisen liikuntamahdollisuuksista kertovan esitteen: vain vähän tekstiä ja paljon näyttäviä kuvia, ja tässä koemme onnistuneemme. Kohderyhmänä esitteelle pidämme erityisesti potentiaalisia muuttajaperheitä. Haluamme päivittää mielikuvaa ja tiedontasoa siitä, mitä Seinäjoella on tänä päivänä tällä saralla tarjolla. Ja tarjontaahan on! 9 Teksti: Outi Myllymäki Kuvat: Jaakko Kuivamäki
Töissä Hanne Rasku 2 5 10
9 8 3 7 Hanne Rasku on numero- ja vasaraihminen I-printin yhteyssihteeri laskuttaa, laatii tilastot ja rakentaa talot. I-printin laskut lähtevät asiakkaille yhteyssihteerinä työskentelevän Hanne Raskun, 28, käsien kautta. Hän on nainen, joka on rakentanut perheelleen kaksi taloa Seinäjoen Kertunlaaksoon isänsä ja timpurin kanssa. Ensimmäinen talo valmistui vuonna 2006, toinen viime talvena. Yhteyssihteeri tulikin painotalon toimistoon suoraan rakennukselta viime huhtikuussa. Olin puoli vuotta kotona rakentamassa, kun odotin, että yhteyssihteerin paikka avautuu. Rakennuksella tarvitaan apukäsiä vähän joka hommassa: väliseinien rakentamisessa, lattiastyroksin laitossa, laatoituksessa. Se on mukavaa tekemistä toimistotyön vastapainoksi, hän kertoo kuin kyseessä olisi mikä tahansa harrastus. Asian luontevuudelle löytyy selitys Raskun lapsuudesta Ylistarosta. Hän on kasvanut maatilalla ja tottunut siihen, että kaikki tehdään itse. Näistäkin taloista vain jälkimmäisessä hyödynnettiin talopaketin materiaaleja. Eroja huonejärjestykseen tuli lähinnä siksi, että tontit ovat erimallisia. Jälkimmäiseen taloon rakentui myös lasitettu terassi ja vähemmän nurmikkoa, tämä perhe kun ei innostu nurmikonleikkuusta. Olimme aivan tyytyväisiä ensimmäiseen taloon, mutta sille ilmaantui ostaja, Rasku selittää. Rauhallinen työhuone I-printissä Raskun päällimmäisin työtehtävä on sanomalehtipainon laskutus. Lisäksi hän tekee myynnille ja markkinoinnille tilastoja ja raportteja toteutuneista töistä ja kannattavuuksista. Olen tarkka numeropuolen ihminen, hän kiteyttää. Selaan läpi edellisenä päivänä painetut lehdet ja niiden tuotantoraportit. Tarkistan toteutuneet sivu- ja painosmäärät ja kirjoitan sitten laskut asiakkaille myynnin tekemien sopimusten mukaan. Eli hoidan jälkipyykin, kun tuotanto on painanut lehden ja se on postitettu maailmalle, hän kuvailee. Yhteyssihteerin työhuoneessa on rauhallista. Painokone jyrisee seinän takana lähinnä öisin eikä ihmistrafiikkiakaan ole paljon. Toimistossa on toki muutama työkaveri, ja sanomalehtipainon väki viivähtää ovella tuntikortteja tuodessaan. Raskun tapauksessa olisikin huolestuttavaa, jos yhteydenottoja tulisi paljon. Asiakkaat ovat minuun yhteydessä lähinnä vain, jos laskussa on jotakin vikaa. Hyvä onkin, että soittavat heti, niin pääsen nopeasti korjaamaan asian. Asiak kaat voivat soittaa minulle myös kiiretapauksissa, jos eivät saa ketään kiinni tuotannon tai myynnin puolelta, yhteyssihteeri kannustaa. Edeltäjä jäi eläkkeelle Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tradenomiksi valmistunut Rasku aloitti työt Ilkka-Yhtymässä palkkakonttorin äitiysloman sijaisena vuonna 2009. I- printin yhteyssihteerin paikan hän sai viime keväänä, kun hänen edeltäjänsä Aulikki Paussu jäi eläkkeelle 40 työvuoden jälkeen. Aluksi oli tietysti oma haasteensa ottaa haltuun työ, jota toinen oli tehnyt niin kauan. Nyt kun olen päässyt hommaan sisään, on ollut mielenkiintoista kehitellä uusia toimintatapoja, jotta laskutukset ja raportoinnit sujuisivat vieläkin kätevämmin ja tehokkaammin. Kotona perheenäidin aika kuluu neljävuotiaan Oskari-pojan kannoilla sekä pilates- ja show-tanssitunneilla nyt, kun talot ovat valmiit ja isot projektit takana. Oikein mukavalta tuntuu tämäkin olotila, kun ehtii tehdä asioita perheen kanssa ja harrastaa jotakin omaa. Teksti: Anne Kohtala Kuva: Jaakko Kuivamäki 11
