2013 /VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS Talvivaara lyhyesti... 1 Talvivaaran vuosi 2013... 2 Hallituksen puheen johtajan katsaus.... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 5 Markkinakatsaus... 6 Strategia.... 7 Kestävä kehitys................................. 10 2013 /KESTÄVÄ KEHITYS www.talvivaara.com/files/ar2013/talvivaara_kk_2013.pdf 2013 /TILINPÄÄTÖS www.talvivaara.com/files/ar2013/talvivaara_tp_2013.pdf
VUOSIKATSAUS TALVIVAARA LYHYESTI TALVIVAARA LYHYESTI YHTIÖN ESITTELY Kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy nikkelin ja sinkin tuotantoon Listattu Lontoon pörssin päälistalle ja Nasdaq OMX Helsinkiin Suunniteltu vuotuinen tuotanto täydessä mittakaavassa nikkeli 50000 tonnia/vuosi sinkki 90000 tonnia/vuosi kupari 15000 tonnia/vuosi koboltti 1800 tonnia/vuosi uraani 350 tonnia/vuosi Henkilöstömäärä (joulukuu 2013): 549 HISTORIA LYHYESTI Q3 2003 Yhtiö perustetaan Q1 2004 Kaivosoikeudet hankitaan Q4 2004 Bioliuotuskoe kaivosalueella käynnistyy Q1 2007 Ympäristölupa myönnetään ja rakentaminen alkaa Q2 2007 Listautuminen Lontoon pörssiin Q4 2008 Ensimmäiset metallit saostetaan Q1 2009 Ensimmäiset metallien myynnit Q2 2009 Listautuminen Nasdaq OMX Helsinkiin Q4 2012 Merkittävä lisäys mineraalivarantoihin SUOMI JA KAIVOSTOIMINTA Poliittisesti vakaa ja suotuisa ympäristö kaivostoiminnalle Hyvä ja kattava infrastruktuuri Pätevää työvoimaa Geologisia tietokantoja saatavilla Tutkimus ja teknologia pitkälle kehittynyttä VARANNOT Kuusilammen ja Kolmisopen monimetalliesiintymät Sotkamossa Mineraalivarannot 2053 Mt, josta 1305 Mt (64 %) todettuja ja todennäköisiä Tuotannon laajentamista suunniteltua suuremmaksi arvioidaan Keskimääräinen metallipitoisuus (nikkelin rajapitoisuus 0,07 %) Nikkeli 0,22 % Sinkki 0,50 % Kupari 0,13 % Koboltti 0,02 % Uraani 0,0017 % Avolouhos louhinnan kannalta helppo ja kustannustehokas Erittäin vähän irtomaata YHTIÖN RAKENNE Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj (TALV:LN) Outokumpu 84 % 16 % Talvivaara Sotkamo Oy TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 1
VUOSIKATSAUS TALVIVAARAN VUOSI 2013 TALVIVAARAN VUOSI 2013 Talvivaara toteutti maalis huhtikuussa 261 miljoonan euron merkintäetuoikeusannin. Annin jälkeen kassavarojen kulutus oli ennakoitua suurempaa, koska ylimääräinen vesi heikensi edelleen tuotantoa ja nikkelin markkinahinta pysyi alhaisena. Malmin louhinta käynnistettiin uudestaan toukokuussa syyskuussa 2012 alkaneen keskeytyksen jälkeen. Uudelleenkäynnistyksen jälkeen saavutettiin uusia tuotantoennätyksiä sekä louhinnassa että materiaalin käsittelyssä eli murskauksessa, kasauksessa ja kasojen purussa. Uudet bioliuotuskasat toimivat hyvin ja alkoivat tuottaa metalleja vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä. Uuden malmin louhinta ja materiaalin käsittely keskeytettiin marraskuussa yhtiön tiukan taloudellisen tilanteen takia. Ylimääräinen vesi ja sen heikentämä aktiivisuus vanhemmissa bioliuotuskasoissa vaikeuttivat tuotantoa läpi vuoden. Ympäristö- ja riskienhallintatyössä keskityttiin vesienhallintaan, jota varten perustettiin vesienhallintaorganisaatio. Lisäksi tammikuussa 2013 käynnistettiin väliaikainen Saukko-projekti akuutin vesitasetilanteen hoitamiseksi. Lokakuussa Talvivaara saavutti vesienhallinnassa merkittävän edistysaskeleen, kun metallientuotannossa toteutettiin suljettu vesienkierto. Sen ansiosta metallien talteenottolaitosta voidaan normaaleissa olosuhteissa käyttää hyödyntämällä käänteisosmoosiyksiköillä tuotettua vettä, jolloin raakavedenottoa ei tarvitse lisätä. Vuoden 2013 haasteet heijastuivat myös henkilöstöön. Talvivaara joutui sopeuttamaan henkilöstömäärää kulloiseenkin tuotantoonsa määräaikaisilla lomautuksilla helmikuussa ja heinäkuussa. Yrityssaneeraushakemuksen yhteydessä marraskuussa yhtiö käynnisti vuoden kolmannet yhteistoimintaneuvottelut. Taloudellisen tilanteen heiketessä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy hakivat yrityssaneerausta marraskuussa, ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat yhtiöissä 29. 11. 2013 ja 17. 12. 2013. Nikkelin hintakehitys jäi vuoden aikana merkittävästi alle metallimarkkinoita seuraavien pankkien ennusteiden. Vuoden alin nikkelin kuukausikeskiarvohinta, 13 705 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, koettiin heinäkuussa. Hinta ei palautunut merkittävästi loppuvuotta kohden, kun joulukuun keskiarvohinta jäi alle 14 000 dollarin. Vuoden ylimmäksi hinnaksi jäi helmikuun keskiarvonoteeraus 17 734 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Hintanäkymät vuodelle 2014 ovat kuitenkin hiukan paremmat johtuen etupäässä merkittävän nikkelituottajamaan Indonesian voimaan saattamasta malmin vientikiellosta. Positiivista hintakehitystä edistänee myös eri puolilla maailmaa piristymisen merkkejä osoittava taloussuhdanne. Vuonna 2013 kansainvälinen Nikkeli-Instituutti teki nikkelin elinkaariarvion, jossa olivat mukana lähes kaikki länsimaiset nikkelintuottajat. Tutkimuksen mukaan Talvivaaran ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon alapuolella. 2 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
VUOSIKATSAUS TALVIVAARAN VUOSI 2013 NIKKELIN ELINKAARIANALYYSI 2013 7,87 149 0,059 0,0042 1,46 117 4,82 0,002 0,0010 0,03 Ilmaston lämmityspotentiaali kg CO 2 -e Primäärienergian kulutus MJ Otsonin muodostuminen (POPC) kg eteeni-e Rehevöittämisvaikutus kg fosfaatti-e Rikkidioksidin vapautuminen kg SO 2 -e n Talvivaaran jalostusketjun päästö per tonnia nikkelimetallia n Maailman nikkelintuottajien keskiarvo nikkelitonnia kohden NIKKELIN TUOTANTO (TONNIA) NIKKELIN MARKKINAHINTA (USD/TONNI) 16 087 17 705 18 445 12 916 10 382 8 662 13 900 735 2009 2010 2011 2012 2013 1/13 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1/14 2 3 4 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 3
