TILINPÄÄTÖS Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007 Helsinki 2008

2 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Vaikuttavuus Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Laadunhallinta Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Kiinteistöjen käytön tehostaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessikohtaiset tulostavoitteet Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tutkimuksen tuki Viranomaispalvelut Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 40 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi 43 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 44 5 ARVIOINTIEN TULOKSET 44 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 44 7 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA NIIDEN LIITETIEDOT 44 8 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN TULOSSOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN 59 9 ALLEKIRJOITUKSET 63 Luettelo taulukoista Taulukko 1. Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta 7 Taulukko 2. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna vuonna Taulukko 3. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä 14 Taulukko 4. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus 6 Taulukko 5. Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut 41 Luettelo liitteistä Liite Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma 64 Liite Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 65 Liite 3 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 66 Liite 4 Organisaatio 67 Liite 5 Toimintayksiköt 68 Liite 6 Johtokunta ja johtoryhmä 69

3 1 JOHDON KATSAUS Keskeisimpiä keskustelun aiheita julkisuudessa vuonna 2007 olivat mm. ilmastonmuutos, bioenergia, monimuotoisuus, matkailu ja metsätalous, metsien suojelu, Venäjän puun vientitullit, kotimaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet, metsäteollisuuden rakennemuutokset sekä kotimaan ennätyksellinen puukauppa. Esillä olivat myös valtion hallinnon uudistukset, tuottavuusohjelman toteutus sekä sektoritutkimusjärjestelmän uudistus. Talouskasvu oli viime vuonna Euroopassa nopeaa ja nosti metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Kannattavuus- ja hintakehitys oli kuitenkin kaksijakoista. Havusahatavaran vientihintojen epätavallisen voimakas nousu paransi kotimaan sahateollisuuden kannattavuutta merkittävästi, vaikka havutukkien hinnat nousivat ennätyksellisen korkealle. Sen sijaan paperiteollisuudessa hintakehitys pysyi edelleen heikkona, mikä kustannusten noustessa alensi kannattavuutta ja johti tuotantoyksikköjen sulkemisiin Euroopassa ja kotimaassa. Raakapuumarkkinoilla talven leudot säät vaikeuttivat puun saatavuutta kotimaasta ja Venäjältä, mistä seurasi kantohintojen voimakas nousu. Metsänomistajille tämä merkitsi ennätyksellisiä kantorahatuloja. Yleisen talouskehityksen epävarmuus maailmalla kasvoi vuoden loppua kohti ja vuonna 2008 kasvun on ennakoitu hidastuvan. Tämä merkitsee metsäsektorille heikentyviä vientisuhdanteita. Viime vuonna julkisuudessa olivat voimakkaasti esillä Venäjän puun vientitullit ja puun saatavuuden lisääminen kotimaasta. Mittavat puutavaran vientitullikorotukset tekevät raakapuun tuonnin Venäjältä kannattamattomaksi vuonna Kotimaisen puun käytön lisääminen nousi keskeisesti esille myös kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa. Viime vuonna valmisteltiin myös uusi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (METSO), jossa metsien suojelu tapahtuu pääosin vapaaehtoisin keinoin. Keskustelussa ilmastonmuutoksen torjunnasta korostuivat metsien, puutuotteiden ja bioenergian merkitys. Vuonna 2007 tuli kuluneeksi 90 vuotta Metlan perustamisesta. Vuosi oli myös merkittävä siksi, että tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto Metsähallitukseen valmisteltiin toteutettavaksi vuoden 2008 alusta lukien. Samoin päätettiin keskittää Metlan pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen vuonna Johtokunta esitti joulukuussa maa- ja metsätalousministeriölle vahvistettavaksi alueyksikköuudistuksen, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2010 alusta lukien osana Metlan tuottavuusohjelmaa. Vuonna 2007 Metlassa oli käynnissä seitsemän tutkimus- ja kehittämisohjelmaa, joista laajin on Bioenergiaa metsistä. Ohjelmien lisäksi käynnissä oli joukko laajoja hankekokonaisuuksia. Bioenergiaa metsästä ohjelmassa arvioitiin mm. EU-maiden metsäenergiavarat ja hakkuutähteiden korjuukustannuksia. Lisäksi perustettiin laajoja kenttäkokeita hakkuutähteen ja kantojen talteenoton maaperä- ja vesistövaikutusten sekä metsätuhoriskien selvittämiseksi. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmassa tutkijat edistivät mm. uusien konetyyppien kehittelyä metsänistutuksen koneellistamiseksi. Tutkijat osallistuivat aktiivisesti valtioneuvoston osaamiskeskusohjelmakauden kolmen metsäsektoriin liittyvän osaamisklusterin asuminen, metsäklusterin uudistuminen ja tulevaisuuden energiateknologiat käynnistämiseen sekä ensimmäisen strategisen huippuosaamiskeskittymän Metsäklusteri Oy:n perustamiseen ja keskittymän tutkimusohjelmien valmisteluun. Metla liittyi myös Metsäklusteri Oy: n osakkaaksi. Metla osallistui myös merkittävällä panoksella Kansallinen metsäohjelma 2015 sekä METSO ohjelmien sekä puutuoteteollisuuden tutkimusstrategian valmisteluun. Tutkijat olivat mukana myös PUTTE-tutkimusohjelman johtopäätösten sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemien turvemaiden metsänhoitosuositusten laadinnassa. Merkittävä työpanos kohdentui myös sektoritutkimusjärjestelmän uudistamiseen liittyvien tutkimusagendojen ja -ohjelmien valmisteluun. Kokonaisuudessaan Metlan julkaisutoiminta ja tutkimustiedon käytäntöön vienti oli erittäin aktiivista. Vuonna 2007 metsätilastollinen vuosikirja saavutti 40 vuoden iän. Vuoden aikana julkistettiin myös uusittu MELA ohjelmisto ja MELA Tulospalvelu. Kesäkuun puolivälissä julkistettiin valtakunnan metsien inventoinnin uusimmat metsäkeskuskohtaiset tulokset ja alueelliset hakkuumahdollisuudet. Metla 3