Teema Vuorovaikutus muutoksessa Vaikuttavaa suoramarkkinointia I-printin uusi Crossmediapaketti auttaa tekemään tarkkaa ja henkilökohtaista viestintää useassa kanavassa rinnakkain. Myös tulosten seuraaminen on entistä helpompaa. 12 Crossmediapaketti on I-printin tänä syksynä lanseeraama suoramarkkinoinnin palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa pitkälle yksilöidyt monikanavakampanjat. Crossmedian avulla on mahdollista erottautua markkinointiviestillään suuresta massasta. Perinteisen suorapostituksen yhteydessä toteutettu personoitu webbi-, sähköposti- ja/tai mobiilisuora tuo tutkitusti olennaista lisätehoa kampanjointiin, kertoo asiakasvastaava Merja Munkki I- printin kirjapainosta. Markkinointiviestinnän vaikutusten mittaaminen ja analysointi koetaan usein vaikeaksi. Selvää kuitenkin on, että kehittyä voi vain, kun seuraa tuloksia. Crossmediapakettimme työkalujen avulla seuranta on järjestelmällistä, helppoa ja kustannustehokasta. Kampanjan kulkua ja vaikuttavuutta pystyy seuraamaan joko itse reaaliajassa tai meidän toimestamme halutuin väliajoin ja kerätyn tutkimustiedon avulla seuraavista kampanjoista on mahdollista tehdä entistäkin tarkempia. Asiakastiedot tehokäyttöön Ryhdyttiinpä rakentamaan perinteistä yhden median suorakampanjaa tai laajaa monikanavakampanjaa, lähtee suunnittelu aina liikkeelle viestin vastaanottajasta, asiakkaasta. Tarvittaessa I-print auttaa sekä asiakasrekisterien päivittämisessä, niiden hankinnassa että analysoinnissa. Teemme osoitehaut eri rekistereistä sekä B2C että B2B -kohderyhmille ja huolehdimme omalta osaltamme niiden oikeasta, lainmukaisesta käytöstä. Jos kampanjaa varten hankitaan uusi rekisteri, se ajetaan ensin ristiin olemassa olevan asiakastietokannan kanssa, jolloin tämä päivittyy ja samalla poistuvat mahdolliset päällekkäisyydet, Merja Munkki selvittää. Halutessaan voi sitten lähettää erilaisen viestin jo olemassa olevalle asiakkaalle ja potentiaaliselle asiakkaalle. Kun kohderyhmä on tarkkaan mietitty, sen jäseniä on helppo lähestyä henkilökohtaisesti ja juuri sen kanavan tai kanavien kautta, joiden viesteihin he suhtautuvat positiivisimmin. Kanavia ovat esimerkiksi suorapostitukset, sähköpostiviestit ja www-kampanjasivustot sekä viestimien eri yhdistelmät eli crossmedia. Crossmediapakettimme avulla olemassa olevia asiakastietokantoja voi tehokkaasti jalostaa. Kampanjan ensimmäisessä vaiheessa lähestytään vastaanottajia esimerkiksi printtisuoralla, joka ohjaa asiakkaan henkilökohtaiselle www-sivustolle lisätietojen äärelle. Samalla häntä pyydetään päivittämään yhteystietonsa ja kerätään vaikkapa puhelinnumerot tai sähköpostiosoitteet ja jatkomarkkinointilupa, mikäli niitä ei vielä ennestään ole käytettävissä. Kaikki nämä uudet tiedot päivittyvät reaaliajassa asiakastietokantaan ja ovat sitten hyödynnettävissä seuraavissa kampanjoissa, Merja Munkki jatkaa. Personointi on tarkkaa tiedettä Personointi eli vaihtuvan asiakastiedon käyttö suorakampanjoissa on nykyään parhaimmillaan todella tarkkaa ja hienovaraista.