VUOSIKATSAUS HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS HALLITUKSEN PUHEEN JOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 2013 muodostui poikkeuksellinen Talvivaaralle. Kevättalvella toteutettiin menestyksekäs osakeanti, mutta ylimääräisen veden aiheuttamat tuotanto-ongelmat ja nikkelin alhainen hinta heikensivät yhtiön maksuvalmiutta odotettua enemmän. Taloudellista tilannetta vaikeuttivat myös vesienhallinnan ja ympäristönhoidon kustannukset, ja vuoden lopulla Talvivaara joutui hakeutumaan yrityssaneeraukseen. On erittäin valitettavaa, että Talvivaara pääsi hyödyntämään kehittyvää tuotantoprosessiaan vain osan vuotta 2013. Toukokuussa uudelleenkäynnistetyn kaivostoiminnan myötä yhtiö ehti saavuttaa uusia tuotantoennätyksiä sekä louhinnassa että materiaalin käsittelyssä. Tuotantomäärät jäivät kuitenkin vaatimattomiksi, sillä erityisesti nikkelin heikon hinnan takia kaivostoiminta jouduttiin keskeyttämään kuuden kuukauden jälkeen marraskuussa. Lupaavaa oli, että uudet bioliuotuskasat toimivat hyvin ja alkoivat tuottaa metalleja vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tällä hetkellä yrityssaneerausmenettely on käynnissä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä ja sen operatiivisessa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Toimintaa on voitu jatkaa nikkelin ja koboltin myynnistä saaduilla tuloilla sekä tuotannon rajoittamisesta kertyneiden kustannussäästöjen avulla. Yhtiön hallitus ja johto työskentelevät yhdessä käräjäoikeuden määräämän selvittäjän kanssa löytääkseen toimivat lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisut Talvivaara-konsernille. ETENIMME KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIELLÄ Kaivosalueelle kertyneet ylimääräiset vedet ja niihin liittyvät riskit olivat yksi Talvivaaran painopistealue vuoden 2013 aikana. Vaikka pitkän tähtäimen vesienhallintaratkaisut vaativat vielä töitä, yhtiö sai alennettua riskitasoaan lisäämällä prosessivesien kierrätystä sekä käsittelemällä ja johtamalla noin 5,7 miljoonaa kuutiometriä vesiä pois kaivosalueelta. Vesienhallinnassa otettiin merkittävä edistysaskel, kun Talvivaara lokakuussa saavutti metallientuotannossa suljetun vesienkierron. Yhtiön aiempien investointien ansiosta rikkivedystä johtuvat hajuhaitat sekä kaivostoiminnan pölypäästöt pysyivät selvästi luparajojen sisällä, ja niistä tuli myös aiempia vuosia vähemmän ilmoituksia naapureilta. Kansainvälinen Nikkeli-Instituutti teki vuonna 2013 laajan elinkaaritutkimuksen, jonka mukaan Talvivaaran malmista tuotetun nikkelin ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon alapuolella. Talvivaara on sitoutunut prosessi-, tuote- ja työturvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. Vuonna 2013 yhtiö kehitti koko organisaation turvallisuuskulttuuria. Hallituksen linjaaman strategian mukaisesti Talvivaara pyrkii vastuullisen kaivostoiminnan edelläkävijäksi. RAHOITUKSEN MYÖTÄ EDELLYTYKSET KUNNOSSA Huolimatta vuoden 2013 raskaasti tappiollisesta tuloksesta ja taloudellisista haasteista Talvivaara on osoittanut, että yhtiön tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Talvivaaran mineraalivarannot ovat kansainvälisesti merkittävät, kaivoksen infrastruktuuri on valmis ja metallitehdas toimii vakaasti. Edellytykset toiminnan kasvattamiseen ovat valmiina, kunhan yhtiön rahoitushaasteisiin löytyy ratkaisu. Näinä vaikeina aikoina Talvivaaran johdolla on yhtiön hallituksen vankkumaton tuki. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia Talvivaaran osakkeenomistajia, jotka ovat osoittaneet lujaa luottamusta ja uskoa yhtiön mahdollisuuksiin hyödyntää merkittävät voimavaransa. Tapani Järvinen hallituksen puheenjohtaja 4 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
VUOSIKATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 oli Talvivaaralle erittäin haasteellinen. Nikkelin hinta pysyi keväästä asti alhaisena, ja ylimääräinen vesi heikensi bioliuotusprosessiamme. Taloudellista tulostamme rasittivat lisäksi mittavat toimenpiteemme vesitaseen ja ympäristönhoidon parantamiseksi sekä kirjaamamme arvonalennukset. Merkkejä paremmasta antoi metallien tuotantomme paraneminen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2013 aikana tuotantoamme vaikeuttivat edelleen ylimääräisen veden aiheuttamat haasteet, jotka olivat peräisin edellisvuoden poikkeuksellisista sateista sekä kipsisakka-altaan vuodoista. Malmintuotanto alkoi uudelleen toukokuun puolivälissä, mutta marraskuussa jouduimme taloudellisten syiden vuoksi jälleen keskeyttämään louhinnan ja materiaalin käsittelyn. Ennen keskeytystä kaivostoimintamme tuotantoprosessit pyörivät ennätystasolla. Vaikka nikkelin tuotantomme jäi alhaiseksi, myös selviä positiivisia merkkejä on näkyvissä. Uudet bioliuotuskasamme toimivat hyvin ja ne alkoivat parantaa metallien tuotantoamme vuoden viimeisellä neljänneksellä. Parantuneiden liuospitoisuuksien ohella selvä osoitus aktiivisesta liukenemisesta on myös kasoista ulos tulevan liuoksen merkittävästi kohonnut lämpötila. NIKKELIMARKKINA PYSYI VAISUNA Nikkelin maailmanmarkkinahinta laski kesäkuuhun mennessä yli 20 prosenttia vuoden alun tasosta. Hintaa heikensivät ylitarjonta ja varsin heikko kysyntä, vaikka maailmanlaajuinen kulutus kasvoikin hieman edellisvuodesta. Samalla kun Kiinan kysynnän rooli säilyi keskeisenä, nousi Indonesian nikkelipitoisen rautamalmin tuotanto merkittävään asemaan. Tästä rautamalmista valmistettava nikkelisisältö edustaa arviolta noin neljännestä maailman nikkelitarjonnasta. Indonesian hallitus päätti kuitenkin vuoden 2014 alussa käsittelemättömän raakamalmin vientikiellosta, jolla voi olla merkittävä vaikutus nikkelin tarjontaan ja hintaan. Vaikka hintavaikutuksen ei ennakoida olevan välitön, nikkelin markkinanäkymä vuoden 2014 loppua kohden ja sen jälkeen näyttää paremmalta kuin vielä vuoden 2013 lopulla. JATKORAHOITUS ON NYT YKKÖSASIAMME Yrityssaneerausmenettelyyn ja rahoitusratkaisuihimme liittyvä epävarmuus sekä nikkelimarkkinoiden heikko tilanne vuoden 2013 lopussa heijastuivat myös taloudelliseen tulokseemme, johon kirjasimme yhteensä 593 miljoonan euron arvonalentumiset käyttöomaisuuteen ja vaihto-omaisuuteen ja 76 miljoonan euron arvonalentumisen laskennallisiin verosaamisiin. Vastaavat alaskirjaukset ovat olleet viime aikoina kaivosalalla melko yleisiä vaikeasta markkinatilanteesta johtuen, mutta alaskirjauksilla on kaikesta huolimatta merkittävä vaikutus yhtiön tulokseen ja taseeseen. Talvivaaran tärkein tämänhetkinen tavoite on varmistaa riittävä rahoitus, jolla saamme vanhojen bioliuotuskasojen purun ja malmin louhinnan jälleen käyntiin. Nämä kaksi toimintoa helpottavat meitä vesienhallinnassa ja luovat perustaa, jonka päälle voimme rakentaa tuotannon ylösajoa. Suuremmat tuotantomäärät tuovat kustannussäästöjä ja toki ennakoimme myös nikkelin hinnan paranevan. Yrityssaneerausmenettelyn ja jälleenrahoitusponnistelujen ollessa kesken olemme joutuneet valitettavasti lomauttamaan osan henkilöstöstä ja koko henkilöstö on joutunut kokemaan epävarmuutta töiden säilyvyydestä ja Talvivaaran tulevaisuudesta. Uskon edelleen vahvasti Talvivaaran kaivoksen pitkäaikaiseen elinkelpoisuuteen ja olen erittäin kiitollinen henkilöstömme sitoutumisesta ja työpanoksesta näinä haastavina aikoina. Pekka Perä toimitusjohtaja TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 5
