Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1
SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti... 5 2.2 Viranomaispalvelut... 12 2.3 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut... 15 2.4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen... 18 2.5 Sisäiset palvelut... 20 2.6 Tutkimuksen tuki... 22 2.7 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 25 2.8 Yhteenvetotiedot toiminnan tuloksellisuudesta... 27 3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 30 3.1 Rahoituksen rakenne... 30 3.2 Talousarvion toteutuminen... 30 3.3 Tuotto- ja kululaskelma... 31 3.4 Tase... 31 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 32 5 ARVIOINTIEN TULOKSET... 32 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 33 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITETIEDOT... 33 8 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN... 48 9 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN... 50 LIITE 1. ORGANISAATIO... 51 LUETTELO TAULUKOISTA: Taulukko 1. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 9 Taulukko 2. Ulkopuolinen kilpailtu tutkimusrahoitus... 10 Taulukko 3. Metlan tutkijoiden julkaisut suoriterekisterin mukaan... 11 Taulukko 4. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma... 14 Taulukko 5. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna vuonna 2006... 15 Taulukko 6. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma... 17 2
1 JOHDON KATSAUS Globaalit muutosvoimat vaikuttavat sekä metsäntutkimuksen että koko metsäalan toimintaan vuosi vuodelta entistä enemmän. Tutkimukseen kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Tutkijoiden pitää löytää oikeat, yhteiskunnan kannalta ajankohtaiset tutkittavat kysymykset ja niihin vastauksia. Tutkijoiden tulisi itse hankkia entistä enemmän tutkimusrahoitusta ja kyetä tuotteistamaan, kaupallistamaan ja markkinoimaan tuotettu tieto asiakkaille. Globalisaatio edellyttää myös yhä aktiivisempaa panostusta kotimaiseen ja kansainväliseen liikkuvuuteen. Myös kilpailu tutkimusrahoituksesta kovenee koko ajan. Samanaikaisesti peräänkuulutetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Olemme siirtymässä yhä vahvemmin tilaaja-tuottajamallin mukaiseen toimintaan. Tähän tähtää tutkimusrahoituksen ohjaaminen yhä suuremmassa määrin kilpaillun rahoituksen suuntaan. Suomen metsäteollisuuden lopputuotteiden hintakehitys päävientimarkkinoilla Länsi-Euroopassa oli vuonna 2006 selvästi kaksijakoista. Sahatavaran hintojen nousu oli odottamattoman suuri, kun taas paperiteollisuudessa hintakehitys jäi ylitarjonnan vallitessa edelleen vaatimattomaksi. Kannattavuuden parantamiseksi paperin tuottajat sulkivat joitakin tuotantoyksiköitä Suomessa ja muualla Euroopassa. Metsäverotuksen siirtymäkauden päättyminen hiljensi alkuvuonna puukauppaa kotimaassa, mutta kauppa vauhdittui hintojen noustessa loppuvuodesta. Yksityismetsien hakkuut jäivät kuitenkin kymmenyksen edellisvuotta pienemmäksi. Raakapuun tuonnin kasvu Suomeen taittui. Huolta puun saatavuudesta lisäsi Venäjän ilmoitus vientitullien korotuksista. Julkisuudessa olivat esillä myös metsien lisäsuojelun tarpeet, METSO-ohjelman vapaaehtoiset keinot metsien suojelemiseksi, bioenergian käytön lisääminen, ja yleensä puun merkitys uusiutuvana luonnonvarana ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsäsektorin tulevaisuutta arvioitiin useissa viime vuonna ilmestyneissä raporteissa. Suomen EU-puheenjohtajakauden tapahtumissa Suomen metsäsektori oli myös laajasti esillä. Metsäsektorin tulevaisuus näyttää kuitenkin suotuisalta, sillä metsillä ja puulla on yhteiskunnassa monipuolista kysyntää. Valtakunnan metsien inventoinnin viimeisimmät tulokset osoittavat, että metsiemme vuotuinen kasvu on jo lähes saavuttanut sadan miljoonan kuution vuotuisen kasvun. Kotimaisen puun käyttöä on mahdollista lisätä merkittävästikin. Metsäntutkimuslaitoksen toimintaa vuonna 2006 luonnehtivat uuden strategian toteuttaminen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvattaminen. Tavoitteena on tehdä tieteellisesti korkeatasoista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä ja metsäpolitiikan valmistelua edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystyön asiakaslähtöisyyttä parannettiin mm. ottamalla käyttöön uusi prosessipohjainen matriisiorganisaatio. Ydin- ja tukiprosesseja on kehitetty tukemaan strategiaa. Lisäksi kehitettiin osaamisen johtamista ja systemaattista hallintaa sekä laatujohtamista. Elokuussa aloitti työnsä uusi, sisäisten palvelujen palvelujohtaja. Vuoden 2006 aikana valmistuivat sekä eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Technology Platform) että Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiat, joiden laadinnassa myös Metla oli vahvasti mukana. Olemme olleet perustamassa metsäalan huippuosaamiskeskittymää Metsäklusteri Oy: tä ja rakentaneet yhdessä KCL:n ja VTT:n kanssa työtilan Finnish Forest Cluster Research Portal, jonka tavoitteena on edistää metsäklusterin tutkimusstrategian pohjalta tutkimushankkeiden valmistelua. Lisäksi olemme mukana toteuttamassa kolmea osaamisklusteria: Metsäklusterin uudistuminen, Asumisen osaamisklusteri ja Tulevaisuuden energiateknologiat Energiateknologian klusteriohjelma. Metsäpolitiikkaamme on viime vuosina ohjannut metsien käyttöä ja hoitoa linjaava kansallinen metsäohjelma (KMO). Kuluneen vuoden aikana maa- ja metsätalousministeriö käynnisti KMO:n uudistamisen. Tähän uudistamistyöhön liittyvää Metsäneuvoston tulevaisuuskatsausta varten Metla laati ministeriön toimeksiannosta metsäalan tulevaisuusraportin. Raportissa esitetään arvio metsäalan toimintaympäristön kehityksestä vuoteen 2015, vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia sekä niiden toteutumista edistävien politiikkatoimien alustava kartoitus. 3
Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on keskitetty kansallisessa metsäohjelmassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Ohjelman seuranta ja arviointi aloitettiin vuoden 2003 lopussa, jolloin maa- ja metsätalousministeriö antoi Metlalle toimeksiantona ohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Samanaikaisesti ympäristöministeriö antoi toimeksiantona Suomen ympäristökeskukselle ohjelman ekologisten vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Metlan ja SYKEn yhteistyönä valmistunut arviointiraportti julkistettiin loppuvuodesta 2006. Vuoden lopulla julkistettiin myös Biologinen monimuotoisuus talouskysymyksenä -raportti, jonka laadintaan ja toimitukseen Metla osallistui merkittävällä panoksella. Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät -ohjelmassa laadittiin menetelmiä Suomen kasvihuonekaasujen raportointiin sekä tarkasteltiin ilmastosopimuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle ja muille maille. Tiedonkeruumenetelmien ja tietokonemallien avulla Suomi pystyi raportoimaan mm. maaperän hiilen varastomuutokset ensimmäistä kertaa vuodelta 2005. Tutkimusohjelma tuotti tuloksia Suomen kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteita varten. Metlassa valmistui, yhteistyössä ympäristönäytteitä säilyttävien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja luonnontieteellisten museoiden kanssa, selvitys ympäristönäytteiden varastoinnin ja yhteiskäytön kehittämiseksi Suomessa. Selvityksen avulla pyritään toimintojen tehostamiseen ja yhtenäistämiseen näytteiden säilytyksessä, näytteisiin liittyvän tiedon tallennuksessa ja tiedon saannissa. Tavoitteena on, että säilytyksessä olevien näytteiden yhteiskäyttö lisääntyisi tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä. Metlan kansainvälinen toiminta jatkui erittäin vilkkaana. Vuoden 2006 näkyvin ja merkittävin Metlan järjestämä kansainvälinen tapahtuma oli Kotka V -kokous. Tähän FAO:n ja Metlan isännöimään kokoukseen osallistui metsävarojen asiantuntijoita yli 50 maasta. Mukana oli myös lukuisia eri kansainvälisten järjestöjen edustajia. Kokouksen tavoitteena oli laatia suunnitelmia ja toimintaohjeita maailman metsien tilan seuraavaa arviointia varten. Metlan tuottavuusohjelman mukaisesti valmisteltiin tutkimus- ja opetusmetsien hallinnan siirtoa Metsähallitukseen. Vuoden lopulla varmistui myös, että Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot keskitetään Vantaan Jokiniemeen. Molemmat edellä mainituista muutoksista toteutetaan vuoden 2008 aikana. Joensuun toimintayksikön kehittämistä jatkettiin ministeriön kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Vuoden aikana sovittiin myös, että tuottavuusohjelman henkilötyövuosileikkauksien takia Joensuun henkilökuntaa ei enää kasvateta, vaan Joensuun henkilöstön suhteellinen asema säilytetään jatkossa nykytasolla. Vuoden aikana valmisteltiin myös Metlan ja MTT:n toimitilojen yhteiskäyttöä Kannuksessa ja Rovaniemellä. Merkittäviä rakennusinvestointeja oli käynnissä Haapastensyrjässä ja Suonenjoella. Molemmissa kohteissa TE-keskusten myöntämä rahoitustuki oli varsin huomattava. Vuoden 2006 lopulla Suomen Akatemia julkisti raportin Suomen tiede kansainvälisessä vertailussa Bibliometrinen analyysi. Raportissa vertaillaan julkaisutoimintaan perustuen OECD-maiden tutkimusten tuloksellisuutta sekä näkyvyyttä, tieteellistä vaikuttavuutta ja laatua viimeisen 20 vuoden aikana. Ilahduttavaa oli havaita, että luonnontieteissä Metlan tieteellinen julkaisutuotanto oli kasvanut vuosina 1995 2004 voimakkaimmin Kuopion yliopiston ja Åbo Akademin ohella. Vuodesta 2006 on ilolla todettava, että julkaisutoiminta on pysynyt aktiivisena. Erityisesti on panostettu tutkimustiedon käytäntöön vientiin. Tämä ilmeni mm. siinä, että kotimaisten ja kansainvälisten esitelmien määrä kasvoi ja Metlan laatimilla opaskirjoilla oli erittäin hyvä kysyntä. Metla saavutti kiitettävästi ympäristöministeriön asettamat tulostavoitteet luonnonsuojelualueiden hoidossa. Erityisesti on syytä mainita Kolin hotellin uuden vuokrasopimuksen valmistelu valtion puolesta ja esitys Mallan luonnonpuiston laidunkysymysten ratkaisuksi. Maa- ja metsätalousministeriön asettamista tulostavoitteista ainoastaan henkilöstösuunnitelma jäi toteutumatta, koska sen laadinta edellyttää Metlan henkilöstön osaamisen analysointia ja osaamisrakenteen määrittelyä uuden strategian pohjalta. Tämä työ on parhaillaan käynnissä. Muilta osin tulostavoitteet saavutettiin varsin hyvin. 4
2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Metlan organisaatio muutettiin prosessiorganisaatioksi vuoden 2006 alusta lukien. Tuloksellisuus kuvataan seuraavien ydin- (y) ja tukiprosessien (t) avulla: tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) viranomaispalvelut (y) asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (y) strateginen suunnittelu ja johtaminen (t) sisäiset palvelut (t) tutkimuksen tuki (t) Edellä kuvattua rakennetta on noudatettu toimintakertomuksen sisällössä. Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös sanallisesti saavutetun tuloksen arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. 2.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessi muodostuu pääosin tulosvastuullisista, määräaikaisista tutkimusohjelmista. Samaa aihepiiriä käsittelevät tutkimushankkeet muodostavat tutkimusohjelman ja muut tutkimushankkeet ryhmitellään painoalojen mukaan erillishankkeista koostuviksi hankeryhmiksi. Tutkimustoiminnan painoalat ovat: 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsien yhteiskunnallinen merkitys 3. Metsäekosysteemien rakenne ja tominta 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 5
Strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön strategia: 1. Metsien käyttöaste on korkea, metsätalous on kannattavaa ja metsien käyttö on laajasti hyväksyttyä. 2. Metsien kasvun taso on korkea, metsät ovat terveitä ja monimuotoisia. 3. Metsäalalle syntyy uutta yrittäjyyttä ja palveluita. 4. Suomi on metsäalan koulutus-, tutkimus- ja kehitystoiminnan edelläkävijä. 5. Julkisen metsäkonsernin palvelu on asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta. Metsätalouden vaikuttavuustavoitteet: 1. Metsien hyvä puuntuotannollinen tila 2. Metsien monimuotoisuus 3. Metsien korkea puuntuotannollinen käyttöaste 4. Metsätalouden kannattavuus Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimus: Tutkimuslaitos toimii uudistetun strategiansa mukaisesti vuonna 2006. Toimintaa suunnataan temaattisesti ja innovaatiopoliittisesti niin, että Metlan yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy. Keskeisten tuotosten määrä säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla (37 %). Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus nousee 14,0 milj. euroon vuoteen 2014 mennessä. Tulostavoite Tuotokset ja laadunhallinta Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta (asteikko 0 5) Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Ohjelmat pääpainoaloittain: 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset, MOT (päättyi) Metsätalouden suunnittelun tutkimusohjelma, MTS (päättyi) Puutuotteiden mahdollisuudet ja menekki, PKM (jatkuu) Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma, MKL (suunniteltiin, alkaa 2007) Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma, BIO (suunniteltiin, alkaa 2007) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma, MSU (suunniteltiin, alkaa 2007) 2. Metsien yhteiskunnallinen merkitys Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset, TUK (jatkuu) Tulevaisuuskatsaus Kansallisen metsäohjelman KMO 2010 tarkistamiseksi Osallistuttu ilmastomuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaan Päättyneet tutkimusohjelmat (HMS, MOT, MTS) toteutettiin hyvin, ne tuottivat runsaasti uutta tieteellistä raportoitua tietoa. Käytännöllistä tietoa viestittiin ja vaikuttavutta saavutettiin tiedotteilla, metsäammattilaisille suunnatuilla kirjoilla, laskentaohjelmistoilla sekä seminaareilla. Tutkimuksen suuntaaminen tulostavoitteen mukaisesti vahvistui uusien alkaneiden ja suunnitteilla olevien ohjelmien kautta. Arvio: 4 6
Tutkimusosaaminen kytketään aikaisempaa kiinteämmin palvelemaan toimialan kehitystoimintaa. 3. Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosioekonomiset kytkennät, HMS (päättyi) Metsäekosysteemin toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL) (suunniteltiin, alkaa 2007) 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Valtakunnan metsien inventointia tukeva tutkimus Uudet tutkimusohjelmat valmisteltiin yhteistyössä tutkimustulosten hyödyntäjien kanssa. Metla oli mukana Metsäklusteri Oy:n perustamisessa. Metsäklusteri Oy:n tutkimusagendan valmistelua varten rakennettiin työtila yhteistyössä KCL:n ja VTT:n kanssa. Toteutettiin kolmea osaamiskeskusohjelmaa. Toteutettiin sidosryhmäanalyysi. Uusien tutkimusohjelmien valmistelu yhdessä laajan toimijajoukon kanssa lisäsi Metlan T&K toiminnan asiakaskytkentää. Tutkimusosaamista hyödynnettiin monissa kansallisissa ohjelmissa (KMO, METSO) ja suunnittelussa (Tulevaisuuskatsaus). Metlan toiminta voitiin kytkeä hyvin kansalliseen strategiseen metsäsektorin tutkimussuunnitteluun. Arvio: 4,5 Keskeisten tuotosten määrä säilyy vähintään nykyisellä tasolla (taulukko 3). Yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoite on 3,450 milj. euroa (taulukko 1). Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus pysyy edellisten vuosien tasolla (37 %) (taulukko 1) Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus on 14 milj. euroa v. 2014 (taulukko 2). Kansainvälisiä referoituja julkaisuja valmistui 212. Kansallisia referoituja julkaisuja valmistui 18. Referoimattomattomia julkaisuja valmistui 386. Lehtiartikkeleita julkaistiin 197. Muita julkaisuja valmistui 232. Kansainvälisiä esitelmiä pidettiin 350. Kotimaisia esitelmiä pidettiin 510. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 5,728 milj. euroa. Kustannusvastaavuus oli 41 %. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus oli 9,45 milj. euroa (v. 2005 8,56 milj. ; v. 2004 7,43 milj. ) Tieteellisten artikkeleiden lukumäärä säilyi edellisen vuoden tasolla. Esitelmien määrä nousi selvästi, mikä osoittaa tutkijoiden tutkimusviestinnän parantuneen. Arvio: 4,5 Asetettua tulostavoitetta vastaavat yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ylittivät tavoitteen 66 %:lla. Kustannusvastaavuus oli tavoitetta korkeampi. Arvio: 5 Kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa onnistuttiin varsin hyvin. Arvio: 5 7
Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessin kustannukset on esitetty kohdassa 2.8 Yhteenvetotiedot toiminnan tuloksellisuudesta. Taloudellisuus Määrärahan käyttö palkat 18 645 962 euroa, mikä oli 51 % Metlan kokonaispalkoista muut menot 3 075 748 euroa, mikä oli 20 % Metlan muista menoista yhteensä tutkimustiedon tuottamisen, hankkimisen ja käytäntöön viennin määrärahan käyttö oli 21 721 710 euroa, mikä oli 42 % Metlan vuoden 2006 koko toiminnasta. Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2006 % 2005 % 2004 % Palkat 18 645 962 51 19 462 153 54 19 637 102 55 Muut menot 3 075 748 20 3 595 444 22 3 160 577 24 Yhteensä 21 721 710 42 23 057 597 44 22 797 679 47 Htv 448 477 502 Prosessipohjaiseen organisaatioon siirtymisen vuoksi vuoden 2006 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2004 ja 2005 lukuihin. Vuosina 2004 ja 2005 tutkimuksen tukitoimintoja sisältyi tutkimuksen hankkeille ~ 4 % verran kokonaismäärärahan käytöstä. Tutkimuksen tukitoimintojen korjauksilla palkkojen kasvu oli 3,4 % ja muiden menojen kasvu 2,8 % edellisestä vuodesta. Kokonaismäärärahan kasvu on 3,3 % edellisestä vuodesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tarkastelu Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2006 Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavotteiksi asetettiin 3,450 milj. euroa ja kustannusvastaavuuden pysyminen edellisten vuosien