Sote- ja maakuntauudistus Kainuussa 29.9.2016 Kaukametsä, Kouta-sali, Kajaani Maire Ahopelto/ kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sis. Kainuun sairaanhoitopiiri ja Kainuun erityishuoltopiiri
Kainuun etäisyyksien vertailu Jyväskylä Kuusamo Tampere Suomussalmi Salo Vaala Puolanka Hyrynsalmi Heinola Ristijärvi Paltamo Kuhmo Sotkamo Kotka Kajaani Helsinki
Kainuun tilanne Kainuu on moniin muihin maakuntiin verrattuna pitkällä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, koska maakunnassa toteutettiin vuosina 2005-2012 hallintokokeilu, jossa yhdistettiin kahdeksan kunnan sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnan liiton toiminnot sekä tukipalveluita (mm. tietohallinto, taloushallinto ja osa henkilöstöhallinnosta) erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja ympäristöterveydenhuolto yhdistettiin samaan organisaatioon vuonna 2005 Rakentamisessa ja purkamisessa mukana olleita työntekijöitä ja luottamushenkilöitä paljon, joiden osaamista tulee hyödyntää rakennettaessa uutta sotea ja maakuntaa.
Kainuun sote on lakisääteinen kuntayhtymä Kuntayhtymä on erikoissairaanhoitolain 7 :n mukainen Kainuun sairaanhoitopiiri kehitysvammaisten erityishuollosta 6 :n mukainen Kainuun erityishuoltopiiri ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 2 2 mom. mukainen Kainuun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue kuntayhtymä voi tuottaa myös muille kunnille, kuntayhtymille ja yhteistyötahoille toimialansa palveluita sopimusperusteisesti kuntayhtymä voi järjestää jäsen- ja osajäsenkuntien puolesta myös tukipalveluja ja muuta palvelutoimintaa tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä voi omistaa ja hallita sairaanhoidon sekä kehitysvammahuollon laitoksia ja muita toimintayksiköitä
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäelämänkaarimallin mukaiset tulosalueet Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastus Johtoryhmä Kainuun Työterveys -liikelaitos Hallinto Keskitetyt yhteiset tukipalvelut Perhepalvelut Sairaanhoidon palvelut Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Vanhuspalvelut Ympäristö- Terveydenhuolto Vastuualueet Kuntayhtymän hallinto Yleispalvelut (asiakirjahallinto, asiamiespalvelut, kuljetus- ja neuvontapalvelut, materiaalipalvelut, ravintopalvelut, talous- ja velkaneuvonta, tekniset palvelut. tekstiilipalvelut) Tietohallinto Henkilöstö- Palvelut Lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuissosiaalipalvelut Vammaispalvelut Radiologia Patologia Lääkehuolto Ensihoito Leikkaus ja anestesia Tehohoito Hoidolliset tukipalvelut Aikuisten mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Suun terveydenhuolto Operatiivinen Konservatiivinen Vastaanottoja terveyskeskussairaalat Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Palveluohjaus ja ostopalvelut Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Talouspalvelut Päivystys Kuntayhtymän hallitus 3.12.2012 45 ja 21.8.2013 306
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu Kainuun soten, Kainuun ELY-keskuksen, Kainuun liiton, Kainuun pelastuslaitoksen, kuntien sekä paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa Aloituskokous 20.6.2016 Ohjausryhmä, tehtävänä poliittinen vuorovaikutus, linjaukset ja niihin liittyvät päätökset Valmisteluryhmä Työryhmät
