LUONNOS 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI 30.8.2012 MATILANVIRRAN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ote Äänekosken kaupungin opaskartasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä suorakulmiolla. 1 SUUNNITTELUALUE Matilanvirta sijaitsee noin 7 km Konginkankaalta Sumiaisiin päin seututietä 637 mentäessä Keiteleen ja Ala-Keiteleen järvialueita yhdistävässä salmessa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja siihen sisältyy kolmen maanomistajan alueina (Äänekosken kaupunki, Suomen valtio, Ari Kautto ym.) seuraavat kiinteistöt:
2 SEUTUTIEN POHJOISPUOLI TILAN NIMI RN:o PINTA-ALA OMISTAJA Vuorela I 992-461-5-256 noin 0,26 ha Ari Kautto ym. Kaarna 992-461-5-198 0,4800 ha Äänekosken kaupunki Kärppä 992-460-4-238 0,0588 ha Äänekosken kaupunki Harjula 992-460-4-91 0,0545 ha Äänekosken kaupunki Virtala 992-461-5-42 0,1000 ha Äänekosken kaupunki Venesatama 992-461-5-255/1 noin 0,02 ha Äänekosken kaupunki Venesatama 992-461-5-255/2 noin 0,31 ha Äänekosken kaupunki Lossila 992-461-5-99 0,2250 ha Äänekosken kaupunki SEUTUTIE Jyväskylä- Laukaa- Konginkangas 992-895-0-637 Kaava-alueella noin 1,20 ha Suomen valtio SEUTUTIEN ETELÄPUOLI Vuorela I 992-461-5-256 noin 0,73 ha Ari Kautto ym. Salmen yli on aiemmin kulkenut lossireitti, jonka tilalle on sittemmin rakennettu silta. Lossitoimintaan liittyvältä ajalta on valtion omistukseen jäänyt kiinteistöalueita osana nykyistä maantiealuetta. Matilanvirta on asemaltaan merkittävä Keiteleen vesiliikenteen ja maantieliikenteen yhtymäkohta. Kaikki eteläpohjois-suuntainen vesiliikenne Viitasaari-Jyväskylä-reitillä kulkee kyseisen salmen kautta. Matilanvirralla sijaitsevalla maantiealueen osalla on noin 20 vuoden ajan toiminut kesäravintola (Matilan Ankkuri). 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ranta-asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi alueella pitkään toimineen Matilan Ankkuri kesäravintolan vuokrasopimuksen umpeutuessa. Ravintola sijaitsee valtion omistamalla maantiealueella, jota osaa valtio ei tarvitse tienpitoon. Ranta-asemakaavan laatiminen ja samanaikaisesti laadittava tiesuunnitelma luovat edellytykset suunnittelussa tarpeettomaksi osoitettavan tiealueen siirtymiselle kaupungin omistukseen.
3 Kaavasuunnittelun tavoitteena on kehittää aluetta pääasiassa matkailupalvelujen kohteena valtakunnalliset ympäristöarvot huomioon ottaen. Tavoitteena on säilyttää ainakin osa alueesta luonteeltaan julkisena sekä maantie- että vesiliikennettä palvelevana pysähdyspaikkana. Alueella on voimassa entisten kuntarajojen perusteella kaksi rantayleiskaavaa: Sumiaisten rantaosayleiskaava ja Äänekosken rantayleiskaava, joissa molempien kaavojen kaavamerkinnän (RM-6) mukaan rakentaminen alueelle edellyttää ranta-asemakaavan laadintaa. Ranta-asemakaavalla toteutetaan alueen yleiskaavoitusta ja luodaan edellytykset rakennuslupien myöntämiselle yksityiskohtaisemman kaavan perusteella. Ranta-asemakaavan yhtenä tavoitteena on myös yhtenäistää alueen maanomistustilannetta ja yhdistää pieniä tiloja mahdollisesti suuremmaksi kokonaisuudeksi. 3 KAAVATILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriö vahvistanut 14.4.2009) suunnittelualue on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (vihreä aluerajaus), jota halkoo seututie (st). Alueelle on kaavoitettu myös matkailupalveluiden alue (vaaleanoranssi kolmio), laivaväylä (musta pompulaviiva) sekä venesatama (laivan kuva). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.
4 3.2 Yleiskaava Alueella on voimassa kaksi yleiskaavaa. Pääosa alueesta kuuluu Äänekosken kaupunginvaltuuston 5.10.2009 hyväksymään Sumiaisten rantaosayleiskaavaan. Kaavassa alue on osoitettu matkailupalveluiden alueeksi (RM-6), jolle rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavan laatimista. Kaava on laadittu entistä kunnanrajaa noudattaen. Ote Sumiaisten rantaosayleiskaavasta. Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksynyt 5.10.2009. Suunnittelualueen pohjoiskärki ja länsireuna kuuluvat entiseen kuntarajaan pohjautuen Äänekosken rantayleiskaavaan (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.12.2009). Kaavassa alueelle on osoitettu loma-asuntoalue (RA-1) ja venesataman tai valkaman (LV) sijoituspaikka. Yksityinen loma-asunto niemen kärjessä ei tule kuulumaan ranta-asemakaava-alueeseen. Ote Äänekosken rantayleiskaavasta. Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.12.2009.
5 Hyväksymisvaiheessa olevassa Äänekosken rantayleiskaavaehdotuksessa (nähtävillä ehdotuksena 5.3. 5.4.2012) rantayleiskaava-alueiden rajausta on muutettu siten, että suunnittelualueen pohjoisosa kuuluisi Äänekosken rantayleiskaavaan ja seututien 637 eteläpuolinen osa Sumiaisten rantaosayleiskaavaan. Ote Äänekosken rantayleiskaavaehdotuksesta. Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavassa (kts. s. 6) (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.2008) suunnittelualue on osoitettu tärkeäksi matkailukohteeksi ja alueeksi (vihreä katkoviiva ja kolmio). Seututietä 637 myötäillen kulkee myös virkistys- tai kevyenliikenteen yhteystarve - merkintä (tummanvihreä pompulaviiva).
6 Ote Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavasta. 3.3 Asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualueen luonnosvaiheen rajaus. Alue koostuu useasta eri kiinteistöstä.
7 3.4 Laadittavat selvitykset Suunnittelutyön yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: - Luonto- ja maisemaselvitys - Lähiympäristön maankäyttö - Vesihuollon toteuttamisselvitys 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavassa arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan. Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5 OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet, asukkaat sekä muut asianomaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto 6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtyminen käsiteltiin Äänekosken kaupunginhallituksessa 3.9.2012 ja päätöksestä tiedotettiin kaupungin ilmoitustaulun ja kotisivujen lisäksi Sisä-Suomen lehdessä (6.9.2012) ja ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomissa (12.9.2012). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL asetus 66 ) pidettiin ELY keskuksessa. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja Sisä- Suomen lehdessä sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomissa.
8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle ja sen riittävyydestä on mahdollista esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumisja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun edetessä. Kaavasta pyydetään lausunnot - Tekniseltä lautakunnalta - Ympäristölautakunnalta - Keski-Suomen ELY keskukselta - Keski-Suomen museolta - Liikennevirastolta 7 AIKATAULU Tavoiteaikataulun mukaisesti kaava tulee luonnoksena nähtäville pohjakartan valmistumisesta riippuen talvella-keväällä 2013. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittunee kevääseen-kesään 2013 ja kaavan hyväksyminen loppuvuoteen 2013. 8 YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Nieminen henriikka.nieminen@aanekoski.fi 020 632 2036