4 laati myös selvitykset maa- ja metsätalousministeriölle Kioton artiklojen 3.3 ja 3.4 määrällisistä, erityisesti artiklan 3.4 metsähoitotoimenpiteiden vaikutuksista Suomelle. Laskelmien perusteella Suomi päätti hyödyntää artiklaa 3.4. Lisäksi Tilastokeskukselle toimitettiin metsiä koskevat laskelmat Suomen kansallista kasvihuonekaasuinventaariota varten. Sisäisistä kehittämishankkeista merkittävimpiä oli Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne -kehittämishanke. Vuoden aikana hankkeessa määriteltiin Metlan tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalojen ydinosaamiset sekä mitattavat osaamiset. Lisäksi koko henkilöstölle tehtiin osaamiskartoitus henkilöstösuunnittelman pohjaksi. Lisäksi laajennettiin laskujen sähköisen maksatusjärjestelmän Rondon käyttöä sekä otettiin käyttöön sähköinen henkilöstöhallinnon järjestelmä Hermes, jossa ovat tulos- ja kehityskeskustelu ja osaamisen hallinta -osiot. Kansainvälinen yhteistyö vahvistui entisestään vuoden aikana. Tutkimusyhteistyö jatkui perinteisesti vahvana Pohjoismaiden ja Venäjän kanssa, samoin yhteydenpito Yhdysvaltoihin ja Kanadaan oli aktiivista. Etelä-Amerikan maiden, erityisesti Chilen, Brasilian ja Meksikon kanssa, yhteistyö toteutui lähinnä vierailujen ja asiantuntijavaihdon muodossa. Afrikassa Metlalla oli käynnissä yksi Metlan koordinoima EU-hanke. Uusi piirre Metlan kansainvälisessä yhteistyössä oli yhteistyön vahvistuminen Japanin, Korean ja Kiinan kanssa. Metlan ylijohtaja vieraili em. maiden tärkeimmissä metsäntutkimusorganisaatioissa, ja niiden kanssa laadittiin yhteistyösopimukset. Ylijohtaja ryhtyi myös koordinoimaan IUFROn toukokuussa 2007 perustamaa viisivuotista erityisohjelmaa Metsät ja ihmisen terveys. Metla osallistui vuonna 2007 poikkeuksellisen monen kansainvälisen kokouksen järjestelyihin. Metlassa työskenteli kuluneena vuonna lähes 60 ulkomaista vierailevaa tutkijaa ja harjoittelijaa. Lisäksi Metlassa kävi useita ulkomaisia vieraita, mm. Kiinan Metsäakatemian korkein johto. Metlan tutkija työskenteli kansallisena asiantuntijana EU:n ympäristöosastolla Brysselissä ja EU:n tilastokeskuksessa Eurostatissa Luxemburgissa. Metla tarjosi tutkimustietoa päätöksentekijöiden tueksi ja oli siten aktiivinen vaikuttaja kansainvälisessä metsäpolitiikassa. Metlalla oli keskeinen rooli Euroopan metsien tilaa kuvaavan raportin laadinnassa, joka julkistettiin Euroopan metsäministereiden kokouksessa (MCPFE). Myös hallitustenvälisen ilmastopanelin, IPCC:n ilmastonmuutosraportin laadintaan osallistui useita Metlan professoreita ja tutkijoita. Metla oli lisäksi edustettuna kriteereitä ja indikaattoreita koskevassa kansainvälisessä kehittämistyöryhmässä. Suomen harjoittaman kansainvälisen metsäpolitiikan työryhmänä toimi maa- ja metsätalousministeriön johdolla neuvottelukunta, jossa Metlaa edusti tutkimusjohtaja. Metla saavutti kiitettävästi sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön vuodelle 2007 asettamat tulostavoitteet. Asetetuista tulostavoitteista ainoastaan henkilöstösuunnitelman laadinta on kesken, joskin se eteni varsin merkittävästi osaamiskartoitusten toteuttamisessa. 4

5 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1. Vaikuttavuus Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metsäntutkimuslaitokselle tulostavoitteet alustavasti vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista: selvittämällä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, tuottamalla metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista, selvittämällä bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia, ja sosiaalisia vaikutuksia, tuottamalla ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsien osalta, tuottamalla metsävaratietojen käytön tehostamiseen ja metsäsuunnittelun kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista. Tulossopimuksessa asetettiin prosessikohtaiset tulostavoitteet em. vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi. Prosessikohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteumat on kuvattu ydin- (y) ja tukiprosessien (t) avulla: tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (y) viranomaispalvelut (y) asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut (y) strateginen suunnittelu ja johtaminen (t) sisäiset palvelut (t) tutkimuksen tuki (t) Ministeriön päätöksenteon avustaminen Metla toimi asiantuntijana useissa maa- ja metsätalousministeriön valmistelemisissa asioissa. Metla tuotti vaihtoehtolaskelmia KMO-2015 tarkistusta varten ja laati laskelmia eri suojeluvaihtoehtojen taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista Metso-ohjelmalle sekä osallistui laajasti Metso II -ohjelman valmisteluun. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun Metla osallistui tuottamalla puuston kehitysennusteet vuoteen Metla teki selvityksen Kioton ilmastosopimuksen artiklojen 3.3 ja 3.4 määrällisistä vaikutuksista Suomessa erityisesti artiklan 3.4 metsänhoitotoimenpiteiden osalta. Julkaisut ja muut artikkelit Metlan tutkijoiden julkaisemien referoitujen kansainvälisten ja kansallisten julkaisujen määrä oli hieman suurempi kuin edellisinä vuosina, kuten myös esitelmien määrä, joka ylitti tavoitteen. Tulostavoiteet saavutettiin erittäin hyvin. Resurssien kohdentuminen Painoalojen metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteellinen osuus lisääntyi (3 prosenttiyksikköä). Vähennys kohdistui metsäekosysteemin rakenne ja toiminta -painoalalle. Voimavarojen suuntaaminen toteutui tavoitteen mukaisesti. 5