Ennen personoinniksi ajateltiin riittävän sen, että suoramarkkinointimateriaaleissa toistettiin jokaisessa mahdollisessa paikassa vastaanottajan nimi tyyliin: Hei hyvä Pekka!. Tänä päivänä asiakastietoja voidaan hyödyntää ja jalostaa siten, että tarjous räätälöidään vaikka jokaiselle kampanjan vastaanottajalle täsmälleen hänen kiinnostustaan vastaavaksi. Merja Munkki rohkaisee ottamaan yhteyttä I-printiin ja kysymään uudesta mahdollisuudesta tehostaa markkinointia. Tarvittaessa autamme kampanjan joka askeleella. Viestintätoimistomme I-print plus suunnittelee kampanjoita ja toteuttaa kampanjamateriaaleja tekstien, kuvituksen ja lay outin osalta. Kirjapaino taas vastaa kampanjan teknisestä toteutuksesta eri kanavissa sekä asiakasrekisterien keruusta ja hyödyntämisestä ja tulosten mittaamisesta ja raportoinnista. Teksti: Kirsi Poltto Case Autoliike Hyvänä esimerkkinä tarkkaan kohdennetusta suoramarkkinoinnista on merkkiautoliikkeen rahoitusasiakkailleen kohdistama autonvaihtokampanja. Kampanjan tavoitteena oli saada asiakas tekemään jatkosopimus autoliikkeen kanssa sekä kerätä samalla asiakkaiden sähköpostitietoja seuraavia kampanjoita ajatellen. Kampanjan ensimmäisessä vaiheessa autoliike postitti tietyn automerkin omistaville rahoitusasiakkailleen personoidun tarjoustiiserin, joka sisälsi asiakkaalle täsmällisesti räätälöidyn tarjouksen arvokuponkeineen. Materiaalin personoinnissa käytettiin asiakkaan nimeä, osoitetta ja hänen autonsa mallia. Itse tarjoukset, joita oli kolme erilaista, porrastettiin asiakaskohtaisesti asiakkaan olemassa olevaan sopimukseen eli lainanlyhennysmäärään suhteutettuna. Lisäksi tarjous sisälsi lähimmän jälleenmyyjän tiedot ja osoitteen personoidulle www-sivustolle, jolta löytyi laajempaa infoa tarjotusta automallista. Personoidun www-sivuston kautta oli mahdollista varata tarjotun auton koeajo lähimmästä merkkiautoliikkeen konttorista. Samalla asiakkaita pyydettiin päivittämään yhteystietonsa ja kerättiin tämän avulla heidän sähköpostiosoitteensa. Kampanjan toisessa vaiheessa asiakkaat saivat edellä esitetyillä tavoilla räätälöidyn muistutuskortin. Asiakkaita, joiden s-postiosoite oli tiedossa, lähestyttiin tämän median kautta viestillä, josta saattoi tulostaa ko. tarjoukseen oikeuttavan arvokupongin. Kampanjan tuloksena 50 prosenttia kohderyhmästä kävi henkilökohtaisella www-sivustollaan ja 20 prosenttia otti arvokupongin. Tilauksia saatiin kolme kertaa enemmän kuin normaalisti vastaavissa perinteisissä kampanjoissa. 13
