Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti

Pois syrjästä -hankkeen vertaisarviointien yhteenvetoraportti Helmikuu 2016 Matti Mäkelä Heli Toroska SOSIAALIALAN SILLANRAKENTAJA HÄMEENLINNA Sorsanpolku 2 B, 13210 Hämeenlinna TAMPERE Åkerlundinkatu 2 A, 33100 Tampere PORI Yrjönkatu 15 A, 28100 Pori www.pikassos.fi

2 (23) Sisällys 1. Mitä on vertaisarviointi? 3 2. Vertaisarvioinnin käytännön toteutuminen Pois syrjästä -hankkeessa 3 3. Arviointiasetelma 4 4. Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 6 5. Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa 8 6. Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa 14 7. Huomioita 21

3 (23) 1 Mitä on vertaisarviointi? Pois syrjästä -hankkeessa toteutettiin hankkeen ensimmäisen toimintavuoden loppupuolella arviointi tuettuna itsearviointina ja maaliskuussa 2015 toteutettiin ensimmäinen vertaisarviointi. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa ulkoisena arviointina, jolloin kaksi eri organisaatioissa toimivaa mutta riittävän samankaltaista työtä tekevää yksikköä arvioivat toisiaan. Tässä hankkeessa vertaisarviointi on kuitenkin lähempänä itsearviointia, sillä kehittämisosiot ovat saman hankkeen osatoteuttajia ja kuuluvat samaan hankekokonaisuuteen. Objektiivista näkökulmaa saatiin, kun vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi ostettiin asiantuntijapalveluna ulkopuoliselta taholta. Pikassoksen kaksi työntekijää olivat mukana arviointikeskusteluissa ja tekivät ulkopuolisina huomioita. Vertaisarviointi on siis tässä tapauksessa tuettua itsearviointia, jonka päätehtävänä oli auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja etenemään kohti tavoitteitaan. Samalla arviointikeskustelujen osapuolilla oli mahdollisuus oppia toisiltaan. Vertaisarviointikeskustelut ovat strukturoituja keskusteluja ja niissä käytetään aineistona kunkin kehittämisosion toteuttamissuunnitelmaa ja muuta kehittämistoimintaa kuvaavaa materiaalia. Kehittämisosiot ovat vuorotellen arvioijan ja arvioitavan roolissa. 2 Vertaisarvioinnin käytännön toteuttaminen Pois syrjästä -hankkeessa Satakunnan sairaanhoitopiiri hallinnoi Pois syrjästä ja Yhteisvoimin kotona -hankkeita. Molemmat hankkeet ovat Kaste-rahoitteisia ja niissä noudatetaan Kaste-hankkeiden hankintaohjeita. Sairaanhoitopiiri kilpailutti molempien mainittujen hankkeiden vertaisarvioinnit. Kilpailutuksen tuloksena palvelu hankittiin sosiaalialan osaamiskeskus Pikassokselta. Tarjouksessa oli mukana suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi. Pikassos toteutti vertaisarvioinnin keväällä 2015. Tarjouspyyntö sisälsi myös option vertaisarvioinnin uusimisesta keväällä 2016, minkä Pikassos lunasti. Tässä yhteenvedossa keskitytään Pois syrjästä -hankkeen vertaisarvioinnin toteutukseen. Hankkeen kehittämisosiot jaettiin vertaispareiksi siten, että pareina olivat tavoitteiltaan samankaltaiset kehittämisosiot. Koska kehittämisosioita oli pariton määrä, tuli yhteen arviointikeskusteluun kolme kehittämisosiota, jotka vuoroin arvioivat toisiaan. Kehittämisosiot kutsuivat arviointikeskusteluihin sekä kehittämisosion vastuuhenkilöt että tukiryhmän jäsenet. Tukiryhmistä pääsi arviointeihin osallistumaan vaihteleva määrä jäseniä. Hanketyöntekijät sopivat arviointien ajankohdat, lähettivät kutsut, toimittivat ennakkomateriaalit ja sopivat tilavarauksista ja tarjoiluista. Pikassoksen tehtävänä oli valmentaa hanketyöntekijät arviointiin ja vertaisarvioinnin kulkuun. Vertaisarviointia käytiin läpi kehittämispäivissä. Pikassoksen toimesta laadittiin arviointikeskustelua var-

4 (23) ten lomake, jossa oli arviointikysymykset valmiina otsikoina. Lomakkeiden kysymyksiä rukattiin paremmin vastaaman kehittämisosioiden tämän hetken tilanteeseen ja toimintaympäristöön ja lomakkeiden viimeistelyyn osallistuivat myös hankkeiden projektipäälliköt. Lomake toimi myös arviointimuistion pohjana. Lomakkeen mallina käytettiin Toimintakykyisenä ikääntyminen hankkeen vastaavaa lomaketta. Strukturoitu lomakepohja takasi sen, että kaikissa arviointikeskusteluissa käytiin läpi vähintään sovitut lomakkeeseen kirjatut kohdat. Näiden lisäksi oli mahdollista ottaa puheeksi muita arvioijaa kiinnostavia asioita. Kehittämisosiot saivat itse päättää, käytetäänkö arviointiin koko päivä, jolloin arvioijana ja arvioitavana olevan kehittämisosion roolit vaihtuivat lounaan jälkeen. Toinen vaihtoehto oli sopia molemmille eri päivät. Molempia vaihtoehtoja käytettiin Pois syrjästä -hankkeessa. Kehittämisosioiden työntekijät huolehtivat siitä, että sekä Pikassoksen arviointiin osallistuvilla työntekijöillä että arviointiparina toimivalla kehittämisosiolla oli tarvittava materiaali käytössään riittävän ajoissa ennen arviointia. Arvioivan osion tehtävänä oli huolehtia keskustelun kulusta niin, että vähintään lomakkeessa annetut kysymykset tulivat käytyä läpi. Arvioivan osion edustaja teki keskustelusta muistion, joka toimitettiin sekä Pikassoksen että arvioitavan osion työntekijöille. Muistio kirjattiin samaan lomakkeeseen, jonka mukaan arviointikeskustelu eteni. 3 Arviointiasetelma Vertaisarvioinnin päätarkoitus oli kehittämisosioiden etenemislogiikan varmistaminen. Vertaisarvioinnin pääkysymyksiä olivat: Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja edelleen perusteltavia? Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet sellaisia, että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioissa odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla? Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän, kun tavoitteet on saavutettu sovituilla toimenpiteillä? Arviointi kohdentui koko prosessiin, tavoitteiden asettamisesta aina odotettavissa oleviin vaikutuksiin. Koska hanke oli melko loppuvaiheessa, oli keskustelussa erityisesti fokuksessa sellaiset aikaansaannosten juurtumiseen liittyvät asiat kuten kuntien tekemät päätökset, eri tavoitteiden juurtumisesta vastaavien nimeäminen ja toteutuksen aikataulu. Kehittämisosiot ovat hankekokonaisuuden tavoitteiden toteuttajia ja siksi niiden toimintaa peilattiin myös hankekokonaisuuden yhteisiin teemoihin ja tavoitteisiin. Pois syrjästä -hankekokonaisuudella