Pohjoisen ervan toimintamalli Valmisteltu yhteistyössä pohjoisen erityisvastuualueiden sairaanhoitopiirien kanssa Sovittu sairaalaverkon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta: Pohjoisella alueella jatkaa viisi päivystävää keskussairaalaa, joiden toimintaprofiileja hiotaan. Kainuun keskussairaala jatkaa synnytyssairaalaa, jossa tarjotaan synnytystoiminnan edellyttämä operatiivinen päivystys. Pitkien etäisyyksien vuoksi potilasturvallisuuden turvaamiseksi on huolehdittava traumakirurgisen päivystysvalmiuden säilyttämisestä, joka edellyttää jaettua kirurgista päivystysjärjestelmää nykytapaan. Traumakirurgisen päivystyksen turvaaminen edellyttää myös lonkan ja polven keinonivelleikkausten säilyttämistä näissä sairaaloissa Maire Ahopelto/Kainuun sote
Miksi sote-integraatio? Kainuun soten ja Jyväskylän alueen JYTE-kuntien paljon sote-palveluita käyttävien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen: Missä resursseja käytetään ja missä tarvitaan? 2 tutkimushanketta + 3. Kelan tutkimushanke STM/Sote-uudistuksen rahoitus Monikanavarahoituksen purku Aineistona erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon asiakasdata > 300 000 asiakasta, n. 800 000 käyntiä Aineisto täydennettiin Kelan sv-lain mukaisten korvausten ja tulonsiirtojen asiakasdatalla Integraatiosta hyötyvät Paljon palveluja käyttävät Tutkimus: Pieni osa väestöstä n. 10 % kerryttää 81 % kustannuksista v. 2013
Muutaman uudistuksen arvo mitattiin rahassa Simuloinnissa tarkasteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö, erikoisalat ylittävä yhteistyö, päivystyskäynnit ja niiden tarpeellisuus sekä matkajärjestelyt kodin ja palvelujen välillä. Tulokset: Kahden vuoden aikana on mahdollista saavuttaa miljoonien eurojen säästöt JYTE-alueen säästöpotentiaali 10 13 M (6 8 %) Kainuun soten säästöpotentiaali 5 6,5 M (7 9 %) Koko maan väestöpohjalla n. 500 M säästöt
Tutkimusaineiston tarkastelu Tarkasteltiin 10 % väestöstä, joiden palvelukäytöstä kertyi eniten kustannuksia JYTE 68 % ja Kainuun sote 62 % Henkilöt, jotka olivat kalliin 10 % joukossa v. 2013, JYTEn asiakkaista 60 % ja Kainuun soten 53 %, olivat kalliita myös v. 2014 6 ja 5,3 % väestöpohjasta Kustannusten osalta ryhmä aiheutti JYTEssa 520 M (49 % kokonaiskustannuksista) ja Kainuun sotessa 231 M (39 % kokonaiskustannuksista
Kahden vuoden aikana paljon palveluita tarvitsevien kustannukset palveluittain Kainuun soten ja JYTEn alueilla vuosina 2013 2014
Oleellista on säilyttää nykyinen syvä integraatio perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto Vaatisi kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemistä Eri ammattiryhmien välistä saumatonta yhteistyötä Kustannushyödyt koskevat pidemmän aikaa paljon palveluja tarvitsevien ryhmää eli alle 10 % väestöstä Laajentamalla tarkasteluja tulokset olisivat eri suuruusluokkaa Tehokkaamman toiminnan lisäksi myös asiakastyytyväisyys voi kasvaa: Paremmat hoitotulokset Vähemmän matkustamista => vähemmän asiakkaille koituvia kustannuksia
PROSESSIT - ORGANISAATIO - RAKENTAMINEN KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDNEHUOLLON KEHITTÄMINEN mm. Uusi sairaala 2011-2020 Parannetaan tuottavuutta Kehitetään organisaation toimivuutta ja vetovoimaa Investoidaan toimitiloihin ja teknologiaan TAVOITEALUE 1: Asiakaslähtöiset nykyaikaiset toimintamallit (koko SOTE) TAVOITEALUE 3: Rakentaminen ja teknologia (KAKS) TAVOITEALUE 2: Johtaminen, henkilöstöpolitiikka ja organisaatio (koko SOTE)
