TASO-hankkeessa kuntarahaosuudella toteutettuja käytännön vesiensuojeluratkaisuja Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven alueella vuosina 2012 ja 2013 Veijo Honkanen TASO
Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Hankkeen kesto ja organisaatio... 2 3 Toimenpiteet... 3 4 Toteutuneet kohteet... 5 4.1 Saarijärvi... 5 4.1.1 Lepo- ja Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue... 5 4.1.2 Karhupuron tulvitusallas... 6 4.1.3 Mansikkapuron kivisuodatin... 7 4.1.4 Yltiölammen ojakatko ja pintavalunta-alue... 8 4.1.5 Löytölammen uomaohjaus... 9 4.1.6 Mikonsuon pintavalunta ja kosteikko... 10 4.2 Karstula... 11 4.2.1 Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku... 11 4.2.2 Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue... 12 4.2.3 Järvekkeen kosteikko... 12 4.3 Kyyjärvi... 13 4.3.1 Järvekkeen kosteikko / Töyripuro... 13 4.3.2 Järvekkeen kosteikko / Rautasuon ojalasku... 14 4.3.3 Valkeisrämeen putkipadot ja uomatulvitus... 14 4.3.4 Perkkiön uomaohjaus... 15 5 Tulosten tarkastelu... 16 6 Yhteenveto taloudesta... 18 7 Kiitokset... 19 Kartat: Maanmittauslaitos lupa nro 53/MML/13.
1 1 Johdanto TASO-hankkeen tavoitteena on ollut vesiensuojelullisesti tehokkaiden toimenpiteiden edistäminen turvetuotannossa ja metsätaloudessa. Metsätalouden osalta se merkitsee erityisesti kiintoainekuormituksen vähentämistä hidastamalla veden virtausta kosteikkojen, pintavalunta- ja tulvitusalueiden, kasvittuneiden uomien sekä muiden vesiensuojelurakenteiden avulla. Tällaisia vesiensuojeluratkaisuja etsittiin ja toteutettiin TASO-hankkeeseen kuuluvien kuntien (Saarijärvi, Karstula ja Kyyjärvi) kuntarahaosuudella toukokuusta 2012 lähtien. Tavoitteena oli löytää kohteita, jotka jo luonnostaan kävisivät vesiensuojelurakenteiksi tai joista voitaisiin sellaisia kustannustehokkaasti tehdä. Kohteiden etsintää suunnattiin alueille, joissa vesiensuojelun tehostamiseen olisi eniten tarvetta. Vuonna 2013 tavoitteena oli myös löytää kohde, jossa veden käsittelyä kivisuodattimessa voitaisiin kokeilla.
2 2 Hankkeen kesto ja organisaatio Hankkeen tarkastelujakso kattaa ajan 1.5. 31.12.2012 ja 4.2. 31.12.2013. Hankkeen palkattuna työntekijänä toimi FM Veijo Honkanen, jonka toimipiste oli Saarijärven kaupungilla 31.8.2013 saakka. Syyskuun 2013 alusta hän jatkoi työtä hankkeen parissa Keski-Suomen ELY-keskuksen vetämässä TASO-hankkeessa. Keskeiset yhteistyötahot olivat hankkeeseen kuuluneet kunnat (Saarijärvi, Karstula ja Kyyjärvi), luonnonhoidon asiantuntija Juha Jämsén Suomen metsäkeskuksesta, maanomistajat ja tarvittavat kone- ja maansiirtoyrittäjät.