5 (23) on kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea hankesuunnitelman mukaan kaikkien kehittämisosioiden läpi: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta: 1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan 2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä 3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi 5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi 6. Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia 7. Koordinoida alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä 8. Kehittää moniammatillista, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Hankekokonaisuuden tavoitteet on pääosin poimittu hankesuunnitelmaan yhteisinä nimittäjinä kehittämisosioiden suunnitelmissa ilmaistuista tavoitteista. Tavoitteet toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti jos kehittämisosioiden tavoitteet eivät merkittävästi muutu ja kehittämisosiot saavuttavat omat tavoitteensa. Hankekokonaisuuden projektipäällikkö voi hankkeen sisällöllisellä johtamisella ohjata kehittämisen tavoitteellisuutta. Hankevalmistelun tavasta johtuen on tässä kokonaisuudessa kunnioitettava kehittämisosioiden omia tavoitteita. Valmistelu lähti siis kuntien tarpeista ja tavoitteista ja niistä johdettiin kokonaisuuden tavoitteet. Kokonaisuus on siis ikään kuin osilleen alisteinen. Toinen vaihtoehto hankevalmistelulle olisi ollut sopia Länsi-Suomen Kaste-alueelle kuntien kanssa joitakin yhteisiä tavoitteita, jotka selkeästi olisivat ohjanneet mukaan tulevien kuntien ja kuntayhtymien kehittämistä. Tässä tapauksessa hankekokonaisuuden tavoitteiden saavuttamista olisi helpompi arvioida. Vertaisarvioinnin kulkua ohjasivat lomakkeen kysymykset: 1. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? 2. Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? 3. Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? 4. Mitä tuloksia on jo nähtävissä? 5. Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Hyödyt asiakkaalle, työntekijöille, verkostolle ja organisaatiolle 6. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota?

6 (23) 7. Miten tulokset ovat todennettavissa? 8. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? 9. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? 10. Mitä apua arviointitiedon (esim. hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet jne.) keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa? 11. Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? 12. Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? 13. Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 14. Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? 15. Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? 16. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? 4 Hankekokonaisuuden pääteemojen toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Hankekokonaisuuden pääteemat ovat: 1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen 2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen Näiden teemojen tulisi hankesuunnitelman mukaan toteutua kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavaksi tarkastelemme, miten nämä teemat näkyvät kehittämisosioiden suunnitelmien mukaisessa kehittämistoiminnassa. Hankevalmistelun lähtökohtana olivat kuntien ilmaisemat kehittämistarpeet. Näistä tarpeista lähdettiin kokoamaan yhteistä hanketta. Joitakin kuntien kehittämisajatuksia karsiutui yhteisessä valmistelussa pois. Mukaan valmisteluun jäivät ne, joiden tarpeet olivat siinä tilanteessa riittävän samankaltaiset synergiavaikutuksen aikaansaamiseksi. On siis otettava huomioon, että edellä mainitut kaksi yhteistä teemaa eivät olleet hankevalmistelun lähtökohtana, vaan teemat nousivat kuntien kehittämistarpeista ja hankeaihioista. Niiden perusteella valmistelutyöryhmä saattoi todeta, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta mukaan tulevilla kunnilla on riittävän samankaltaisia kehittämispyrkimyksiä, jotta yhteinen hanke voidaan saada aikaan. Arvioinnissa teemojen asema on syytä huomioida. Teemojen sitovuutta kunkin kehittämisosion kannalta tai niiden vaikutusta kunkin osion omiin tavoitteisiin ei ole hankkeen aikana käyty läpi. Hankkeen sisällön johtamisen kannalta on haasteellista muodostaa hankkeesta yhtenäinen kokonaisuus irrallisten palojen kokoelman sijaan.

7 (23) Hankesuunnitelmassa on lueteltu myös toimenpiteitä ja kuvattu, mihin toimenpiteisiin kukin kehittämisosio on sitoutunut omassa suunnitelmassaan. Näiden hankekokonaisuuden toimenpiteiden toteutumista ei tässä arvioinnissa seurata erikseen. Ne tulevat huomioiduksi kunkin kehittämisosion toimintalogiikan kautta. Kehittämisosioiden suunnitelmista oli hankala löytää yhteyttä kokonaisuuden tavoitteisiin ja teemoihin, koska ne oli laadittu hyvin erilaisin tavoin. Alla olevassa taulukossa näkyy, missä kehittämisosioiden omissa tavoitteissa hankkeen yhteiset teemat ovat mukana. Tavoitteet on poimittu kehittämisosioiden tarkennetuista toimintasuunnitelmista muokaten. Taulukko Koko hankkeen yhteiset teemat ja kehittämisosioiden tavoitteet niiden toteuttamiseksi helmikuussa 2016 Rauma Salo Säkylä SATSHP/Verkosto- SATSHP/Ylisukupolviset mainen yhteistyö ongelmat 1. Teema Monialainen alaikäis- Matalan kynnyksen Verkostomaisen Kehitetään monia- Kehitetään verkosto- Verkostomaisen ten ehkäisevän päih- palvelun ja toiminta- yhteistyön kehit- laista ja -ammatillista maista yhteistyötä yhteistyön detyön koordinaation mallin kehittäminen täminen, jossa yhteistyötä kunnissa kuntien peruspalveluiskehittäminen toimintamalli ja tehtä- Lähete- ja konsultaa- lapsen ja hänen sekä ammattilaisten sa vät tiokäytäntö ja konsul- perheensä ongel- ja asiakkaiden välistä Ehkäisevän päihde- taatiokriteerit avope- mat kohdataan vuorovaikutusta. työn vuosikello diatrille useamman toimi- Kehitetään lasten- ja Monialaisen ja yhtei- jan välisenä yh- nuorisopsykiatrian sen toimintamallin teistyönä ja perustason yhteiskehittäminen luvatto- työtä miin ja pitkittyneisiin koulupoissaoloihin 2. Teema Monialaisen ja yh- Lapset puheeksi -me- Perheiden koko- Oikea-aikaisen avun- Satakummi-toiminnan Ylisukupolvisten teisen toimintamal- netelmän käyttöön- naisvaltaisten aut- tarpeen tunnistami- juurruttaminen ongelmien lin kehittäminen otto ja juurruttami- tamisen toiminta- sen kehittäminen Lapsikeskeinen toiminehkäiseminen luvattomiin ja pit- nen mallien khiettämi- monialaisella ja -am- tamalli. kittyneisiin koulu- Laajojen terveystar- nen, joissa van- matillisella yhteispoissaoloihin kastusten hyödyntä- hemmat nähdään työllä. minen ongelmien keskeisinä tuen tunnistamisessa kohteina

