Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, Pori.

Transkriptio

1 1(8) POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika klo Paikka Satakunnan keskussairaala, tila B1 koulutusluokka. Os. Sairaalantie 3, Pori. Jäsenet ja (varajäsenet) Haavisto Ermo, johtajaylilääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Mattila Sanna, erikoislääkäri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja (Puolakka Kristiina, ylihoitaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri) Ylikoski Johanna, lastensuojelutyön päällikkö, Rauma (Hämäläinen Anja, nuorisotyön päällikkö, Rauma) Päivärinne, Marita, terveyden edistämisen koordinaattori, Salo (Purhonen Eeva, vj. sosiaalipalveluiden päällikkö, Salo) Mäkipää Kalevi, perusturvajohtaja, Säkylä (Kankaanranta Kari, hallintosuunnittelija, Säkylä) Hietanen-Peltola Marke, ylilääkäri, THL Pelkonen Marjaana, neuvotteleva virkamies, STM Junno Seija, erityissuunnittelija, Pikassos Oy (Häyhtiö Tapio, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Liljeqvist Elina, Omaiset mielenterveystyön tukena ry, FinFami Satakunta ry Kemppainen Tia, toiminnanjohtaja, Mannerheimin lastensuojeluliitto von Schantz Marjale, TtT T&K päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu (Ovaska Esko, TKl päällikkö, Turun ammattikorkeakoulu) Vaininen Satu, YTT tiimivastaava, Satakunnan ammattikorkeakoulu Pakarinen Mikko, Turun kaupunki Kuoppala Tarja, kokemusasiantuntija Seppälä Johanna, kokemusasiantuntija Niemi Mari, hanketoiminnan päällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, poistui noin klo Harjula Kirsi, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri, sihteeri Kyhä Henna, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri, projektipäällikkö Kutsuttuna Toroska Heli, suunnittelija, Pikassos Raikisto Kaisu-Leena, johtava sosiaalityöntekijä, Satakunnan sairaanhoitopiiri, poistui klo Vaula Eija, vastuualuejohtaja ensihoidon ja päivystyksen vastuualue, Satakunnan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

2 2(8) PÖYTÄKIRJA 1/ Avaus ja kokouksen päätösvaltaisuus Varapuheenjohtaja Eija Vaula : Kokoukseen ovat oikeutettuja osallistumaan ohjausryhmään nimetyt varsinaiset jäsenet että varajäsenet, projektipäällikkö ja -sihteeri sekä erikseen kutsutut asiantuntijat. Puheenjohtaja Ermo Haavisto on kutsunut kokouksen varapuheenjohtajaksi Eija Vaulan. Ehdotus: Todetaan läsnäolijat ja kokouksen päätösvaltaisuus. Päätös: Hyväksytään ehdotuksen mukaisesti. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Ohjausryhmän edellisen kokouksen asiakirjat ovat luettavissa hankkeen kotisivulta: Ehdotus: Ohjausryhmä hyväksyy Pois syrjästä hankkeen edellisen kokouksen pöytäkirjan liitteineen. Päätös: Hyväksytään ehdotuksen mukaisesti. 3 Pois syrjästä hankkeen arviointi Esityslistan liitteet: 1. Vertaisarvioinnin yhteenveto 2. Ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma Projektipäällikkö Henna Kyhä : Pois syrjästä hankkeen arviointisuunnitelmassa todetaan, että hankkeen arvioinnin tarkoituksena on tukea alueellisten kehittämisosioiden sekä hankehallinnon työtä antamalla ajantasaista palautetta työn tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen ja toisen toimintavuoden taitteessa (tammi-helmikuu 2015 ) vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan sekä edistää hanketta etenemään kohti tavoitteita. Vertaisarviointi toteutettiin kehittämisosioiden välisinä vertaisarviointikeskusteluina, joissa kehittämisosiot toimivat vuorollaan arvioijan ja arvioitavan roolissa. Vertaisarvioinnin toteutti ulkopuolisena asiantuntijapalveluna Pi- Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

3 3(8) kassos Oy. Vertaisarviointi järjestettiin toisen kerran tammi-helmikuussa Arviointi toteutettiin ensimmäisen kierroksen tavoin, joskin vertaisarviointipareja vaihdettiin toisella kerralla. Toisen vertaisarvioinnin tarkoituksena oli antaa kehittämisosioille työkaluja hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien juurruttamiseen ja hankkeen loppuun viemiseen. Esityslistan liitteenä on vertaisarvioinnin yhteenvetoraportti etukäteen tutustuttavaksi. Suunnittelija Heli Toroska Pikassos Oy:sta esittelee vertaisarvioinnin tulokset kokouksessa. Hankkeen ulkoisesta arvioinnista on tehty hankintapäätös Bureau Veritaksen kanssa. Ulkoisen arvioinnin työsuunnitelma sisältää perehtymisen aineistoon, arviointisuunnitelman laatimisen, haastattelut, näyttöjen keräämisen ja arviointiraportin. Ulkoinen arviointi toteutetaan kevään 2016 aikana. Esityslistan liitteenä on arviointisuunnitelma etukäteen tutustuttavaksi. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua Pois syrjästä -hankkeen arvioinnista ja antaa oman ohjeistuksensa. Päätös: Merkitään tiedoksi Pois syrjästä hankkeen vertaisarvioinnin yhteenvedon ja ulkoisen arvioinnin arviointisuunnitelma. Pikassoksesta suunnittelija Heli Toroska kertoi vertaisarvioinnin toteutuksesta ja tuloksista (liite 1). Käytiin läpi mm. vertaisarvioinnin pääkysymyksiä sekä huomioita vertaisarvioinnista. Raportoinnissa muistettava, että koulutus ja menetelmät eivät ole itse tarkoitus vaan niiden vaikutukset tulee kuvata. Keskustelu: Mari Niemi totesi, että hankkeessa on kehitetyt toimintamallit ovat maakunnallisia. Sata-Sotesuunnitelmassa on huomioitu Kaste-hankkeissa kehitettyjen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen eteenpäin vieminen/juurruttaminen kunnissa. Kärkihankkeet jatkavat Kaste-hankkeiden kehittämistyötä. Ohjausryhmän jäsenet keskustelivat menetelmien ja koulutusten vaikutusten kuvaamisesta. Vaikutukset tulee kirjata loppuraporttiin. Projektipäällikkö Henna Kyhä kertoi hankkeen juurruttamissuunnitelmasta. Kehittämisosiot ovat tehneet eri toimenpiteistä omat juurruttamissuunnitelmat. Kehittämisosioiden juurruttamissuunnitelmat on käsitelty kehittämisosioiden tukiryhmissä. Keskusteltiin juurruttamisesta ja kehittämisosioiden välisestä yhteistyön tärkeydestä. Henna Kyhä totesi kehittämisosioiden välisen yhteistyön lisääntyneen hankkeen loppua kohden. Projektipäällikkö Henna Kyhä kertoi hankkeen ulkoisesta arvioinnista tavoitteista, suunnitelmasta ja aikataulusta (diaesitys liitteenä 2). Ulkoisessa arvioinnissa toteutetaan haastattelut, joihin on valittu haastateltavat koko hankkeen toimijoista. Keskustelu: Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: Sairaalantie 3, PORI Fax:

4 4(8) Keskusteltiin, mistä kaikesta hankkeen arviointi koostuu. Ulkoinen arviointi ei kata koko arviointia. Hankkeessa tehdään itsearviointia, projektisuunnittelijoiden tekemää toimintamallien ja kehitettyjen käytäntöjen arviointia. Lisäksi on toteutettu vertaisarviointi. Loppuraporttiin kootaan näistä tuloksia. Ulkoisessa arvioinnissa haastateltavissa ei ole mukana kokemusasiantuntijoita. Ulkoisen arvioinnin haastattelukysymyksenä on huomioitu osallisuuden toteutuminen. Kokemusasiantuntijoiden kuuleminen on tärkeää. Hankkeen kannattaisi toteuttaa vielä arviointikysely, jossa kuullaan palveluiden käyttäjiä. Kehittämisosioiden hanketyöntekijät keräävät toimintamalleja ja kehitettyjä käytäntöjä arvioidessaan tietoa myös asiakkailta. Pidettiin tärkeänä, että palveluiden käyttäjien kokemuksia kerätään kyselyillä. 4 Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsaus Esityslistan liitteet 3. Tilannekatsaus, projektipäällikkö Henna Kyhä Projektipäällikkö Henna Kyhä Hankkeen kehittämisosioiden toimenpiteet etenevät hankeaikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Esityslistan liitteenä olevaa tilannekatsausta ei lähetetä etukäteen, vaan se esitellään kokouksessa ja liitetään pöytäkirjaan. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä -hankkeen tilannekatsauksen. Päätös: Merkitään tiedoksi Pois syrjästä hankkeen tilannekatsaus. Projektipäällikkö Henna Kyhä esitteli hankkeen tilannekatsauksen (liitteenä 2). Kuultiin hankkeessa kehitetyistä ja/tai juurrutetuista toimintamalleista tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaan osallisuuden ja asiakkaan kohtaamisen vahvistamiseksi on kuultu lapsia, nuoria ja perheitä eri tavoin o Asiakasraadit, kyselyt ja haastattelut kohderyhmään kuuluville sekä kohderyhmä on ollut mukana suunnittelemassa palveluita (mm. eskarikahvilat, elämänhallintaryhmä) o Nuoret ovat olleet suunnittelemassa mm. nuorille suunnattua kyselyä hyvinvointipalveluista ja omista vaikutusmahdollisuuksista palveluiden kehittämisessä Varhaisen avuntarpeen tunnistamisen kehittämiseksi o Satakunnan kunnissa ja erikoissairaanhoidossa järjestetty Lapset puheeksi koulutuksia ja juurrutettu menetelmää o Salossa on kehitetty ja luotu malli kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten tulosten tehokkaammasta hyödyntämisestä yhtenäistämällä terveydenhoitajien kirjaamiskäytäntöjä. Laadittu kirjaamisen ohjeet. Lisäksi kehitetty matalan kynnyksen toimintamallia avopediatrin ja oppilashuollon kanssa yhteistyönä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

5 5(8) o Satakunnassa on kehitetty ja juurrutettu ryhmämuotoisia toimintaa (mm. tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta, vauva-, eskari- ja vanhempainkahvilat ja kotiväenillat sekä nuorten elämänhallintaryhmätoiminta) Kouluongelmien ehkäisemiksi o Raumalla on luotu koulupoissaolojen puuttumisen toimintamalli, joka on pilotointivaiheessa o Satakunnassa järjestetään toiminnallisia vanhempainiltoja Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi ja vakavasti sairaan aikuispotilaan lasten tukemiseksi on kehitetty ja juurrutettu o Lapset puheeksi menetelmää Satakunnan alueella o Satakummitoimintaa vakavasti sairaiden vanhempien lapsille, jonka pilotointi vielä aloittamatta o Satakummitoiminnan koordinaatiovastuun löytäminen on haasteena. Nyt koordinaatiotahoksi kaavailtu Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköä. o Tukimummi ja vaaritoimintaa Säkylässä koordinoi MLL. Toimintaa pyritään laajentavan, kun löydetään lisää vapaaehtoisia koulutettavia. On kehitetty alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota ja pilotoitu ehkäisevän päihdetyön menetelmiä Raumalla Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen on läpileikkaavana tavoitteena kaikessa kehittämistyössä. Hankkeessa on järjestetty o Verkostotyön koulutusta, jossa koulutukseen osallistuneiden kuntien ja erikoissairaanhoidon työntekijöiden sekä hanketyöntekijöiden kanssa yhteistyössä on luotu verkostotyön toimintamalli Satakunnan alueelle o Verkostotyön koulutukseen osallistuneet ovat avainhenkilöitä em. mallin juurruttamisessa omaan kuntaan o Lapset puheeksi -koulutusta o ART ja FamilyTIES koulutusta o Ihmeelliset vuodet koulutusta o Ihmeelliset vuodet -menetelmän käyttöön on koulutettu ryhmänohjaajia Satakunnan kuntiin ja Saloon. Ryhmätoiminta on tarkoitettu käytöshäiriöisten lasten vanhemmille. Hankkeesta on tehty paljon opinnäytetöitä. Opinnäytetöihin voi tutustua mm. hankkeen kotisivujen kautta. Keskustelu: Johanna Seppälä toi esille, että psykiatriset ongelmat koskettavat koko perhettä ja vanhempia tulisi informoida ja tukea kokonaisvaltaisemmin lapsen/nuoren hoidon etenemisestä ja hoitosuunnitelmasta. Koko perheen jaksamisen tukeminen on tärkeää. Verkostomainen työote toisi parannusta em. asiaan. Salossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua. Porin perusturvan alueella (myös Merikarvialla ja Noormarkussa) on toiminut yli 10v nuorten vastaanotto yläkouluissa. Keskusteltiin Satakummitoiminnan koordinaatiosta. Koordinaatio sopisi hyvin järjestölle. Sopiiko Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö koordinaattoriksi, jos asiakkaat eivät kuitenkaan ole lastensuojelun asiakkaita? Pysyykö toiminta silloin merkityksessään ennalta ehkäisevänä? Olisiko perhekeskus sopiva koordinaatiotahoksi? Ohjausryhmä piti tärkeänä, että koordinaatiovastuu löytyy, oli se sitten mikä taho tahansa, jotta toiminta voidaan aloittaa. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