6 Tutkimus Tutkimuksen tuki Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteinen toiminta Johtaminen Sisäiset palvelut Metsien yhteiskunnallinen merkitys Painoala Ei määritelty Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Kuva 1. Määrärahojen jakaantuminen eri painoaloille vuosina 2006 ja Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin 2 % 3 % 2 % 4 % 14 % 12 % 42 % 27 % 13 % 14 % 39 % 28 % Tutkimus Tutkimuksen tuki Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteinen toiminta Johtaminen Sisäiset palvelut Kuva 2. Määrärahojen jakautuminen eri prosesseihin vuosina 2006 ja Toimintaa oli Joensuussa, Kannuksessa Kolarissa, Muhoksella, Parkanossa, Punkaharjulla, Rovaniemellä, Suonenjoella sekä Vantaan toimintayksikössä Vantaalla ja Helsingissä. Liitteessä 5 sivulla 68 on kuvattu em. toimintayksiköiden tutkimusprofiilit. Metlassa henkilötyövuosien määrä oli 877 (925 v. 2006), joista vakinainen henkilöstö yksiköittäin oli seuraava: Joensuu 85 Kannus 25 Kolari 20 Muhos 47 Parkano 41 Metlan tulos Punkaharju 35 Rovaniemi 74 Suonenjoki 47 Vantaa 257 Keskusyksikkö 76 Metla saavutti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön vuodelle 2007 asettamat tulostavoitteet. Asetetuista tulostavoitteista henkilöstösuunnitelman laadinta on kesken, joskin se eteni varsin merkittävästi osaamiskartoitusten toteuttamisessa. 6

7 Taulukko 1. Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Toiminnallinen tehokkuus Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Taloudellisuus Toiminnan kustannukset yhteensä Ydinprosesseittain Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille tehollisen työajan suhteessa. Pääomakustannuksina on otettu mukaan käyttöomaisuuden poistot ja korot. Tuottavuus *Vertailuvuosi edellinen vuosi=100 **Vertailuvuosi 2003=100 **Toteuma *Toteuma *Toteuma *Tavoite Tuotos 115,31 93, Työpanos 94,66 100, Kokonaispanos 94,45 100, Työn tuottavuus 121,81 93, Kokonaistuottavuus 122,08 93, Kannattavuus **Toteuma *Toteuma *Toteuma *Tavoite Maksullinen toiminta Bruttobudjetoitu mom Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus-% Tuotot mom yhteensä (sis. myös luonnonsuojelualueet) Nettobudjetoitu mom Asiakasrahoitteinen Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus-% Yhteisrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma raha) Kustannusvastaavuus, %

8 Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut yht. 240 Kansalliset referoidut julkaisut referot. Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut yht. 560 popul. Esitelmät Kansainväliset Kotimaiset Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventointi Mitattujen maastokokeiden määrä Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Perustettujen siemenviljelysten yhteenlaskettu tehopinta-ala, ha ,5 70 tavoitevirhe Metsätilastollinen tietopalvelu Vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualuiden hoito ja käyttö tehdyt metsänhoitotyöt, ha Forest Focus EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Vuodessa laskutetut työtunnit, h Henkilöstön määrä (Htv) Koko Metlan htv / Metlan toimintamenomomentilla palkatut Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv mom htv mom htv mom Kiintiö (860) (781) (771) Htv yhteensä Ydinprosessit Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukitoiminnot Sisäiset palvelut

9 Tietotekniikka Toteuma Toteuma Toteuma Toteutuma Tietotekniikan käyttökulut Tietotekniikkainvestoinnit Tietotekniikkamenot yhteensä %-osuus kokonaismenoista 5,0 4,7 4,7 5,1 Määrärahan käyttö ( koko Metla) Ydinprosessit % % % Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Viranomaispalvelut Asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukitoiminnot Sisäiset palvelut Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut on esitetty kohdassa 2.5. Lisäksi Metlassa laaditaan henkilöstökertomus. Tutkimustiedon tuottamisen, hankkimisen ja käytäntöön viennin yhteydessä (2.4.1) tarkastellaan myös asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut ja tutkimuksen tuki -prosessit. 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös sanallisesti saavutetun tuloksen arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty. Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Toiminnallinen tehokkuus 1. Tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään edellisen vuoden tasolla. 2. Metlan toimintojen kustannusseurantaa parannetaan ja laskentatointa tehostetaan. 3. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. 4.Tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoimintaan osallistumisen suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. 5. Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. 6. Bruttobudjetoidussa ja nettobudjetoidussa maksullisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. 7. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 41 %. 9

10 Tulostavoite 1. Tuotos ja toiminnan tehokkuus säilyvät vähintään edellisen vuoden tasolla. Tuotos ja toiminnan tehokkuus nousivat. Tuotokset on kuvattu kohdassa Toiminnan tehokkuus kasvoi mm. henkilöstövähennyksistä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4. Tulostavoite saavutettiin. Tulostavoite 2. Metlan toimintojen kustannusseurantaa parannetaan ja laskentatointa tehostetaan. Metlan mittaristoa on kehitetty viime vuosina yhteistyössä valtionhallinnon raportointijärjestelmien kehittämistyön kanssa. Syksyllä 2007 Metla työskenteli Haus Kehittämiskeskuksen kanssa mittareiden kehittämiseksi. Työ jatkuu vuonna Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 2. Metlan mittariston kehittäminen on edistynyt hitaasti. Tavoitteena on vuoden 2008 aikana saada mittaristo valmiiksi. Tulostavoite 3. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Metsien yhteiskunnallinen merkitys -painoalan osuus voimavarojen käytöstä kasvoi hieman vuonna 2007 (4 076 milj. ; vuonna milj. ). Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta -painoalan suus voimavarojen käytöstä laski hieman vuodesta 2006 vuoteen 2007 (8 194 milj. ; vuonna milj. ). Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta -painoalan resurssointi pieneni melko paljon noin 1,5 milj. (vuonna milj., vuonna milj. ). Painoalan metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot voimavarat pysyivät samansuuruisina. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4. Metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta ja metsien yhteiskunnallinen merkitys painoalojen yhdistetty resurssointi väheni hieman vuoteen 2006 verrattuna. Syynä oli tutkimusprosessiin kohdennettujen resurssien pieneneminen vuonna 2007 ( milj. ) verrattuna vuoteen 2006 ( milj. ). Kahden 10