Teema Vuorovaikutus muutoksessa Y-sukupolvi - ikä vai asenne? 14 Novetoksen valmentaja Ville Lähdesmäki herättelee Y-sukupolven esiinmarssilla. Hän tarjoilee vastausten sijaan mieltä askarruttavia kysymyksiä. Alle kolmekymppinen Ville Lähdesmäki valmentaa johtajia näkemään, millaisia muutoksia nuoriso tuo työmarkkinoille tullessaan. Mies ei halua maalata valmista kuvaa, vaan tarjoilee välineitä muutoksen kohtaamiseen. Autoritäärinen johtaminen ei pure nousevaan sukupolveen. Auktoriteetti on tärkeää, mutta se ansaitaan eri tavalla kuin ennen. Ei oteta, vaan se annetaan, Lähdesmäki tarkentaa. Nyt jos koskaan tarvitaan pomoiksi valmentavia sparraajia ja taitavia keskustelijoita, jotka osaavat innostaa Y-sukupolven toimimaan. He eivät enää tee työtä pelkästä velvollisuudesta. Merkkejä on myös siitä, että valmentaminen on jo klisee. Puhutaan kaverijohtajuudesta, jossa ollaan vertaisia. Mikä ihmeen Y-sukupolvi, kyselee nyt varmasti moni. He ovat vuosina 1980 2000 syntyneitä, mutta vuosilukua tärkeämpiä seikkoja ovat uudet arvot ja erilainen käyttäytyminen. Onko se ikä vai asenne? Monet vanhemmat ihmiset ovat luonteeltaan Y-mäisiä, jotka innostuvat kaikista uusista jutuista, Lähdesmäki pohtii. Voimme siis esitellä työmarkkinoilla vaikuttavan uudenlaisen Y-kulttuurin. Ympäristö on muuttunut, ja joudumme ihmisinä toimimaan uudella tavalla. Y-sukupolven edustaja haluaa tilaa kehittyäkseen. Hän ei pelkää haasteita, luottaa sosiaaliseen verkostoonsa ja osaa jakaa tietoa. Hän ei suostu millä hinnalla tahansa uhraamaan työn alttarille muita elämässä tärkeinä pitämiään asioita. Tämä haastaa esimiehet ja organisaatiot pohtimaan keinoja sitouttaa nämä irtonaiset innostujat pitkiin työsuhteisiin. Koulukin muuttuu Uusi sukupolvi nostaa päätään myös koulumaailmassa. Lähdes-
mäki on tyytyväinen, että Y-huutoon vastataan joiltain osin myös koulutuksessa. Paikoitellen opiskelu on muuttunut tiimimäiseksi valmennukseksi, jossa nuoret oppivat työelämätaitoja tekemällä. Esimerkiksi Jyväskylän tiimiakatemiassa tradenomiopiskelijat perustavat osuuskuntamuotoisen yrityksen ja pyörittävät sitä koko kouluajan. Kolmen ja puolen vuoden koulutuksen jälkeen he tekevät yrityksen voitoilla maailmanympärysmatkan, hän havainnollistaa. Vastaavaa koulutusta on myös Tampereen Proakatemiassa ja Aalto-yliopistossa (Aalto Entrepreneurship Society), hän lisää. Mitä työssä tarvittavia taitoja oppii näin konkreettisen koulutusmyllyn läpikäynyt? Ainakin hän oppii itsevarmuutta, tiimityötä, yrittäjyyttä ja liiketaloutta. Viimeistään maailmanympärysmatkalla karttuu myös kielitaito. Aivan varmasti nämä yhteistyöhön tottuneet tradenomit ovat myös oivaltaneet, että aikuisten maailmassa työnteko