Hoito- ja palveluketjujen suunnittelu sis. keskussairaalan suunnittelun Hoitoa ja hoivaa kaikille kainuulaisille: perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon yhdistävä malli päivystävä sairaala keskeiset erityisalat sisältävä keskussairaala Suunnittelu työryhmissä Ohjausryhmä Johtoryhmä Osaamisen johtaminen Johtaminen ja organisointi Prosessit ja rajapinnat Hankkeen organisaatioon kuuluvat työryhmät muodostuvat toimintaryhmästä, talousryhmästä ja teknisestä ryhmästä sekä näiden muodostamista alatyöryhmistä
KUNTIEN JA SOTEN YHTEINEN OHJAUS OHJAUSRYHMÄ (KUNNAT JA LUOTTAMUSHLÖT) Paltamo Suomussalmi Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Kajaani Ristijärvi Puolanka Soten hallitus Henkilöstöjärjestöt Kajaanin amk JOHTORYHMÄ kuntayhtymän johtaja, tulosaluejohtajat ja vastuuesimiehet SUUNNITTELUTYÖRYHMÄT (akuutti, elektiivinen, kuntoutus, sos.huolto, tukipalvelut) Päivystys Poliklinikat Leikkaustoiminta Teho / tehovalvonta Laboratorio Kuvantaminen Vuodeosastot Kuntoutus Synnytys ja vate Lasten ja nuorten psykiatria Aikuisten mt- ja riippuvuuksien hoito Logistiikka ICT Pth / vanhuspalv.rajapinnat
PROJEKTIN VAIHEISTUS Tarveselvitys Hankesuunnittelu Rakennussuunnittelu Suunnitteluvaihe Valmisteluvaihe Konseptisuunnittelu Toiminnallinen suunnittelu Tekninen suunnittelu Tiimi I: Akuutti Tiimi II: Elektiivinen Tiimi III: Kuntoutus Tiimi IV: PTH* Tiimi V: Sos. palvelut** Rakentaminen Käyttöönotto Tiimi VI: Tukipalvelut 2011 2012-2015 2016-2020 * Erityisesti pitkäaikaissairaat ** SOTE-rajapinta
Työpajojen lopputuloksena 11 työryhmää 50 työpajapäivää Yli 150 työntekijää 379 kehitysideaa 470 kirjattua tilavaatimusta työpajojen tuotokset sairaalan tilasuunnitteluun tunnistettiin toimintaa tehostavia tekijöitä toteutettiin näihin liittyviä toiminnallisia muutoksia löydettiin hoitoprosessien ja toimintojen välisiä rajapintoja etsittiin keinoja sujuvuuden lisäämiseksi
Kainuun keskussairaalan rooli Kainuun keskussairaalan kirurginen päivystys ja leikkausvalmius on kokonaisuuden kannalta välttämätön Pitkien etäisyyksien vuoksi laaja-alainen päivystävä keskussairaala tarvitaan, ainoa päivystävä yksikkö päivisin n. 50%:lle väestöstä ja iltaisin ainoa päivystävä yksikkö koko maakunnassa Keskussairaalat toteuttavat erikoislääkärikoulutusta pääosin puolet/puolet yo-sairaalassa -periaatteella, keskussairaaloilla myös merkittävä alueellinen ja moniammatillinen koulutustehtävä mm. AMK, Ammattiopisto jne. Nykyinen työnjako keskussairaaloiden ja yo-sairaalan välillä on toimiva Nykyinen päivystysjärjestely Kainuun soten kannalta toimiva
Mitä toiminnallinen integraatio tarkoittaa? - Vuodeosastohoidon kapasiteetti - Kajaanin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastopaikat vähenevät yli 30% - (330 -> 210:een) - Kuntoutus/ennaltaehkäisy - Somaattinen ja psykiatrinen hoito - Psykiatria ja somatiikka samassa talossa - Psykiatria ja riippuvuuksien hoito samoissa tiloissa - Erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto - Kehitysvammaisten akuuttiyksikkö ja psykiatrinen hoito lähekkäin - Vanhuspalveluiden ja sairaanhoidon tiivistyminen (avohoidon toimintamallit)
Mitä ovat vaihtoehdot Hallituksen linjaukset Nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen päivystystoiminnan yksikköinä (laaja vastuu 12 sairaalaan) - > Päivystävä sairaala on kokonaisuus (leikkausvalmius, synnytykset, tehohoito, kardiologiset toimenpiteet) Huolehdittava potilasturvallisuudesta pitkien etäisyyksien alueella Traumakirurginen päivystysvalmius edellyttää nykyistä pehmytosakirurgian ja ortopedian päivystysjärjestelmää Resurssien järkevä käyttö ja osaamisen varmistaminen edellyttää myös lonkan ja polven keinonivelleikkausten säilyttämistä - > Vaihtoehtona terveyskeskustason päivystyspalvelut + joidenkin erikoisalojen konsultoivat poliklinikat