6 6(8) Heli Toroska totesi kokemusasiantuntijan kokemusten kuulemisen arvokkaana hankkeen ohjausryhmän kokouksissa. Asiakkaan kokemusta ei saisi missään tilanteessa torppeerata todeten, ettei meillä voida toimia siten, kuin asiakas toivoo. Se vie pohjan asiakkaan äänen kuulemiselta ja asiakkaan mahdollisuudelta vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Keskustelussa todettiin, ettei kaikkia perheitä saa mukaan ryhmätoimintoihin eikä edes vanhempainiltoihin. Miten autetaan niitä perheitä ongelmissa? Menetelmien vaikuttavuus tulisi saada hankkeen raportoinnissa näkyväksi. Loppuraportointiin esille miten uusien menetelmien käyttöönotto on muuttanut toimintatapoja kunnassa? Miten asiat toimivat paremmin kuin ennen hanketta? Voisiko tässä asiassa kuulla vielä kuntatyöntekijöitä ja/tai kuntalaisia? Seija Junno kertoi Kankaanpäässä järjestetystä tilaisuudesta, johon myös Pois syrjästä hanke osallistui. Pois syrjästä hankkeesta oli kunnista ammattilaisia kertomassa käyttöönotetuista menetelmistä; eskarikahviloista, toiminnallisista vanhempainilloista ja Lapset puheeksi menetelmästä. Ohjausryhmä oli yhtä mieltä siitä, että Pois syrjästä hankkeessa kehitettyjen/juurrutettujan toimintamallien osalta maakunnallinen koordinaatio on tärkeää hankkeen päättymisen jälkeen. Miten tästä huolehditaan? Eija Vaula ehdotti hanketyöntekijöiden jalkautumista Sata-Sote -tilaisuuksiin kertomaan hankkeen tuloksista ja esittelemään toimintamalleja. Heli Toroska piti hankkeessa kehitettyä Satakunnan verkostomaista työmallia hienona saavutuksena. Projektipäällikkö kertoi puheenjohtajan pyynnöstä hankkeen tiedottamisesta. Hankkeessa on sekä ulkoista että sisäistä tiedottamista. Kehittämisosiot tiedottavat itsenäisesti omalla toiminta-alueellaan. Koko hankkeesta julkaistaan uutiskirjettä n. 3-4 krt/vuosi, jossa on laaja jakelu Satakunnan kuntiin ja Saloon sekä muille yhteistyötahoille. Uutiskirjeet lähetetään tiedoksi myös medialle. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiot julkaisevat myös Satakunnan sairaanhoitopiirin sisäisessä henkilöstölehdessä tiedotekirjettä. Pois syrjästä-, Yhteisvoimin kotona- ja PPPR2 hanke julkaisevat hankkeissa kehitetyistä toiminnoista yhteisjulkaisun, joka valmistunee kesän kynnyksellä. 5 Pois syrjästä hankkeen käytäntöjen juurruttaminen Projektipäällikkö Henna Kyhä : Esityslistan liitteet: 4. Juurruttamissuunnitelmataulukko Hankkeessa on erityisesti viimeisen puolen vuoden ajan keskitytty kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien juurruttamiseen. Kehittämisosiot ovat tehneet omat juurruttamissuunitelmansa, joista on koostettu liitteessä oleva yhteenvetotaulukko. Juurtumisessa tärkeää on myös hankkeessa kehitetyistä käytännöistä ja tuloksista viestiminen. Erityisen tärkeää on tämän kehittämistyön hyödyntäminen myös SOTE valmisteluissa. Hankkeen viestintäsuunnitelman mukaan viestinnän keskeisenä tavoitteena ja tehtävänä on tiedottaa hankkeen ja sen kehittämisosioiden etenemisestä sekä hanketoiminnan tuloksista. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti eri kanavien kautta ja käytäntöjä levitetään koko hankkeen ajan. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

7 7(8) Viestintää on tuettu yhteisellä kehittämispäivällä Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa. Lisäksi työn alla on Yhteisvoimin kotona-, PPPR- sekä Pois syrjästä hankkeiden yhteinen asiakaslähtöinen julkaisu hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista ja käytännöistä. Julkaisun tekemisestä tulee opinnäytetyö (SAMK). Esityslistan liitteenä on juurruttamissuunnitelmataulukko etukäteen tutustuttavaksi. Ehdotus: Ohjausryhmä käy keskustelua Pois syrjästä -hankkeen juurruttamisesta, vastuutahoista ja toimenpanosta sekä antaa oman ohjeistuksensa. Päätös: Merkitään tiedoksi Pois syrjästä hankkeen juurruttamissuunnitelmataulukko. Projektipäällikkö Henna Kyhä esitteli hankkeen käytäntöjen juurruttamista (liite 2). Esityksestä esille mm. seuraavaa: Juurruttamisen vastuuhenkilön nimeäminen on tärkeää Juurruttaminen voi vaatia henkilö-, aika ja taloudellista resurssia Juurtuminen vaatii johdon päätöksen menetelmän käyttöönotosta Uusien toimintamallien juurruttaminen vaatii usein toimintatapamuutoksia Juurruttamiseen voi liittyy riskejä Keskustelu: Eija Vaula piti tärkeänä, että Pois syrjästä hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen on tärkeää huomioida Sata-Sote valmistelussa maakunnallisesti. Seija Junno antoi evästyksenä hankkeen loppua ajatellen, että juurruttamisen vastuuhenkilöt kirjataan hankeasiakirjoihin. Heli Toroska ehdotti, voisiko Pois syrjästä hankkeen loppuraportista jakaa tiedoksi Sata-Soten eri valmistelutyöryhmille olennaiset tiedot. Ihmeelliset vuodet menetelmän osalta olisi tärkeää nimetä kuntiin yhteyshenkilöt, joihin voi hankkeen päättymisen jälkeen olla yhteydessä. Johanna Ylikoski antoi hyvää palautetta juurruttamissuunnitelmien tekemisestä. Suunnitelman tekeminen jämäköitti juurruttamisen suunnittelua. Todettiin lisäksi, että kehittämistyö näyttäytyy hankkeen loppua kohden mentäessä systemaattisempana ja kokonaisuus selkeämpänä. Ohjausryhmä oli yhtä mieltä siitä, että Pois syrjästä hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen tulisi huomioida Sata-Sote valmistelussa 6 Muut asiat Projektipäällikkö Henna Kyhä : Hankkeessa järjestetään päätösseminaari Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluista nyt ja tulevaisuudessa sekä levittää ja jakaa Pois syrjästä hankkeessa kehitettyjä tuloksia ja hyviä käytäntöjä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen. Ehdotus: Ohjausryhmä merkitsee tiedoksi Pois syrjästä hankkeen päätösseminaarin Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