3 3 Toimenpiteet Vesiensuojeluun soveltuvien kohteiden selvittäminen aloitettiin kuntien esittämistä kohteista, minkä lisäksi kohteita etsittiin aktiivisesti myös kartta- ja paikkatietoselvitysten avulla. Kesäkuusta 2012 lähtien yhteistyötä tehtiin Juha Jämsénin kanssa ja hänen käytössään olevan PUREVA-selvityksen perusteella etsintää voitiin suunnata alueille, joissa kuormituksen vähentämiseen ja vesiensuojelun tehostamiselle oli eniten tarvetta. Näiltä alueilta vesiensuojeluun soveltuvia kohteita etsittiin vesiensuojelurakenteiden kartoitustyökalun avulla. Myös Saarijärven sekä Kyyjärven metsänhoitoyhdistykseltä pyydettiin tietoa mahdollisista kohteista. Kesällä 2013 kivisuodatinpaikkoja etsittiin etukäteen paikkatietoaineistojen (maanpinnan korkeusmalli, uomaverkosto) avulla. Etukäteistulkinnan avulla pyrittiin löytämään kaltevuudeltaan sekä vesimäärältään padon paikoiksi soveltuvia kohtia. Kaltevuuskriteerejä vaihdeltiin alueittain siten, että Saarijärvenreitin alaosilta etsittiin kaltevuudeltaan yli 10 % kohtia ja reitin alavimmilla osilla Kyyjärvellä käytettiin 7 % kaltevuutta. Valuma-alueen minimipinta-alana käytettiin 100 hehtaaria. Kohteista tarkastettiin maastossa 25 kohdetta, joista yksi toteutettiin. Kaikilla 119 selvitetyllä kohteella (taulukko1, liitteet 1 3) tehtiin yksi tai useampi maastokäynti, jonka yhteydessä kohteelle soveltuvaa vesiensuojelurakennetta arvioitiin. Jos kohde vaikutti lupaavalta, maanomistajaan otettiin yhteyttä puhelimitse. Kun maanomistajan kanta oli myönteinen, tarvittavaa lisätietoa uomakaltevuuksiin, patorakenteiden mitoitukseen ja sijoittamiseen sekä vesien johtamiseen hankittiin vaaitusten avulla. Vaaitustyöt tehtiin Saarijärven kaupungin ja Karstulan kunnan mittauspalvelun sekä joidenkin maastotarkistusten osalta Juha Jämsénin kanssa. Putkipadoissa käytettyjen putkien mitoitus tehtiin Juha Jämsénin laskelmien pohjalta. Taulukko 1. Selvitetyt, toteutetut ja toteuttamattomat kohteet kunnittain. Saarijärvi Karstula Kyyjärvi Yhteensä kpl kpl kpl kpl Selvitetyt kohteet 55 28 36 119 Suunniteltu/toteutettu 7 3 4 14 Ei toteutettu 48 25 32 105
4 Maanomistajille esitettiin asiasta tarkempi suunnitelma ja tarvittaessa heidän kanssaan tutustuttiin toimenpiteisiin itse kohteella. Tämän jälkeen maanomistajilta pyydettiin kirjallinen suostumus vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseksi. Tämän jälkeen varmistettiin materiaalit (kiviaines patoihin) ja kaivinkoneen saatavuus (isot padot, ojakaivut). Miestyönä tehtyihin patoihin käytettiin kohteella olevaa puu- ja kiviainesta. Konetyön ohjaus ja valvonta tehtiin paikan päällä. Patorakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurattiin ja useilla kohteilla myös testattiin. Lokakuussa 2012 rakennetun Valkeisrämeen uomatulvituskohteen materiaali- ja konekustannuksista sekä osasta suunnittelukustannuksista vastasi metsähallitus. Järvekkeen pohjoisosan (Rautasuon ojalasku) vesiensuojelurakenteen toteutumista edelsi maanomistajan Suomen metsäkeskuksen kanssa tekemä ympäristötukisopimus, jonka yhteydessä yhteistyössä TASO-hankkeen kanssa laadittiin kunnostussuunnitelma vanhan luonnonuoman käyttöönotosta. Suunnitelma toteutettiin joulukuussa 2013.
5 4 Toteutuneet kohteet Toteutuneita kohteita oli yhteensä 14 kappaletta (taulukko 1, liitteet 1 3). Näistä kosteikkoja oli neljä (yhteensä noin 10 ha), tulvitukseen liittyviä kohteita viisi, pintavaluntakohteita kaksi, uomaohjauskohteita kaksi ja yksi kivisuodatinuoma. Kohteiden toteuttamiseen liittyen pohja-, kynnys- ja virtaamansäätöpatoja tehtiin yhteensä 22, joista yhdeksän koneellisesti. Kohteiden avulla voidaan yläpuolisilta valuma-alueilta (n. 4200 ha) tulevien vesien kiintoainekuormitusta vähentää. 4.1 Saarijärvi 4.1.1 Lepo- ja Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue Puteriin laskevaan Lepolahden ojauomaan tehtiin miestyönä paikalla olevista kivistä harva kynnyspato. Padon ansiosta pääosa tulvavesistä ohjautuu pintavaluntaan paju- ja leppävaltaiselle maa-alueelle ja osa veden mukana kulkevasta kiintoaineesta jää sinne. Muulloin kuin tulvatilanteessa yläpuoliselta valuma-alueelta (97 ha) tuleva vesi virtaa normaalisti ojauomaa pitkin. Puterinlahden ojalaskuun tehtiin miestyönä paikalla olevista puista pieni kynnyspato, joka tulvatilanteessa hetkellisesti padottaa valuma-alueelta (10 ha) tulevia vesiä ja levittää ne pintavaluntaan.