11 tärkeimmän painoalan suhteellinen osuus lisääntyi (3 prosenttiyksikköä) ja suhteellinen vähennys kohdistui metsäekosysteemin rakenne ja toiminta -painoalalle. Voimavarojen suuntaaminen toteutui tavoitteen mukaisesti. Tulostavoite 4. Tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoimintaan osallistumisen suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Voimavarojen kohdentuminen tutkimusprosessiin pieneni vähän vuonna 2007 ( milj. ) verrattuna vuoteen 2006 ( milj. ). Tutkimuksen tuki -prosessin voimavarojen käyttö kasvoi (7 229 milj. vuonna 2007; milj. vuonna 2006). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 3 Tutkimusprosessin voimavarojen suhteellisen osuuden väheneminen 2 prosenttiyksiköllä ei ole tavoitteen mukaista. Tulostavoite 5. Metlan nettobudjetoidun (asiakasrahoitteisen/art) maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Metlan toimintamenomomentille nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) tulostavoitteita vuodelle 2007 olivat toiminnan volyymin ja siihen tarvittavan henkilöstömäärän säilyminen edellisten vuosien tasolla. Tulossopimuksen mukaisesti ART:n kustannusvastaavuustavoite oli 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. ART:n tuotot olivat 1,612 milj. euroa vuonna Summassa oli 0,131 milj. euroa varte-ennakoiden tuloutuksia ja 0,261 milj. euroa tutkimustaimitarhan myyntituloja. Tuottokertymä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja ylitti vuoden 2007 talousarvion 1,500 milj. tavoitteen yli 7 %:lla. ART:n henkilöstömäärä oli 18 henkilötyövuotta vuonna 2007, mikä oli sama kuin edellisenä vuonna. Nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan (asiakasrahoitteinen toiminta/art) kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ YLIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista,% Ylijäämä tuotoista, % Tuotot %, kokonaiskustannuksista * Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 64. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. 11

12 Kannattavuus toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus laski 9 prosenttiyksikköä ja oli tarkasteluvuonna 109 %. Kustannusvastaavuuden laskuun vaikuttivat kohonneet matkustuskustannukset ja ostopalvelujen lisääntyminen. Tulostavoite 6. Bruttobudjetoidussa ja nettobudjetoidussa maksullisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Metlan bruttobudjetoidun toiminnan tulostavoitteet vuodelle 2007 olivat volyymi 2,0 milj. euroa ja kustannusvastaavuus 100 %. Kustannuslaskennan piiriin ei ole otettu luonnonsuojelualueita eikä luovutuksista saatuja tuottoja ja kustannuksia. Bruttobudjetoidun toiminnan tuotot vuonna 2007 olivat 2,718 milj. euroa, joista kustannusvastaavuuslaskennassa on 2,542 milj. euroa. Tuotoista 90 % oli maksullisen toiminnan myyntituottoja, jotka tulivat elinkeinoelämältä saaduista puunmyyntituotoista. Tuotoista 10 % oli maksullisen toiminnan muita tuottoja, jotka suurimmaksi osaksi kertyivät asuntojen, rakennusten ja maiden vuokrista sekä kalastuslupamaksuista. Kustannusvastaavuuslaskelman tuottojen lisäys 42 % edelliseen vuoteen johtui lähinnä puun hintakehityksestä. Tulotavoite, jossa ovat kaikki bruttobudjetoidun toiminnan tulot, toteutui 136 %. Bruttobudjetoidun tuloa tuottavan toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * TUOTOT Tuotot yhteensä Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Kokonaiskustannukset yhteensä YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Käyttöjäämä tuotoista, % Yli-/alijäämä tuotoista, % Tuotot % kokonaiskustannuksista * Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 65. Taulukko 2. Metsäntutkimuslaitoksen bruttobudjetoidun toiminnan tulot talousarviossa asetettuun tavoitteeseen verrattuna vuonna 2007 (sisältää myös luonnonsuojelualuiden tuotot, jotka eivät sisälly kustannusvastaavuuslaskelmaan) Tulot Talousarvio euroa Toteutunut euroa Vertailu euroa Tot-% Puunmyynti Maan- ja rakennusten vuokrat Muut tulot Yhteensä Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. 12

13 Toiminnan rahoituksen selvä supistuminen piti kustannukset edellisen vuoden tasolla. Pystymyynnin 49 %:n kasvu ei lisännyt Metlan kustannuksia. Myynnin nousu paransi käyttöjäämää 60 %. Laskelmassa käytetyn nimelliskorko-%:n nousu kahdesta kolmeen prosenttiin lisäsi korkokustannuksia 50 %. Kustannusvastaavuus oli 249 %, joten tavoite 100 % saavutettiin. Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tuotokset on esitetty kohdassa tulostavoite 5 s. 11. Tulostavoite 7. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 41 %. Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2007 Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteiksi asetettiin 4,000 milj. euroa ja kustannusvastaavuudeksi 41 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 6,915 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 73 %:lla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja muilta valtion virastoilta kertyi 3,998 milj. euroa. Tavoite ylittyi tältä osin 82 %:lla. Metlan tutkimusrahahakemukset menestyivät hyvin sekä ministeriöiden, Tekesin että Suomen Akatemian hauissa. EU:lta saatiin rahoitusta 1,459 milj. euroa. Kertymä oli 82 % asetettua tulostavoitetta suurempi. Suurin EU-rahoituksen lähde oli EU:n metsien ja ympäristövaikutusten seurantaa koskeva kansallinen Forest Focus -ohjelma. Kauden pilottihankkeet päättyivät ja vuodelle 2008 jatkuva ohjelmakausi 2005 saatettiin Suomen osalta loppuun jo vuonna Metlassa alkoi neljä muuta EU-hanketta vuonna Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottotavoitetta parempi kokonaistulos toteutui myös talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen osalta. Sen kertymä, 1,596 milj. euroa, ylitti tulostavoitteen 60 %:lla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yht KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% * Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 66. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. Kustannusvastaavuus oli tulossopimuksessa asetettua tavoitetta parempi, 46 %. Tämä oli sama kuin vuoden 2006 kustannusvastaavuus Suomen Akatemian rahoitus ja tutkimushankkeilla oleva yhteistyörahoitus mukaan lukien. Suomen Akatemian rahoituksen osalta kustannusvastaavuus oli hieman edellisen vuoden tasoa pienempi, 65 %, ja myös tutkimushankkeilla olevan yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuus 61 % oli laskenut vuodesta EU-tuottojen kustannusvastaavuus oli 50 %, mikä oli 66 % parempi kuin edellisenä vuonna. TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus, 77 %, nousi hieman edellisestä vuodesta. YRT-hankkeiden osuus oli 45 % koko yhteisrahoitteisen toiminnan tuottokertymästä. Niiden kustannusvastaavuus oli 56 %. Muiden tuottojen kustannusvastaavuus oli laskenut 5 % edellisestä vuodesta ja oli tarkastelukaudella 61 %. 13