VUOSIKATSAUS MARKKINAKATSAUS NIKKELIN MARKKINA HINTA PAINUI ALAS VUONNA 2013 Vuonna 2013 nikkelin hintaa laskivat ylitarjonta ja suhteellisen heikko kysyntä. Tämän vuoden alusta kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottuneet, ja markkinahinta on noussut noin 30 prosenttia. Kehitys vaikuttaa positiivisesti myös Talvivaaran kannattavuuteen. Nikkelillä on lujuutta sekä kosteuden- ja lämmönsietokykyä parantavien ominaisuuksiensa ansiosta lukuisia eri käyttökohteita kehittyneissä yhteiskunnissa, teollisuudessa ja rakentamisessa. Noin kaksi kolmasosaa maailman nikkelistä käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen. Yleinen maailmanmarkkinatilanne ja Kiinan ruostumattoman teräksen kysyntä ovat nikkelin hintaan eniten vaikuttavia tekijöitä. Vuoden 2013 aikana ylitarjonta ja suhteellisen heikko kysyntä laskivat nikkelin hintaa. Tammi helmikuussa nikkelin hinta oli vielä noin 17 000 18000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, mutta se laski kesäkuuhun mennessä alle 14 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta ja pysytteli samalla tasolla koko loppuvuoden. Vuoden jälkipuoliskolla nikkelin keskihinta oli 14 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. KIINAN KYSYNTÄ OHJAA MARKKINOITA Maailmalaajuinen primäärinikkelin kulutus kasvoi hieman vuonna 2013, ja Kiinan kulutus, noin 850 000 tonnia, oli arviolta 45 prosenttia koko maailman markkinoista. Maailmanlaajuinen nikkelin tarjonta vuonna 2013 oli noin 1,9 miljoonaa tonnia, ja ylijäämää oli noin 100 000 tonnia. (Lähde: Reuters, INSG) (Nikkelin hinta on sidottu Yhdysvaltain dollariin. Euron ja dollarin välinen kurssi nousi vuonna 2013 kevään 1,30:sta loppuvuoden 1,37:ään, mikä haittasi euroalueen kustannuksilla toimivia nikkelintuottajia, kuten Talvivaaraa.) Nikkelin kysyntä Kiinassa vaikutti edelleen olennaisesti nikkelimarkkinoihin ja hinnan kehitykseen. Vuoden aikana myös Indonesian nikkelipitoisen rautamalmin, josta valmistetaan ferronikkelituotetta (nickel pig iron, NPI ), tuotanto nousi merkittävään asemaan. Tekniikan kehityksen myötä NPI:stä on tullut Kiinalle kustannustehokas nikkelilähde, mikä vaikutti osaltaan nikkelin heikkoon hintakehitykseen viime vuoden aikana. Vuonna 2013 NPI:n nikkelisisältö edusti noin 24 prosenttia koko maailman nikkelitarjonnasta. MARKKINAHINTA NOUSUUN VUODEN 2014 ALUSTA Indonesian hallitus päätti käsittelemättömän NPI-raakamalmin vientikiellosta, joka astui voimaan 12. 1. 2014. Päätös on vaikuttanut nikkelin tarjontaan ja markkinahintaan jopa odotettua enemmän: tammikuun jälkeen nikkelin tonnihinta on noussut noin 30 prosenttia 18 000 dollarin tasolle. Uskomme edelleen, että nikkeliteollisuuden perustekijät tukevat pitkällä aikavälillä nousujohteista hintakehitystä. Kaivosalan kustannustaso on noussut tasaisesti, mikä viivästyttää edelleen uusien nikkeliprojektien käynnistymistä. Sulfidisen nikkelin esiintymät ovat asteittain ehtymässä, ja tuotannossa on jouduttu keskittymään yhä enemmän lateriittisiin nikkeliesiintymiin, joiden hyödyntäminen on teknisesti haastavaa ja kallista. Talvivaara kuuluu täydellä kapasiteetilla toimiessaan tuotantokustannuksiltaan nikkelikaivosten alhaisimpaan tai toiseksi alhaisimpaan neljännekseen. Talvivaaran sulfidista malmia on kustannustehokkaampaa jalostaa rikasteeksi kuin lateriittimalmia. Täydellä 50 000 tonnin vuositason tuotannolla Talvivaaralla on edellytykset toimia kannattavasti alhaisillakin nikkelin hinnoilla. n Talvivaaran mineraalivarannot maailmanluokkaa Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista sulfidisen nikkelin varannoista ja tukevat suunniteltua tuotantoa useiden vuosikymmenien ajan. Kokonaismineraalivarantojen määräksi on vuonna 2012 arvioitu yli 2 000 miljoonaa tonnia, johon sisältyy 4,5 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 10,3 miljoonaa tonnia sinkkiä. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot sisältävät noin 3,0 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 6,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Lisäkairauksilla on edelleen mahdollista löytää merkittäviä määriä malmia nykyesiintymien läheisyydestä. Vuoden 2013 alussa Talvivaara aloitti projektin malmivarantojen päivittämiseksi. Henkilöstöresurssien priorisoinnin ja kustannustehokkuusohjelman vuoksi malmivarantojen päivityksen loppuunsaattamista päätettiin vuoden 2013 aikana lykätä toistaiseksi. n 6 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