tasolla (37 %). Suomen Akatemian rahoitus ja tutkimushankkeilla oleva yhteistyörahoitus (yhteistutkimusmomentti ja tutkimushankkeilla oleva 630* -rahoitus) eivät olleet tässä tavoitteessa mukana. Tämän rahoituksen osuus oli 2,020 milj. euroa. Asetettua tulostavoitetta vastaavat yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 5,728 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 66 %:lla. Kokonaistuotot olivat 7,748 milj. euroa. EU:lta saatiin rahoitusta 2,101 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 68 %:lla. Suurin syy EU:lta hankittavan rahoituksen tavoitteen ylittymiseen oli se, että EU:n metsien ja ympäristövaikutusten seurantaa koskevan kansallisen Forest Focus -ohjelman (FFO) päätökset saatiin ohjelmakausilta 2005 2006, kaikki ohjelman pilottihankkeet saatiin käyntiin ja toteutuneita kustannuksia vastaavat tuloutukset voitiin suorittaa. Toisaalta myös muu EU:n osarahoittama tutkimustoiminta vilkastui huomattavasti vuonna 2006. Forest Focus -ohjelman tutkimusten, kokeiden ja demonstraatiohankkeiden lisäksi Metlassa alkoi kuusi muuta EU-hanketta vuonna 2006. Tuottotavoitetta parempi kokonaistulos johtui osaltaan myös talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen lisääntymisestä. Sen kertymä, 1,813 milj. euroa, oli 51 % suurempi kuin vuonna 2005. Kustannusvastaavuus oli tulossopimuksen tavoitetta parempi, 41 %. Suomen Akatemian rahoituksen kustannusvastaavuus oli hieman edellisen vuoden tasoa parempi, 67 %. Tutkimushankkeilla olevan yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuus oli 66 %. 8
Taulukko 1. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 1) Tavoite 2006 2)3) Toteutunut 2006 2) Toteutunut 2005 2) Toteutunut 2004 TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta 1 700 000 3 833 717 2 432 579 2 380 228 EU:lta saatu rahoitus 1 250 000 2 101 484 875 691 298 206 muu valtion ulkop. rahoitus 500 000 1 812 825 1 201 313 1 318 683 Tuotot yhteensä 3 450 000 7 748 026 4 509 583 3 997 117 KUSTANNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 280 000 470 007 333 622 303 690 henkilöstökustannukset 4 800 000 8 568 334 5 656 741 5 068 730 vuokrat 50 000 74 799 52 199 50 543 palveluiden ostot 400 000 751 492 385 823 414 732 muut erilliskustannukset 700 000 1 319 047 765 432 634 990 Erilliskustannukset yhteensä 6 230 000 11 183 679 7 193 817 6 472 685 Osuus yhteiskustannuksista 4) 3 120 000 5 740 783 3 676 881 3 294 674 Poistot Kokonaiskustannukset yht. 9 350 000 16 924 462 10 870 698 9 767 359 KUSTANNUSVASTAAVUUS Tuotot-kustannukset 5 900 000 9 176 436 6 361 115 5 770 242 Kustannusvastaavuus-% 37 46 41 41 1) Kustannusvastaavuus-% * 37 41 38 37 * Ei sisällä Suomen Akatemian eikä tutkimushankkeilla olevaa yhteistyörahoitusta 1) 2) 3) 4) Tavoite sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT- ja EU-hankkeiden tuotot ja kustannukset. Toteutunut sisältää hankkeistettujen TAU-, YRT-, EU- ja SA-hankkeiden tuotot ja kustannukset vuosina 2004, 2005 ja 2006 sekä vuonna 2006 tutkimushankkeilla olevan yhteistutkimuksen tuotot 1,3 milj. ja kustannukset 1,9 milj.. Vuonna 2006 kustannuksiin lisätty EU:n Forest Focus 2005 -ohjelman hankkeiden kustannuksia 1,7 milj, jota vastaava tulo on kirjattu vuodelle 2006. Osuus yhteiskustannuksista 65 % vuosina 2004 2005 ja 67 % vuonna 2006 sisältää yhteisrahoitteisen toiminnan poistot. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan sisältyvien hankeryhmien lyhenteet ja sisältö TAU valtion talousarvion ulkopuolinen rahoitus, Metlan momentti SA Suomen Akatemian momentti YRT Yhteisrahoitteinen toiminta, Metlan momentti sekä laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus EU EU:n osarahoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta MUUT Yhteistutkimusmomentit ja tutkimushankkeilla oleva 630*-rahoitus 9
Ulkopuolinen kilpailtu tutkimusrahoitus Metlan kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen kokonaisvolyymi oli vuonna 2006 9,45 milj. euroa (18 % toiminnan kokonaiskustannuksista) ja kasvua edellisvuoteen oli noin 1 milj. euroa. Kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa tehostettiin, sen hankintaa varten vakiinnutettiin tukipalvelu ja hakemusten seurantaa varten kehitettiin ja otettiin käyttöön erillinen hakemusrekisteri. Tutkijat kirjaavat rekisteriin kaikki lähettämänsä hakemukset. Taulukosta 2 nähdään kilpaillun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kehitys vuosina 2001 2006, keskiarvo vuosille 2001 2005 ja 2002 2006, sekä vuoden 2006 tulossopimustavoite ja toteuma. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä oli vuonna 2005 hyväksyttiin 64 %, euromäärältään 31 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä oli vuonna 2006 hyväksyttiin 51 %, euromäärältään 26 % kaikkien hakemusten yhteissummasta. Ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen nousu vuodesta 2001 vuoteen 2006 on 64 %. Vuoden 2005 tasosta korotuksen tulee olla 64 %, vuositasolla ~ 6,5 %, jotta tavoite 14,0 milj. euroa v. 2014 saavutetaan. Ulkopuolisesta kilpaillusta tutkimusrahoituksesta keskimäärin 63 % on ollut nettobudjetoitua, joka rasittaa Metlan henkilötyövuosikiintiötä (v. 2006 168 htv; v. 2005 144 htv; v. 2004 123 htv). Taulukko 2. Ulkopuolinen kilpailtu tutkimusrahoitus vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi vv. Tulos- vuosi Ver- vv. 1 000 2001 2002 2003 2004 2005 2001 sopi- 2006 tailu 2002 2005 mus 2006 k.a. 2006 k.a. Rahoituslähde Metlan nettobudj. tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta 1 121 1 026 1 140 1 496 1 633 1 283 1 500 1 626 126 1 384 EU-rahoitus 1 090 1 148 420 298 1 784 948 1 000 2 102 1 102 1 150 Yhteisrahoitteinen toiminta 1 346 1 391 1 359 1 824 1 683 1 521 1 400 1 891 491 1 630 Talousarvion ulkopuolinen 459 386 517 432 359 500 792 292 517 rahoitus Yhteensä 3 557 4 024 3 305 4 135 5 532 4 111 4 400 6 411 2 011 4 681 Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia 865 1 318 1 489 1 139 917 1 146 1 000 732-268 1 119 Yhteistyörahoitus 1 323 1 042 1 606 2 156 2 106 1 647 2 000 2 303 303 1 843 Yhteensä 2 188 2 360 3 095 3 295 3 023 2 792 3 000 3 035 35 2 962 Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 5 745 6 384 6 400 7 430 8 555 6 903 7 400 9 446 2 046 7 643 Lisäys/vähennys, % ed. vuodesta 11 0 16 15 10 11 Metlan nettob. tutk.tuottojen,%- osuus ulkop. tutk.rahoituksesta 62 63 52 56 65 60 59 68 63 Htv 123 144 168 Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % 12 13 13 15 16 18 10