tuo palkitsevia elämyksiä. Näitä he sitten lähtevät etsimään työmarkkinoilta. Vuorovaikutus kunniaan Työelämä siis muuttuu, ollaanko teillä valmiina? Uusi sukupolvi arvostaa avointa vuorovaikutusta ja tasa-arvoista kumppanuutta. Heitä ei hurmata titteleillä, vaan innostavilla haasteilla ja elämyksillä. Viisas esimies luo työyhteisöön kulttuuria, jossa asioita jalostetaan yhdistämällä kaikkien osaamista ja ajatuksia riippumatta asemasta, Lähdesmäki kertoo. Hän huomauttaa, että uudenlainen työtapa soveltuu vain tietynlaisiin tehtäviin. Bussinkuljettajan on edelleen hoidettava vuoronsa aikataulujen mukaan eikä sairaanhoitajakaan voi juuri irrotella potilasturvallisuuden uhalla. Monesti yhteisen hyvinvoinnin kannalta tärkeät työt eivät ole 15
Teema Vuorovaikutus muutoksessa y-sovellusalan piirissä. Miten näitä tärkeitä osaajia voisi johtaa paremmin, Lähdesmäki pohtii. Silti jää paljon työtehtäviä, joissa kellokortin kaltaiset luovuuden kahleet voisi heittää historiaan ja antaa ihmisille vapautta kehittää luontaisia kykyjään. Erityisesti näihin töihin Y-tyyppiset hakeutuvat toteuttamaan unelmiaan. 16 Esimiehille kasvun paikka Uusi sukupolvi eroaa aikaisemmista myös taloudellisesti. He ovat ensimmäisiä, jotka ovat perineet huomattavia summia rahaa. Työnteko ei ole kaikille edes välttämättömyys, vaan tapa toteuttaa itseään. Lähdesmäen mielestä kehityksen uhkana on johtajien kyky kohdata nämä haasteita toivovat itsensä toteuttajat. Uudenlaista työntekoa edustavat nuoret voivat koitua piikiksi pomon lihassa varsinkin, jos johtajan itsetunto on heikko tai hänellä itsellään on jäänyt nuoruuteen toteutumattomia haaveita. Tässä on selvästi oppimisen paikka. Meille on valikoitunut jonkin verran johtajia, jotka ovat asemassaan aivan väärästä syystä, Lähdesmäki näpäyttää. Esimiehen tehtävänä on antaa tilaa vuoropuhelulle, toimia sparraajana ja esittää vaativiakin kysymyksiä. Hyvä esimies uskaltaa luopua perinteisistä valta- ja rooliajatuksistaan. Tehkää enemmän kysymyksiä ja antakaa vähemmän valmiita vastauksia. Kun lähestyy uutta asiaa kysymyksin, niin siinä oppii itsekin, Lähdesmäki evästää. Johtajuuden muutoksella on kiire viimeistään silloin, kun Suomeen tulee työvoimapula. Ville Lähdesmäki Teksti: Outi Myllymäki Kuvat: Jaakko Kuivamäki Novetos Oy Novetos Oy on kokenut johtamisen, työyhteisöjen ja työhyvinvoinnin kehittäjä, esimiesten valmentaja, coach ja työyhteisöä ymmärtävä tutkija. Historian, uskonnon ja yhteiskuntatieteiden aineopettaja, teologi Ville Lähdesmäki on toiminut mm. Suomen evankelisluterilaisen kirkon lapsi-, nuoriso- ja rippikoulutyössä.