8 8(8) Päätös: Merkitään tiedoksi Pois syrjästä hankkeen päätösseminaari Päätösseminaarin ennakkoilmoitus liitteenä 3. Päätösseminaarissa järjestettävään paneelikeskusteltuun osallistuvat päätösseminaariin osallistuvien asiantuntijoiden lisäksi Raumalta Johanna Ylikoski, Salosta Marita Päivärinne, Säkylästä Kalevi Mäkipää Säkylästä, Porista Juha Vasama ja erikoissairaanhoidosta Auli Laakso-Santavirta. 7 Seuraava kokous Projektipäällikkö Henna Kyhä : Seuraavaksi ohjausryhmän kokouksen ajankohdaksi ehdotetaan seuraavia päivämääriä to klo tai ke 5.10 klo Porissa. Päätettiin seuraavaksi kokousajankohdaksi klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Ermo Haavisto Varapuheenjohtaja Eija Vaula sihteeri Kirsi Harjula LIITTEET Liite1 Vertaisarviointi, suunnittelija Heli Toroska Pikassos Oy Liite 2 Pois syrjästä hankkeesta ajankohtaista -diaesitys, projektipäällikkö Henna Kyhä Liite 3 Pois syrjästä hankkeen päätösseminaarin ennakkoilmoitus Jakelu paikalla olleet poissa olleet Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaihde: kirjaamo@satshp.fi Sairaalantie 3, PORI Fax: etunimi.sukunimi@satshp.fi

9 Sosiaalialan sillanrakentaja Pois syrjästä hanke Ohjausryhmä Tiivistelmä vertaisarvioinneista 2016 Heli Toroska

10 Vertaisarvioinnin toteutuksesta Arviointi suoritettiin samalla tavalla kuin edellisellä vertaisarviointikierroksella 2015 Tuottaa hankkeelle tietoa siitä miten on edetty hankkeen tavoitteiden suuntaan Ehdotuksia mitä vielä voisi tehdä

11 Vertaisarvioinnin pääkysymykset 1. Ovatko tavoitteet edelleen realistisia ja perusteltuja? - Kyllä ovat. Hankkeen edetessä nousee sote-keskustelun myötä yhä voimakkaammin maakuntatasoisen kehittämisen tarve. Hankkeen kaikki tavoitteet eivät yhteisiä kaikille kehittämisosioille. Kehittämisosion tavoite-hankkeen tavoite. 2. Ovatko toimenpiteet sellaisia, että tavoitteet voidaan niiden avulla saavuttaa? - Kyllä ja ei. Toteutus tapahtuu kuntatasolla kun tarve yhä enemmän maakuntatason kehittämiselle. Kaikilta osin tavoitteiden, tulosten, vaikutusten ja toimenpiteiden yhteys ei selkeä, mutta on huomattavasti selkeämpi kuin hankkeen alussa.

12 Vertaisarvioinnin pääkysymykset 3. Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioissa odotetaan syntyvän sovittuja toimenpiteitä toteuttamalla? - Tuotoksia ja tuloksia kehittämisosioittain on raportissa kpl 6. Paikoin epäselvyyttä siitä mikä on tuotos ja tulos ja mikä on toimenpide. Mm onko koulutuksen järjestäminen tavoite, tulos vai keino tavoitteeseen pääsemiseksi. - Tulosten konkretisoimisen vaikeus! 4. Mitä vaikutuksia odotetaan ilmenevän kun tavoitteet sovituilla toimenpiteillä on saavutettu? - Sokean uskon sijaan loogisen ketjun rakentaminen : tavoitetoimenpide- tuotos-tulos-vaikutus. Myös silloin logiikka ymmärrettävä kun kyse näyttöön perustuvasta menetelmästä. Tässä on huomattavasti edistytty hankkeen kuluessa määrätietoisen harjoittelun kautta.

13 Huomioita vertaisarvioinnista ( kpl 7) Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin omien tavoitteidensa mukaisesti Hanke- ja kehittämistyön logiikka on parantunut ja siihen on kiinnitetty huomiota Aiemmin pulmallisena koettu osallisuus on nyt mukana. Osallisuuden eri tasot tosin voisivat olla ehkä paremmin huomioituna. Nyt huomioitu melko hyvin lapsen ja perheen osallisuus omassa asiassaan. Sen sijaan osallisuus palvelujärjestelmän suunnittelussa vielä hieman taka-alalla. Hankekehittämisen organisointiin on hyvä kiinnittää huomiota heti alussa. Esimiesten ja tukiryhmien rooli on tärkeä. Rekrytointi, tuki, juurtumismaaperän muokkaus.. Hankesuunnitelman avaaminen ja konkretisoiminen on hyvä tehdä heti alussa ja huolella. Tavoitteiden merkitys! Menetelmien ja koulutuksen osuus ja merkitys avataan suhteessa tavoitteisiin. Arviointi ja dokumentointi osa kehittämistoimintaa, erityisesti hankekehittämistä Laajempaa osaamisen jakamista ja yhteistä kehittämistä Kehittäminen ennen ja jälkeen soten, olemmeko välitilassa?

14 Muita Helin ja Matin huomioita Projektipäälliköiden vaihdoksista on toivuttu. Hankkeen työskentelytapa on jämäköitynyt ja kehittämispäivissä käydään läpi esim. juurruttamisen kysymyksiä. Miten kehittämisosioiden hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja tullaan testaamaan muualla ja saamaan laajempaa pohjaa kehittämistyön kantavuudelle? Suunnitelmissa on ollut kehittämisosioiden välinen yhteistyö. Miten varaudutaan mallien ja käytäntöjen elossa pysymiseen kunnes niille on kysyntää uudella sote-alueella? Kenen /minkä kunnan käytännöt ovat sote-alueen käytäntöjä?