6 4.1.2 Karhupuron tulvitusallas Puteriin laskevan Karhupuron varressa olevasta vanhasta kala-altaasta tehtiin tulvitusallas (kuva 1.) Altaan alapäähän vanhan padon paikalle rakennettiin konetyönä kivimateriaalista putkipato. Tehdyn putkipadon ansiosta altaan vesipinta- ja tilavuus nousee hetkellisesti tulvatilanteessa, veden virtausnopeus hiljenee ja osa veden mukana kulkeutuvasta kiintoaineesta laskeutuu altaan pohjalle. Virtaamansäätötoimenpiteinä altaan yläpuolelle puron haarautumiskohtaan tehtiin miestyönä kivinen pohjapato ja puusuiste. Rakennettu pohjapato lisää eteläisen ojauoman vesimäärää etenkin vähän veden aikaan. Puusuiste ohjaa puolestaan pääosan tulvavesistä ensisijaisesti allasuomaan. Ylivirtaamilla tulvitusaltaan kautta virtaa noin kolmasosa Karhupuron valuma-alueelta (670 ha) tulevista vesistä. Pohjapato Tulvitusallas Putkipato Puusuiste Kuva 1. Karhupuron tulvitusallas.
7 4.1.3 Mansikkapuron kivisuodatin Kotajokeen laskevan Mansikkapuron varteen tehtiin konetyönä kivisuodatinuoma, jonka pituus oli 25, leveys 2 ja korkeus 1 metriä (kuva 2). Kaivetun uoman pohja eristettiin ensin suodatinkankaalla, sen päälle laitettiin 10 15 cm:n kerros ohuempaa sepeliä ja lopuksi uoma täytettiin karkealla kalliolouheella. Rakentamisen yhteydessä uoman alapuolella oleva vesi- ja viemärilinjaus lämpöeristettiin. Lisäksi Mansikkapuroon tehtiin luonnonkivistä koskimainen kynnys, jonka avulla puron vesipintaa voitiin kivisuodatinuoman yläpään kohdalla nostaa ja veden virtausta suodatinuomaan tehostaa. Keski- ja ylivirtaamilla osa Mansikkapurossa (valuma-alue noin 1 850 ha) virtaavista vesistä suodattuu kivisuodattimen läpi, jolloin osa humus- ja kiintoaineksesta sitoutuu kiviainekseen. Mansikkapuro Kynnyspato Kivisuodatinuoma Kuva 2. Mansikkapuron kivisuodatin.
8 4.1.4 Yltiölammen ojakatko ja pintavalunta-alue Yltiölammen eteläpuolella olevaan ojaan tehtiin miestyönä turpeesta ojakatko (kuva 3), jonka avulla 100 hehtaarin alueelta tulevia vesiä ohjattiin hyvin kasvittunutta ojaa pitkin alapuoliselle pintavalunta-alueelle (0,5 1 ha). Tulvatilanteessa vesi leviää kasvittuneelle alueelle ja osa veden mukana kulkevasta kiintoaineesta jää sinne. Pintavalunta-alue Ojakatko Kuva 3. Yltiölammen eteläpuolen ojakatko ja pintavalunta-alue.
9 4.1.5 Löytölammen uomaohjaus Löytölammen eteläpuolelle tehtiin miestyönä turpeesta kolme ojakatkoa (kuva 4), joiden avulla Löytölammen itäpuolitse 45 hehtaarin alueelta virranneita vesiä voitiin ohjata 500 metriä pitkää, hyvin kasvittunutta ojalinjastoa pitkin kohti Löytölampea. Ojastossa luontaisesti olevat kaltevuusvaihtelut muodostavat kynnyksiä, joiden ansiosta veden virtaus heikkenee ja kiintoaines laskeutuu ojaston pohjalle. Ojakatkot Kuva 4. Löytölammen ojakatkot.