8 (23) 5 Hankekokonaisuuden tavoitteiden toteutuminen kehittämisosioiden toiminnassa Tavoitteet nousivat valmisteluvaiheessa kunnissa ja kuntayhtymissä tehdyistä hankesuunnitelmista. Myös hankkeen valmisteluryhmässä käytiin keskustelua yhteisistä kehittämislinjoista. Hankekokonaisuuden tavoitteiden asema suhteessa kehittämisosioihin ei ole kaikilta osin sitova. Kehittämisosiot ovat vain valitsemiensa tavoitteiden ja toimenpidekokonaisuuksien osalta vastuutahoja. Kaikki kehittämisosiot ovat sitoutuneet vastuutahoiksi muiden paitsi kuudennen ja seitsemännen tavoitteen toteutumisessa. Kuudenteen tavoitteeseen on sitoutunut vain Satakunnan sairaanhoitopiirin Ylisukupolvisuuden ehkäisemisen -kehittämisosio ja seitsemänteen tavoitteeseen on sitoutunut Rauman kehittämisosio. Vertaisarvioinnin tehtävänä oli tarkastella kehittämisosioiden etenemistä suhteessa omiin tavoitteisiinsa ja jossain määrin kokonaisuuden kahden teeman huomioimisessa. Teemat esiteltiin luvussa neljä, sivulla kuusi. Oletuksena on, että jos kehittämisosiot etenevät omien tavoitteidensa mukaisesti, tulevat ne myös toteuttamaan hankekokonaisuuden tavoitteet. Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikkö on vaihtunut kahdesti. Kehittämisosiot ovat alkuvaikeuksista huolimatta edenneet omien suunnitelmiensa mukaan, kuten seuraavassa luvussa tarkemmin kuvataan. Seuraavassa on koottu kehittämisosioiden suunnitelmien sisällöistä ja vertaisarvioinneista syntyneitä huomioita kehittämisosioiden toiminnasta hankekokonaisuuden tavoitteisiin nähden ja myös koko hankkeen teemoihin nähden. Tavoite 1 Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Asiakkaiden osallisuus on mukana jokaisen kehittämisosion omassa hankesuunnitelmassa. Osallisuudessa näyttää olevan kysymys suuresta toimintakulttuurin muutoksesta ja askeleet sitä kohti ovat pieniä. Positiivisia pyrkimyksiä lisätä asiakasosallisuutta ovat esimerkiksi seuraavat asiat: Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosio on lapsikeskeisyyden lisäämisellä pyrkinyt parantamaan lapsen osallisuutta omassa asiassaan ja huomioimaan lapset silloin, kun vanhempi on vakavasti sairas. Salossa nuorten äänen kuulemiseksi on käytössä erilaisia hyvinvointikyselyjä eri kouluilla.

9 (23) Rauman kehittämisosiossa on järjestetty vanhemmuuden tukemiseksi Kasvamme yhdessä ilta ja suunnitellaan toistakin. Illan ideana on asioiden yhdessä pohtiminen, jolloin vanhemmilla on tilaisuus saada tukea ja tulla kuulluiksi. Säkylän toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminta luovat puitteet osallisuudelle. Suunniteltu lapsiperheiden asiakasraati tulee toimimaan kehittämiskumppanina. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävä osio järjestää asiakaskahviloita (vauvakahvila, eskarikahvila, yläkoululaisten vanhempain kahvila), jotka mahdollistaisivat vanhempien osallistamisen palveluiden kehittämiseen. Ehdotus: Vanhempainilloissa ja asiakaskahviloissa voitaisiin määrätietoisemmin kuunnella lasten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä ja kokemuksia käyttämistään palveluista ja tarvittaessa kysyä vanhemmilta, mitä he ajattelevat näistä toimintamuodoista ja muista sektorin tuottamista palveluista. Toiminnallisten vanhempainiltojen ja asiakaskahviloiden kehittämisessä ja juurruttamisessa on näihin paneutuvien kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti kehittämistyön etenemisestä eri toimintaympäristöissä. Tavoite 2 Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Lapset puheeksi -menetelmän ja toiminnallisten vanhempainiltojen käyttöönotto ja juurruttaminen ovat useimmissa kehittämisosioissa joko tavoitteena tai keinona kohtaamisen ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Menetelmän käyttöönotto ei kuitenkaan liene tavoite vaan keino saavuttaa jokin tavoite, esimerkiksi toimiva vuorovaikutus perheen ja ammattilaisten välillä! Raumalla mallinnetaan ja pilotoidaan nuorisopalveluiden ja kouluterveydenhuollon välinen ohjausmalli Omin jaloin. Omin jaloin -malli on yksilötyömenetelmä, joka on tarkoitettu 13 18 -vuotiaille. Toiminnassa kartoitetaan nuorten elämäntilanne kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on löytää yhdessä nuoren kanssa hänen vahvuutensa sekä lisätä hänen ymmärrystään omien valintojen vaikutuksesta tulevaisuuteen. Tapaamisia nuoren kanssa on 6-7 kertaa ja huoltajan kanssa vähintään kerran. Malli on kehitetty Lohjalla. Raumalla pilotoidaan koulupoissaolomallia poissaolojen vähentämiseksi. Erityisesti huomioidaan vanhempien ja perheen tukeminen ja vuorovaikutus ammattilaisten välillä. Toiminnallisissa vanhempainilloissa tavoitteena on myös hyvä ja luonteva vuorovaikutus perheiden ja ammattilaisten välillä. Lapset puheeksi -menetelmän levittäminen ja juurruttaminen useissa kehittämisosioissa parantaa asiakkaan ja ammattilaisen vuorovaikutusta. Raumalla Kasvamme yhdessä -vanhempainilloissa ideana on tukea vanhemmuutta erilaisia nuorten asioita yhdessä pohtien.