15

16 POIS SYRJÄSTÄ hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ohjausryhmä Henna Kyhä, Projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri

17 Pois syrjästä hankkeen arviointi

18 Pois syrjästä hankkeen vertaisarviointi Hankkeessa toteutettiin ensimmäisen toimintakauden aikana vertaisarviointi osana hankkeen arviointia. Tammi-helmikuussa 2016 toteutettiin toinen vertaisarviointikierros. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa kehittämisosioita tarkistamaan omia prosessejaan ja edistämään hanketta etenemään kohti tavoitteita. Vertaisarviointien koordinointi ja yhteenvetoraportointi hankittiin Pikassokselta.

19 Ulkoisen arvioinnin tavoitteet Ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida Pois syrjästä hankkeen tavoitteiden toteutumista ja löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten lapset, nuoret ja perheet on otettu mukaan kehittämistyöhön ja miten kohderyhmän osallistaminen on vaikuttanut kehittämistoimenpiteisiin? 2) Minkälaisia muutoksia kehittämistoimenpiteillä on saatu aikaan kohderyhmän palveluissa? 3) Miten hankkeessa kehitetyt tai käyttöön otetut menetelmät ovat muuttaneet verkostomaista yhteistyötä ja dialogin toteutumista eri ammattiryhmien välillä?

20 Pois syrjästä hankkeen ulkoisen arvioinnin otanta ja menettely Pois syrjästä hankkeessa mukana olevien toimijoiden arviointi perustuu hankkeen arvioitsijalle toimittamaan yksikkölistaan, josta satunnaisotannalla arvioitsija valitsee arvioitavat kohteet. Otanta kohdistuu koko hankealueeseen Satakuntaan ja Saloon. Tarkoituksena saada mahdollisimman kattava kuva kehittämistyön tuloksista. Haastattelutilaisuudet suunnitellaan teema-alueittain, mikä mahdollistaa ryhmähaastattelut ja näin ollen suuremman otannan. Sekä ryhmä- että yksilöhaastatteluja Yhteensä haastatteluiden tekemiseen varattu neljä henkilötyöpäivää. Arvioinnista laaditaan kirjallinen raportti ja se toimitetaan tilaajalle.

21 Pois syrjästä hankkeen ulkoisen arvioinnin suunnitelma ja aikataulu MAANANTAI , Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen, SATSHP Ryhmähaastattelu sis. 9 haastateltavaa + 3 yksilöhaastattelua TORSTAI , Säkylän ja Rauman kehittämisosiot Rauman kehittämisosio: ryhmähaastattelu sis. 8 haastateltavaa Säkylän kehittämisosio: 3 yksilöhaastattelua PERJANTAI , Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen, SATSHP Ryhmähaastattelu sis. 8 haastateltavaa + 3 yksilöhaastattelua MAANANTAI , Salon kehittämisosio Sisältää 5 yksilöhaastattelua > Lähetetty kutsu kaikille haastateltaville

22 Pois syrjästä hankkeen tilannekatsaus

23 Hankkeen taloudesta 3. ja viimeinen maksatushakemus tehdään ajalta Myönnetty valtionavustus yht eur. Käytetty valtionavustus yht ,86 eur. (n. 41 % myönnetystä). Hankkeelta tulee jäämään myönnettyä valtionavustusta käyttämättä. Kehittämisosioille tarjottu mahdollisuutta lisärahoitukseen käyttämättä jäävästä valtionosuudesta -> Säkylän kehittämisosion käyttöön lisää rahoitusta

24 Kevään toimintasuunnitelmat ja juurruttamissuunnitelmat Kehittämisosioiden kevään 2016 toimintasuunnitelmat laadittu. Toimintasuunnitelmat toimitettu ohjausryhmän jäsenille tiedoksi edellisen kokouksen pöytäkirjan yhteydessä. Kevään 2016 toimintasuunnitelmien keskiössä toimintojen pilotoinnit, arvioinnit ja juurruttamisasiat. Lisäksi kehittämisosiot ovat laatineet juurruttamissuunnitelmat toimenpiteittäin. Kevään toimintasuunnitelmat ja juurruttamissuunnitelmat löytyvät hankkeen sivuilta.

25 Hankkeen kehittämispäivät Hankkeen kehittämispäiviä ollut seuraavasti: : Toimintamallien juurruttaminen : Mallintaminen ja prosessien kuvaaminen : Hankeviestintä ja yhteisjulkaisu (yhteinen kehittämispäivä Yhteisvoimin kotona- ja PPPR -hankkeen kanssa) : Vertaisarvioinnin tulokset, loppuseminaari Lisäksi ollut hankkeen yhteinen Innokyläpäivä

26 Hankkeen tavoitteet 1. Vahvistetaan asiakkaan osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja kehitetään asiakkaan kohtaamista 2. Kehitetään varhaisen avuntarpeen tunnistamista 3. Ehkäistään erilaisia kouluongelmia 4. Kehitetään menetelmiä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi 5. Otetaan käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia 6. Koordinoidaan ehkäisevää päihdetyötä 7. Kehitetään verkostomaista yhteistyötä

27 Asiakkaan osallisuuden ja asiakkaan kohtaamisen vahvistaminen Kuultu lapsia, nuoria ja perheitä eri tavoin: Asiakasraadit Vanhemmille raati lapsiperheiden palveluista (tulossa) Raati lapsen huomioimisesta vanhemman sairastaessa Nuorille ja vanhemmille raati ehkäisevästä päihdetyöstä Kyselyt ja haastattelut kohderyhmälle Myös nuoret ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa aineiston keruuta Kohderyhmä mukana suunnittelemassa palveluita, asiakaspalautteet Esim. ryhmämuotoiset toiminnot Kokemusasiantuntijat tukiryhmissä ja ohjausryhmässä Kehitetty ja juurrutettu palveluja, toimintamalleja ja menetelmiä, jotka mahdollistavat kohderyhmän osallisuuden ja, jotka edistävät asiakkaan kohtaamista ja kohderyhmän yhdessäoloa. Asiakkaan kohtaaminen: koulutukset, kuten ART, Ihmeelliset vuodet, Lapset puheeksi jne.

