KAAVOITUSKATSAUS

KAAVOITUSKATSAUS 2016 2017 KARSTULAN KUNTA Virastotie 4, Kunnanhallitus 20.6.2016 43500 KARSTULA

SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE... 3 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT... 3 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA... 4 3.1 Kaavahierarkia... 4 3.2 Kaavoitusprosessi... 4 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE... 5 4.1 Maakuntasuunnitelma... 5 4.2 Maakuntaohjelma... 6 4.3 Maakuntakaava... 6 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt... 6 4.5 Vaihemaakuntakaavat... 6 5 AJANKOHTAISET KUNNAN KAAVAHANKKEET... 8 5.1 Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava... 8 5.2 Humpin teollisuusalueen asemakaavan muutos korttelien 4, 6, 7, 8 ja 12 alueilla sekä osassa Puulaaksontiehen rajoittuvaa maa- ja metsätalousaluetta... 9 5.3 Karstulan kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen... 10 5.4 Koiramäen tuulivoimayleiskaava... 11 5.5 Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaava... 12 5.6 Vihisuon tuulivoimayleiskaava... 13 5.7 Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos III... 14 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET... 15 6.1 Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava... 15 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT... 16 7.1 Saarijärven reitin rantaosayleiskaava... 16 7.2 Asemakaavayhdistelmä... 16 Kannen kuva on otettu Riuttasalmen sillalta. 2(17)

1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Karstulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, 40101 Jyväskylä p. 0295 024 500, www.ely-keskus.fi Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 0207 560 200, www.keskisuomi.fi Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna p. 029 56 42200, hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Eino Nissinen 044 459 6602 eino.nissinen@karstula.fi Tekninen johtaja Marko Savola 044 459 6623 marko.savola@karstula.fi Rakennustarkastaja Jaakko Rasi 044 459 6632 jaakko.rasi@karstula.fi (töissä parittomina viikkoina) Markku Posio 044 459 6637 markku.posio@karstula.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Jaakko Rasi 044 459 6632 Markku Posio 044 459 6637 3(17)

3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/vat. Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on 10-30 vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(17)

Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kunnanhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävillä olon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (www.karstula.fi) sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Karstulan kunnanviraston teknisessä palvelukeskuksessa, osoitteessa: Virastotie 4, 43500 Karstula sekä kunnan kotisivuilla www.karstula.fi. 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 5(17)

4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisalueet ovat 1) aluerakenne, liikenne ja ympäristö; 2) biotalous; 3) digitalous; 4) osaamistalous; 5) hyvinvointipalvelut. Keski-Suomen maakuntaohjelma 2014 2017 löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Vireilletulovaiheessa nähtäville asetettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.4. 30.4.2015. 4.5 Vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavalla on varattu Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä pohjaveden saanti. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 6(17)

3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014 ja vahvistamispäätös on tullut lainvoimaiseksi 9.3.2016. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitit) tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kuva 1. Karttaote 4. vaihemaakuntakaavasta. 7(17)

Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton Internet-sivuilta osoitteesta www.keskisuomi.fi. 5 AJANKOHTAISET KUNNAN KAAVAHANKKEET 5.1 Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu yhteensä 221 järveä tai lampea sekä 21 jokea. Suurimmat vesistöt ovat itäosan osa-alueella Enonjärvi, Ylä-Viivajärvi ja Löytänä, pohjoisosan osa-alueella Lahnajärvi ja Pääpohjanjärvi, kaakkoisosan osa-alueella Iso-Korppinen, Päällin, Luksanjärvi jaylä-karankajärvi sekä länsiosan osa-alueella Vahanka ja Vahvanen. Pisimpiä jokia ovat Lahnajoki, Mustajoki, Heinäjoki, Myllyjoki, Punsanjoki, Vahanganjoki, Sokeajoki ja Vahvasenjoki. Alueen vesistöistä 58 on alle 1 ha:n kokoisia lampia. Kaavoitettavalla alueella on rantaviivaa yhteensä noin 506 km, josta jokien rantaviivaa on noin 123 km. Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuulvuat vesistöt on rajattu karttaan sinisellä. 8(17)

Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin rakennusluvat voidaan myöntää kaavan mukaisille rantarakennuspaikoille suoraan kunnasta. Kaavoittamattomilla ja rakentamattomilla ranta-alueilla rakentaminen edellyttää poikkeamislupakäsittelyä, joka voi olla myönteinen tai kielteinen. Yleiskaavoituksen avulla laajahko suunnittelualue saadaan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityisiä että yleisiä etuja, jotka huomioidaan kaavoitusratkaisuissa. Kaavan vaiheet: Perusselvitysten laadinta käynnistetty kesällä 2007 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 14.11.2007 Vireilletulo kuulutettu 25.6.2009 ja OAS ollut nähtävillä 26.6. 31.7.2009 Mitoitus- ja suunnitteluperusteet sekä tavoitteet hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.12.2010 Alustava kaavaluonnos on ollut valmistelussa 2010 2014 Kunnanhallitus on päättänyt kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan 27.4.2015. Kaavaluonnos oli nähtävillä 13.5. 30.6.2015. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville syksyllä 2016 5.2 Humpin teollisuusalueen asemakaavan muutos korttelien 4, 6, 7, 8 ja 12 alueilla sekä osassa Puulaaksontiehen rajoittuvaa maa- ja metsätalousaluetta Humpin teollisuusalueella on käynnistetty v. 2012 lopulla EU:n, Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tukemana Puulaakson teollisuusalueen tie- ja risteysjärjestelyt hanke. Hankkeeseen liittyen vuonna 2013 on rakennettu poikkeamisluvalla uusi ajoyhteys kortteliin 12 tontille 4 (Savotta Outlet) Hongantien jatkeena. Uusi ajoyhteys huomioidaan Humpin teollisuusalueen asemakaavaa päivitettäessä ja muutettaessa. Teollisuusalueen pohjoisosassa on tutkittu Tukkitien vaihtoehtoista linjausta siten, että uusi ajoyhteys kulkee jatkossa Humpin teollisuusalueen korttelin 7, tontin nro 2 itäreunalla. Tällä mahdollistetaan uusi turvallisempi ajoväylä, koska nykyisin Tukkitien yli ajetaan työ- ja kuljetusajoneuvoilla. Epira Oy omistaa tilat Tukkitien molemmin puolin ja yrityksen toiminta edellyttää Tukkitien poikittaista ylittämistä. Uudella vaihtoehtoisella ajoyhteydellä taataan turvallisempi ajo- ja kulkuyhteys Tukkitien läpikulkuliikenteelle. Uusi ajoyhteys sijoittuu korttelin 7, tontin nro 2 sisäpuolelle eli uusi linjaus ei kavenna suojaviheraluetta (EV). Tukkitien vaihtoehtoiselle linjaukselle (ajoyhteydelle) myönnettiin poikkeamislupa vuoden 2014 alkupuolella ja uusi ajoyhteys on toteutettu. Toteutettu ajoyhteys huomioidaan asemakaavaa päivitettäessä ja muutettaessa. Samalla tutkitaan Tukkitien siirtäminen uudelle väylälle. Asemakaavamuutoksella tarkastellaan myös Puulaaksontien itäpuolella olevan maa- ja metsätalousalueen osittaista muuttamista varastoalueeksi polttopuutuotantoa ja puiden varastointia varten sekä uuden AO-tontin muodostamista Valkeisen rannalle. Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus päätti käynnistää hankkeen kokouksessaan 7.12.2015 248 Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin 17.12.2015. ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 17.12.2015. 19.1.2016. Kaavaluonnos on tavoitteena saada yleisesti nähtäville kesän 2016 aikana ja kaavaehdotus syksyllä 2016. 9(17)