10 4.1.6 Mikonsuon pintavalunta ja kosteikko Marraskuussa 2013 Mikonsuon länsipuolella virtaavaan ojaan tehtiin turpeesta miestyönä ojakatko (kuva 5), jonka avulla noin 150 hehtaarin valuma-alueelta tulevat vedet ohjattiin Mikonsuolle osin vanhaa luonnonuomaa pitkin. Vedet jakautuvat suolla itä- ja länsisuuntaan, tulvatilanteessa laajemmalti suon pohjoisosasta eteläosaa kohti. Osa vedessä kulkeutuvasta humus- ja kiintoaineksesta sitoutuu suotautumisen kautta suolle ja sen prosesseihin. Ojakatko Kuva 5. Mikonsuon uomaohjaus ja pintavalunta.
11 4.2 Karstula 4.2.1 Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku Uuden ojalinjauksen (20 m) avulla Suurisuolta (200 ha) Kalmupuroon virtaavat ojavedet johdettiin Kankaansopenkydön alueella sijaitseviin kasvittuneisiin murahautoihin ja niistä jatkuvaan kosteikkolaskuun (kuva 6). Samalla vedet ohjattiin pois tulevalta ojitusalueelta ja alapuolisen kokooma-ojan eroosioherkiltä alueilta. Uuden ojalinjauksen lisäksi vanhaan ojauomaan tehtiin miestyönä puusta ja turpeesta ojakatko, joka varmistaa vesien siirtymisen kosteikolle (1 2 ha). Vesiensuojelurakenne huomioidaan alueelle suunnitellussa kunnostusojituksessa ja sen toteutuksessa. Ojituksen yhteydessä miestyönä tehty ojakatko vahvistetaan koneellisesti. Ojakatko Uusi oja Kosteikko (kasvittuneet murahaudat) Kosteikkolasku Kuva 6. Karstulan Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku.
12 4.2.2 Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue Rukkaskorvelle Saarennevan suunnasta tulevaan kahteen ojalaskuun tehtiin miestyönä pohjapadot, joiden avulla vesi ohjattiin viereiselle kosteikolle ja pintavalutuskentälle (kuva 7). Kosteikkokohteessa 125 hehtaarin alueelta tulevat vedet ohjautuu puisen pohjapadon avulla viereiselle kosteikolle, joka jatkuu osittain alapuolisen sähkölinjan alle (yhteensä 1 ha). Eteläiseen ojalaskuun tehdyllä puisella pohjapadolla siirrettiin 35 hehtaarin alueelta tulevat vedet vanhaan, kasvittuneeseen ojauomaan. Alempana siihen tehtiin kivistä pohjapato, joka siirsi vedet kasvittuneelle pintavalunta-alueelle (noin 0,5 ha). Kosteikko Pintavalunta-alue Kuva 7. Karstulan Rukkaskorven kosteikko ja pintavalunta-alue. 4.2.3 Järvekkeen kosteikko Karstulan kunta osallistui myös Kyyjärven puolella sijaitsevan Järvekkeen kosteikon (Töyripuro) ja siihen liittyvän väliaikaisen padon kustannuksiin. Töyripuron valuma-alueesta (1 670 ha) noin 30 % sijaitsee Kyyjärven ja 70 % Karstulan kunnan alueella. Järvekkeen kosteikko on käsitelty kohdassa 4.3.1 ja 4.3.2.
13 4.3 Kyyjärvi 4.3.1 Järvekkeen kosteikko / Töyripuro Hankkeen tarkoituksena oli, että pääosa Töyripuron valuma-alueelta (1 670 ha) Järvekkeeseen virtaavista vesistä ohjataan Järvekkeen pohjoispuolella sijaitsevalle kosteikkoalueelle nykyisen kaivetun ja eroosion syövyttämän uoman sijaan. Lokakuun 2012 alussa Töyripuroon tehtiin maanomistajan luvalla väliaikainen pohjapato ja kaivettiin 40 metriä pitkä johtouoma vanhan luonnonuoman alkupäähän (kuva 8). Tätä ennen muilta maanomistajilta ja Kyyjärven osakaskunnalta oli kysytty suullinen lupa toimenpiteelle ja vesien johtamiselle luonnonuomaan. Lokakuusta 2012 joulukuun 2013 saakka valtaosa Töyripuron vesimäärästä ohjautui sujuvasti vanhaan luonnonuomaan (n. 800 m) ja sitä kautta kosteikolle (n. 4 ha). Maanomistukseen liittyvien olosuhteiden vuoksi väliaikainen pohjapato purettiin, johtouoma vanhaan luonnonuomaan suljettiin ja veden kulku nykyiseen uomaan palautettiin joulukuun 2013 alkupuolella. Pohjapato Kosteikkoalue Vanha luonnonuoma Vanha luonnonuoma Töyripuron pohjapato Nykyinen eroosion syövyttämä, kaivettu uoma Kuva 8. Järvekkeen kosteikko Kyyjärvellä. Töyripuron pohjapato oli käytössä 10/2012 12/2013 aikana.
