PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Samankaltaiset tiedostot
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Viljelijätuki-infot kevät 2019

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Täydentävien ehtojen valvonta. Mira Liiri Tampere

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

KUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

Ympäristötuki ja LFA

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Täydentävät ehdot. MYSP / Arto Valkonen

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Ajankohtaista tuki- ja valvontarintamalta 2019

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

VIPU SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2013 KARTTALIITTYMÄN KÄYTTÖOHJE

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen

Peltovalvonnan havaintoja 2017

Täydentävät ehdot Tukikatsaukset Kalajoki Kannus Kaustinen Ylivieska

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ. Ahlman-instituutti Eeva Ylinen

Valtioneuvoston asetus

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

EU-avustajat IsoValkeinen Tarkastusten näkökulma. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Luomutuotanto Luomusopimukset Lieto. Varsinais-Suomen ELY-keskus, E-vastuualue / maaseutupalvelut, ympäristöagrologi Erkki Aro

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Suojavyöhykkeen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. perustaminen ja hoito

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

Valvonnoissa koettua vuonna 2015

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Lohkon tilanne valvontahetkellä: Nurmikasvusto (jossa jonkun verran rikkakasvia)

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Viljelijätuki-infot Keski-Suomen Ely-keskus

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Valvontaprosessi tutuksi

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus Ilona Helle

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maaseutuhallinto. Ajankohtaista. Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä

Viljelijäinfo Ympäristökorvaus ja lhk

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

14341 Sivu- ja niskaojat

Eu-tuki-infot Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Maatalous ja ympäristö

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Transkriptio:

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä vähintään 60 cm levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Koskee kaikkia EU:n rahoittamia tukia sekä LFA:n kansallista lisäosaa, pohjoista hehtaaritukea tai kotieläintilan hehtaaritukea hakevia viljelijöitä. Jos viljelijä on antanut ympäristötukisitoumuksen, pitää pientareiden leveydessä ja hoidossa noudattaa ympäristötuen ehtoja. min 60 cm min 60 cm

Piennar valtaoja Valtaojien varsilla peltolohkoille on jätettävä valtaojan varteen vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä piennar. Piennar saa olla yhtä metriä leveämpikin, ei kuitenkaan keskimäärin yli kolmea metriä. Piennar kuuluu siihen kasvulohkoon, jonka vieressä se sijaitsee. Valtaojalla tarkoitetaan tässä kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta. Valtaojaa ei voi siis erottaa muista vesiuomista pelkästään koon perusteella. 1 3 m min 60 cm vähintään 1 metri, enintään 3 metriä mitataan pellon ja luiskan taitekohdasta eli ojan niskasta

Piennar valtaoja luonnontilainen kaista pellon ja ojan välissä on vesiensuojelullisesti hyvä asia, mutta tätä kaistaa ei lasketa mukaan tukiehtojen edellyttämiin pientareisiin piennar on pellon puolella eli alueella, jolla pystyisi suorittamaan normaalit viljelytoimet piennar mitataan pellon ja luiskan taitteesta (ojan niskasta) kun pelto viettää koko ajan ojaa kohti, aloitetaan pientareen mittaus kohdasta, jossa luiska jyrkkenee jos mitään taitekohtaa ei voida havaita, niin tarkistetaan, että 1 3 m piennar on alueella, jota voi normaalisti viljellä X 1 3 m min 60 cm X

Piennar valtaoja Jos pientareen tai suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu esimerkiksi talven aikana tai ojien kunnostuksessa, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä pientareelle tai suojakaistalle heti olosuhteiden salliessa. Huom. Pientareen tai suojakaistan vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta ja uusimisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 1 3 m X min 60 cm X

Suojakaista Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla sekä lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärillä ja meren rannalla oleville peltolohkoille on perustettava vesiuoman varteen vähintään keskimäärin kolme metriä leveä monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. Suojakaista saa olla yli 3 metriä, ei kuitenkaan keskimäärin yli 10 metriä leveä, jos se vesiensuojelullisesti tai käytössä olevien hoitotoimien vuoksi on tarpeen. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on tehtävä erillinen kasvulohko. 3-10 m

Suojakaista - Suojakaista mitataan, kuten piennar pellon ja luiskan taitteesta. - Kaista on pellon puolella eli alueella, jolla pystyisi suorittamaan normaalit viljelytoimet 3-10 m X 3-10 m

Luonnon monimuotoisuuspiennar -Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi voidaan jättää keskimäärin enintään kolme metriä leveä nurmikasvillisuuden peittämä piennar myös peruslohkon muille kuin valtaojaan tai vesiuomaan rajoittuvalle sivulle. - Piennar mitataan pellon ja ojaluiskan taitteesta. - Pientareelle kylvettävä nurmi-, heinä tai niittykasvillisuus ellei pientareella kasva sellaista ennestään. max ka. 3 m 3-10 m

Poikkeukset piennar ja suojakaistat Pellon ei katsota olevan valtaojan, vesiuoman, lammen, järven tai meren rannalla, jos 1) pellon ja uoman välillä on metsää, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 m eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle 2) pellon ja uoman välillä on aina vähintään keskimäärin 10 m pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavaa eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle 3) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla. Jos pelto viettää joka paikasta poispäin uomasta, pellon ja uoman välille riittää yhden metrin piennar. min ka. 10 m

Suojavyöhykkeet Erityisympäristötuki - Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava vähintään keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue. - Suojavyöhykkeelle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. - Suojavyöhykettä koskevaa erityisympäristötukea haetaan ELY-keskukselta ja siitä tehdään 5- tai 10-vuotinen sopimus. - Suojavyöhykesuunnitelmassa kuvataan, millainen, mihin ja miten suojavyöhyke aiotaan perustaa ja hoitaa. min ka. 15 m 3-10 m min ka. 10 m

Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja - vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten mukaisista pientareista ja kaistoista säädetään täydentävissä ehdoissa sekä ympäristötuen ehdoissa. Toivomme kuvien helpottavan omalta osaltaan säännösten mukaan toimimista. Pientareet, kaistat ja vyöhykkeet ovat tärkeitä sekä vesiensuojelullisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kuvasarja vastaa tilannetta. Muista aina tarkistaa mahdollisesti muuttuneet säädökset esimerkiksi tukihakuoppaasta ja sitoumusehdoista. Kuvasarja on koottu TEHO-hankkeessa 2010, ja päivitety TEHO Plus hankkeen toimesta 2012. Hanketta toteuttavat MTK-Varsinais-Suomi, MTK- Satakunta sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.