VUOSIKATSAUS MARKKINAKATSAUS TALVIVAARAN STRATEGINEN TAVOITETILA Täyden tuotantokapasiteetin hyödyntäminen Kasvu yhdeksi maailman johtavista nikkelintuottajista Vahva kassavirta Haluttu työnantaja, jonka henkilöstön motivoituneisuus, osaaminen ja sitoutuminen ovat Suomen kärkipäätä Esimerkkiyritys yhteiskuntasuhteiden, viestinnän, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden hoitamisessa Pitkällä tähtäimellä haluamme kehittyä yhdeksi maailman johtavista nikkelin tuottajista ja varmistaa malmin tehokkaan hyödyntämisen biokasaliuotusteknologian avulla. Strategiamme perustan muodostavat ainutlaatuinen ja kustannustehokas teknologia, korkealaatuiset tuotteet sekä pyrkimys edelläkävijyyteen. TÄYDEN TUOTANTOKAPASITEETIN HYÖDYNTÄMINEN JA KUSTANNUSKILPAILUKYKY Tavoitteenamme on kehittää nykyisestä tuotannostamme yksi maailman kustannustehokkaimmista kaivosprosesseista. Pyrimme vahvistamaan Talvivaaran taloudellista asemaa operatiivisella tehokkuudella, korkealla metallien saannilla ja huolehtimalla tuotannon alhaisista yksikkökustannuksista. Strategiamme onnistunut toteuttaminen mahdollistaa sen, että Talvivaara voi altistua nikkelin hinnan muutoksille, sillä kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan tuottaa metalleja kannattavasti alhaistenkin hyödykehintojen kausina. HALUTTU, TURVALLINEN TYÖNANTAJA Tavoitteenamme on olla haluttu työnantaja, jonka henkilöstön motivoituneisuus, osaaminen ja sitoutuminen ovat Suomen kärkipäätä. Tähän pyrimme muun muassa osaamisen kehittämisellä, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien ylläpitämisellä, avoimuudella ja hyvällä esimiestyöllä sekä selkeillä henkilöstöjohtamisen prosesseilla. Tavoitteenamme on myös kehittää Talvivaaran turvallisuuskulttuuria kohti kaivosalan kärkeä. VASTUULLINEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Talvivaaran toimintaedellytysten kannalta on olennaista ansaita sidosryhmien ja kumppaneiden arvostus sekä toimia aktiivisesti osana suomalaista yhteiskuntaa. Siksi Talvivaaran sidosryhmä- ja kumppanuussuhteissa korostuvat avoin ja tehokas viestintä sekä vuorovaikutuksen kehittäminen erityisesti kaivoksen lähialueilla. Tavoitteenamme on hoitaa esimerkillisesti ympäristöasioita, viestintää ja työturvallisuutta sekä hyödyntää teknologioitamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. n TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 7
VUOSIKATSAUS MARKKINAKATSAUS RIKOIMME TUOTANTO ENNÄTYKSIÄ HAASTAVASSA TILANTEESSA 1. LOUHINTA Talvivaaran malmi louhitaan suuressa avolouhoksessa porausja panostusmenetelmillä. Avolouhos on helppo ja kustannustehokas: esiintymien päällä on vain vähän irtomaata, ja louhiminen on helppoa edullisen sivukivi-malmisuhteen ansiosta. Arvioitu sivukivi-malmisuhde kaivoksen toiminta-aikana on 1:1. 2. MATERIAALINKÄSITTELY Nelivaiheinen murskaus, jonka jälkeen 80 % materiaalista on raekooltaan enintään 8 mm Malmin agglomerointi rikkihapolla pienempien ja karkeampien hiukkasten yhdistämiseksi LUPAAVAA KEHITYSTÄ LOUHINNASSA JA MATERIAALINKÄSITTELYSSÄ Malmin louhintamme oli vesiongelmien vuoksi tilapäisesti keskeytettynä syyskuusta 2012 toukokuun 2013 puoliväliin. Uuden malmin louhinta ja materiaalin käsittely (murskaus, kasaus ja purku) keskeytettiin jälleen marraskuussa yhtiön tiukan taloudellisen tilanteen takia. Louhinnan ollessa käynnissä toukokuusta marraskuuhun saavutimme uusia tuotantoennätyksiä sekä louhinnassa että materiaalin käsittelyssä. Rikoimme kaikki kuukausitason ennätykset näillä kahdella osastolla ja tuotimme malmia 18 miljoonan tonnin vuosittaisella tasolla useiden kuukausien ajan. Vuositasolla tällainen malmimäärä sisältäisi yli 40000 tonnia nikkeliä. Kaikkiaan malmia louhittiin kuuden kuukauden aikana 7,4 miljoonaa tonnia ja käsiteltiin 7,6 miljoonaa tonnia. Murskatun ja agglomeroidun malmin kasaus aumaksi biokasaliuotusta varten 3. BIOKASALIUOTUS Biokasaliuotus on toimivaksi osoitettu keino nikkelin erottamiseksi matalapitoisestakin malmista. Biokasaliuotuksen avulla sulfidisia nikkelivarantoja voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti. Biokasaliuotuksessa metallit liuotetaan malmista hyödyntäen malmissa luonnostaan esiintyviä bakteereja Prosessin päävaiheet ovat malmin murskaus, agglomerointi ja kasaus sekä kasojen kastelu liuoksella ja niiden ilmastus hapen saamiseksi bakteereille. Metallit liukenevat kasoissa kiertävään liuokseen, jota kierrätetään kasan läpi kunnes liuoksen metallisisältö on riittävän runsas metallien talteenottoa varten. Malmia liuotetaan ensin primäärikasoissa noin 13 14 kuukautta, minkä jälkeen liuotettu malmi puretaan, siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasoihin, joissa metallien liukeneminen jatkuu. Liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasa-alustoille. Talvivaara testaa kasoja ja mittaa liuotustuloksia jatkuvasti, minkä perusteella on saatu merkittävästi uutta tietoa prosessin toiminnasta. 4. METALLIEN TALTEENOTTO Metallisulfidit saostetaan biokasaliuotuksen tuloksena saadusta liuoksesta metallitehtaalla rikkivedyn avulla. Tuotteina saatavat metallipuolituotteet nikkeli- ja kobolttisulfidin seos, sinkkisulfidi ja kuparisulfidi myydään metalleja jalostaville yhtiöille. Tuotantoprosessista jäljelle jäävä, lähinnä kipsistä koostuva loppusakka siirretään sakka-altaisiin. Vesi, josta on erotettu arvometallit ja muita siihen liuenneita alkuaineita kuten rauta, palautetaan malmikasojen liuoskiertoon. Kaikki malmin tai liuosten kanssa kosketuksissa olevat rakenteet eristetään ympäristöstä pysyvillä eristerakenteilla. UUDET BIOLIUOTUSKASAT TOIMIVAT HYVIN Vesienhallinnan haasteet rasittivat tuotantoamme läpi vuoden, ja ylimääräinen vesi heikensi aktiivisuutta vanhemmissa bioliuotuskasoissa. Metallipitoisuudet bioliuotusprosessin liuoksissa laskivat veden vaikutuksesta lähes koko vuoden, kunnes toukokuisen malmin louhinnan käynnistyksen jälkeen tehdyt uudet bioliuotuskasat alkoivat tuottaa metalleja vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Vanhojen kasojen 2 ja 3 toimintaa yritettiin parantaa lisäämällä aiempaa enemmän happoa liukenemisolosuhteiden parantamiseksi, muokkaamalla kasojen pintoja ja avaamalla ilmastusputkia. Osa toimenpiteistä tuotti lupaavia tuloksia, mutta parannukset eivät olleet lopulta kustannuksiinsa nähden riittäviä. Uusien bioliuotuskasojen toiminta alkoi erittäin hyvin. Tasaisesti toimivalle metallitehtaalle pumpatun tuotantoliuoksen nikkelipitoisuus nousi marraskuun alle 1 g/l -tasolta noin 1,5 1,6 g/l -tasolle. Tämä osoittaa, että biokasaliuotuksen teknologia toimii hyvin, kunhan kasat on rakennettu ja hoidettu hyvin. Parantuneiden liuospitoisuuksien ohella kasoista ulos tulevan liuoksen lämpötila osoittaa prosessin toimivuuden: edellistalvena liuoksen lämpötila laski 6 C:een, kun taas tänä talvena alimmat lämpötilat ovat pysyneet yli 20 C:ssa. METALLIEN TALTEENOTON LUOTETTAVUUS PARANI Metallien talteenotossa tehtaan luotettavuus ja käyttöaste jatkoivat paranemistaan. Onnistuimme poistamaan pullonkauloja niin, että liuosvirtaus tehtaalla voidaan nyt nostaa 1 750 kuutiometriin tunnissa. Keskimääräinen virtaama koko vuoden ajalta oli 1 142 kuutiometriä tunnissa. Ennakoimattomissa, prosessiin tai laitteisiin liittyvissä seisakeissa menetettiin vuoden aikana noin viikko, mikä on näyttö käytettävässä prosessiteknologiassa saavutetusta kypsyydestä. Tuotantoon vaikutti myös metallien talteenottolaitoksella marrasjoulukuussa pidetty neljän viikon seisakki, joka toteutettiin laimentuneen prosessiliuoksen tehtyä tuotannon kannattamattomaksi. Seisakin aikana liuoksen pitoisuudet nousivat, kun kaksi uutta liuotuskasaa alkoivat luovuttaa metalleja. 8 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