10 (23) Säkylässä järjestetään toiminnallisia Selviytymispeli-vanhempainiltoja 7.-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Säkylässä jatketaan tyttöjen kerhomuotoista pienryhmätoimintaa. Ryhmän tarkoituksena on vahvistaa osallistujien sosiaalisuutta ja ehkäistä ongelmia koulunkäynnissä. Säkylässä suunnitellaan lapsiperheiden osallistamista kansalaisraadin avulla. Salossa kehitetään matalan kynnyksen toimintamallia, joka mahdollistaisi asiakkaan luontevan kohtaamisen oikea-aikaisesti. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa mukaisesti eri menetelmin ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen edistämisen keinoja ovat eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviämispeli-illat ja Kasvamme yhdessä -illat. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio kehittää käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan vahvistaa somaattisesti ja psyykkisesti sairaiden vanhempien ja perheiden lasten huomioon ottamista. Tähän tarkoitukseen ollaan mallintamassa Satakummi-toimintaa. LP-menetelmää ollaan juurruttamassa kuntien lisäksi erikoissairaanhoitoon pyrkien rohkaisemaan aikuisia puhumaan myös vaikeista asioista lasten kanssa. Ehdotus: Hankkeessa on kehitetty ja juurrutettu monia menetelmiä lasten ja vanhempien sekä ammattilaisten vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tärkeää on pitää kirkkaana mielessä juurrutettujen menetelmien perimmäinen tavoite eli muutos lapsen, nuoren ja perheen tilanteessa. Hankkeessa tulisi sopia vastuutahot ja käytännöt siitä, miten näinkin monien menetelmien käyttöä jatketaan systemaattisesti. Tavoite 3 Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista sekä palveluohjausta. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malleja ja käytäntöjä on kehitetty useissa hankkeissa ja myös kuntien perustyönä. Tässä hakkeessa varhaisessa puuttumisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa on hankesuunnitelman mukaan seuraavia pyrkimyksiä. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosiossa kehitetään keinoja ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm. kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. LP-menetelmä on työntekijöille konkreettinen työkalu potilaiden lasten huomioimiseen. Sen avulla on mahdollista tunnistaa perheiden avuntarve entistä varhemmin.

11 (23) Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja asiakkaan vuorovaikutusta. Kehittämisosiossa on aloitettu useita vuorovaikutteisia ryhmätoimintoja: Eskarikahvila, vauvakahvila, yläkouluikäisten vanhempainkahvila, II-asteen kotiväen tilaisuus, nuorten elämänhallintaryhmä, Selviytymispeli-ilta ja Kasvamme yhdessä -illat. Nämä toimintamallit muodostavat areenan, jolla varhainen avuntarpeen tunnistaminen tulee mahdolliseksi. Säkylän kehittämisosion perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Konkreettisina keinoina varhaiseen avun tarpeen tunnistamiseen juurrutetaan niin ikään LP-menetelmää, toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja ja Ihmeelliset vuodet -menetelmää. Salon kehittämisosiossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen. Avopediatri käy koulujen oppilashuoltoryhmissä ja psykiatrinen sairaanhoitaja on koululla päivän viikossa. Salossa pyritään myös hyödyntämään laajojen terveystarkastusten tuloksia mahdollisten ongelmien havaitsemiseksi. Rauman kehittämisosiossa on kehitetty malli luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen ehkäisyyn sopimalla yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella, miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät tai eivät liity malleihin, joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina. Tavoite 4 Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja pitkittyneiden ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on keskeinen Rauman kehittämisosiossa. Muilla kehittämisosioilla se on osana suurempaa kokonaisuutta. Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena peruskoulun 7.-9.-luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Koulupoissaolomallia on pilotoitu Uotilanrinteen peruskoulussa. Kehittämispalaverissa sovitaan yhteisiä toimintatapoja, joilla nuorisotyössä voidaan tukea koulupoissaoloilla oirehtivaa nuorta. Malli on tarkoitus levittää myös muihin Rauman kouluihin. Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös koulupoissaolojen väheneminen. Matalan kynnyksen mallissa kyetään oppilaiden ongelmiin puuttumaan varhemmin, kun kouluilla on mahdollisuus käyttää pediatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan asiantuntemusta. Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta.

12 (23) Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio mainitsee hankesuunnitelmassaan tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisten ja koulusta erottamisten vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -kehittämisosiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta, kun vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea. Ehdotus: Kehittämisosioiden tavoitteissa koulupoissaolojen ehkäisy on, Rauman osiota lukuun ottamatta, ennemmin toivottava seuraus kuin varsinainen kehittämistavoite. Kehittämisosiot voisivat tehdä Rauman kanssa yhteistyötä ja saada yhteisenä tuotoksena mallin tai keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi. Tavoite 5 Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi. Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen vanhempi on vakavasti sairas. Kehittämisosiossa on aloitettu vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukikummitoiminta. Lapsikeskeinen työskentely on juurrutettu erikoissairaanhoitoon kahdelle pilottiosastolle. LP-menetelmää on levitetty sekä erikoissairaanhoidon osastoille, että perusterveydenhuoltoon. Säkylän kehittämisosion tavoitteet, perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallien kehittäminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, sisältävät myös otsikon tavoitteen kannalta merkityksellisiä elementtejä. Lapsen ja hänen perheensä ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luo edellytyksiä ylisukupolvisen ketjuuntumisen katkeamiselle. Salossa juurrutetaan LP-menetelmää ja sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen. Sama vaikutus voidaan ajatella olevan varhaisvaiheen puuttumisen kehittämisellä kouluissa. Salossa pyritään myös hyödyntämään laajojen terveystarkastusten tuloksia mahdollisten ongelmien havaitsemisessa. Ehdotus: Kehittämisosiot pohtivat, mitä muita elementtejä ylisukupolvisten ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen käsittää perheiden auttamisessa kuin nyt käytetyt menetelmät. Tavoite 6 Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Vastuutahona on Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio. Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisuuden ehkäisemisen kehittämisosiossa. Potilaiden lapsia tuetaan heidän kehitysympäristöissään toiminnallisella verkostollisella yhteistyöllä ja vapaaehtoisen tukikummin avulla. Kuntien ja erikoissairaanhoidon lapsilähtöisellä työotteella pyritään laajoihin yhtenäisiin toimintakäytäntöihin lapsen