5.3 Karstulan kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen Karstulan kirkonkylän asemakaava on laadittu osissa vuosien 1989 1994 välisenä aikana. Asemakaavan laatijana toimi silloinen Suunnittelukeskus Oy Jyväskylästä (nykyisin FCG Finnish Consulting Group Oy). Karstulan keskustan pohjakartta on hyväksytty keväällä 2006. Vuoden 2008 aikana kaikki Karstulan asemakaavat numeeristettiin tekniseksi apukartaksi. Kirkonkylän asemakaavojen ajantasaisuuden tarkistus ja uudistus on käynnistetty vuonna 2011 keskustan kulttuuriympäristöselvitystyöllä, jota laati arkkitehti Kristiina Kokko Eräjärveltä. Selvitysalueeseen sisältyi mm. Karstulan valtakunnallisesti arvokas rakennettu katuraitti ydinkeskustassa. Selvitystyö valmistui vuonna 2014. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen liittyy myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointiin, josta tarkemmin kappaleessa 9 sivulla 15. Kirkonkylän asemakaavamuutos on tarkoitus saada nähtäville kaavaluonnoksena valmisteluvaiheen kuulemista varten syksyn 2016 aikana. Kaavamuutoshankkeen kaavakonsulttikilpailutuksen voitti Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu. Arkkitehti Anna-Liisa Nisu vastaa kaava-aineiston teknisestä laadinnasta. Kaavan vaiheet: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 17.3.2015. Kaavamuutoksen vireilletulosta kuulutettiin 13.5. ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 13.5. 29.5.2015. Kaavaluonnos on tavoitteena saada yleisesti nähtäville kesän/syksyn 2016 aikana. Kuva 3. Kirkonkylän asemakaavamuutoksen aluerajaus. 10(17)

5.4 Koiramäen tuulivoimayleiskaava Greenwatt Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Koiramäen alueelle, noin 7 kilometrin etäisyydelle Karstulan keskustasta. Osayleiskaavoituksen tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 8 tuulivoimalaitoksen rakentamista niin, että puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 26,4 MW. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä 12.5.2014 76 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.9.2014.. Koiramäen tuulivoimayleiskaavan vireille tulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 2.10. 16.10.2014. Koiramäen tuulivoimayleiskaavan luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä 30.10. 30.11.2014 valmisteluvaiheen kuulemista varten. Koiramäen tuulivoimayleiskaavan ehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä 12.3. 13.4.2015 Kaavahankkeen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 11.6.2015 Keski- Suomen ELY keskuksessa Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 22.6.2015 19, päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeus kumosi valitukset, eikä päätöksestä valitettu korkeimpaan hallintooikeuteen Kaavan voimaantulo kuulutettiin 26.5.2016. Kuva 4. Ote kunnanvaltuuston hyväksymästä Koiramäen tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. 11(17)

5.5 Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaava Greenwatt Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Mustalamminmäen alueelle, noin 5 kilometrin etäisyydelle Karstulan keskustasta. Osayleiskaavoituksen tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 8 tuulivoimalaitoksen rakentamista niin, että puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 26,4 MW. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä 12.5.2014 76 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.9.2014. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan vireille tulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 2.10. 16.10.2014. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä 30.10. 30.11.2014 valmisteluvaiheen kuulemista varten. Mustalamminmäen tuulivoimayleiskaavan ehdotusaineisto oli yleisesti nähtävillä 12.3. 13.4.2015 Kaavahankkeen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY keskuksessa 11.6.2015. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 22.6.2015 20, päätöksestä valitettiin hallintooikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset, päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallintooikeuteen. Kuva 5. Ote kunnanvaltuuston hyväksymästä Mustalamminmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. 12(17)

5.6 Vihisuon tuulivoimayleiskaava Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vihisuon alueelle, noin 14 kilometrin etäisyydelle Karstulan keskustasta ja noin 13 km päähän Kyyjärven keskustasta. Osayleiskaavoituksen tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista niin, että puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,7 MW. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä 12.5.2014 76 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.9.2014.. Vihisuon tuulivoimayleiskaavan vireille tulovaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 2.10. 16.10.2014. Vihisuon tuulivoimayleiskaavan luonnosaineisto oli yleisesti nähtävillä 18.12.2014 19.1.2015 valmisteluvaiheen kuulemista varten. Vihisuon tuulivoimayleiskaavan ehdotusaineisto oli nähtävillä 4.6. 3.8.2015 Kaavahankkeen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY keskuksessa 25.9.2015 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 4.4.2016 8, päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Kuva 6. Ote kunnanvaltuuston hyväksymästä Vihisuon tuulivoimayleiskaavasta. 13(17)