Teema Vuorovaikutus muutoksessa Joukkojen viisaus kehittää yritystä Elina Joensuu houkuttelee ottamaan asiakkaat mukaan yrityksen kehitystyöhön. Fountain Parkin johtaja Elina Joensuu kritisoi suomalaista sananlaskua, jonka mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy. Todellisuudessa riittävän monipuolisessa ryhmässä ajatukset jalostuvat uusiin ulottuvuuksiin. Edellytyksenä on, että joukkoon kuuluvat ihmiset ajattelevat itsenäisesti ja ryhmässä on riittävästi maantieteellistä hajontaa, hän lisää. Helsingissä Divia-seminaarissa syyskuussa puhunut Joensuu nostaa asiakkaan kehittäjän rooliin. Yhteiskehittämisessä pitää olla jonkinlainen yhteisö: henkilöstö, asiakasyhteisö, sidosryhmä tai se kuuluisa suuri yleisö, joka on kaikkein vaikein yhteisön laji. Yhteiskehittämisen muotoja on useita. Eniten pinnalla ovat nykyään nettiyhteisöt, joissa innostetaan ennalta määrittelemätön joukko netin välityksellä yhteiseen kehittämistehtävään. Kun ihmiset ajattelevat yhdessä, syntyy yhteisö. On kiehtova ajatus, että on mahdollista ajatella yhdessä ympäri maailmaa, Joensuu kuvailee. Tuttu tuote innostaa Fountain Parkissa on selvitetty, että mikä saa ihmiset kehittämään yhdessä. Joensuu listaa kahdeksan esiin noussutta motiivia: tuttuus ja kiinnostavuus, oma asiakaskokemus, On kiehtova ajatus, että on mahdollista ajatella yhdessä ympäri maailmaa. Elina Joensuu palkinto, ammatillinen näkökulma, vastuullinen brändi, kehittämisen helppous, pyyntö ja uteliaisuus. Mitä tutumpi ja kiinnostavampi tuote on, sitä enemmän asiakas on valmis sen kehittämiseen aikaansa uhraamaan, hän kertoo. Joskus riittää, että osaa pyytää oikeaan aikaan. Jos asiakas osallistuu kehittämiseen, hän toivoo, että se on tehty mahdollisimman helpoksi ja kehittämisen aikajänne on riittävän lyhyt. Joensuu kannustaa kaikkia miettimään, miten omassa yrityksessään voi hyödyntää joukkojen kehitysvoimaa. Monesti asiakkaiden motivaatio löytyy ihan läheltä, kuten esimerkiksi tapahtui viime keväänä Hesburgerin järjestämässä hampurilaisen suunnittelukilpailussa. On hyvä muistaa, että myös normaali asiakaspalaute voi olla yhteiskehittämistä. Edellyttäen, että palaute osataan ottaa kehittämisen muotona. Uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden osalta kannattaa miettiä, kysytäänkö asiakkaiden kommentteja vasta valmiista asiasta vai otetaanko heidät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Enemmän saa, kun ottaa ihmiset alkupäässä mukaan kehittämään tyhjästä, Joensuu vinkkaa. Teksti: Outi Myllymäki 17 Fountain Park Oy Fountain Park on ennakoivan johtamisen asiantuntija, jonka missiona on tuoda joukkojen viisaus johtamisen arkeen. Johtaja Elina Joensuu vastaa Fountain Parkin palveluportfolion kehittämisestä.
Idea! Inspiraation lähteillä Vinkki! Kiksit Kysyimme, mikä asia elämässä innoittaa häntä eniten. Taistelua ilman väkivaltaa 18 Apua lehtiongelmaan Viestintätoimisto iplus on kehittänyt Lehti+ -paketin, jolla saadaan uutta vetovoimaa sidosryhmäviestintään. Lehtihautomossa synnytetään vireitä ja visuaalisia lehtiä monenlaisiin viestintätarpeisiin. iplussan lehtihautomo sopii sparraukseksi kaikille, jotka organisaatiossa joko päätoimisesti tai oman toimen ohella tekevät lehteä: asiakaslehteä, henkilöstölehteä, jäsenlehteä, tiedotuslehteä tai jotakin muuta sidosryhmälehteä. Hautomon kesto on noin neljä tuntia. Tarpeen mukaan analysoidaan jo olemassa olevaa