VUOSIKATSAUS MARKKINAKATSAUS TUOTANTOPROSESSI 1. LOUHINTA TALVIVAARAN MALMISSA KASVAA LUONNOSTAAN BIOKASALIUOTUSPROSESSISSA KÄYTETTÄVIÄ MIKROBEJA 2. MURSKAUS PRIMÄÄRIMURSKAUS NELJÄNNEN VAIHEEN MURSKAUS JA SEULONTA KOLMANNEN VAIHEEN MURSKAUS JA SEULONTA SEKUNDÄÄRI- MURSKAUS MURSKEEN VÄLIVARASTO RAKEISTAMINEN BIOLIUOKSELLA 3. BIOKASALIUOTUS KASAAJA KIERTOLIUOS KIERRÄTYSVESI METALLIT LIUOTETAAN MALMISTA MIKROBIEN AVULLA ILMASTUS LIUENNEET METALLIT 10 % 90 % LIUOSALLAS RIKKIHAPPOA RAFFINAATTI- ALLAS 4. METALLIEN TALTEENOTTO SAOSTUS- REAKTORI SAKEUTUS- ALLAS SAOSTUS- REAKTORI SAKEUTUS- ALLAS SAOSTUS- REAKTORI SAKEUTUS- ALLAS ESI- NEUTRALOINTI VESIEN PUHDISTUS KUPARI- SULFIDI SINKKI- SULFIDI NIKKELI-KOBOLTTI- SULFIDI KIPSISAKKA- ALLAS Cu Zn NiCo TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 9
VUOSIKATSAUS KESTÄVÄ KEHITYS TALVIVAARA VAIKUTTAA VASTUULLISESTI Kestävä kehitys on keskeisellä sijalla Talvivaaran strategiassa ja olennainen osa kaikkea toimintaamme. Uskomme, että operatiivinen tehokkuus, sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen tukevat toisiaan. Kannamme vastuun vaikutuksistamme ympäristöön ja ihmisiin vahvistaaksemme Talvivaaran sosiaalista hyväksyntää. Pitkän tähtäimen visionamme on yhä kehittyä kestävän kaivos toiminnan edelläkävijäksi. KESTÄVÄ KEHITYS ON TÄRKEÄ OSA TALVIVAARAN LIIKETOIMINTAA Talvivaaran strategisia painopisteitä ovat tuotantoprosessin ja yhteisten käytäntöjen jatkuva parantaminen, henkilöstön tyytyväisyys ja ympäristövaikutustemme minimointi samalla, kun tavoittelemme uutta kasvua. Omistamme yhden Euroopan suurimmista sulfidisen nikkelin varannoista, jota pyrimme hyödyntämään kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tahdomme olla edelläkävijä ympäristöasioiden, työturvallisuuden, sidosryhmäyhteistyön ja ympäristöviestinnän alueilla. Kehitämme aktiivisesti uusia prosesseja ja teknologioita luonnonvarojen, materiaalin ja energian käytön tehostamiseksi, kaivostoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi lähiyhteisöissämme. Kuluneen vuoden aikana työskentelimme aktiivisesti vahvistaaksemme Talvivaaran myönteisiä vaikutuksia ja minimoidaksemme haittoja. Taloudellisista haasteista huolimatta saimme aikaan suuria parannuksia. Teimme merkittäviä investointeja vesienkäsittelyyn ja vahvistimme työturvallisuutta uusilla käytännöillä. Viestimme ympäristöasioista avoimesti sidosryhmille ja otimme käyttöön uusia vuorovaikutuskanavia. PANOSTAMME YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MINIMOINTIIN Olemme kehittäneet Talvivaaran ympäristövastuutyötä koko kaivoksen toimintahistorian ajan. Talvivaaran toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että luonnonvaroja käytetään tehokkaasti ja päästöt sekä pysyvät ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 10 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
VUOSIKATSAUS KESTÄVÄ KEHITYS Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutukset luontoon ja ympäristöön ovat säännöllisen velvoitetarkkailun piirissä. Tarkkailun avulla saamme yksityiskohtaista tietoa päästöistä ja muista ympäristövaikutuksista. Vesistöt ja ilmanlaatu kaivoksen ympäristössä ovat erityisen tarkkailun kohteina. Työskentelemme kestävän vesitaseen saavuttamiseksi Vuonna 2013 vesienhallinnan vahvistaminen oli asialistamme kärjessä. Perustimme vesienhallintaan keskittyvän organisaation, ja tärkeimpiä tavoitteitamme olivat vesiin liittyvien riskien pienentäminen sekä kestävän vesitaseen saavuttaminen. Rakensimme puhdistetuille vesille varoallastilavuutta yhteensä 4,3 miljoonaa kuutiota, pienensimme kaivoksen valuma-aluetta 500 hehtaaria, vähensimme raakavedenottoa Kolmisoppi-järvestä 24 prosenttia, rakensimme lisää puhdistuskapasiteettia metallipitoisille vesille ja otimme käyttöön käänteisosmoosilaitoksen sulfaattipitoisten vesien puhdistamiseksi. Laitoksen käyttöönotto mahdollistaa bioliuotuksen ja metallitehtaan prosessivesien suljetun kierron alueelta kerättäviä valumavesiä. Pitkäjänteistä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa, sillä merkittävistä edistysaskeleistamme huolimatta kaivoksen ylimäärävesien määrä lisääntyi 9,2 prosenttia vuoden 2013 aikana. Kaivosalueella on yhä 7 miljoonaa kuutiota ylimääräisiä vesiä. Vuoden 2013 panostustemme myötä meillä on kuitenkin erittäin hyvät edellytykset saavuttaa kestävä vesitase pitkällä aikavälillä. Päästöt ilmaan vähenivät edelleen Talvivaaran merkittävimmät päästöt ilmaan ovat pöly- ja rikkivetypäästöt. Malminkäsittely, räjäytykset ja sisäinen liikenne saattavat aiheuttaa pölypäästöjä ja metallien tuotannossa käytettävä rikkivety saattaa aiheuttaa hajuhaittoja lähialueella. Lisäksi kalkin käyttö, työkoneet, räjäytysaineiden käyttö, energian tuotanto, ja vetylaitos aiheuttavat Talvivaarassa hiilidioksidi-, typpi- ja rikkioksidipäästöjä. Jo aiempina vuosina tehtyjen investointien ansiosta päästöt ilmaan ovat kahden viime vuoden ajan pysyneet selvästi ympäristöluvassa määriteltyjen rajojen alapuolella. Vuonna 2013 investoimme yli 200 000 euroa hajukaasujen puhdistuslaitteistoihin ja tehostimme pesureiden huoltoa. Hajupäästöt vähenivät edelleen noin 30 prosenttia ja lähiasukkailta saadut hajuilmoitukset 60 prosenttia. Seuraamme jatkuvasti haju- ja pölypäästöjen tasoa ja kehitämme toimintaa hyvän tilanteen säilyttämiseksi. Talvivaaran hiilidioksidipäästöt syntyvät pääasiassa kalkin ja räjäytysaineiden käytöstä, työkoneista, energian tuotannosta ja vetylaitokselta. Seuraamme jatkuvasti hiilijalanjälkeämme