5.7 Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos III Kaavamuutostyössä voimassa olevan rantaosayleiskaavan rakentamiseen varattuja alueita muutetaan tai siirretään kolmella eri kohdealueella koskien tiloja Ruosteniemi, Nurmela ja Kaihola. Kohdealueet sijoittuvat Pääjärven ja Kiminginjoen rannoille lainvoimaisen Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan alueelle. Rantaosayleiskaavamuutoksen tarkoituksena on toteuttaa maanomistajien taholta tulleita toiveita rakennuspaikkojen siirroista. Kaavamuutosten edellytyksenä on, että muutosalueille laadittavissa luontoselvityksissä ei löydetä esteitä siirtojen ja muutosten laatimiseen. Kaavan vaiheet: Kaavamuutoksen aikataulu on avoin. Kuva 7. Kaavamuutoskohteiden sijainti Saarijärven reitin varrella. 14(17)

6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava Nykyinen Kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on laadittu vuonna 1983 ja kaavaa tulisi tarkistaa ja laajentaa kokonaisuudessaan sekä laatia oikeusvaikutteisena. Mustalammen taustan Taka-Wetkan ja Soinin risteyksen osayleiskaavoittamisesta on päätetty kunnanhallituksessa 11.9.1989 ja samoin Pääjärvenmäen osayleiskaavoittamisesta on tehty päätös 11.9.1989, mutta näitä kaavahankkeita ei ole toistaiseksi varsinaisesti käynnistetty. Tulevaisuudessa on tarpeen laatia yleiskaava, joka kattaa sekä Karstulan keskusta-alueen, Eräperän, Pääjärvenmäen, Mustalammen taustan, Soinin risteysalueen, osan Syrjämäen kylätaajamaa sekä Humpin aluetta valtatie 13 risteykseen saakka. Yleiskaavoituksessa kyläalueet kaavoitetaan ns. kyläyleiskaavoina, jolloin yleiskaavan perusteella voidaan rakennuslupia myöntää suoraan kylätaajama-alueille ilman suunnittelutarveratkaisuja. Kyläyleiskaava-alueille ei ole myöskään tarvetta laatia asemakaavaa ellei rakentamispaine kasva merkittäväksi ja vaadi asemakaavoitusta. Kuva 8. Yleiskaavan alustava aluerajaus. 15(17)

7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Saarijärven reitin rantaosayleiskaava Saarijärven reitin rantaosayleiskaava valmistui vuonna 2003 ja se laadittiin pääosin Karstulan kunnan ja aluearkkitehdin yhteistyönä. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat vesistöt ovat: osa Oikarinjokea, Kiminginjärvi, Kiminginjoki, Pääjärvi, Vuorijärvet, Hepolampi, Heijostenjoki (koski) ja Tuhmalampi. Kaava-alueella on kaikkiaan 609 rantarakennuspaikkaa, joista uusia on 252. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava sai lainvoiman vuonna 2003. Kaavaan on tehty rantaosayleiskaavan muutos vuonna 2011 ja 2014. 7.2 Asemakaavayhdistelmä Karstulan keskustan asemakaava on numeeristettu vuonna 2011 Airix Ympäristö Oy:n toimesta. Asemakaavayhdistelmä ei korvaa alkuperäisiä asemakaavoja vaan toimii teknisenä apukarttana. Asemakaavayhdistelmään voi tutustua seuraavasta linkistä sekä tulostaa epäviral lisia otteita: http://paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/karstula/kartta.py?kartta=karstula 16(17)

Eräperän teollisuusalue Humpin teollisuusalue Kuva 9. Ote keskustan asemakaavayhdistelmästä. 17(17)