14 2.2.2 Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) Tulostavoite 1. Keskeisten tuotosten määrä säilyy viideltä vuodelta lasketun liukuvan keskiarvon tasolla. Taulukko 3. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tavoite 2007 Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Julkaisut, kpl Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut yht. vertaisa. Referoimattomat julkaisut, kpl Lehtiartikkelit Muut julkaisut yht. popul. Esitelmät, kpl - kansainväliset - kotimaiset Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventointi - mitattujen maastokoealojen määrä, kpl Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat - perustettujen siemenviljelysten yhteenlaskettu tehopinta-ala vuosittain, ha Metsätilastollinen tietopalvelu - vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualuiden hoito ja käyttö - tehtyjen metsänhoitotöiden hehtaarimäärä,ha Forest Focus - EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit , tavoitevirhe Asiakasrahoitteinen toiminta - vuodessa laskutetut työtunnit, h Laadunhallinta Tulostavoite maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: 1. Käynnistetään Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaava asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Asiakas- ja sidosryhmätoiminnan kehittämiseksi Metla toteutti asiakastyytyväisyystutkimuksen toukokuussa Syksyllä 2006 toteutetun sidosryhmäkartoituksen perustella tehtiin otos, johon poimittiin Metlan kannalta tärkeiksi luokitellut avainsidosryhmät ja -asiakkaat. Kyseessä olivat Metlan toiminnan kannalta tärkeät kontaktit, joita ovat esim. henkilöt, jotka ovat päättävässä asemassa muun muassa Metlaan vaikuttavissa asioissa ja ovat säännöllisesti yhteydessä tutkimuslaitokseen. 14

15 Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten perusteella Metlan avainsidosryhmät ja -asiakkaat olivat tyytyväisiä laitoksen toimintaan, sillä kyselyn vastaajat arvioivat Metlaa ja sen toimintaa hyvin positiivisesti. Vastanneista 77 % on ollut yhteistyöhön tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Kukaan vastanneista ei ollut erittäin pettynyt yhteistyöhön. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4,5. Vuoden 2007 tavoitteena oli käynnistää Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaava asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Tämä tavoite saavutettiin, sillä ensimmäisessä vaiheessa luotiin asiakastyytyväisyyttä kartoittava kyselyrunko ja sähköinen tiedonkeruun järjestelmä, jota sovellettiin, kun Metlan avainasiakkaiden tyytyväisyys kartoitettiin toukokuussa Kyselyrunkoa ja siihen liittyvää sähköistä tiedonkeruun järjestelmää voidaan hyödyntää jatkossa sekä tutkimuslaitoksen tasolla että alueyksiköissä. 15

16 2.3 Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpano aloitettiin. Toimintamenot vähenevät 5,6 milj. euroa ja henkilöstö 154 henkilötyövuotta vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Toimenpiteitä toteutettiin vuonna 2007 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: 1. Tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirretään Metsähallituksen hallintaan vuonna 2008 alusta lukien. Samalla Metlasta siirtyy henkilöstöä Metsähallitukseen. Siirto valmistellaan vuonna Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi valmistellaan vuonna 2008 toteutettavat muut sopeuttamistoimet. Tulostavoite 1. Tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet siirretään Metsähallituksen hallintaan vuonna 2008 alusta lukien. Samalla Metlasta siirtyy henkilöstöä Metsähallitukseen. Siirto valmistellaan vuonna Metla valmisteli tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden siirron Metsähallitukselle. 31 henkilöä siirtyi Metsähallitukseen liiketalouden tulosalueelle ja neljä luonnonsuojelun tulosalueelle. Osa henkilöstöstä antoi suostumuksensa siirtoon ja muut irtisanottiin. Henkilöstön siirto toteutettiin pääosin suostumusten perusteella. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4,5. Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto toteutui aikataulussa. Siirto työllisti paljon Metlan henkilöstöä. Tulostavoite 2. Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi valmistellaan vuonna 2008 toteutettavat muut sopeuttamistoimet. Tuotokset Asetettu henkilötyövuosikehys 771 saavutettiin (781 htv vuonna 2006; 860 htv vuonna 2005). Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. Metlan henkilöstön määrä väheni 10 htv:llä vuodesta 2006 vuoteen

17 Arvio Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuosista sekä kokonaishenkilötyövuosimäärästä kuukausittain vuonna TILINPÄÄTÖS 2007 HENKILÖTYÖVUOSI KOKO METLA KEHYS MA VAK Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 3. Henkilötyövuosien kehitys Metlan toimintamenomomentilta palkattavan henkilöstön henkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosimäärä kuukausittain vuonna Kiinteistöjen käytön tehostaminen Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: 1. Helsingin ja Vantaan yksiköiden toiminnot yhdistetään Vantaan Jokiniemeen. 2. Kannuksen ja Rovaniemen toimintayksiköissä toteutetaan toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa. Tulostavoite 1. Helsingin ja Vantaan yksiköiden toiminnot yhdistetään Vantaan Jokiniemeen. Tuotokset Toiminnot yhdistetään Vantaalle heinäkuussa Vantaan Jokiniemessä olevien tilojen remontti aloitettiin lähes aikataulussa loppusyksyllä Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 4. Vuokrakustannusten vähentämiseksi ja toiminnallisten säästöjen aikaansaamiseksi Metlan pääkaupunkiseudun toiminnat keskitetään Vantaalle kesällä Alueella sijaitseva Senaatti-kiinteistöjen omistama rakennus saneerataan Metlan käyttöön. Työt käynnistyivät tammikuussa 2008 ja etenevät aikataulussa. Saneerattaviin tiloihin saadaan noin 85 henkilölle ajanmukaiset työ-, ruokailu- ja neuvottelutilat. Työpisteet ja yhteiset tilat kalustetaan pääosin nykyisellä, toimivalla kalustolla. Jonkin verran joudutaan hankkimaan uusia kalusteita sekä työpisteisiin että yhteisiin tiloihin. Muuttotoimet ovat alkaneet Vantaalla varsinaista muuttoa valmistelevilla sisäisillä muutoilla ja laaja muutto Metsätalolta Vantaalle käynnistyy kesä-heinäkuun vaihteessa ja kestää noin viikon (vko 27/2008). 17