13 (23) ja perheen varhaisessa tukemisessa. Kehittämisosiossa on levitetty LP-menetelmää niin sairaalan osastoilla kuin kunnissa. Pilottiosastoilla LP-menetelmän käyttö on jo systemaattista. Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi. Tavoite 7 Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä. Vastuutahona on Rauma. Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinointi ja toimintamalli. Monialaisen, hallintokuntarajat ylittävän päihdetyöryhmän jäsenet on valittu ja ryhmä on jo kokoontunut. Yhteen sovittavan johtamisen työryhmä on aloittanut kaupungissa ja siinä on paikka myös ehkäisevällä päihdetyöllä. EPT-ryhmää kaavaillaan terveyden edistämisen puolelle, ei sote -alueelle. Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen keinoja; aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin -toimintamalli, NA-vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen, tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti. Tavoite 8 Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot. Tämä tavoite on eri tavoin ilmaistuna mukana kaikissa kehittämisosioissa. Seuraavassa muutamia näkökulmia ja poimintoja kehittämisosioiden suunnitelmista: Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin koulupoissaoloihin. Sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen yhteistyön ja menetelmien osaamista mm. koulutuksen (case -työskentelyn) avulla. Sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio painottuu enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi. Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm. toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat mukana eri hallintokunnat. Salossa on yhteistyötä kehitetty koulujen matalan kynnyksen palveluissa. Yhdellä koululla on pilotoitu psykiatrian sairaanhoitajan työskentelyä viikoittain ja avopediatri osallistuu mm.

14 (23) oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin. Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös syytä määritellä, mitä verkostomaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri yhteyksissä. 6 Kehittämisosiot omien toteuttamissuunnitelmiensa valossa Vertaisarviointikeskusteluista arvioiva osion työntekijät laativat muistion, joka toimitettiin arvioitavan kehittämisosion työntekijöille. Oman kehittämisosion muistiosta kukin voi tarkistaa, mitä keskustelua oma kehittämisosio on saanut aikaan, mitä on hämmästelty, mikä on tehnyt vaikutuksen ja mitä kehittämisvinkkejä on saatu arvioijalta. Tässä raportissa ei käydä yksityiskohtaisesti kehittämisosioittain saatua palautetta läpi. Sen voi kukin kehittämisosio tarkistaa muistiosta ja hyödyntää kehittämistyössään. Vertaisarviointikeskusteluja ohjasivat etukäteiskysymykset. Alla on koottu vertaisarviointikeskusteluista ja niistä tehdyistä muistioista tulokset kunkin kysymyksen alle. Mitä koko hankkeen tavoitteita kehittämisosionne tavoitteet edistävät? Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa? Mitkä ovat keinot mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi? Mitä tuloksia on jo nähtävissä? Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin? Miten tulokset ovat todennettavissa? Vertaisarviointikysymykset 1-5 ja 7. Kunnat ja kuntayhtymät ovat lähteneet Pois syrjästä -hankkeeseen harkitusti ja paneutuneet tavoitteiden miettimiseen huolella ja todellisista tarpeista lähtien. Kehittämistyö voi kuitenkin olla ajateltua haasteellisempaa monestakin syystä. Esimerkiksi muutosvastarinnan voimakkuutta voi olla vaikea arvioida etukäteen. Työyhteisöissä on meneillään monenlaisia muutoksia, mikä saattaa jättää hanketyölle vähemmän aikaa kuin oli suunniteltu. Työyhteisöt kohtaavat myös tilanteita, joihin tulee reagoida välittömästi, jolloin hanke jää hetkittäin vähemmälle huomiolle. Hankesuunnitelma on asiakirja, johon rahoituspäätös perustuu ja se on siinä mielessä sitova. Hankesuunnitelman pohjalta on kuitenkin hyödyllistä tehdä toteuttamissuunnitelma (tässä hankkeessa toimintasuunnitelma). Tähän suunnitelmaan voidaan tehdä sellaisia rajauksia ja tarkennuksia, jotka eivät vaikuta rahoituksen myöntämisen perusteisiin, mutta konkretisoivat hankkeen toteuttamista ja aikatauluttavat kehittämistoimet. Suuremmat muutokset on hyväksytettävä hankkeessa määrätyn protokollan mukaisesti esimerkiksi ohjausryhmässä, hankehallinnossa ja rahoittajan edustajalla. Seuraavat kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet näyttävät vertaisarvioinnin perusteella olevan toteutumassa ja niissä voidaan nähdä merkkejä ensimmäisistä tuloksista.