28 Varhaisen avuntarpeen tunnistamisen kehittäminen Lapset puheeksi menetelmä keinona ehkäistä ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle Konkreettinen työkalu lasten huomioimisessa niin erikoissairaanhoidossa kuin kuntien palveluissa Menetelmän avulla mahdollista tunnistaa perheiden avuntarve entistä varhemmin Menetelmän juurruttaminen jatkuu kunnissa ja erikoissairaanhoidossa

29 Varhaisen avuntarpeen tunnistamisen kehittäminen : Lapset puheeksi Satakunnassa ja Salossa PoSan alueella alkavat syksyllä Lapset puheeksi koulutukset Lisäksi erikoissairaanhoidossa koulutettu henkilökuntaa: syöpätautien pkl, sädehoitoyksikkö, sisätaudit. Keväällä uusina yksiköinä lähtenyt mukaan lasten- ja naistentalo, neurologia ja kirurgia (B3). Myös psykiatria mukana. Hanke kouluttanut yli 150 Lapset puheeksi - menetelmän osaajaa + kuntien omat koulutukset

30 Varhaisen avuntarpeen tunnistamisen kehittäminen Kehitetty kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten tulosten tehokkaampaa hyödyntämistä yhtenäistämällä terveydenhoitajien kirjaamiskäytäntöjä. Tavoitteena varhaisemmin tunnistaa lapsen ja nuoren ongelmat ja siten puuttua mahdollisiin ongelmiin ajoissa. Luotu malli yhtenäisestä kirjaamisesta ja laadittu ohjeistus kirjaamiseen. Mallia pilotoidaan paraikaa Salossa. Matalan kynnyksen malli avopediatrin ja oppilashuollon yhteistyönä. Kyse lastenlääkärin jalkautumisesta kouluterveydenhuoltoon, jolloin lasten ja perheiden ongelmien ennaltaehkäisy ja hoitaminen yhteistyössä koulun muiden toimijoiden kanssa onnistuu paremmin. Kouluterveydenhoitajilla ja lääkäreillä mahdollisuus konsultoida lastenlääkäriä tarvittaessa. Tavoitteena selkiyttää lähetekäytäntöjä ja luoda lähetekriteerit.

31 Ryhmämuotoiset toiminnot varhaisen avuntarpeen tunnistamisena Hankkeessa kehitettyjen ryhmämuotoisten toimintojen avulla varhaisen avun tarpeen tunnistaminen tulee mahdolliseksi. Vauvakahvila: vauvan syntymän jälkeisen vuoden ajan kokoontuva ryhmä vanhemmille (Eurajoki) Eskarikahvilat Vanhempainkahvilat yläkouluikäisten vanhemmille (Eura, Kankaanpää, Kokemäki, Ulvila) Kotiväenillat toisen asteen oppilaidenvanhemmille (Harjavalta, Kankaanpää, Kokemäki, Ulvila) Lapsille ja nuorille suunnatut ryhmätoiminnan muodot Elämänhallintaryhmä nuorille, joiden koulunkäynti peruskoulun jälkeen keskeytynyt tai keskeytymässä (Huittinen ja Ulvila) Lasten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävä alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta käynnissä Säkylässä

32 Varhaisen avuntarpeen tunnistamisen kehittäminen: Eskarikahvilat Satakunnassa Esikoululaisten vanhemmille tarkoitettuja teemoitettuja tapaamisia, joiden tavoitteena vanhemmuuden tukeminen, tiedon lisääminen ja vanhempien välinen vertaisuus. Vanhemmat osallistuvat toimintaan jo suunnitteluvaiheessa; vanhempien tarpeet huomioidaan sisällöissä. Lisäksi Harjavallassa ja Karviassa alkaa syksyllä.

33 Ehkäistään erilaisia kouluongelmia Luotu toimintamalli koulupoissaolojen ehkäisemiseksi. Lähtökohtana toimintamallissa on poissaolojen taustalla olevien syiden selvittäminen, nopea reagointi poissaoloihin sekä poissaoloista aiheutuvien jälki-istuntojen tilalle rästitehtävät. Olemassa kriteerit milloin reagoidaan. Pilotointivaiheessa, pilotointi jatkuu hankkeen jälkeen (Rauma). Satakunnassa laajalti pilotoidut toiminnalliset vanhempainillat ehkäisevät osaltaan kouluongelmia.

34 Ehkäistään erilaisia kouluongelmia: Toiminnalliset vanhempainillat Satakunnassa Selviytymispelit ja Kasvamme yhdessä illat Kokoavat vanhempien ja kasvattajien lisäksi lapset ja nuoret pohtimaan yhdessä lasten ja nuorten elämänpiiriin liittyviä asioita. Tavoitteena lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen sekä yhteistyön tiivistäminen kodin, koulun ja eri viranomaisten kanssa.

35 Kehitetään menetelmiä ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemiseksi ja malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia Lapset puheeksi menetelmä keinona ehkäistä vanhempia kohdanneiden ongelmien siirtyminen lapsille sekä tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia Tukihenkilötoimintaa

36 Satakummitoiminta Kehitetty vakavasti sairaiden vanhempien lasten tukikummitoimintaa. Tuettavalla lapsella ei lastensuojelun asiakkuutta. Kummit sote-alan opiskelijoita Toiminnan koordinaatiotahon löytämisessä ollut haasteita; nyt koordinaatiotahoksi kaavailtu Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköä.

37 Tukimummi ja vaaritoiminta Vapaaehtoisia koulutettu toimintaan 4 (2 mummia ja 2 vaaria). Vapaaehtoiset toimivat kevään aikana päiväkodeissa joko säännöllisesti tai tarvittaessa. Säkylän MLL paikallisyhdistys koordinoi toimintaa ja järjestää koulutusta uusille kysynnän mukaan. Jos vapaaehtoisia löytyy lisää, toiminta laajenee kouluihin.

38 Kehitetään alaikäisten ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota Raumalla kehitetään ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota ja menetelmiä. Kehitetty monialaista lasten ja nuorten päihdetyöryhmän toimintaa kokoamalla yhteen kaikki keskeiset toimijat. Koordinaation työvälineenä pilotoitu ehkäisevän päihdetyön vuosikelloa. Päihdetyöryhmää esitetään viralliseksi lasten ja nuorten palveluverkoston työryhmäksi Pilotoitu ehkäisen päihdetyön menetelmiä: Selväpää vuorovaikutteiset päihdekasvatustunnit, Kris nuorten vierailu 9- luokkalaisille, Valinta ehkäisevän huumetyön kokonaisuus (näytelmä, päihdetyöntekijän luento, kokemusasiantuntijan puheenvuoro), isät ja äidit Makiksessa (vanhemmat jalkautuu koulunpäätösviikonloppuna maauimalan alueelle).