18 Tulostavoite 2. Kannuksen ja Rovaniemen toimintayksiköissä toteutetaan toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa. Tuotokset Metlan toimitilojen yhteiskäyttö MTT:n kanssa toteutettiin Kannuksessa ja Rovaniemellä. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. MTT:n Kannuksessa työskentelevät henkilöt siirtyivät vuoden 2007 alusta työskentelemään Metlan Kannuksen toimitiloihin ja MTT:n Apukassa työskentelevät henkilöt vuoden 2008 alusta Metlan Rovaniemen yksikön toimitiloihin. Toimitilojen yhteiskäytössä ja rationalisoinnissa tehtiin merkittäviä uusia perusratkaisuja Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: 1. Viranomaistoimintojen laajuus ja resurssit arvioidaan yhdessä MMM:n kanssa. 2. Laboratoriopalveluita, taloustieteellistä tutkimusta, teknologiatutkimusta ja biotekniikkatutkimusta kehitetään yhteistyössä hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa alkuvuodesta valmistuvien selvitysten ja niiden perusteella tehtävien linjausten mukaisesti. Tulostavoite 1. Viranomaistoimintojen laajuus ja resurssit arvioidaan yhdessä MMM:n kanssa. Viranomaistoimintojen nykyinen laajuus ja resurssit arvioitiin osasta Metlan toimintoja loppusyksyllä 2007 yhdessä MMM kanssa. Työ viedään loppuun keväällä Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 3. Viranomaistoimintojen kokonaisarviointi saatiin osittain tehdyksi. Tulostavoite 2. Laboratoriopalveluita, taloustieteellistä tutkimusta, teknologiatutkimusta ja biotekniikkatutkimusta kehitetään yhteistyössä hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa alkuvuodesta valmistuvien selvitysten ja niiden perusteella tehtävien linjausten mukaisesti. Metla osallistui em. palveluja ja tutkimusaloja koskevaan kehittämiskeskusteluun. Laboratoriopalvelujen kehittämisessä Metla oli aloittamassa virtuaalisen osaamiskeskuksen (Virlab) toimintaa MMM:n asettaman laboratorioiden toimintojen rationalisointia selvittäneen työryhmän suositusten mukaisesti. Aloitusvuonna luotiin Virlab:n toimintasuunnitelma vuosille Toimintasuunnitelman mukaisesti tutkimuslaitosten laitehankinnat käsiteltiin Virlabissa ja laitteita otettiin yhteiskäyttöön ja joidenkin laitteiden hankinnasta voitiin luopua myös Metlassa. 18

19 Pelisääntöjen luominen tutkijoiden ja analyysien liikkuvuuden edistämiseksi ja analyysien keskittämiseksi aloitettiin. Tietojärjestelmien ja nimikkeiden yhtenäistäminen on käynnissä. Metlassa laitteita hankittiin yhteiseksi myös Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen kanssa. Metlan omien laboratoriotoimintojen koordinointia ja rationalisointia jatkettiin kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Metlan lähtökohtana on turvata sellaiset laboratoriopalvelut ja -valmiudet, joita ei ole muutoin saatavissa metsäntutkimuksen tarpeisiin. Talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi tehty ehdotus Metlan Helsingin seudulla toimivien tutkijoiden siirtymisestä Viikkiin ei ollut enää ajankohtainen, koska Metla teki joulukuussa 2006 toimitilaratkaisunsa ja päätti keskittää pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen. Nykyisten ja tulevien tutkimuskysymysten kannalta on tärkeää: 1) integroida talous- ja yhteiskunnallinen tutkimus entistä kiinteämmin muuhun Metlan tutkimukseen, jolloin Metla pystyy monitieteisyytensä ansiosta entistä paremmin vastaamaan haasteisiin sekä 2) integroitua riittävästi alan muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Luonnonvara-alan teknologisen tutkimuksen yhteistyö on alkanut yhteisen hankkeen valmistelulla Tulevaisuuden energiateknologiat -osaamiskeskusohjelmaan. Biotekniikan alan raportin ehdotuksiin nähden Metla on johdonmukaisesti kehittänyt biotekniikan alalla yhteistyötä yliopistojen kanssa ja muodostanut strategisia liittoumia, ja siten jo alkanut toteuttaa selvitysmiehen tavoitteita. Metla etsii jatkuvasti uusia toimintamuotoja, jotta laboratoriotilojen ja -laitteiden yhteiskäyttöä voidaan lisätä. Arvio toteutuksesta ja vaikuttavuudesta: 4. Metla osallistui aktiivisesti laboratoriopalvelujen (virlabin) yhteistoimintaan ja teki linjauksia taloustieteellisen tutkimuksen ja teknologiatutkimuksen sijainnista, tavoitteista ja sisällöstä Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tulostavoite maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Vuoden 2007 aikana selvitetään MMM:n ja Valtiokonttorin välisessä sopimuksessa määritellyllä tavalla palvelukeskuksen tarjoamat mahdollisuudet ja niiden soveltuvuus Metlan käyttöön. Selvitys Metlan sisäisten palvelujen toiminnan kehittämisvaihtoehdoista valmistui lokakuun 2007 lopussa. Selvityksessä käydään läpi keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien tilanne erityisesti mahdollisen palvelukeskusyhteistyön kannalta. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan sisäisten palvelujen prosessien järjestämistä Metlan neljän alueellisen toimintayksikön rakenteelle pohjautuvan toimintamallin tilanteessa, samoin kuin sisäisten palvelujen eräiden prosessien tuottamista ostopalveluna yksityisiltä markkinoilta. Selvityksen keskeisenä johtopäätöksenä todetaan, että kehittämällä prosesseja yhdenmukaisiksi, keskittämällä toimintoja Metlan sisällä ja erityisesti huolehtimalla sähköisten prosessien toteutuksesta voidaan huolehtia Metlan uudessa toimintamallissa tarvitsemista hallinnon palveluista ja samalla edistää sisäisten palvelujen prosessien kehittämistä vastaamaan tuleviin palvelukeskusyhteistyön ja valtionhallinnon uuden toimintamallin (yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuuden) vaatimuksiin. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta: 5. 19