Tulosanalyysi Tutkimusohjelmien onnistunut suuntaaminen perustui: laajaan konsultaatioon metsäsektorin eri toimijoiden kanssa, aikaisempaan tutkimukseen tai tutkimusohjelmiin, joiden perusteella on tunnistettu keskeiset T&K tehtävät, tutkijoiden hyvään ammattitaitoon, suuntaamista auttoi metsäsektorilla tehty strateginen tutkimussuunnittelu, mikä on varsin samansuuntainen Metlan strategian kanssa sekä sidosryhmäanalyysiin, jonka avulla kohdennettiin tutkimussuunnittelua ja viestintää. Kaikki suunnittelu jouduttiin tekemään niukentuneilla henkilöresursseilla. Tuottavuusohjelman vuoksi ei ole voitu ryhtyä painoaloja metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsien yhteiskunnallinen merkitys tukevaan rekrytointiin. Metlan tutkijoiden tieteellisten julkaisujen määrä on hyvä, se pysyi edellisvuoden tasolla ja tieteelliset julkaisut ilmestyivät kansainvälisesti korkeatasoisissa sarjoissa. Tuotos osoittaa tutkijoiden perustehtävän onnistuneen hyvin myös muutostilanteessa. Populaarijulkaisujen määrä laski hieman, mutta samanaikaisesti esitelmien määrä kasvoi. Esitelmien avulla tietoa voidaan viestiä laajasti ja viestin sisältö ja esittämistapa voidaan kohdentaa parhaiten osanottajien kiinnostuksen mukaan. Taulukko 3. Metlan tutkijoiden julkaisut suoriterekisterin mukaan Julkaisut Vuosi Tilanne 2004 2005 2006 Kansainväliset referoidut julkaisut 192 220 212 Kansalliset referoidut julkaisut 34 23 18 Referoimattomat julkaisut 418 402 386 Lehtiartikkelit 230 223 197 Muut julkaisut 279 254 232 Kansainväliset esitelmät 330 320 350 Kotimaiset esitelmät 410 410 510 11
2.2 Viranomaispalvelut Viranomaispalvelut koostuvat kuudesta tulosvastuullisesta, toistaiseksi voimassa olevasta tutkimusohjelmiin verrattavasta tehtäväkokonaisuudesta seuraavasti: valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta, metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat, metsätilastollinen tietopalvelu, tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hoito ja käyttö sekä muut viranomaispalvelut. Strategiset linjaukset ja yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maa- ja metsätalousministeriön strategia: Metsähallituksen liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien ohjauslinjaus, jonka mukaan valtion omistamien metsien keskittämistä Metsähallitukseen jatketaan. Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimus: Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli uudistetaan niin, että uusi nykyistä merkittävästi kustannustehokkaampi toimintamalli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2007 alusta lähtien. Metlan bruttobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Bruttobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 %. Tulostavoite Tuotokset ja laadunhallinta Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta (asteikko 0 5) Valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) maastoaineistojen keruu, esikäsittely ja raportointi Metsätilastollisen tietopalvelun käyttäjäkunta säilyy, palvelun käytettävyys ja ylläpito parenee, tietosisällön ylläpito ja laatu turvataan sekä yhteistyö muihin hankkeisiin ja organisaatioihin toimii Metsien terveydentilan seuranta (Forest Focus) EU:n säädösten mukaisella tavalla keräämällä ja raportoimalla aineistot Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelman toteuttaminen Suomen keskeiset metsävaratunnukset laskettiin VMI10:n vuosien 2004 ja 2005 mittausaineistojen perusteella. Tulokset raportoitiin koko maan sekä erikseen Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen osalta. Laadittiin ja julkaistiin metsäsektoria käsitteleviä metsätilastoja osana Suomen Virallista Tilastoa (SVT) sekä tuotettiin tietoa metsäsektorista sidosryhmien tarpeisiin. Metla inventoi puiden kunnon vuosittain kansainvälisesti sovituin menetelmin 610:llä pysyvällä koealalla (taso I, laaja-alainen seuranta). Metsien kunnon, ilman epäpuhtauksien sekä muiden tekijöiden välisiä suhteita tutkittiin 31 metsikössä eri puolilla Suomea (taso II, intensiivinen seuranta). Lisäksi toteutettiin pilottihankkeita. Toteutettiin Metsänjalostus 2050 - ohjelmaa. Siihen liittyvät työtavoitteet (jalostuksen suunnittelu, valinta, aineistojen säilytys, uudistamisristeytykset, koetaimien kasvatus ja aineiston testaus sekä tietojenkäsittely) toteutettiin pääosin työsuunnitelman mukaisesti. VMI10 tulokset valmistuivat aikataulun mukaisesti ja tulokset raportoitiin monipuolisesti toukokuussa 2006. Arvio: 5 Metsätilastot ja muut tietoaineistot voitiin tuottaa ja viestiä suunnitellusti. Arvio: 5 Metla on toiminut kansallisen seurantaohjelman (national focal centre) toteuttajana ja toimittanut säädösten mukaisesti aineistot EU:lle. Arvio: 5 Metsänjalostusohjelman pitkän aikavälin toteutussuunnitelmien valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Arvio: 4,5 12