39 Kehitetään verkostomaista yhteistyötä ja lisätään ammattilaisten osaamista Vahvistetaan kohderyhmän kanssa toimivien ammattilaisten osaamista monella eri osa-alueella; menetelmäosaamista, asiakkaan kohtaamista, verkostotyön osaamista jne. Kevään 2016 koulutukset: Verkostotyön jatkokoulutus koko hankealueella: Luotu Satakunnan verkostotyön toimintamalli, jonka tarkoitus kuvata yhtenäisiä toimintakäytäntöjä ammattilaisten väliseen verkostotyöskentelyyn ja madaltaa kynnystä koota verkosto varhaisessa vaiheessa. Lapset puheeksi -koulutukset kunnissa ja erikoissairaanhoidossa ART -koulutus tulossa FamilyTIES -seurantatapaaminen (huhtikuu) Ihmeelliset vuodet: koulutuksen käyneiden verkostotapaaminen keväällä ja syksyllä Ryhmiä aloitettu Salossa ja Raumalla, Säkylässä ja Porissa alkavat syksyllä. ADHD ja Asperger lasten ja nuorten arjessa koulutus ( ) Lapsen ja nuoren selviytyminen arjesta kokemuksia tukemisen keinoista

40 Oppilaitosyhteistyötä: opinnäytetyöt Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen osana aikuispsykiatriaa Ylisukupolvisten mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisy kouluterveyden huollossa Osallistava vanhempainilta Metsätähden päiväkodissa teemalla kiusataanko meillä Yleisimmät lapsia ja heidän perheitään koskevat huolenaiheet laajassa 4- vuotistarkastuksessa terveydenhoitajan kokemana Kodin ja esiopetusta järjestävän päiväkodin yhteistyö vanhempien ja opettajien rooliodotuksia Selviytymispeli, Pois syrjästä- hankkeen toiminnalliset vanhempainillat vanhempien kokemana Pois Syrjästä -hankkeen kirjallisuuskatsaus Satakummi Korkeakouluopiskelijat lapsiomaisten tukena Päihdeäitien äitiyden tukeminen Porin perusturvassa terveydenhoitajien näkökulmasta Nuorisokysely 8-luokkalaisille sekä lukion ja Winnovan 2-luokkalaisille Porin nuorten palveluista Eskarikahvilatoiminnan arviointi Kasvamme yhdessä illat Nakkila

41 Oppilaitosyhteistyötä: ryhmätoiminnot ja muu opiskelijayhteistyö Liikunnallista ja toiminnallista ryhmätoimintaa lapsille osana Satakummitoimintaa. Ohjaajina ja ryhmän suunnittelijoina sosionomiopiskelijoita. Opiskelijat kirjoittavat artikkelin ryhmän toiminnasta. (SAMK) Halikon 9. luokkalaisten motivoiminen jatko-opiskeluun ryhmätoiminnan avulla (Turun AMK) Ohjaajina ja ryhmän suunnittelijoina Nakkilan nuorten Elämänhallintaryhmässä, toimivat 10 viikon ajan ohjaajina ryhmässä ja kirjoittavat artikkelin ryhmän toiminnasta (SAMK) Luokkaohjaajia Kasvamme yhdessä illoissa sekä Kasvamme yhdessä illan kyselyjen luokittelu ja tulosten yhteenvetämisen apuna (WinNova)

42 POIS SYRJÄSTÄ -HANKE UNIVERSAALIT PALVELUT Toiminnalliset oppilaiden ja vanhempien illat Perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyö VARHAISEN VAIHEEN TOI- MINTAMALLIT JA KÄYTÄN- NÖT Vanhempainkahvilat vauva- ja esikouluikäisten sekä yläkouluikäisten vanhemmille Lapset puheeksi -menetelmä peruspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa Fiilari-koulupoissaolomalli Alaikäisten päihteidenkäytön varhaisen puuttumisen malli Isät ja äidit koulunpäätösviikonloppuna Makiksessa -toiminta Tyttöjen pienryhmätoiminta ENNALTAEHKÄISEVÄT JA VARHAISEN PUUTTUMISEN KEINOT VERKOSTOMAINEN YHTEISTYÖ ASIAKKAAN OSALLI- SUUS JA KOHTAAMI- NEN MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto yläkoululla Satakummitoiminta Nuorten elämänhallintaryhmä KOULUTUKSET Verkostotyön koulutukset Lapset puheeksi -koulutukset The Incredible Years Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutus AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING (ART) - ja Family TIES (Perhe ART) -koulutukset HANKKEEN YHTEISTYÖTAHOT Kuntien sosiaali-, terveys-, koulu-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi, erikoissairaanhoito, Kela, TE- toimisto, vanhempainyhdistykset, seurakunnat, järjestöt (mm. MLL Satakunnan piiri, FinFami Satakunta ry, Satakunnan Syöpäyhdistys, Satakunnan Martat ry, A-klinikkasäätiö), oppilaitokset (mm. Satakunnan, ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto Porin yksikkö, WinNova, Sataedu)

43 Hanketta voi seurata: / tutkijoille / tutkimus- ja kehittämistoiminta / käynnissä olevat hankkeet/ Pois syrjästä Facebook / Pois syrjästä

44 Pois syrjästä hankkeen käytäntöjen juurruttaminen Kehittämisosiot laatineet juurruttamissuunnitelmat toimenpiteittäin. Suunnitelmien tarkoitus tukea toimenpiteitten juurtumista. Juurruttamissuunnitelmia käyty läpi kehittämisosioiden tukiryhmissä.