15 (23) Rauman kehittämisosio Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio on vakiinnutettu. On perustettu monialainen päihdetyöryhmä, joka sijoittuu terveyden edistämisen puolelle, ei siis sote-alueelle. Monialainen koulupoissaolomalli on kehitetty ja sitä on pilotoitu Uotilanrinteen koulussa. Malli on tarkoitus levittää muihin kouluihin. Vanhempien kasvatustehtävän tukemiseksi on toteutettu Kasvamme yhdessä -ilta ja tavoitteena on toteuttaa toinenkin. Kannabismyönteisiin asenteisiin on kyetty vaikuttamaan koulutustilaisuuksilla ja asenteet ovat realisoituneet nuorilla, vanhemmilla ja ammattilaisilla. Hallintorajat ylittävä yhteistyö on vahvistunut. Ehkäisevän päihdetyön vuosikello on otettu käyttöön ja kirjattu koulun työsuunnitelmaan. Nuoren päihteidenkäyttäjän palvelupolku on kuvattu. Omin jaloin -toiminta on vakiinnutettu. Nuorisopalveluissa on koordinaatiovastuu uusien työntekijöiden kouluttamisessa toimintaan. Salon kehittämisosio Matalan kynnyksen toimintamallissa on pilotoitu psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottoa yhdellä koululla, jonka jälkeen matalan kynnyksen palvelun kehittämistä on jatkettu avopediatrin toiminnan kautta. Toimintamallissa pyritään puuttumaan varhaisessa vaiheessa nuorten ongelmiin, jotta vältyttäisiin tarpeettomalta ohjaamiselta mm. psykiatriseen hoitoon. Lapset puheeksi ja Ihmeelliset vuodet -menetelmiä on juurrutettu. Ihmeelliset vuodet -menetelmän osalta koordinaatiovastuu on kasvatus- ja perheneuvolalla. Laajojen terveystarkastusten tuloksia pyritään hyödyntämään ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisemiseksi. Tulosten hyödyntämisen keinona on yhtenäinen rakenteellinen kirjaaminen, jolla pyritään aiempaa varhaisempaan tunnistamiseen ja tilanteisiin puuttumiseen. Kouluterveydenhoitajille on perustettu tutor-ryhmät, joissa pyritään paneutumaan haastaviin tapauksiin. Säkylän kehittämisosio Tavoitteena on perheiden kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien kehittäminen. Tähän tavoitteeseen liittyen on toteutettu LP -menetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto, järjestetty toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja, aloitettu tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta, aloitettu tukimummi ja -vaaritoiminta, aloitettu Ihmeelliset vuodet - ryhmien toiminta, toteutettu lapsiperheiden kansalaisraati ja toteutettu Birgit Vuori-Metsämäen koulutus lasten ja nuorten arjen tukemisesta.

16 (23) Toisena tavoitteena on verkostomaisen yhteistyön kehittäminen. Tähän tavoitteeseen liittyen on toteutettu LP -menetelmän koulutus ja laajempi käyttöönotto, järjestetty toiminnallisia Selviytymispeli -vanhempainiltoja ja aloitettu Ihmeelliset vuodet -ryhmien toiminta. Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Lasten ja nuorten perheiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä ja omassa asiassaan on edistetty perustamalla vauva-, eskari- ja vanhempainkahviloita, järjestämällä toiminnallisia vanhempainiltoja ja nuorten elämänhallintaryhmiä. Verkostomainen yhteistyö on samalla vahvistunut. Asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisten välillä on voitu kehittää mainituissa kahviloissa ja vanhempainiltoja ja nuorten elämänhallintaryhmiä järjestämällä. Palvelutarpeen arviointia ja avuntarpeen varhaista tunnistamista on kehitetty eskarikahviloiden alkukartoituksin ja kuntakäynnein. Moniammatillista, hallintokunta- ja organisaatiorajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä on kehitetty kuntakäynnein, verkostotyön koulutuksella ja perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistamisella sekä hankkeen aloittamilla ryhmämuotoisilla toiminnoilla. Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen kehittämisosio Ensimmäiset kummit on koulutettu ja he ovat aloittamassa kummityöskentelyn. LP-menetelmän käyttö pilottiosastoilla on jo systemaattista. LP-kouluttajia on valmistunut 22 ja LP-osaajia on koulutettu Satakunnassa toistasataa. Satakummi -verkosto ja LP-kouluttajaverkosto tapaavat säännöllisesti. Kuntien ja erikoissairaanhoidon monialaiset yhteistyötapaamiset ovat säännöllisiä. Miten tulokset tukevat sote-integraatiota? Vertaisarviointikysymys 6. Monialaisten työmuotojen muodostuminen on lisännyt aitoa vuoropuhelua organisaatiorajojen yli. Hallintokuntia on tuettu muodostamaan yhteisiä foorumeja asiakkaiden tueksi. Salossa lasten ja nuorten palvelut sekä VSSHP ovat valmistelleet kiinteässä yhteistyössä alueellista toimintamallia. Pilotoinnissa oleva avopediatri-toiminta on yksi esimerkki tästä. Integraation myötä asiakkaan tulisi saada palvelut sujuvana hoito- tai palveluketjuna. LP-menetelmän kouluttaminen ja Selviytymispeli-vanhempainillat tukevat ja lisäävät verkostomaista yhteistyötä kunnassa. Mitä odottamatonta on ilmaantunut? Vertaisarviointikysymys 8. Tällä kysymyksellä halutaan kannustaa hanketyössä mukana olevia havainnoimaan ja myös dokumentoimaan toimintaympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Heikotkin signaalit voivat olla merkityksellisiä ennakoinnin kannalta.

17 (23) Rauman osiossa oli yllättänyt monialaisen yhteistyön tarve ja sen vahvistuminen kehittämisosion aikana. Päihdeklinikan ja Rauman mielenterveysseuran jalkautuminen peruskouluun (Nanun koulu) EPT-vuosikellon myötä. Idea syntyi hankkeen myötävaikutuksella. Odottamatonta oli kannabiksen hyväksyvä asenne, myös työntekijöillä. Salon kehittämisosio pääsi alkamaan vasta kesällä 2014 ja projektityöntekijä sanoutui irti hankkeen puolivälissä. Matalan kynnyksen palvelua kehitetään uudelta pohjalta Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin syksyllä 2015 aloittaman avopediatri -toiminnan kanssa yhteistyössä. Hankkeen on täytynyt ketterästi muuntautua Salon kaupungin ja sairaanhoitopiirin organisaatiomuutosten mukana. Säkylässä yllätti vähäinen innostus koulutustilaisuuteen lasten ja nuorten arjen tukemisessa. Satakunnan sairaanhoitopiirin Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosiossa on odottamatonta ollut hallintokuntien välisen yhteistyön lisääntyminen ja kiinnostus eskarikahvila -toimintaan. SATSHP:n ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy kehittämisosiossa odottamatonta oli suunnittelematta syntynyt koululaisten julistekampanja ja Satakummi pienryhmätoiminta. Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä? Vertaisarviointikysymys 9. Kehittämistyötä auttaneet tekijät Selkeät tavoitteet ja toimenpiteet ovat auttaneet onnistumisessa Sitoutunut isku- ja tukiryhmä Projektityöntekijän ja yhteyshenkilöön tiivis yhteistyö on edistänyt etenemistä Ehkäisevän päihdetyölain uudistuminen 1.12.2015 tuki EPT-koordinointia Projektityöntekijän pysyvyys, innostuneisuus ja kentällä tunnettuus on auttanut Projektipäällikkö on auttanut tavoitteiden kirkastamisessa Salon kaupungin sitoutuminen LP- ja Ihmeelliset Vuodet -menetelmien käyttöönottoon Esimiesten myönteinen suhtautuminen toiminnan kehittämiseen Työntekijöiden motivaatio Keskustelun avaus on ollut helppoa eri hallintokuntien toimijoiden kanssa MLL:n Säkylän paikallisyhdistys on lähtenyt viemään tukimummi ja -vaaritoimintaa eteenpäin Tukiryhmässä osallistujia kaikista hallintokunnista ja osanotto kokouksiin on ollut hyvä Entisen projektityöntekijän tuki ja apu, kuten myös projektipäällikön Selkeä toimintamallin ohjeistus Toimintamallin käytöstä innostuneet työntekijät Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntapalaverit Valittu menetelmä on tutkittu ja näyttöön perustuva.