Tutkimusmetsien hallinta- ja hallintomalli uudistetaan. Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi (KHK) Tilastokeskuksen ja MMM:n sopimuksen mukaisesti. Muut viranomaispalvelut; Toteutetaan sovitut viranomaistehtävät. Metlan bruttobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Bruttobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 %. Valmisteltiin Metlan hallinnassa olevien tutkimusmetsien siirtoa Metsähallituksen alaisuuteen vuoden 2008 alusta. Tutkimusmetsien hallinnan siirron yhteydessä Metsäntutkimuslaitoksesta siirtyy 35 henkilöä vanhoina työntekijöinä Metsähallituksen palvelukseen. Toimitettiin tiedot YK:n ilmastosopimuksen mukaista raportointia varten Tilastokeskukselle. Geenivaraohjelmaa toteutettiin metsäpuiden osalta suunnitelman mukaisesti. Torjunta-aineiden tarkastuksia tehtiin toimeksiantojen mukaisesti. Tuloja kertyi yhteensä 1,925 milj. euroa. Kustannusvastaavuus oli 182 %. Hallinnan siirron toteutuminen on edennyt hyvin ja uuden hallintomallin tavoitteet toteutumassa. Arvio: 4 Metla tuotti aikataulun mukaisesti Tilastokeskukselle sopimuksen mukaiset tiedot. Arvio: 4 Metla saavutti ja toteutti tavoitteet hyvin. Arvio: 5 Toiminta oli tulos- ja tulotavoitteita kohtuullisen hyvin vastaava. Arvio: 4 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Viranomaispalvelut-ydinprosessin kustannukset on esitetty kohdassa 2.8 Yhteenvetotiedot toiminnan tuloksellisuudesta. Taloudellisuus Määrärahan käyttö palkat 5 810 206 euroa, mikä oli 16 % Metlan kokonaispalkoista muut menot 1 553 398 euroa, mikä oli 10 % Metlan muista menoista yhteensä viranomaispalveluiden määrärahan käyttö oli 7 363 704 euroa, mikä oli 14 % Metlan vuoden 2006 koko toiminnasta Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2006 % 2005 % 2004 % Palkat 5 810 206 16 5 681 505 16 5 675 921 16 Muut menot 1 553 398 10 1 790 851 11 1 549 134 12 Yhteensä 7 363 604 14 7 472 356 14 7 225 055 15 Htv 161 161 165 Palkkojen kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2006 oli 2,7 %. Forest Focus -ohjelma käytti vuonna 2006 resursseista 20,7 htv enemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaavasti tutkimusmetsien käyttämä htv-määrä väheni. Muiden menojen määrä väheni 1,5 %. Metlan kokonaismäärärahan käytössä viranomaispalveluiden osuus on pysynyt samana. 13
Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tarkastelu Toiminnan rahoituksen selvän supistumisen seurauksena tutkimusmetsien hakkuuvolyymi oli alhainen vuonna 2006. Vuoden 2005 tavanomaista suurempi hakkuuoikeuksien myynnin hankintaennakoiden kirjautuminen toimintavuodelle nosti tuotot lähelle tavoitetta.toiminnan rahoituksen supistumisesta johtuen kustannukset laskivat puoleen. Tulotavoite (luonnonsuojelualueiden tuotot mukaan lukien) saavutettiin lähes täysin, mutta kustannusten laskun seurauksena käyttöjäämä oli 28 % yli arvioidun. Käyttöjäämävaikutuksen lisäksi korko-%:n lasku pienensi korkojen osuutta puoleen arvioidusta. Toiminta oli huomattavan ylijäämäistä. Taulukko 4. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2006 2006 2005 2004 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot 1 750 000 1 545 730 918 180 1 734 362 - maksullisen toiminnan muut tuotot 250 000 243 397 275 548 260 438 Tuotot yhteensä 2 000 000 1 789 127 1 193 728 1 994 800 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikeet ja tavarat 59 000 28 502 41 539 115 750 - henkilöstökustannukset 711 000 336 401 471 833 729 629 - vuokrat 2 000 31 298 961 - palvelujen ostot 96 000 41 755 62 436 90 339 - muut erilliskustannukset 75 000 32 906 56 005 67 679 Erilliskustannukset yhteensä 943 000 439 595 632 111 1 004 359 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 057 000 1 349 532 561 617 990 441 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 462 000 225 389 306 691 474 259 Korot 495 000 226 045 274 068 346 601 Poistot 100 000 100 156 79 754 84 709 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 000 000 991 185 1 292 624 1 909 928 YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 797 942 98 896 84 872 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % 53 75 47 50 Yli-/alijäämä tuotoista, % 0 45 8 4 Tuotot %, kokonaiskustannuksista 100 182 92 104 Työministeriön osuus laskelmien erilliskustannuksista 74 615 64 206 100 445 Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 2,0 2,4 3,0 Hakkuuoikeuksien myynti hankintaennakkona 31.12 159 985 722 368 292 599 14
Taulukko 5. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna vuonna 2006 (sisältää myös luonnonsuojelualuiden tuotot, jotka eivät sisälly kustannusvastaavuuslaskelmaan) Tulot Talousarvio euroa Toteutunut euroa Vertailu euroa Tot-% Puunmyynti 1 500 000 1 501 875 1 875 100 Maan- ja rakennusten vuokrat 400 000 340 616 59 384 85 Muut tulot 100 000 82 920 17 080 83 Yhteensä 2 000 000 1 925 411 74 589 96 Bruttobudjetoidun toiminnan puunmyyntituottoja oli 100 % budjetoidusta. Maan- ja rakennusten vuokria ja kämppien käyttömaksuja kertyi 85 % ja muita tuottoja 83 % budjetoidusta. Muut tuotot ovat metsästyksen ja kalastuksen lupamaksuista, maa-ainesmyynnistä, kaluston myynnistä ja muista sekalaisista tuotoista. Tulosanalyysi VMI10:n (2005 2009) tulostavoitteet toteutuivat erittäin hyvin ja tulokset raportoitiin aikataulun mukaisesti ja laajasti eri viestimissä. Uuden otantakehikon operatiivinen toteutus sujui hyvin ja sitä auttoivat myös suotuisat maastosäät. Yhteistyösopimus Metsäkeskusten kanssa on tuonut toiminnan tarvitsemaa lisäresurssointia. VMI:n resurssointi on alimitoitettu ja toiminnan rahoitus edellyttää yhteistyötä Metsäkeskusten kanssa, mikä vaikuttaa Metsäkeskusten muun toiminnan rahoitukseen. Metsien terveydentilan seuranta (Forest Focus) eteni hyvin ja on tuottanut laajan seuranta-aineiston EU:n ja kansallisiin tarpeisiin. Laajan loppuraportin käsikirjoitus valmistui, jonka perusteella voidaan todeta monitieteisten pitkäaikaisseurantojen tärkeys. Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamiseen on voitu toistaiseksi osoittaa toiminnan kannalta vähimmäisresurssit. Lähivuosien kuluessa jalostusohjelman mukainen toiminta lisääntyy ja tulee lisäämään kustannuksia. Syksyllä 2006 alkaneet tutkimusmetsien hallinnan siirtoneuvottelut sujuivat kiinteistöomaisuuden (metsät, rakennukset ja rakennelmat) osalta hyvin ja periaatelinjaukset tehtiin vuoden 2007 alkuun mennessä. Luonnos yhteistoiminnan puitesopimuksesta valmistui. Kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa (KHK), Kioto pöytäkirjan edellyttämät tulostavoitteet saavutettiin, mutta vain erityisjärjestelyin ja henkilöstön erittäin hyvän sitoutumisen avulla. KHK-laskentaa ja sen menetelmäkehitystä Metlassa tukee laaja tutkijaverkko. KHK-laskenta on Metlan viranomaistoiminnan luontoista laskentaa ilman uutta resurssointia, mikä on johtanut tilapäisjärjestelyihin perustuvaan toimintaan. Kaikista viranomaistoiminnoista voidaan todeta, että yhdessä MMM:n kanssa tulee välittömästi tarkistaa tulostavoitteet ja resurssit. 2.3 Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Asiakasrahoitteisiin tutkimuspalveluihin kuuluvat asiakkaiden tilaamat ja rahoittamat tilaustutkimukset sekä muu nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta. 15
Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimus: Metlan nettobudjetoidun toiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Asiakasrahoitteisen nettobudjetoidun toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuunottamatta taimitarhatoimintaa. Tulostavoite Tuotokset ja laadunhallinta Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta (asteikko 0 5) Metlan nettobudjetoidun palvelutoiminnan volyymi säilyy edellisten vuosien tasolla. Tavoite 1,5 milj. euroa. Tuotot olivat 1,626 milj. euroa Toiminnan volyymi ylitti 8 %:lla asetetun tavoitteen. Tuottokertymästä laskien suurin asiakasryhmä oli elinkeinoelämä (1,247 milj. / 77 %) Asiakasrahoitteisen nettobudjetoidun toiminnan kustannusvastaavuus on 100 %. Kustannusvastaavuus oli 117 % tutkimustaimitarha mukaan luettuna. Arvio: 5 Kustannusvastaavuus ylitti tavoitteen 17 %:lla. Arvio: 5 Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut -ydinprosessin kustannukset on esitetty kohdassa 2.8 Yhteenvetotiedot toiminnan tuloksellisuudesta. Taloudellisuus Määrarahan käyttö palkat 587 850 euroa, mikä on 1 % Metlan kokonaispalkoista muut menot 300 513 euroa, mikä on 2 % Metlan muista menoista yhteensä asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut -prosessin määrärahan käyttö oli 888 363 euroa, mikä oli 2 % Metlan vuoden 2006 koko toiminnasta. Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2006 % 2005 % 2004 % Palkat Muut menot 587 850 300 513 1 2 532 102 252 343 1 2 458 827 247 580 1 2 Yhteensä 888 363 2 784 445 2 706 407 1 Htv 18 18 15 Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman tarkastelu ja tulosanalyysi Metlan toimintamenomomentille nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) tulostavoitteita vuodelle 2006 olivat toiminnan volyymin ja siihen tarvittavan henkilöstömäärän säilyminen edellisten vuosien tasolla. Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisen tulossopimuksen mukaisesti ART:n kustannusvastaavuustavoite oli 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. ART:n tuotot olivat 1,626 milj. euroa vuonna 2006. Tähän summaan sisältyi 0,136 milj. euroa varte-ennakoiden tuloutuksia ja 0,267 milj. euroa tutkimustaimitarhan myyntituloja. Tuottokertymä pysyi edellisen vuoden tasolla ja ylitti vuoden 2006 talousarvion 1,500 milj. euroa yli 8 %:lla. Samoin kuin edellisenä vuonna, ART:n henkilöstömäärä oli 18 henkilötyövuotta vuonna 2006. Tämä oli myös tulossopimuksessa asetettu tavoite. Kannattavuuskin toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Koko nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus parani 2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja oli tarkasteluvuonna 117 %. 16
Taulukko 6. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut 2006 2006 2005 2004 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 1) 1 500 000 1 626 193 1 633 358 1 496 067 maksullisen toiminnan muut tuotot 0 11 71 5 Tuotot yhteensä 1 500 000 1 626 204 1 633 429 1 496 072 KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 110 000 108 106 102 781 81 464 henkilöstökustannukset 695 000 691 926 672 423 581 921 vuokrat 13 000 949 2 158 6 885 palvelujen ostot 120 000 77 387 63 530 84 388 muut erilliskustannukset 82 000 48 093 68 367 62 826 varte- ja siementaimiennakoita vast. henkilök.2) 9 434 28 809 31 329 varte- ja siementaimiennakoita vast. erillisk.2) 3 457 10 209 18 213 Erilliskustannukset yhteensä 1 020 000 913 570 948 277 867 025 KÄYTTÖJÄÄMÄ 480 000 712 634 685 152 629 047 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista 452 000 455 366 451 664 388 719 Korot 15 000 10 761 13 653 9 255 Poistot 13 000 7 907 10 655 10 284 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 500 000 1 387 604 1 424 249 1 275 283 YLIJÄÄMÄ 0 238 600 209 181 220 789 Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista,% 32 44 42 42 Ylijäämä tuotoista, % 0 15 13 15 Tuotot % kokonaiskustannuksista 100 117 115 117 Laskelmissa käytetty nimelliskorko-% 2,0 2,4 3,0 1) Sisältää vuosina 2001 2005 saatujen ennakkomaksujen tuloutuksia 135 676 euroa. Tulouttamattomien ennakkomaksujen määrä 31.12.2006 oli 262 649 euroa. 2) Keskeneräisten varte- ja taimihankkeiden saatuja ennakkomaksuja vastaavat vuoden 2006 kustannukset 89 058 euroa sisältyvät lukuihin vähennyksinä. Vuonna 2006 tuloutettuja toimituksia vastaavien vuosina 2001 2005 saatujen ennakoiden kustannukset 76 167 euroa sisältyvät lukuihin lisäyksinä. Tulouttamattomia ennakkomaksuja vastaavien kustannusten määrä 31.12.2006 oli 227 675 euroa. 17