ja hiilidioksidipäästöjen lähteitä. Vuonna 2013 kansainvälinen Nikkeli-Instituutti teki nikkelin elinkaariarvion, jossa olivat mukana lähes kaikki länsimaiset nikkelintuottajat. Tutkimuksen mukaan Talvivaaran malmista tuotetun nikkelin ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon alapuolella. Kasvihuonepäästömme ovat 39 prosenttia ja primäärienergiankulutuksemme 21 prosenttia keskimääräistä nikkelintuottajaa pienempiä. TALVIVAARAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Talvivaara vaikuttaa taloudellisesti ja sosiaalisesti etenkin Kainuun maakunnassa. Vuoden 2013 lopussa oman henkilöstön määrä oli 549, joista lähes 80 prosenttia asuu Kainuussa ja heistä valtaosa Kajaanissa ja Sotkamossa. Vuoden 2013 aikana maksoimme palkkoja ja palkkioita 26,2 miljoonaa euroa, mikä osaltaan tuki aluetaloutta ja kerrytti verotuloja. Lisäksi Talvivaara on työllistänyt kaivosalueella säännöllisesti ja kokoaikaisesti useita satoja yhteistyökumppaneiden ja palveluntuottajien työntekijöitä. Kaikkiaan tarjoamme työtä ja toimeentuloa noin tuhannelle henkilölle. NAAPUREIDEN YMPÄRISTÖHAVAINNOT (KPL) 131 2010 156 2011 97 2012 43 2013 n Muu n Vesi n Pöly n Tärinä n Melu n Haju TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013 11
VUOSIKATSAUS KESTÄVÄ KEHITYS Työllistävä vaikutuksemme ulottuu suoraan ja jalostusketjun kautta Kainuun lisäksi useisiin muihin maakuntiin, kuten Satakuntaan, jossa tapahtuu nikkelin jatkojalostus. Helsingin yliopiston Ruraliainstituutin selvityksen mukaan Talvivaara tuottaa seitsemässä muussa maakunnassa talouskasvua ja työllisyyttä lähes yhtä paljon kuin kaivostoiminta ja alihankinta Kainuussa. YKSILÖITYJÄ KÄVIJÖITÄ PAIKAN PÄÄLLÄ -BLOGISSA (KPL) 5 622 5 224 4 398 AVOINTA YMPÄRISTÖVIESTINTÄÄ Talvivaara panostaa aktiiviseen vuorovaikutukseen sidosryhmiensä kanssa. Tarjoamme ajankohtaista ja luotettavaa tietoa toiminnastamme ja sen vaikutuksista varmistaaksemme läpinäkyvyyden kaikille sidosryhmille. Vuonna 2013 kehitimme viestintäämme: otimme käyttöön tekstiviestijärjestelmän viestintäkanavana kaivoksen lähinaapureille. Teimme myös keskeisille sidosryhmille vastuullisuusasioiden olennaisuuskyselyn. Tärkeitä viestintä- ja vuorovaikutuskanaviamme ovat muun muassa verkkosivut ja suomenkielinen Paikan päällä -blogi sekä avointen ovien päivät ja lähinaapureiden tupaillat. Verkkosivuillamme osoitteessa talvivaara.com julkaisemme esimerkiksi tiedotteet, velvoitetarkkailuraportit, ympäristölupahakemukset ja ympäristötarkkailun analyysitodistuksia. Paikan päällä -blogimme aktiivisia seuraajia ovat lähialueen asukkaat, media ja kansalaisjärjestöt. Blogissa vieraili vuoden 2013 aikana yhteensä yli 30700 yksilöityä lukijaa, ja sivustoa katseltiin noin 133 200 eri kertaa. Talvivaaran kaivoksella vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä, vuoden 2013 aikana vierailijoita oli yhteensä lähes 5000. Suurin osa kävijöistä on tavallisia kansalaisia, opiskelijaryhmiä ja järjestöjen tai median edustajia. Talvivaaran periaatteena on aina ollut kertoa toiminnastaan, sen vaikutuksista ja tehdyistä parannuksista mahdollisimman avoimesti. Vuoden 2013 kestävän kehityksen raportissamme kerromme tarkemmin toimistamme vesienhallinnan, sidosryhmäviestinnän ja turvallisuuskulttuurimme kehittämiseksi. n 3 397 3 497 2 633 2 490 2598 2 012 1 645 1 807 1 728 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 12 TALVIVAARA VUOSIKERTOMUS 2013
2013/KESTÄVÄ KEHITYS KESKITYMME KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN
2013 /KESTÄVÄ KEHITYS KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI Toimitusjohtajan tervehdys... 1 Johdanto... 2 Saavutukset ja hankkeet... 7 Kestävän kehityksen avainluvut... 8 Ympäristö... 10 Turvallisuus... 20 Henkilöstö... 26 Sidosryhmät... 30 Varmennuslausunto... 34 GRI-sisältövastaavuus... 36 www.talvivaara.com 2013 /VUOSIKATSAUS www.talvivaara.com 2013 /TILINPÄÄTÖS
KESTÄVÄ KEHITYS TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS Vaikka vuosi 2013 oli Talvivaaralle raskas, onnistuimme tekemään valtavan määrän työtä ympäristön ja turvallisuuden eteen. Edellisvuoden syksyllä kaivosalueelle kertyneet ylimääräiset vedet ja kipsisakka-altaan vuoto veivät meidät vaikeaan tilanteeseen, jota ryhdyimme korjaamaan merkittävin panostuksin. Vuoden aikana olemme jo ottaneet suuria harppauksia kohti turvallisempaa ja toimintavarmempaa tuotantoprosessia. Kestävän kehityksen kannalta Talvivaaran kärkitavoite vuodelle 2013 oli kaivosalueelle kertyneiden ylimääräisten vesien puhdistaminen ja juoksuttaminen. Vuoden aikana käsittelimme ja johdimme pois alueelta noin 5,7 miljoonaa kuutiometriä vesiä. Paransimme vesienhallintaa ja alensimme kaivoksen riskitasoa monella rintamalla esimerkiksi lisäämällä prosessivesien kierrätystä sekä rakentamalla runsaasti lisää allastilavuutta ja metallipitoisten vesien puhdistuskapasiteettia. Viimeisin testi vesienhallintakyvyllemme oli epätavallisen lämmin joulukuu 2013, jonka aikana sade- ja sulamisvesiä kertyi lähes ennätysmäärä. Joulukuun jälkeen vesitilanne vakautui, ja selviämme kuluvasta keväästä ja sulamisesta olemassa olevilla vesienhallintajärjestelyillä. Pitkän tähtäimen vesienhallintaratkaisut vaativat vielä töitä: varmistaaksemme kestävän vesienhallintakyvyn kaikissa olosuhteissa lisäämme edelleen suolaisten vesien puhdistuskapasiteettia ja rakennamme lisää varastotilavuutta vesille. Vuoden aikana saimme positiivista viestiä toimintamme kestävästä perustasta. Kansainvälisen Nikkeli-Instituutin tekemän laajan elinkaaritutkimuksen mukaan Talvivaaran malmista tuotetun metallisen nikkelin ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon alapuolella. Talvivaaran päästöt ilmaan ovat jo pitkään pysyneet luparajojen alapuolella, ja vuonna 2013 kaivoksen haju- ja pölypäästöt vähenivät edelleen merkittävästi Vuonna 2013 uudistimme toimintatapojamme riskienhallinnan ja työturvallisuuden suhteen. Käynnistimme riskienhallinnan parantamiseen tähtäävän RISK-projektin ja otimme käyttöön sähköisen turvallisuushavaintojen ja -poikkeamien raportointijärjestelmän. Vastuullisen toimintakulttuurin kehittäminen on tärkeä ja jatkuva projekti. Tavoitteenamme on, että jokainen talvivaaralainen sisäistää ympäristöstä ja turvallisuudesta huolehtimisen osaksi omia työtehtäviään. Tuotannon keskeytykset ja laajamittaiset ympäristötoimenpiteet ovat heikentäneet Talvivaaran kannattavuutta ja rahoitustilannetta, mutta olosuhteista riippumatta ympäristö ja turvallisuus ovat mukana kaikessa päätöksenteossa. Teemme lujasti töitä saadaksemme toimintamme kestäväksi ja kannattavaksi ja uskon erittäin vahvasti, että pystymme nousemaan vaikeuksista tavoitteeseemme: kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi. Pekka Perä toimitusjohtaja TALVIVAARAN KESTÄVÄ KEHITYS 2013 1