14 4.3.2 Järvekkeen kosteikko / Rautasuon ojalasku Joulukuun 2013 alkupuolella Rautasuolta Järvekkeen kosteikolle tulevaan ojaan tehtiin konetyönä ojakatko (kuva 8), jonka avulla 200 hehtaarin valuma-alueelta tulevat vedet ohjattiin noin 250 metriä pitkään vanhaan, hyvin kasvittuneeseen luonnonuomaan. Luonnonuoma ja sen jälkeinen kosteikko sitoo pääosan vedessä kulkeutuvasta kiintoaineksesta. 4.3.3 Valkeisrämeen putkipadot ja uomatulvitus Lokakuussa tehtiin Valkeisrämeeltä vesiä tuovaan ojauomaan viisi putkipatoa (kuva 9). Ylivirtaamatilanteessa valuma-alueelta (530 ha) tulevat vedet tulvittuvat uomaan hetkeksi, jolloin virran voima vähenee ja osa kiintoaineesta laskeutuu uoman pohjalle. Lisäksi uoman reunojen syöpyminen vähenee virrannopeuden hidastuessa. Osa tulvavesistä leviää myös pintavaluntaan ojauoman viereiselle kasvittuneelle metsämaa-alueelle, jolloin osa kiintoaineista jää sinne. Putkipato Pintavalunta Kuva 9. Valkeisrämeen uomatulvitusalue Kyyjärvellä.
15 4.3.4 Perkkiön uomaohjaus Syyskuussa tehtiin miestyönä Perkkiön kydön pohjoispuolelle kaksi ojakatkoa (kuva 10). Ojakatkojen avulla yläpuoliselta valuma-alueelta (220 ha) tulevia vesiä ohjattiin pois eroosioherkästä ojauomastosta. Puuvahvisteinen ojakatko Kuva 10. Perkkiön ojakatkot Kyyjärvellä
16 5 Tulosten tarkastelu Hankkeen toimesta saatiin 14 kohteelle vesiensuojeluratkaisut, jotka etenkin kuormituksen kannalta tärkeissä ylivirtaamatilanteissa vähentävät noin 4 200 hehtaarin alueelta tulevien vesien kiintoainekuormitusta. Kohteet olivat kooltaan ja toiminnaltaan erilaisia, joten ne tarjoavat hyvän ja toteutuksen osalta myös kustannustehokkaan esimerkin mahdollisuuksista hyödyntää luonnon tarjoamia puitteita vesiensuojelussa. Esimerkiksi Kankaansopenkydön ja Järvekkeen kosteikon käyttöönottoon vaadittiin vain muutama tunti konetyötä ja niiden avulla voidaan vähentää noin 400 hehtaarin alueelta tulevien vesien kuormitusta. Samalla kohteet tarjoavat uusia elinympäristöjä kasveille ja eläimille, jotka rikastuttavat alueen luontoa sinänsä. Yhteistyö hanketahojen välillä oli sujuvaa. Soveltuvien kohteiden etsintään kului paljon aikaa ja valtaosa selvitetyistä kohteista ei ollut toteuttamiskelpoisia. Ne järvi-, lampi- ja purokohteet, jotka Keski-Suomen ELY-keskuksen arkiston perusteella olivat aikaisemmin olleet osana kuivatushanketta, jätettiin aikaa vievän vesilain mukaisen lupaprosessin vuoksi tässä vaiheessa tämän hankkeen ulkopuolelle. Osalla kohteista käyttöönottoa rajoittivat myös maanpinnan epäedulliset kaltevuudet, talousmetsä, kohteelle suunniteltu muu käyttö tai maanomistajaolosuhteiden muutos. Hankkeen yhteydessä tehtiin valmistelevia suunnittelutöitä myös kohteille, joita ei tässä vaiheessa toteutettu. Näiden kohteiden osalta suunnitelmien tiedot ovat Metsäkeskuksen Julkiset palvelut -yksiköllä ja niitä käytetään jatkossa alueellisen vesiensuojelun suunnittelussa. Tavoitteena on toteuttaa kohteet jatkossa esimerkiksi metsäluonnon hoitohankkeena. Tällainen tärkeä kohde olisi myös Järvekkeen kosteikon Töyripuron haaran käyttöön otto. Vesiensuojelurakenteiden paikkojen kartoittamiseen käytettiin Metsäkeskuksessa käytössä olevaa paikkatietotyökalua, joiden toimivuudesta ei ole vielä kovinkaan paljoa käytännön tietoa. Hankkeen yhteydessä saatiin arvokasta tietoa menetelmien jatkokehittämiselle ja käyttämiselle. Kohteiden maastokäyntien perusteella voidaan jatkossa tarkentaa etukäteistulkintaa jättämällä tietyn tyyppisiä kohteita maastotarkastusten ulkopuolelle. Lisäksi todettiin, että mallien käyttökelpoisuutta kannattaa parantaa jatkossa esimerkiksi laserkeilausaineiston käyttöönotolla.