HOITOKETJUJEN TEHOKKUUS RATKAISEE Kainuussa Suomen tuottavin sisätautiklinikka
Oman sairaanhoitopiirin tai sairaanhoitoalueen (HUS) sairaaloiden kustannusten osuus alueen kuntien somaattisen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista vuonna 2014 Kainuu on yhtä omavarainen kuin muutkin alueet Alue Helsingin ja Uudenmaan shp 2) Erikoisalat yhteensä Sisätaudit Kirurgia Neurokirurgia Naistentaudit ja Lastentaudit synnytykset Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Hammasja suusairaudet Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Lastenneurologia Keuhkosairaudet ja Akuutti- tuberkuloosi lääketiede Neurologia - HYKS -sairaanhoitoalue 89,4 69,0 95,8 96,0 97,5 98,2 99,2 96,3 15,7 98,7 99,2 82,0 98,9 96,4 6,3 - Hyvinkään sha 59,6 73,2 56,8 12,0 71,0 51,8 1,2 57,9 0,0 4,8 12,9 76,0 57,7 91,0 0,0 - Lohjan sha 54,7 68,7 54,6 15,6 69,4 18,0 52,4 50,0 0,0 64,9 7,1 67,6 1,6 81,9 1,4 - Länsi-Uudenmaan sha 55,7 72,3 59,4 9,1 43,0 49,9 1,1 55,7 0,0 10,9 12,7 10,7 2,9 86,4 0,0 - Porvoon sairaanhoitoalue 55,3 71,3 55,4 12,6 77,1 50,6 0,3 2,5 0,0 5,7 5,2 45,8 5,4 88,2 3,5 Etelä-Karjalan shp 86,8 89,9 86,1 26,5 96,4 68,5 82,4 89,7 98,3 97,9 97,4 96,6 91,1 97,5 6,3 Etelä-Pohjanmaan shp 84,2 85,6 84,6 30,3 93,0 74,3 95,6 81,0 90,3 95,6 44,2 94,8 39,8 93,5 28,0 Etelä-Savon shp 77,4 83,5 73,1 13,1 86,2 69,2 81,6 80,4 77,7 84,8 16,7 90,2 20,7 90,5 1,7 Itä-Savon shp 85,0 92,2 85,7 14,5 88,2 72,0 83,9 83,8 91,2 93,1 23,6 64,2 99,2 95,2 17,8 Kainuun shp 80,4 92,7 77,2 14,1 94,5 70,4 91,1 72,2 93,4 87,1 15,7 83,1 93,3 87,3 20,1 Kanta-Hämeen shp 73,7 72,3 71,6 23,0 82,6 67,6 77,3 80,5 87,9 91,9 54,3 90,2 77,4 93,9 0,0 Keski-Pohjanmaan shp 80,0 91,8 75,8 12,3 93,0 56,2 85,4 82,5 89,9 96,8 55,0 92,0 12,8 94,8 0,0 Keski-Suomen shp 88,2 92,8 86,5 22,6 97,1 76,2 91,3 90,6 98,8 98,3 98,7 93,6 55,5 94,7 2,7 Kymenlaakson shp 65,3 59,4 62,4 15,9 87,3 58,5 77,4 80,1 98,6 86,5 90,8 72,0 85,0 87,0 0,0 Lapin shp 81,1 90,5 80,4 19,7 92,5 67,5 90,3 66,1 90,7 96,4 38,8 94,2 84,2 97,3 8,4 Länsi-Pohjan shp 80,2 88,6 81,2 14,6 94,0 73,0 86,5 80,1 73,6 93,9 51,5 85,7 15,4 87,6 16,0 Pirkanmaan shp 84,0 82,3 80,2 88,8 87,4 88,3 89,1 89,9 97,1 94,6 94,9 77,0 97,6 93,0 0,0 Pohjois-Karjalan shp 88,7 92,7 87,7 15,7 95,7 73,4 94,9 92,0 91,5 96,6 95,5 92,9 97,5 97,7 99,6 Pohjois-Pohjanmaan shp 89,0 80,8 87,7 97,3 91,0 89,0 94,7 94,5 97,6 96,4 97,9 92,2 96,0 94,0 13,1 Pohjois-Savon shp 86,9 77,7 88,3 95,0 95,7 87,0 89,5 90,9 97,2 92,5 96,6 81,5 51,7 93,3 92,5 Päijät-Hämeen shp 87,1 93,6 85,1 18,4 95,3 76,1 95,6 91,1 96,9 96,4 74,4 92,7 95,6 96,6 0,0 Satakunnan shp 70,9 72,6 68,8 20,1 87,7 64,1 91,4 65,6 93,8 85,4 69,6 76,5 89,6 92,9 5,1 Vaasan shp 74,6 80,4 77,9 17,8 71,7 59,2 73,7 80,7 90,8 89,4 81,5 70,9 90,6 78,2 19,4 Varsinais-Suomen shp 92,1 86,5 95,5 94,6 98,8 85,8 92,6 91,6 98,3 97,1 98,3 95,2 64,9 96,8 0,0
Laadukas hoito Sydäninfarktipotilaiden ennuste maan kärjessä
Suurten ja keskisuurten kuntien terveydenhuollon ikä- ja tarvevakioidut kustannukset 2015
Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku = 100
Kainuun sote edelläkävijä KAINUTLAATUINEN SOTEUUDISTUS KIITOS! Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja sp. maire.ahopelto@kainuu.fi puh. 044 7773033