KIRJALLINEN KYSYMYS 128/2001 vp Opintotuen takaisinperinnän muuttaminen taannehtivaksi vuosilta 1999 ja 2000 Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen takaisinperintää koskevat säädökset muuttuivat vuodenvaihteessa. Omien tulojen vuoksi vuodelta 2001 ja sen jälkeen liikaa opintotukea nostavilta opiskelijoilta peritään takaisin liikaa nostettujen tukikuukausien opintoraha ja asumislisä. Summa on sama, jonka vapaaehtoisella palauttamisella opiskelija välttyisi takaisinperinnältä. Lisäksi perittävään summaan lisätään nykyistä suurempi 15 prosentin korotus. Myös opintorahan ja asumislisän vapaaehtoiselle palauttamiselle tulee nykyistä pitempi määräaika eli tukivuotta seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppu. Vuonna 2000 liikaa nostetun tuen vapaaehtoinen palauttaminen on siis mahdollista maaliskuun 2001 loppuun asti. Vuosia 1999 ja 2000 koskeviin takaisinperintöihin sovelletaan vanhoja säännöksiä. Vuonna 1999 opintotukea peritään takaisin 22 500 opiskelijalta. Nyt tehty tulonvalvonta oli toinen kerta, jolloin käytettiin uutta vuositulomallia. Viime vuonna suoritetussa, vuoteen 1998 kohdistuneessa tulonvalvonnassa ehdotuksen takaisinperinnästä sai 22 200 opintotuen saajaa. Opiskelijoiden tutkimussäätiön, Kelan ja opetusministeriön tutkimuksen mukaan opintotukijärjestelmän kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Opintotuki nykyisellään ei riitä kattamaan opiskelijoiden keskimääräisiä elinkustannuksia. Monen opiskelijan kohdalla takaisinperintäsäännökset ovat kohtuuttomat, varsinkin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat syystä tai toisesta unohtaneet ajoissa palauttaa liikaa saadun opintotuen. Mistään tuen huijaamisesta ei varmasti ainakaan monen opiskelijan kohdalla ole kysymys. Vuosina 1999 ja 2000 liikaa opintotukea nostaneet opiskelijat ovat ns. väliinputoajia ja eriarvoisessa asemassa kuin vuodelta 2001 ja sen jälkeen liikaa opintotukea nostavat opiskelijat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko mahdollista muuttaa myös vuosina 1999 ja 2000 liikaa maksetun opintotuen takaisinperintäsäännöksiä taannehtiviksi? Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2001 Marja Tiura /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja Tiuran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 128/2001 vp: Onko mahdollista muuttaa myös vuosina 1999 ja 2000 liikaa maksetun opintotuen takaisinperintäsäännöksiä taannehtiviksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuoden 1998 alusta voimaan tulleiden opiskelijan omiin tuloihin perustuvaa takaisinperintää koskevien säännösten tarkoituksena on, että opiskelijat jo tukea nostaessaan noudattaisivat säädettyjä tulorajoja, jolloin tulojen jälkivalvonnan yhteydessä suoritettavien takaisinperintöjen lukumäärä olisi mahdollisimman vähäinen ja takaisinperittävät summat olisivat mahdollisimman pieniä. Opintotuen tulomalli perustuu opiskelijan omaan vastuuseen, sillä opiskelijan ei tarvitse tukea hakiessaan arvioida koko tulevan vuoden tulojensa määrää, vaan hän voi säädellä vapaata tuloaan joko peruuttamalla tukea etukäteen taikka palauttamalla jo maksettua tukea vapaaehtoisesti takaisin. Opiskelijan tulee siten seurata tulojensa kertymää ja peruuttaa taikka palauttaa tukea, jos opintotukilain mukainen vapaa tulo muuten ylittyisi. Jos opiskelijan vapaan tulon ylitys on ollut vähäinen, takaisinperittävä määrä on itse asiassa pienempi kuin se vapaaehtoisen palautuksen määrä, jolla opiskelija olisi voinut välttää takaisinperinnän. Takaisinperittävä määrä on siten varsin kohtuullinen, kun opiskelija on seurannut tulojaan ja toiminut sen mukaisesti opintotukilain edellyttämällä tavalla. Esimerkiksi jos opiskelija on ylittänyt vapaan tulonsa 6 500 markalla, takaisinperintä olisi vältetty kahden kuukauden opintotuen vapaaehtoisella palautuksella. Täyttä asumislisää saavalla korkeakouluopiskelijalla vapaaehtoisen palautuksen määrä olisi silloin 5 120 markkaa. Jos opiskelija ei olisi palauttanut tukea vapaaehtoisesti takaisin, häneltä olisi tulojen jälkivalvonnassa peritty takaisin yhteensä 3 745 markkaa. Sellaisessa tapauksessa, jossa opiskelija ei ole lainkaan säädellyt vapaata tuloaan vaan on ylittänyt sen tuntuvasti, takaisinperittävä summa on huomattavasti suurempi kuin se vapaaehtoisen palautuksen määrä, jolla perintä olisi vältetty. Esimerkiksi jos opiskelija on ylittänyt vapaan tulonsa 25 000 markalla, takaisinperittävä määrä on 23 540 markkaa, kun takaisinperintä olisi vältetty 12 800 markan suuruisella vapaaehtoisella palautuksella. Vuoden 2000 alussa toteutettiin ensimmäinen uuden mallin mukainen tulojen jälkivalvonta. Takaisinperintää koskeva ehdotus lähetettiin yhteensä 22 200 opiskelijalle, mikä oli huomattavasti suurempi määrä kuin etukäteen arvioitiin. Takaisinperittävän määrän laskentatapaa arvosteltiin julkisuudessa runsaasti ja mallin ankaruutta pidettiin kohtuuttomana silloin, kun vapaa tulo on ylitetty suurilla summilla. Tämän vuoksi opintotukilain takaisinperintäsäännöksiä muutettiin siten, että vuotta 2001 koskevasta tulojen jälkivalvonnasta lähtien takaisinperittävä määrä on yhtä suuri kuin tuen vapaaehtoinen palautus. Uuden mallin mukainen takaisinperintä ei muodostu suurissa vapaan tulon ylityksissä vapaaehtoista palautusta huomattavasti ankarammaksi eikä toisaalta myöskään pienissä ylityksissä ole 2