20 Metla osallistui syksyllä 2007 maa- ja metsätalousministeriön ja Valtiokonttorin ohjauksessa toteutettuun henkilöstöhallinnon toimintojen kustannus-hyötyanalyysiin, joka tuotti vertailevaa tietoa henkilöstöhallinnon prosesseista. Tehty selvitys sisäisten palveluiden toiminnan kehittämisvaihtoehdoista ja edellä mainittu kustannus-hyötyanalyysi edistivät Metlan tukipalvelujen prosessien kehittämistä, mikä on edellytys palvelukeskuksen palveluiden käytölle Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: Toteutetaan tietohallinnon yhtenäiset ja kustannustehokkaat palvelut mm. tuotteistamalla it-peruspalvelut ja kuvaamalla ja kehittämällä niihin liittyvät tärkeimmät prosessit. Lisäksi suunnitellaan työasemien vakiointi. Palvelukatalogin tekeminen aloitettiin Efecten konsultin tuella ja kuvattiin kaksi palvelua: a) käyttäjätuki ja b) käyttäjätunnusten hallinta. Palveluiden kuvaamista jatketaan. Arvio toteutumisesta: 3,5. Prosessikuvauksen menetelmää ja notaatiota pohdittiin ja opiskeltiin. Käyttölupahallinta-prosessin kuvauksen ensimmäinen vaihe (uusi käyttölupa) valmistui. Vuonna 2008 myös muut käyttölupahallinnan tilanteet ja prosessit kuvataan. Laitehankintaprosessia ei kuvattu ja Helpdeskin toimintaprosessista tehtiin melko karkea luonnos, joka ei ole vielä riittävän tarkka eikä menetelmällisesti aivan oikein. Arvio toteutumisesta: 3. Työasemien vakiointi toteutui uusien laitteiden hankinnassa. Yhteen toimialueeseen siirtyminen (aiemmasta kymmenestä) oli merkittävä askel työasemien vakioinnissa. Merkittävän laiteinvestoinnin ansiosta vanhentuneet NT-käyttöjärjestelmällä varustetut työasemat uusittiin lähes täydellisesti. Ylläpidon piirissä olevista työasemista noin 90 % on varustettu Windows XP:llä ja Windows laitteita on noin 10 %. Ohjelmistojakelu on käytössä, ja sen avulla on hoidettu joidenkin modulien ja asetustiedostojen levitys. Tietoturvaohjelmisto F-Securen versioiden yhtenäistäminen on tehtävä ennen kuin ohjelmistoja voidaan nykyistä laajemmin jakaa keskitetysti. Aiheesta järjestettiin syksyllä pienen asiantuntijaryhmän workshop, jossa keskusteltiin ongelmista ja sovittiin toimenpiteistä ja kehityskohteista. Arvio toteutumisesta: 3,5. Palvelujen kuvaus tehdään jatkossa pienryhmissä. Työn eteneminen riippuu lähinnä kuvattavien palveluiden valinnasta, määrittämisestä ja rajaamisesta. Aika ei riittänyt kuvaamaan kaikkia palveluita vuonna Tarkoitus on, että palveluluettelo on asiakkaalle tarjottava tiivis paketti, josta hän näkee Metlan tietohallinnon tarjoamat palvelut ja niiden kuvaukset. Palvelukuvaus myös helpottaa ja täsmentää tietohallintohenkilöiden toimenkuvia ja vähentää ilta- ja viikonlopputöitä. Prosessikuvaus osoittautui melko työlääksi mutta hedelmälliseksi menetelmäksi. Ensimmäiseksi kuvattavaksi prosessiksi valittiin uuden käyttöluvan hakeminen ja käsittely, koska sen arveltiin olevan selkein ja yksinkertaisin osa käyttäjähallinnan osa-alueelta. Hyvin nopeasti ilmeni käyttölupaprosessin ulottuminen muihin, rinnakkaisiin prosesseihin, etenkin henkilöstöhallintoon, jonka toiminnalla on suuri vaikutus käyttölupahallintaan lähinnä henkilöstösihteeri- 20