lehteä ja tuotetaan siihen konkreettisia kehitysehdotuksia tai luodaan kokonaan uusi lehtikonsepti. Ota rohkeasti yhteyttä iplussaan, niin räätälöidään sinun lehtitarpeittesi mukainen paketti. Saat avuksesi alan ammattilaiset ja ison yhtymän tarjoamat mahdollisuudet. Lisätietoja Lehti+ -paketista löytyy iplussan nettisivuilta osoitteesta www.iplus.fi. Kunf fu -elokuvien suurkuluttaja, seinäjokelainen Jimi Itämäki (24) löysi wushusta mieleisen harrastuksen. Wushu on perinteinen kiinalainen urheilulaji, jossa sisäinen ja ulkoinen harjoitus ovat yhtä tärkeitä. Aloin harrastamaan Han Moo Doa yläasteikäisenä, mutta jostain syystä se ei tuntunut itselle sopivalta. Kun vuoden 2004 syksyllä näin ilmoituksen wushun alkeiskurssista, niin päätin mennä kokeilemaan. Sana wushu on kiinaa ja tarkoittaa sotataitoa. Itämäki kehuu lajin monipuolisuutta. Wushusta löytyy varmasti elementtejä, jotka kiinnostavat erityyppisiä ihmisiä. Minua kiehtoo tässä lajissa sen yhteys elokuvamaailmaan. Tuttuja liikkeitä voi tunnistaa aina vanhoista Hong Kong -elokuvista nykypäivän Hollywood-elokuviin. Toinen mielenkiintoinen asia on lajin väkivallattomuus eli taistelulajia voi harrastaa ilman, että tarvitsee lyödä tai potkia ketään oikeasti. Mikäli haluaa, voi wushusta harjoitella pelkkiä liikesarjoja. Niissä vastustaja olet sinä itse, mikä tarkoittaa, että sinun täytyy voittaa vain itsesi, jotta pääset edistymään. Sopii kaikenikäisille Erilaisia wushu-lajeja on Kiinassa satoja. Monipuolisuuden ansiosta wushu sopii kaikenikäisille. Nopeammat wushulajit, joita itse harrastan, sopivat ihmisille, joilla on sitkeyttä ja sen verran itsekuria, että lähtevät treeneihin vaikka sataa vettä. Tärkeintä on, että lähtee aina treeneihin, koska lajin monipuolisuuden takia sen oppimiseen saattaa mennä kauan aikaa. Sitkeyttä tarvitaan, kun samaa liikettä täytyy hinkata ja säätää monta kertaa. Wushussa palava into voi riittää todella pitkälle. Itse olin lukion liikunnanopettajan mukaan koko koulun kankein oppilas, mutta nykyään jalka nousee jo korkealle potkuissa. Itämäki toimii puheenjohtajana seinäjokelaisessa Virusmäen Wushu ry:ssä. Seurassa on noin 60 jäsentä ja harjoituksia viitenä iltana viikossa. Tässä lajissa tarvitaan sitkeyttä. Jos sitä on, niin pääsee jo pitkälle. Jimi Itämäki
Kirja-arvostelut Outi Myllymäki Kolumni Outi Myllymäki Persoonabrändejä ja pöhinää Antti Isokankaan ja Riku Vassisen Digitaalinen jalanjälki (Talentum 2011) on maukas lukupaketti digitaalisesta jalanjäljestä. Kannattaa ehdottomasti lukea, jos aikoo pysyä mukana verkkomaailman kehityksessä. Kirjassa annetaan useita käytännön neuvoja, kuinka yritys voi kasvattaa tietoisesti digitaalista jalanjälkeään ja sitä kautta verkkonäkyvyyttä. Samalla saa oivia vinkkejä tekstin ja muun sisällön tuottamiseen verkon ehdoilla. Kirjassa nostetaan esiin yrityksessä työskentelevien ihmisten ammattibrändit. Yrityksissä on aina ollut yksilöitä, jotka ovat vieneet yrityksen viestiä eteenpäin koko persoonallaan. Kirjassa väitetään, että varsinkin asiantuntijaorganisaatioissa nämä henkilöt ratkaisevat usein koko yrityksen menestyksen. Tämän kirjan avulla ymmärtää hiukan paremmin, minkälaista pöhinää verkossa olisi hyvä olla. Kirjan mukaan pöhinällä tarkoitetaan jotain, jota ei voi mitata klikkausten määrällä tai muilla verkon perinteisillä mittareilla. Pöhinän pitää kuitenkin vaikuttaa myös myyntiin. Netissä