KESTÄVÄ KEHITYS JOHDANTO JATKUVAN PARANTAMISEN VUOSI Kulunut vuosi merkitsi Talvivaaralle parannusta kaikilla kestävän kehityksen osaalueilla. Käynnistimme mittavat hankkeet vesienhallinnan, riskienhallinnan ja turvallisuus kulttuurimme kehittämiseksi. Taloudellisista haasteista huolimatta saimme aikaan suuria parannuksia. Viestimme toiminnastamme avoimesti sidosryhmille ja otimme käyttöön uusia vuorovaikutuskanavia. Meidän on kuitenkin tehtävä paljon työtä myös tulevaisuudessa, jotta voimme visiomme mukaisesti kehittyä kestävän kaivostoiminnan edelläkävijäksi. Talvivaaran vuosi 2013 käynnistyi vaikeassa tilanteessa edellisvuonna tapahtuneen kipsisakka-allasvuodon jälkeen. Vuoden aikana keskitimme voimamme Ympäristön parannusohjelman 2013 toteuttamiseen, ja vesienhallinnan vahvistaminen oli asialistamme kärjessä. Vesienhallintamme kehittyi vuoden 2013 aikana suurin harppauksin riskitason pienentämiseksi: rakensimme vesille allastilavuutta yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiota, pienensimme kaivoksen valuma-aluetta 500 hehtaaria, vähensimme järvivedenottoa 24 prosenttia, rakensimme lisää puhdistuskapasiteettia metallipitoisille vesille ja otimme käyttöön käänteisosmoosilaitoksen sulfaattipitoisten vesien puhdistamiseksi. Laitoksen käyttöönotto mahdollistaa bioliuotuksen ja metallitehtaan prosessivesien suljetun kierron. Pitkäjänteistä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa, sillä merkittävistä edistysaskeleistamme huolimatta kaivoksen ylimäärävesien määrä lisääntyi 9,2 % vuoden 2013 aikana. Vuonna 2013 arvioimme syvällisesti myös turvallisuuskulttuuriamme ja käynnistimme riskienhallinnan parantamiseen tähtäävän RISK-projektin. Otimme käyttöön sähköisen turvallisuushavaintojen ja -poikkeamien raportointijärjestelmän, mikä lisäsi turvallisuusraportointia 55 prosenttia. Lisäksi uudistimme vahinkoriskienhallinnan mittariston ja loimme uudet työkalut riskiarviointeihin. Vuoden aikana kehitimme myös työhygieniakäytäntöjä sekä järjestimme ennätysmäärän turvallisuuskoulutuksia. Sidosryhmävuorovaikutuksessa olemme panostaneet mahdollisimman avoimeen dialogiin ja laadukkaisiin viestintäkanaviin. Vuonna 2013 otimme käyttöön tekstiviestijärjestelmän viestintäkanavana lähinaapureille. 2 TALVIVAARAN KESTÄVÄ KEHITYS 2013
KESTÄVÄ KEHITYS JOHDANTO Teimme keskeisille sidosryhmille myös vastuullisuusasioiden olennaisuuskyselyn, jonka tuloksia käsitellään tarkemmin kohdassa Sidosryhmien odotukset. Vuodelle 2014 päivitetyssä parannusohjelmassa painopisteitä ovat edelleen vesienhallinnan ja ympäristöviestinnän parantaminen sekä turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Kaivoksen pöly- ja hajupäästöjä olemme jo onnistuneet vähentämään merkittävästi: vuonna 2013 hajupäästöt vähenivät noin 30 prosenttia. Tämän johdosta niiden painoarvoa uudessa parannusohjelmassa vuodelle 2014 on voitu vähentää. TALVIVAARAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj toimii osakkeenomistajiensa etujen ja parhaiden liiketoimintatapojen mukaisesti noudattaen lakeja ja asetuksia. Vastuumme ulottuu kuitenkin tätä laajemmalle. Talvivaara harjoittaa liiketoimintaansa niin, että kaikkien sidosryhmien intressit pyritään ottamaan huomioon. Oma henkilöstö, paikallisyhteisö, asiakkaat ja alihankkijat ovat tässä työssä Talvivaaran tärkeitä sidosryhmiä. Toimintamme taloudellinen menestyminen, operatiivinen tehokkuus, sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. Uskomme, että kehittämällä toimintaamme kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti parannamme menestymismahdollisuuksiamme, houkuttelemme mukaamme parhaat osaajat, toimimme tehokkaasti ja turvallisesti ja sitä kautta parannamme kilpailukykyämme. Tavoittelemme kaikessa toiminnassamme edelläkävijyyttä ja haluamme olla tiennäyttäjänä muulle kaivosteollisuudelle. Kehitämme aktiivisesti uusia tuotteita, prosesseja ja tekniikoita luonnonvarojen, materiaalien ja energian tehokkaampaan käyttöön ja toimintamme ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tuotteemme ovat laadukkaita raaka-aineita asiakkaillemme, jotka hyötyvät niistä energia- ja ympäristötehokkaammilla jälkikäsittelyprosesseilla. Vuoden aikana olemme oppineet paljon virheistämme ja pyrimme yhä parempaan ansaitaksemme uudestaan sidosryhmiemme luottamuksen. Tämä edellyttää meiltä konkreettisia näyttöjä parannuksista. Tästä raportista voi lukea, mitä olemme jo tehneet vesienhallinnan, sidosryhmäviestinnän ja turvallisuuskulttuurimme kehittämiseksi. Talvivaaran periaatteena on aina ollut kertoa toiminnastaan, sen vaikutuksista ja tehdyistä parannuksista mahdollisimman avoimesti. Siksi julkaisemme ympäristötarkkailumme tuloksia hyvin kattavasti verkossa. Aiempien vuosien tapaan julkaisemme myös arvioinnin vuositulokset kokonaisuudessaan verkkosivuillamme ja kerromme niistä Paikan päällä -blogissamme. Meille on tärkeää parantaa jatkuvasti raportoinnin läpinäkyvyyttä. Tämän kestävän kehityksen raportin on varmentanut riippumaton asiantuntija, ja raportin lopusta löytyy GRI-vaatimusten mukainen vastaavuustaulukko raportoiduista tiedoista. KESTÄVÄ KEHITYS OSANA LIIKETOIMINTAA Kaivokset vaikuttavat aina ympäristöönsä, joten kestävä kehitys on väistämättä keskeisellä sijalla Talvivaaran strategiassa ja olennainen osa kaikkea toimintaamme. Uskomme, että operatiivinen tehokkuus, sosiaalinen vastuullisuus ja ympäristöstä huolehtiminen tukevat toisiaan. Kannamme vastuun ympäristöstä ja siinä toimivista ihmisistä, sillä kaivos tarvitsee toiminnalleen myös yhteiskunnan hyväksynnän. Strategisia painopisteitämme ovat