21 en työn ja henkilörekisterien tietojen ylläpidossa. Myös joidenkin työvaiheiden mahdollinen virheellinen sijoittuminen paljastui prosessikaaviosta. Työ ei valmistunut vuonna 2007 lähinnä aikapulan takia, sillä kuvaus aloitettiin vasta marraskuussa. Tarkoitus on kuitenkin järjestää vuonna 2008 muutama workshop, joissa prosesseja kuvataan ja entisiä kuvauksia arvioidaan ja parannetaan. Vakiointi ei edennyt aivan niin nopeasti kuin oli suunniteltu. Tähän viivästymiseen oli useita syitä, mm. toimialuemuutoksen viivästyminen, tekniset hankaluudet ohjelmistojakelujärjestelmän rakentamisessa ja testaamisen yhteydessä ilmenneet ongelmat. Pääosa ongelmista on selvitetty ja jakeluohjelmiston tueksi on hankittu tarvittavat oheisohjelmistot, joten tarvittava infrastruktuuri on valmis. Vuoden 2008 aikana ohjelmistojakelu verkon yli saadaan tuotantokäyttöön ja sen myötä ohjelmistopuolen vakiointikin saadaan kuntoon. Laitepuolen vakioinnissa harkitaan uusiin mikroihin käyttöönoton yhteydessä asennettavan ohjelmistovalikoiman tiukkaa määrittelyä (Metla-image). Tällöin kaikki Metlan työasemat saisivat käyttöönoton yhteydessä täsmälleen samat ohjelmistot ja asetukset. Tarvittaessa tämä voitaisiin asentaa koneisiin jo tehtaalla, jolloin uuden laitteen käyttöönotto nopeutuu. Tuottavuus- ja investointihakkeet Tulostavoite: Tuottavuusohjelmaan kuuluvana tuottavuus- ja investointihankkeena käynnistetään tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmän luominen. Tavoitteena on kehittyneiden tietotekniikka- ja tiedonhallintaratkaisujen avulla virtaviivaistaa toimintaprosesseja. Samalla pyritään turvaamaan kerättyjen tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Hankkeen toteutus vuonna 2007: Metlan henkilöstö kartoittaa ja dokumentoi keskeiset tutkimusaineistot Projektin toisen ja kolmannen vaiheen suunnitelmat tarkennetaan. Tiedonhallinnan prosessit ja toimintatavat suunnitellaan. ValtIT-hankkeen tuloksia seurataan erityisesti dokumentinhallinnassa ja sähköisessä arkistoinnissa. Muihin tutkimuslaitoksiin ollaan yhteydessä, ja mahdollisuudet yhteisiin ratkaisuihin selvitetään. Sähköisen julkaisuarkiston (E) pohjana toimiva DSpace-järjestelmä otetaan käyttöön. Vanhojen julkaisujen digitointi aloitetaan. ValtIT-hankkeen tuloksiin perehdyttiin, mm. VALDA-esitutkimuksen loppuraporttiin ja Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu -hankkeen raportteihin. Näiden vaikutus Metlan ja po. projektin tiedonhallintaan on vielä epäselvä. Alustavasti oltiin yhteydessä MTT:n, GTK:n ja RKTL:n kanssa, jotka eivät nähneet tässä vaiheessa tarvetta yhteisiin ratkaisuihin. Julkaisuarkisto-ohjelmisto asennettiin kesäkuussa. Ohjelmistoa ei ehditty muokata Metlan verkkopalvelujen graafista linjaa ja kokoelmia vastaavaksi syksyn aikana. Digitointia varten selvitettiin toimittajavaihtoehtoja. Varsinaista digitointia ei ole käynnistetty. Arvio toteutumisesta: 3. Tiedonhallinnan prosessien ja toimintatapojen suunnittelu siirtyi pääosin vuoteen 2008 henkilöresurssipulan takia. Julkaisuarkisto-ohjelmiston osuus jäi vuonna 2007 vähäisemmäksi kuin oli suunniteltu, koska palvelimen ja ohjelmiston asennus venyi avainhenkilöiden aikatauluongelmien takia hieman myöhempään kuin oli aikomus. Järjestelmän viimeistelyyn ei enää syksyllä pystytty käyttämään tarpeeksi työaikaa. 21

22 2.4 Prosessikohtaiset tulostavoitteet Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti -ydinprosessi muodostuu pääosin tulosvastuullisista, määräaikaisista tutkimusohjelmista. Samaa aihepiiriä käsittelevät tutkimushankkeet muodostavat tutkimusohjelman ja muut tutkimushankkeet ryhmitellään painoalojen mukaan erillishankkeista koostuviksi hankeryhmiksi. Tutkimustoiminnan painoalat ovat: 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa puuntuottamisen ja metsien muun käytön perusteista ja vaihtoehdoista, puuraaka-aineen ominaisuuksista sekä metsiin perustuvan yritys- ja muun elinkeinotoiminnan kilpailukyvystä. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. 2. Metsien yhteiskunnallinen merkitys Painoala tuottaa ja välittää tietoa metsien ja metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä, metsien hyvinvointivaikutuksista ja metsiä ja metsätaloutta koskevista politiikan keinoista ja vaikutuksista sekä ennakoi metsäalan tulevaisuutta. Tutkimus painottuu metsien käytön taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. 3. Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta Painoala tuottaa ja välittää tietoa ihmisen toiminnan ja luontaisten tekijöiden vaikutuksista metsäekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä puuntuottamisen ja metsien vaihtoehtoisen käytön ekologisista perusteista. Tutkimus painottuu metsien käytön ekologiseen kestävyyteen. 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Painoala ylläpitää ja kartuttaa metsätaloutta ja metsäympäristön tilaa koskevia tietovarantoja, kehittää niihin pohjautuvan tiedon tuotannon ja hallinnan menetelmiä sekä edistää tietovarantojen yhteiskäyttöä. Painoala tuottaa tietovarantoihin perustuvia tilastoja, palveluita, tuotteita ja vaihtoehtolaskelmia päätöksenteon tueksi. Tässä kohdassa tarkastellaan ydinprosesseista myös asiakasrahoitteinen tutkimustoiminta ja tukiprosesseista tutkimuksen tuki. Tulostavoitteet maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisessä tulossopimuksessa: 1. Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan uusien tutkimusohjelmien ja erillishankkeiden avulla. Lisäksi kehitetään tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointia. 2. Kansallisen metsäohjelma 2015:n tarkistuksessa ja toteutuksessa tuotetaan maa- ja metsätalousministeriölle vaihtoehtoislaskelmia, vaihtoehtojen seurausarviointeja sekä osallistutaan metsäneuvoston työhön. 3. Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn seurantaa ja tuetaan METSOsta kertyneisiin kokemuksiin perustuvan jatkotyön valmistelua. METSOn tarpeisiin tuotetaan metsien suojeluohjelman taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koskevaa tietoa, jota sovelletaan ja testataan yhdessä toimijoiden kanssa. 4. Osallistutaan kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun sekä selvitetään toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa pitkäjänteisesti Suomen metsien nielupotentiaali. 5. Metla osallistuu Metsäklusteri Oy:n sekä metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. 6. Osallistutaan konsernihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen. Metlan metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu ja metsävaratietojärjestelmän ja -suunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelmat suunnataan tukemaan käynnistettävää konserniohjelmatoimintaa. 22