18 (23) Kehittämistyön haasteet Kaupungin taloustilanteen romahdus tuli juuri kehittämisosion kiivaimpaan aikaan. Työntekijät ovat kuormittuneempia, keskittyvät perustehtäväänsä ja kehittämisosion tavoitteille ei ollut enää niin hyvää tahtotilaa Muutosvastarinta Kaupungin taloudellinen tilanne ja organisaation jatkuva muutos rasittivat työntekijöiden jaksamista ja aiheuttivat epävarmuutta ja vähensivät motivaatiota osallistua uudistuksiin ja kehittämiseen. Koulujen opettajat eivät ole saaneet kasattua suunnitteluryhmää LP-menetelmän käyttöönottamiseksi. Kuntien yhdistyminen ja viime syksyn lomautusuhka ovat vaikeuttaneet kehittämistyötä. Työvoiman vaihtuvuus Toimintamallien toteuttaminen iltaisin Pinttyneet asenteet psykiatrialla Olisi tarvittu toinen LP-kouluttaja. Mitä apua arviointitiedon keräämisestä on ollut kehittämistoiminnassa (hankepäiväkirjat, asiakaspalautteet ym.). Vertaisarviointikysymys 10. Antavat suuntaa kehittämistyölle ja pitävät fokuksen tavoitteissa ja toimenpiteissä Arviointi- ja palautetiedon avulla koko perheen auttamisen merkitys on tullut esille, on kyse sitten koulupoissaoloista tai päihteistä Aikataulutus pysyy realistisena Auttaa työnhallinnassa Yhteistyö vertaisten kanssa Vanhempainiltojen osalta palautteet ovat olleet hyvin tarpeellisia. Käy ilmi, mitä aiheita pidetään tarpeellisina Asiakaspalautteiden pohjalta on pystytty toteuttamaan toimintoja asiakaslähtöisesti Hankepäiväkirjoista ei ole apua ollut, koska ne ovat julkisia, eikä niihin voi laittaa kaikkea tarvittavaa tietoa.

19 (23) Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön? Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön? Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön? Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa? Vertaisarviointikysymykset 11 15. Juurtumassa olevia kehittämistyön tuloksia ovat: EPT-koordinaatio, ehkäisymalli luvattomiin koulupoissaoloihin Ihmeelliset vuodet -ryhmä aloittaa 10.2.16 ja toiminnan raamit on sovittu Matalan kynnyksen mallissa avopediatri tekee työtä pilottikoulujen kanssa Terveydenhoitajien tutor-ryhmät LP-menetelmä on saatu juurtumaan Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmätoiminta Selviytymispeli -vanhempainillat Ihmeelliset vuodet -ryhmät Eskarikahvila Nuorten elämänhallintaryhmä Toiminnalliset vanhempainillat Satakummi-toiminnan jatkamiselle on löytynyt halukkaita tahoja Vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukeminen on systemaattista pilottiosastoilla Sairaanhoitopiiri jatkaa LP-työryhmätyöskentelyä Monissa kunnissa LP on juurtumassa ainakin osaan palveluja. Miten kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan? Tukiryhmässä on tehty suunnitelmat ja tavoitteet Tyttöjen ryhmiin on saatu vakituiset vetäjät ja rahoitus on hankkeen jälkeen luvattu perusturvasta Toiminnalliset vanhempainillat on sisällytetty koulun lukuvuosisuunnitelmaan Ihmeelliset vuodet -ryhmille on kahden työntekijän työsopimukseen varattu aikaa ryhmien suunnittelua ja järjestämistä varten Kunnassa on ymmärretty toimintamallin hyöty Hyvin kootut ja toimivat työryhmät Henkilökohtaiset kontaktit ja tapaamiset ovat erittäin tärkeässä roolissa. Juurtumista edistäneet tekijät Juurruttamissuunnitelman mukainen toiminta

20 (23) Päättäjien yhteisymmärrys siitä, että lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointiin on tärkeää panostaa Uusi sosiaalihuoltolaki Kunnassa on löytynyt innokkaat työntekijät toimimaan vetäjinä ja osallistumaan toimintaan Tukiryhmässä on jäseniä kaikista hallintokunnista, joten kokouksissa on helppo tehdä pitäviäkin sopimuksia Toimintamallin hyvä ja perusteltu esittely toimijoille kunnissa Motivointi ja innostaminen sekä mukanaolo toiminnan suunnittelussa sekä käynnistämisessä Yhteistyön lisääntymien kunnan eri hallintokuntien välillä Yhtenäinen ja toimiva tapa ylitöiden korvaamisessa Asiaan vihkiytynyt työntekijä, joka uskoo ja näkee toimintamallin hyödyt ja ylläpitää sen käyttöä Asiakaspalaute on ollut erinomaista. Juurtumista estäneet tekijät Ajan puute Kaupungin henkilöstön ja organisaation muutokset LP-menetelmä ei ole saanut innokasta kannatusta opettajilta eikä varhaiskasvatuksesta Kuntien yhdistyminen ja lomautusuhka ovat vähentäneet työntekijöiden motivaatiota Työntekijöiden liikkuvuus Oman työn muuttaminen on vaikeaa Osa malleista vaatii iltatyötä Vastuuhenkilön puuttuminen Kiire omassa työssä Juurtumisen edellytyksiä voidaan parantaa arviointikeskustelujen mukaan: Tarvitaan entistä vahvempaa avainhenkilöiden sitoutumista kehittämisosion tulosten juurruttamiseen, jotta saadaan lopullisia poliittishallinnollisia päätöksiä toimintatapojen vakiinnuttamiseksi Lisää julkisuutta Selkeä suunnitelma ja aikataulu jokaiselle toimenpiteelle olemassa olevien työntekijöiden tehtäviin Edetään sovittujen suunnitelmien mukaisesti Toimintamallin hyötyjen näkeminen esimiestasolla Työntekijän innostuminen toimintamallin käytöstä sekä usko siitä saatuihin hyötyihin Nimetään vastuuhenkilöt toimintojen jatkamiseksi