tuotantoprosessin ja yhteisten käytäntöjen jatkuva parantaminen, henkilöstön tyytyväisyys ja ympäristövaikutusten minimointi samalla, kun tavoittelemme uutta kasvua. Omistamme yhden Euroopan suurimmista sulfidisen nikkelin varannoista, jota pyrimme hyödyntämään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tahdomme olla edelläkävijä ympäristöasioiden, työturvallisuuden, yhteiskuntasuhteiden ja vastuullisuusviestinnän alueilla. Kehitämme aktiivisesti uusia prosesseja ja teknologioita luonnonvarojen, materiaalin ja energian käytön tehostamiseksi, kaivostoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja aidon vuorovaikutuksen lisäämiseksi lähiyhteisöissämme. Pyrimme saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteemme vahvalla laatujohtamisella. Olemme Laatukeskuksen ja FIBS-yritysvastuuverkoston jäsen. Laatukeskus edistää johtamisen ja toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä suomalaisissa organisaatioissa. FIBSin tavoitteena on edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti TALVIVAARAN KESTÄVÄ KEHITYS 2013 3
KESTÄVÄ KEHITYS JOHDANTO PARANNUSOHJELMA 2014 Kehitämme turvallisuuskulttuuriamme Vähennämme jatkuvasti toimintamme ympäristö- ja turvallisuusriskejä, lisäämme turvallisuushavainnointia ja kehitämme työympäristöämme. Pienennämme vesipäästöjä ja niiden vaikutuksia Parannamme vesitaseen hallintaa, lisäämme veden sisäistä kiertoa ja lopetamme raakavedenoton. Käsittelemme vesienkäsittelyssä muodostuneita sakkoja. Tutkimme ja kunnostamme lähivesistöjä. Rajoitamme edelleen kaivoksen pölyämistä ja hajuhaittoja Selvitämme ja eliminoimme edelleen metallitehtaan hajulähteitä ja jatkamme louhinnasta, rakentamisesta ja liikenteestä aiheutuvan pölyämisen ehkäisyä. Parannamme ympäristöviestintäämme Kerromme kaikista ympäristöasioista välittömästi usein jo etukäteen suurelle yleisölle, medialle ja ennen kaikkea lähialueen asukkaille. vastuullista yritystoimintaa sekä tukea yhteiskuntavastuun ottamista osaksi yritysten strategista suunnittelua ja johtamista. RAPORTIN PAINOPISTEET Raportin rakenne ja kohderyhmät Tämä kestävän kehityksen raportti jakaantuu viiteen osaan: Kestävä kehitys Talvivaarassa, Ympäristövastuu, Turvallisuus, Henkilöstö sekä Sidosryhmä- ja lähialueyhteistyö. Kestävän kehityksen raporttimme on suunnattu erityisesti sijoittajille ja osakkeenomistajille, kaivoksen naapureille, paikallisyhteisöille sekä kansalais- ja ympäristöjärjestöille. Samalla raportin kohderyhmää ovat kaikki, jotka ovat kiinnostuneita Talvivaaran toiminnasta. Toivomme, että vastuullisuusraportointimme palvelee myös asiakkaitamme, henkilöstöämme ja alihankkijoitamme. Sidosryhmien odotukset Olemme valinneet raportin teemoiksi ja painopisteiksi liiketoimintamme ja sidosryhmiemme kannalta olennaisimmat asiat. Kuulemme säännöllisesti sidosryhmiemme mielipiteitä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten tupailloissa ja lähistökatsauksissa. Vuonna 2013 toteutimme ensimmäistä kertaa olennaisuusanalyysin, jolla kartoitettiin vastuullisuuden osa-alueiden merkitystä eri sidosryhmille, kuten henkilöstölle, asiakkaille, kaivoksen naapureille, viranomaisille ja kansalaisjärjestöille. Olennaisuusanalyysi toteutettiin kyselyllä, joka lähetettiin yhteensä 1190 sidosryhmiemme edustajalle. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 297 henkilöä vastausprosentin ollessa näin tyydyttävä 25. Keskimääräistä aktiivisempia vastaajia olivat kainuulaiset yrittäjät, viranomaiset, tutkijat ja oma henkilöstö. Suhteessa vähiten vastauksia (noin 10 prosentilta kyselyn saaneista) saatiin kansalaisjärjestöjen ja median edustajilta, mikä huomioitiin lopullista analyysia tehtäessä. Olennaisuusanalyysin tulokset vahvistivat, että Talvivaaran tärkeimmät vastuullisuusteemat liittyvät taloudelliseen vastuuseen, ympäristövastuuseen ja turvallisuuteen. Näiden teemojen viestimiseen olemme jo aiempina vuosina panostaneet vahvasti. Analyysin mukaan Talvivaaran vesistövaikutukset ja vesienhallinta olivat sidosryhmille erityisen tärkeitä aiheita. Siksi kerromme tässä raportissa tarkasti siitä työstä, jota olemme vuoden aikana tehneet vesienhallinnan parantamiseksi. Sidosryhmät pitivät kaikkia vastuullisuusteemoja tärkeinä, mutta olennaisimmiksi nostettiin esimerkiksi poikkeustilannevalmius, sidosryhmäviestintä, ympäristövaikutusten seuranta ja päästöjen hallinta. Matalimpia olennaisuusarvioita saivat teemat, joiden koetaan olevan kunnossa Talvivaarassa. Tällaisia ovat muun muassa ihmis- ja kansalaisoikeudet, kuten tasa-arvo, yhdistymisvapaus ja työmarkkinasopimukset. Eri sidosryhmien painotuksissa oli varsin odotettuja eroja. Kaivoksen naapurit pitivät vaikutuksia lähiympäristöön selvästi tärkeämpinä kuin muut ryhmät. Kansalaisjärjestöille taas ympäristöasiat, kuten energiatehokkuus, olivat keskeisimpiä. Sen sijaan esimerkiksi tuotteiden laatu ja taloudellinen suorituskyky saivat järjestöiltä matalamman olennaisuusarvion kuin useimmilta muilta sidosryhmiltä. Raportoinnin ajanjakso ja kattavuus Tämä raportti kertoo vuoden 2013 aikana tehdystä vastuullisuustyöstä ja sisältää joitakin tietoja tammi-helmikuulta 2014. Raportoitavat luvut on kerätty 1. 1. 31. 12. 2013 väliseltä ajalta. Raportin ympäristötunnusluvut kattavat Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden kaikki toiminnot. Pääosa taloudellisen vastuun tunnusluvuista löytyy Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tilinpäätöksestä, jonka laatimista ja esittämistä säätelevät IFRS-standardit sekä SIC- ja IFRIC-tulkinnat. Henkilöstöä koskevat avainluvut kattavat Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden henkilöstön. Raportointi ei kata urakoitsijoita ja tavaran- tai palveluntoimittajia, ellei toisin mainita. Mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan kunkin tunnusluvun kohdalla. GRI:n mukainen raportointi ja varmentaminen Raportoinnissa sovelletaan GRI:n (Global Reporting Initiative) G4-raportointiohjeistoa ja GRI:n kaivosalalle räätälöityä Mining and Metals -ohjeistoa Core-tasolla. Talvivaaran GRI-raportoinnista ja vastuullisuusraportoinnin kehittämisestä vastaa Talvivaaran kestävän kehityksen johtaja. 4 TALVIVAARAN KESTÄVÄ KEHITYS 2013