17 Rakenteiden kestävyyttä ja toimivuutta testattiin heti käytännössä ja seurantaa jatkettiin hankkeen loppuun saakka. Keväällä 2013 tehdyssä maastotarkastuksessa voitiin silmämääräisesti todeta, että edellisenä kesänä tehtyihin rakenteisiin oli pidättynyt havaittavia määriä sekä orgaanista että epäorgaanista kiintoainetta. Yhtä maapadon korotusta lukuun ottamatta rakenteet ovat kestäneet ja toimineet suunnitellulla tavalla. Valmiiden rakenteiden seurantaa tulee jatkaa ja ylläpitää niiden toimivuutta. Mansikkapuron varressa olevan kivisuodattimen puhdistustehoa tulee tutkia ottamalla vesinäytteitä keväällä 2014 tulvatilanteessa. Samalla voidaan arvioida, onko kynnyspadon korotukselle tai leventämiselle tarvetta jatkossa. Myös Mikonsuon osalta mahdolliset tarvittavat lisätoimenpiteet (padon korotus, vesien ohjaaminen) voidaan arvioida tarkemmin kevään 2014 seurannan perusteella.
18 6 Yhteenveto taloudesta Hankkeen kustannukset olivat noin 126 298,17 euroa (taulukko 2). Taulukko 2. Hankkeen kustannukset (palkat, asiantuntijapalkkiot, matkat, materiaalit ym.) 1.5. 31.12.2012 ja 4.2. 31.12.2013. Saarijärvi Karstula Kyyjärvi Yhteensä Yhteensä euroa 87 005,06 25 688,95 13 604,16 126 298,17
19 7 Kiitokset Kiitokset luonnonhoidon asiantuntija Juha Jämsénille Suomen metsäkeskukseen, Saarijärven kaupungin ympäristösihteeri Kalle Laitiselle, Karstulan kunnan ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkaselle, Kyyjärven kunnan ympäristösihteeri Jukka Mustajärvelle ja maanomistajille hyvästä yhteistyöstä hankkeen eri vaiheissa. Kiitokset myös Jari Äijäselle ja Hannu Tarvaiselle ammattitaitoisesta kaivinkonetyöstä ja Keski-Suomen Kuljetus oy:lle sujuvista materiaalitoimituksista.
20 Liite 1. Selvitetyt kohteet Saarijärven kaupungin alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Kolmannessa kartassa Puterin ympäristö suuremmassa mittakaavassa. Löytölammen ojakatkot Yltiölammen ojakatko/pintavalutus Karhupuron tulvitusallas Lepolahden ojalaskun tulvitusalue Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue Mansikkapuron kivisuodatinuoma
21 Liite 1 jatkuu. Mikonsuon ojakatko/kosteikko
22 Liite 1. jatkuu. Karhupuron tulvitusallas Lepolahden ojalaskun tulvitusalue Puterinlahden ojalaskun tulvitusalue
23 Liite 2. Selvitetyt kohteet Karstulan kunnan alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Kankaansopenkydön kosteikko ja kosteikkolasku Rukkaskorven kosteikko Rukkaskorven pintavalutus
24 Liite 3. Selvitetyt kohteet Kyyjärven kunnan alueella vuonna 2012 (punainen = ei toteutettu, sininen = toteutettu) ja vuonna 2013 (keltainen = ei toteutettu, violetti = toteutettu). Valkeisrämeen uomatulvitus Järvekkeen kosteikko Perkkiön ojakatkot
TASO