21 (23) Projektipäällikkö voisi tehdä tiedotustyötä ja yhteistyötä lautakuntiin ja valtuustoihin päin. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat sisällytetty seuraavaan talousarvioon? Vertaisarviointikysymys 16. Pilotoiduista hyvistä toimintamalleista laaditaan lista ja esitykset vakiinnuttamisesta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma päivitetään Salon kaupunki on sitoutunut LP- ja Ihmeelliset vuodet -menetelmiin Terveyskeskuksessa on tehty päätös tehostaa laajoista terveystarkastuksista saatavaa hyötyä kehittämällä yhtenäistä kirjaamista ja laajojen terveystarkastusten sisältöä Vuoden 2017 budjetissa tullaan huomioimaan juurrutettavat asiat ja niistä aiheutuvat kustannukset Eskarikahvila tulee Kankaanpäähän ja Eurajoelle Nuorten elämänhallintaryhmä tulee Huittisiin LP on useissa kunnissa päätetty ottaa kunnan toiminnaksi. 7 Huomioita Tämän luvun huomiot ovat vertaisarviointikeskusteluihin osallistuneiden Pikassoksen työntekijöiden Heli Toroskan ja Matti Mäkelän omia. Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa mukaisesti. Työntekijöillä on vahvaa osaamista osioiden kehittämissisällöissä. Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet todellisesta tarpeesta, mikä vahvistaa kehittämisen asemaa organisaatiossa. Hanke- ja projektityön logiikka on kehittämisosioilla parantunut, mutta siinä on vielä kehitettävää. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös helpottaa työntekijän työtä. Suunnitelmassa tulee olla mahdollisimman selkeästi ilmaistu tavoite eli toivottu asiaintila, johon pyritään. Sen lisäksi tulee luetella ne toimenpiteet eli keinot, jotka suorittamalla tavoite halutaan saavuttaa. On mietittävä, mitä konkreettisia tuotoksia syntyy ja mitä tuloksia saadaan aikaan, kun tavoitteet toimenpiteiden myötä saavutetaan. Kaiken aikaa on hyvä itse arvioida, onko se, mitä tehdään, linjassa sen kanssa, mitä pitää tehdä. Lisäksi on mietittävä,

22 (23) miten erityisesti hyödyt ja vaikutukset saadaan konkreettisesti näkyviin. Asiakkaiden kokemusta kannattaa myös rohkeasti kysyä. Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Esimies luo edellytyksiä tulosten juurtumiselle ja tukee henkilöstön jaksamista. Tukiryhmien toiminta voi edistää parhaimmillaan kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista. Tukiryhmä voi vielä hankkeen loppuessa osallistua tulosten juurruttamiseen. Osallisuus on huomioitu ohuesti kehittämisosioiden työssä. Kehittämistyötä on tehty perinteisesti ammattilaiselta asiakkaalle. Kehittämistyötä olisi mahdollista tehdä enemmän yhdessä palvelun käyttäjien kanssa. Kehittämistyön tuloksia voisi vielä hankkeen loppuessakin arvioida asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä. Hankkeessa on kehittämisosioilla yhteisiä tavoitteita, joita olisi hyvä miettiä yhdessä ja luoda yhteneväisiä ratkaisuja. Kunta- ja kuntayhtymäkohtaisesta kehittämisestä on hankkeessa selvästi nyt alettu kiinnittämään huomiota yhteiseen kehittämiseen. Kehittämisosioissa painottuu menetelmien käyttöönotto. Kehittämisen painopisteen tulisi olla enemmän tavoiteltavissa muutoksissa, jolloin menetelmät olisivat muutoksen saavuttamisen keinoja ja myös muille mahdollisille keinoille olisi enemmän tilaa. Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on tarpeen. Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat esimerkiksi yhdessä suunnitella ja kokeilla erilaisia työtapoja, joilla koulutuksessa saatu tieto sisäistetään ja se muokkautuu osaksi uutta tavoitteiden mukaista toimintakulttuuria. Koulutuksen vaihtoehtona voisivat olla esimerkiksi työpajatyöskentely, jossa henkilökunta yhdessä oppii, kokeilee ja vaihtaa kokemuksia uusista työtavoista. Koulutusten tietosisällön ja menetelmien lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin rakenteisiin tieto ja osaaminen liittyvät. Arvioinnin toteutuksessa on vielä oppimista. Arvioijan roolia ei ole kehittämisosioissa kaikilta osin sisäistetty. Vertaisarviointikeskusteluissa haluttiin olla mukavia ja kannustavia, ei ratkaisuja kyseenalaistavia kriittisiä ystäviä. Kysymyksiä tyydyttiin lukemaan

23 (23) mekaanisesti lomakkeesta, vaikka olisi ollut tilaisuus enemmän tehdä pohdittuja arvioita ja kysymyksiä. Arviointi on aina osa kehittämistä ja siihen on tulevissa hankkeissa kiinnitettävä huomiota alusta asti. Pikassoksen arviointien vetäjien itsekritiikkiä: Myös nyt toisella vertaisarviointikerralla olisi pitänyt panostaa enemmän arviointikeskusteluihin valmistautumiseen ja ohjeistukseen. Oletuksena oli, että toisella kerralla perusasiat olisivat jo hallussa, mutta ihan näin se ei mennyt ja jonkin verran oli myös uusia hanketyöntekijöitä, jotka eivät olleet osallistuneet ensimmäiseen arviointiin.