2.4 Strateginen suunnittelu ja johtaminen Strateginen suunnittelu ja johtaminen käsittää Metlan toiminnan ja resurssien johtamisen ja kehittämisen strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimus: Laatujohtaminen sisällytetään osaksi johtamisjärjestelmää. Vuoden 2006 aikana laaditaan keskeisten ydintoimintojen prosessikuvaukset kiinnittäen erityistä huomiota tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseen. Tulostavoite Tuotokset ja laadunhallinta Arvio toteutumisesta (asteikko 0 5) Laatujohtaminen sisällytetään osaksi johtamisjärjestelmää. Keskeisten ydintoimintojen prosessikuvaukset laaditaan kiinnittäen erityistä huomiota tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseen. Metlan toimintajärjestelmää (=laatujärjestelmää) kehitettiin. Toteutettiin itsearviointeja. Laadittiin kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmän luonnos. Ylläpidettiin ja kehitettiin laboratorioiden laatujärjestelmiä. Laadittiin tutkimusprosessin kuvaus. Osa tutkimuksen tukiprosesseista on kuvattu. Osaamisen johtamisprosessi ja sen alaprosessit (toiminnan suunnittelu-, tulos- ja kehityskeskustelu-, henkilöstösuunnittelu-, osaamisen hallinta- ja osaamisen kehittämisprosessi) on kuvattu. Toiminnan vuosisuunnittelun prosessi on kuvattu. Laatujohtamisen periaatteita sisällytettiin monipuolisesti osaksi johtamisjärjestelmää ja aikaisemmin aloitettujen laatujärjetelmien kehittämistä jatkettiin. Arvio: 4,5 Metlan ydintoimintojen prosessit on pääsääntöisesti kuvattu ja prosessien mukaista toimintaa kokeiltiin raportointivuonna. Arvio: 4 18
Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taloudellisuus Määrärahan käyttö palkat 1 384 943 euroa, mikä oli 4 % Metlan kokonaispalkoista muut menot 351 626 euroa, mikä oli 2 % Metlan muista menoista yhteensä strateginen suunnittelu ja johtaminen tukiprosessin määrärahan käyttö oli 1 736 569 euroa, mikä oli 3 % Metlan vuoden 2006 koko toiminnasta Lukujen vertailu aikaisempiin vuosiin 2006 % 2005 % 2004 % Palkat 1 384 943 4 1 699 782 5 1 345 406 4 Muut menot 351 626 2 527 402 3 333 539 2 Yhteensä 1 736 569 3 2 227 184 4 1 678 945 3 Htv 34 34 27 Ero vuosien välillä johtuu budjetointitapojen muutoksista. Tulosanalyysi Metlan toimintajärjestelmän hyvänä perustana on sisäinen Mesi-palvelu, johon on dokumentoituna Metlan kaikki toiminnot. Dokumentointia päivitettiin uutta toimintamallia ja strategiaa vastaavaksi, mutta kaikkia toimintadokumentteja ei saatu päivitettyä raportointivuonna. Erillisiä laatujärjestelmiä ylläpidettiin ja kehitettiin tutkimuksen laatuun vaikuttavissa keskeisissä toiminnoissa. Kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmän luonnos valmistui vuoden 2006 loppuun mennessä, ja järjestelmän kehittämisessä käytettiin sisäistä auditointia ja vertailua Metlan keskuslaboratorion laatujärjestelmään. Tutkimusmetsien hallinnan siirron valmistelu Metsähallitukselle ja siitä aiheutuva kenttäkoetoiminnan uudelleenorganisointi vaikuttivat vuoden kehittämistavoitteisiin. Koska kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmä toimii Metsähallituksen yhteydessä, on ollut perusteltua suunnitella ja ottaa käyttöön uusi yhteistoimintamalli ennen laatujärjestelmän käyttöönottoa. Keskuslaboratorion akkreditoitu laatujärjestelmä on vakiinnutettu ja toimintayksiköiden laboratorioiden laatujärjestelmiä ylläpidettiin. Voidaan todeta, että Metlan laboratorioissa laatuajattelu on jo vakiintunut. Keskeisten ydintoimintojen prosessikuvausten laadinta on pääsääntöisesti tehty, mutta toimintavuoden muiden sopeuttamistoimien suunnittelun vuoksi kuvausten tekemistä ja toimintamallin kokeilua jatketaan vuonna 2007. 19
2.5 Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut muodostuvat pysyvistä, tulosvastuullisista palveluhankkeista, joita ovat henkilöstöhallinto-, yleis- ja kiinteistöhallinto-, taloushallinto- sekä tietohallintopalvelut. Metsäntutkimuslaitoksen tulossopimus: Tietotekniikan käyttö- ja investointikulut säilyvät edellisten vuosien tasolla. Tehdään suunnitelma toimitilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksien vähentämisestä ja yhteisten tilojen käytöstä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tulostavoite Tuotokset ja laadunhallinta Arvio toteutumisesta (asteikko 0-5) Otetaan käyttöön sähköinen ostolaskujen kierrätysjärjestelmä Rondo. Rondo ja sähköinen tilauskirja otettiin käyttöön sisäisiä prosesseja kehittämällä. Siirtyminen sähköiseen kirjanpitoon onnistui hyvin suunnitelmien mukaan. Vastuita selkiytettiin ja tuottavuutta parannettiin. Arvio: 5 Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaihe toteutuu sujuvasti. Tietotekniikan käyttö- ja investointikulut säilyvät edellisten vuosien tasolla. Help Desk ja etätukipalvelu käynnistyvät kevättalvella ja toimivat hyvin vuoden lopulla. Tietoturvallisuuspolitiikka ja -ohjeet ovat ajan tasalla. Tehdään suunnitelma toimitilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksien vähentämisestä ja yhteisten tilojen käytöstä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Oikaisuvaatimuksia käsiteltiin yli 200. Henkilökohtaiset arvioinnit ohjeistettiin ja toteutettiin. Tietohallintohankkeen menot olivat 1 885 800. (v. 2005 1 754 800 ; v. 2004 1 768 900) Muiden hankkeiden menot 459 000 (v. 2005 659 900 ; v. 2004 581 200 ) Investoinnit 108 600 (v. 2005 4 300 ; v. 2004 18 500 ) Etätukea annettiin vuoden alusta lukien. Help Desk käynnistyi huhtikuun alussa. Metlan tietoturvallisuuspolitiikan päivitysehdotus tehtiin ja annettiin johdon käsittelyyn. Tietoturvallisuussuunnitelman päivittäminen aloitettiin. Sitä jatketaan sitten, kun politiikka on hyväksytty. Tietoturvallisuusohjeiden päivittäminen siirtyi vuodelle 2007. Metlan pääkaupunkiseudun toiminnat keskitetään Vantaalle 1.5.2008 lukien. Toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa toteutuu Kannuksessa 2007 alkaen ja Rovaniemellä 2008 alkaen. Toteutettiin lämmitysjärjestelmän muutokset Muhoksella ja Suonenjoella. Osallistuttiin hallinnonalan yhteisen laboratoriotoimintojen osaamiskeskuksen suunnitteluun. Kaikkia oikaisuvaatimuksia ei kyetty käsittelemään kohtuullisessa ajassa resurssien vähäisyyden takia. Arvio: 3 Tulostavoite toteutui hyvin Arvio: 4 Help Desk käynnistyi huhtikuun alussa, koska toimittaja ei pystynyt toteuttamaan puhelinpalvelusarjaa mainittua ajankohtaa aikaisemmin. Vuoden lopussa nämä palvelut toimivat tyydyttävästi, mutta käyttäjät eivät vielä olleet oppineet hyödyntämään niitä riittävästi. Arvio: 3 Tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaan. Arvio: 5 20