aiheutetun hyvän pöhinän tunnusmerkit ovat ainutkertainen, merkityksellinen, tavoitteellinen, epätäydellinen ja ristiriitainen. Ei muuta kuin pöhisemään. Markkinointia Facebookissa Internetsivustojen suunnittelijan ja markkinointiekonomi Kristian Olinin kirjoittama Facebook-markkinonti (Talentum 2011) on ilahduttavan helppotajuinen kirja. Käytännön oppaassa näytetään, kuinka oma viesti saavuttaa oikean kohderyhmän helposti ja nopeasti. Lisäkimmoketta omiin kokeiluihin lukija saa siitä, että Olin on kirjaansa varten testaillut erilaisia markkinointikampanjoja. Olin opastaa kirjassaan vaihe vaiheelta, kuinka Facebookissa voi luoda mainoskampanjoja, yrityssivuja, ryhmiä, muistiinpanoja, merkkejä ja muita juttuja. Hän nostaa esille tärkeitä seikkoja, kuten esimerkiksi vertaissuosittelun. Kun Facebookin käyttäjät tykkäävät mainoksesta, heidän kaverinsa näkevät tämän tykkäyksen omassa mainoksessaan. Olinin mukaan tällä vertaissuosituksella on iso rooli nykyaikaisessa internetmarkkinoinnissa. Kirja on kirjoitettu rupattelevaan sävyyn, mikä aluksi hiukan kummastutti. Helppolukuisen kirjan kevyeen sävyyn tottui kuitenkin nopeasti. Opas on hyvä apuväline kaikille, jotka haluavat oppia hiukan enemmän Facebookin sielunelämästä. Avautumisen uusi aika Virtuaalisessa kahvipöydässä huvi ja hyöty tulevat kätevästi samasta kanavasta. Merkittävä osa suomalaista elämänmenoa on siirtynyt verkkoon, tai ainakin elää omaa rinnakkaiseloaan nettiaalloilla. Kun perhe on siististi paketoituna Facebookin seinälle, yksityisestä tulee julkista ja perheistä melko monimuotoisia. On mielenkiintoista kurkata aina välillä lasteni profiileista, ketkä heidän kavereistaan tällä hetkellä kuuluvat leikisti perheeseemme. Lapsilukumme huitelee useimmiten kymmenen korvilla. Meitä perheenäitejä, jotka tiskauksen ja lasten harrastuksiin kuskausten lomassa käyvät virkistäytymässä nettiaalloilla, on aina vain enemmän. Facebookiin kirjautumalla aukeaa maailma, jossa saa tarvittaessa sympatiaa arjen raadantaan tai ainakin jokusen tykkäyksen kommentteihinsa. Rankan työpäivän jälkeen on rentouttavaa heittäytyä sohvalle ja virittäytyä hetkeksi nettiaalloille keskusteluun. Virtuaalisessa kahvipöydässä huvi ja hyöty tulevat kätevästi samasta kanavasta. Kuka kaipaa enää tylsiä televisiouutisia, kun netissä viihteellisen rupattelun lomassa tuttavien seinille ilmestyy aina jotain tärkeää uutista maailmalta? Kotitietokoneelta elämäänsä päivittelevä ei aina osaa ajatella, miten laajasti asia saattaa levitä. Huolettomat pikku heittoni kavereiden tilapäivityksiin ovat aiheuttaneet myrskyjä vesilaseissa, kun olen pahaa aavistamatta kommentoinut huumorilla isoja elämän kysymyksiä. Olen kantapään kautta oppinut, että verkkoon kirjoitettu viesti voi muuttaa muotoaan ja kasvaa uusiin mittasuhteisiin perinteisillä kylän juoruaalloilla. Oman ongelmansa ainakin vanhempien näkövinkkelistä aiheuttavat nuorten iloiset biletyskuvat, joita kaverit jakavat ilman sensuuria eteenpäin. Ennen vanhaan salassa harjoitetut kaljoittelun alkeet tulevat nykyään kaikkien taivasteltaviksi. Avoimuuden ja vapaan kommunikoinnin periaate on tietysti hieno, mutta ihan kaikesta ei tarvitsisi netissä avautua ainakaan niin kovin monella v-sanalla. Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä viestintätoimisto Plussassa ja yrittää kotioloissa pitää mahdollisimman monta palloa ilmassa. 19
Painavaa viestintää iprint.fi