45 Juurtumisen kannalta keskeiset tahot/toimijat Sivistystoimenjohtajat, perusturvajohtajat, perusopetusjohtaja, lastensuojelun päällikkö, rehtorit, päiväkotien johtajat, perhepäivähoidon esimiehet Kunnan eri hallintokuntien edustajat (koulu-, nuoriso- ja sosiaalitoimi sekä perusterveydenhuolto) Ylihoitajat ja osastonhoitajat Terveyskeskuksen johto ja esimiehet, kouluterveydenhoitajat ja lääkärit Hyvinvointipalveluiden esimiehet ja työntekijät Toimintamallien toteuttajat; LP-kouluttajat, LP-työryhmä Koulun henkilökunta, kuraattorit, koulupsykologit, opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, luokanvalvojat, luennoitsijat Etsivä nuorisotyöntekijä, nuorisotoimi Vapaaehtoistoimijat, kolmas sektori, seurakunta, poliisi, pelastuslaitos, korkeakoulut ja korkeakoulujen opiskelijat Lasten ja nuorten vanhemmat

46 Vastuuhenkilöiden nimeäminen Osaan toimenpiteistä on nimetty vastuuhenkilö tai taho Esim. erikoissairaanhoidossa nimetty/nimetään Lapset puheeksi ohjausryhmä (entinen työryhmä) ja Lapset puheeksi yhdyshenkilö Kunnissa nimetty Lapset puheeksi ohjausryhmä (Salo), vastuuhenkilöitä (Huittinen, Eura, Ulvila) On nimetty myös mm. selviytymispelit (Säkylä), tyttöjenryhmä, kylämummi- ja vaari-toiminta, Ihmeelliset vuodet

47 Juurtumisen vaatimat resurssit Aikaresurssi valtaosassa toimenpiteitä Henkilöresurssi (esim. toiminnalliset vanhempainillat) Taloudellinen resurssi Alustajat (Kasvamme yhdessä illat, vanhempainkahvilat) Tarjoilut, välineet ryhmätyöskentelyyn (Ihmeelliset vuodet) Kulukorvaukset (Satakummi-toiminta)

48 Juurtumisen vaatimat päätökset Päätös menetelmän/toimintamallin käyttöönotosta (esim. LP:stä valtuustojen ja lautakuntien päätös ottaa menetelmä osaksi palvelurakennetta) Päätös työntekijöiden työajan käyttämisestä ko. toimintamalliin Päätös koulutusaikatauluista Päätös menetelmän/toimintamallin kirjaamisesta erilaisiin virallisiin asiakirjoihin, kuten kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat (esim. eskarikahvilat), oppilashuoltosuunnitelmat (vanhempainkahvilat), koulujen lukuvuosisuunnitelmat (esim. toiminnalliset vanhempainillat), opetussuunnitelmat (ehkäisevän päihdetyön vuosikello) jne.

49 Juurtumisen vaatimat toimintatapamuutokset Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen ymmärtäminen Ymmärrys eri hallintokuntien välisen yhteistyön tärkeydestä (elämänhallintaryhmät, toiminnalliset vanhempainillat) Ymmärrys kodin ja koulun välisen yhteistyön lisäämisen tärkeydestä (toiminnalliset vanhempainillat, vanhempainkahvilat) Asennemuutos Vanhempien ja lasten osallistaminen nähtävä tärkeänä ja oltava halu kuunnella vanhempien näkemyksiä (eskarikahvilat, toiminnalliset vanhempainillat jne.) Toimintakulttuurin muutos Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotossa ei ole kysymys vain yksittäisten työntekijöiden kouluttamisesta, vaan pyrkimyksestä edistää toimintakulttuurin muutosta; menetelmällä saavutetaan parhaat tulokset, kun sitä käytetään laajasti kaikissa palveluissa: käyttömahdollisuudet moninaiset; struktuuria koulujen vanhempainvartteihin, LPvasu-keskustelut perinteisten vasujen tilalle jne.

50 Mitkä asiat ovat juurtumassa hankkeen aikana Valtaosa hankkeen toimenpiteistä saadaan juurtumaan hankeaikana Menetelmät: esim. Lapset puheeksi erikoissairaanhoidossa ja kunnissa, Ihmeelliset vuodet, Art ja FamilyTies Ryhmämuotoiset toiminnot: Eskarikahvilat, kotiväen tilaisuudet, nuorten elämänhallintaryhmä, tyttöjenryhmä Toiminnalliset vanhempainillat Satakummitoiminta, kunhan koordinaatiotaho löytyy Tukimummi- ja vaaritoiminta Koulupoissaolomalli Laajojen terveystarkastusten tulosten hyödyntäminen Matalan kynnyksen malli avopediatrin ja oppilashuollon yhteistyönä. Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio ja vuosikello

51 Riskit juurtumiselle Toimintaa ei koeta tarpeelliseksi Hankeaika liian lyhyt riittävän tuen tarjoamiseksi Into kunnissa hiipuu, kun hanke loppuu Toimintastrategiat jäävät epäselviksi, eikä pysyviä toimijoita nimetä Hankkeessa ei tavoiteta oikeita ihmisiä viemään kehittämisasioita eteenpäin + asiaan ei sitouduta organisaatiossa Taloudellinen tilanne sekä uhka että etu Työvoiman liikkuvuus ja uusien työntekijöiden sitoutuminen Osoitettu liian vähän työaikaa toimintaan

52 Loppuseminaari

53 KIITOS!

54 Alueellinen koulutus Ennakkoilmoitus Pois syrjästä hankkeen päätösseminaari: Lasten-, nuorten ja perheiden palvelut miten yhdessä eteenpäin? Aika klo (Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 8.30) Paikka Diakonialaitoksen Martintalo Os. Metsämiehenkatu 2, Pori. Kohderyhmä Tavoite Seminaari on suunnattu kaikille lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville, kohderyhmän palveluja suunnitteleville sekä niistä päättäville, vanhemmille, kasvattajille sekä aiheen itselleen läheiseksi kokeville. Tilaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta lasten, nuorten ja perheiden palveluista nyt ja tulevaisuudessa sekä levittää ja jakaa Pois syrjästä hankkeessa kehitettyjä tuloksia ja hyviä käytäntöjä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen. Seminaarin avaajana Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon vastuualuejohtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu Seminaarissa ovat mukana asiantuntijoina kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupungilta, kuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä Seminaari sisältää Pois syrjästä hankkeen tulosten esittelyä Miten tästä yhdessä eteenpäin? - Paneelikeskustelu Ilmoittautuminen Osallistumismaksu Kahvitarjoilu Yhteyshenkilö Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö koulutushallintajärjestelmän kautta ja muut sähköpostilla koulutuspalvelut@satshp.fi. Sähköposti-ilmoittautumisesta lähetetään ensin viesti sen perille saapumisesta ja sitten viesti koulutukseen pääsystä. Ei osallistumismaksua. Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumisen yhteydessä kertomaan erityisruokavaliosta. Lisätietoja tilaisuuden sisällöstä antaa tarvittaessa Pois syrjästä -hankkeen projektipäällikkö Henna Kyhä, puh ja sähköpostitse henna.kyha@satshp.fi Tervetuloa! Koulutuspalvelut koulutuspäällikkö Pirjo Aho p koulutussuunnittelija Anna-Kaisa Kautto p sihteeri Pirjo Mattila p etunimi.sukunimi@satshp.fi