Ministerin vastaus KK 128/2001 vp Marja Tiura /kok vapaaehtoista palautusta edullisempi vaihtoehto. Lainmuutosta ei ollut tarkoituksenmukaista ulottaa aiempaa mallia ankarampi. Lisäksi lailla 619/2000 annettiin vuonna 1999 opintotukea nostaneille mahdollisuus palauttaa liikaa nostamaansa tukea vapaaehtoisesti takaisin vielä elokuun 2000 loppuun saakka. Tästä palauttamismahdollisuudesta tiedotettiin jokaiselle vuonna 1999 tukea saaneelle opiskelijalle henkilökohtaisella kirjeellä. Vuonna 2000 tukea nostaneet voivat puolestaan palauttaa liikaa nostamaansa tukea maaliskuun 2001 loppuun saakka. Vuosina 1999 ja 2000 opintotukea nostaneille on siten annettu hyvät mahdollisuudet välttyä takaisinperinnältä. Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2001 Kulttuuriministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Marja Tiura /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 128/2001 rd: Är det möjligt att ändra bestämmelserna om återkrav av för stora studiestöd som betalats ut 1999 och 2000 retroaktivt? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Bestämmelserna som trädde i kraft vid ingången av 1998 om återkrav på basis av den studerandes egna inkomster syftar till att de studerande redan då de lyfter stöd skall iaktta de föreskrivna inkomstgränserna, och antalet återkrav som måste göras i samband med efterhandskontrollen av inkomster på det sättet bli så litet som möjligt och summorna som återkrävs så små som möjligt. Studiestödets inkomstmodell bygger på de studerandes eget ansvar, då de studerande inte när de ansöker om stöd behöver uppskatta sina inkomster för hela det kommande året, utan kan reglera sitt s.k. fribelopp antingen genom att på förhand annullera stöd eller genom att frivilligt betala tillbaka redan utbetalt stöd. Studeranden skall således följa sina kumulativa inkomster och annullera eller returnera stöd, om fribeloppsgränsen enligt lagen om studiestöd annars överskrids. Om överskridningen av en studerandes fribeloppsgräns har varit obetydlig, är det belopp som återkrävs i själva verket mindre än den frivilliga återbetalning genom vilken studeranden kunde ha undvikit återkrav. Det belopp som återkrävs är alltså synnerligen skäligt då studeranden har följt med sina inkomster och handlat i enlighet med detta på det sätt som lagen om studiestöd förutsätter. Till exempel om en studerande har överskridit fribeloppsgränsen med 6 500 mark skulle återkrav ha undvikits genom en frivillig återbetalning av två månaders studiestöd. För en högskolestuderande med bostadstillägg till fullt belopp skulle den frivilliga återbetalningen då ha varit 5 120 mark. Om studeranden inte hade betalat tillbaka stödet frivilligt, skulle återkravet i samband med efterhandskontrollen av inkomsterna ha uppgått till sammanlagt 3 745 mark. I sådana fall då den studerande över huvudtaget inte har reglerat sitt fribelopp, utan överskridit det kännbart, är summan som återkrävs betydligt större än den frivilliga återbetalning med vilken återkravet hade undvikits skulle ha varit. Till exempel om en studerande har överskridit fribeloppet med 25 000 mark, är summan som återkrävs 23 540 mark, medan återkravet kunde ha undvikits genom en frivillig återbetalning på 12 800 mark. Den första inkomstkontrollen i efterhand enligt den nya modellen gjordes i början av 2000. Ett förslag till beslut om återkrav skickades till sammanlagt 22 200 studerande, vilket är ett betydligt större antal än vad som uppskattades på förhand. Sättet att räkna ut det belopp som återkrävs fick mycket kritik i offentligheten och det ansågs att modellen var oskäligt sträng när fribeloppet hade överskridits med stora summor. Därför ändrades studiestödslagens bestämmelser om återkrav så att den summa som återkrävs från och med efterhandskontrollen av inkomsterna 2001 är lika stor som en frivillig återbetalning av stöd. Återkravet enligt den nya modellen är inte vid stora överskridningar av fribeloppet markant strängare än en frivillig återbetalning, å andra sidan inte heller vid små överskridningar ett för- 4
Ministerns svar KK 128/2001 vp Marja Tiura /kok delaktigare alternativ än en frivillig återbetalning. Det var inte ändamålsenligt att göra lagändringen strängare än den tidigare modellen. Genom lagändringen 619/2000 gavs dessutom de som 1999 lyft studiestöd möjlighet att betala tillbaka sina överskridningar frivilligt ända fram till slutet av augusti 2000. Varje studerande som under 1999 fått stöd informerades om denna återbetalningsmöjlighet i ett personligt brev. De som lyft stöd under 2000 kan för sin del betala tillbaka överskridningar ända till slutet av mars 2001. De som lyft studiestöd 1999 och 2000 har således getts goda möjligheter att undgå återkrav. Helsingfors den 13 mars 2001 Kulturminister Suvi Lindén 5