Kirjallisuus Ahti, T. 1995: Lausunto Heinolan kaupungin johtajalle Heinolan Piimäkallion jäkälien suojeluarvoista. Alavuotunki, A. 1989: Suomen kalliokasvistosta ja sen uhanalaisuudesta. Luonnon Tutkija 93:50-54. Halve, T. 1988: Heinolan Mataraniemi retkihistoriaa ja kasvilöytöjä. Lutukka 4. Hamari, R., Husa, J. ja Rintanen, T. 1992a: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet: tutkimusmenetelmät 1991 Kymen läänissä. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 351. 29 s. Hamari, R., Husa, J. ja Rintanen, T. 1992b: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kymen läänissä. Tutkimusraportti 1992. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 353. 267 s. Heikkinen, R. ja Husa, J. 1995: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 210. 317 s. Kallio, J. 1982. Suomen geologinen kartta 1:100 000 kallioperäkartta. Lehti 3122 Joutsa. Espoo. Geologinen tutkimuslaitos. Kallio, J. 1983: Den porfyriska granodioriten i Joutsa, dess intrusionsmekanism och tektoniska ställning. Lis.-tutk. Geol. -miner. Inst. Åbo Akademi. 73 s. Kallio, J. 1986: Joutsan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 3122. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 56 s. Kananoja, T. 2006: Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Etelä-Savossa. Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat. 192 s. Kejonen, A., Kielosto, S., Lahti, S.I. ja Salonen V.P. 2006: Suomen luolat. Selvitys Suomessa esiintyvistä luolatyypeistä ja tietoja yli 1000 luolasta. Julkaisematon keskeneräinen tutkimusaineisto. Kivikäs, P. 1995: Kalliomaalaukset, muinainen kuva-arkisto. Atena Kustannus, Jyväskylä. 336 s. Koistinen, T. 1993: Heinäveden kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 4221. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 64 s. Korsman, K. ja Lehijärvi, M. 1973: Sulkavan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkartan selitykset. Lehti 3144 Sulkava. Geologinen tutkimuslaitos. Otaniemi. 24 s. Korsman, K., Koistinen T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H. ja Pekkala, Y. (toim.) 1997: Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Korsman, K. ja Pääjärvi, A. 1988: Varkauden kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 3234. Espoo. 35 s. Lehijärvi, M. 1970: Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 3112 Heinola. Geologinen tutkimuslaitos. Helsinki. Lehijärvi, M. 1979: Heinolan kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 3112. Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 24 s. Lehijärvi, M., 1980: Sysmän kartta-alueen kallioperä. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehti 3121. Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 24 s. Mietintö 66/1992: Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, työryhmän mietintö 66/1992. 204 s. Natura 2000 -tietokanta: Network Software Version 1.3 Relase Notes. Etelä-Savon ja Hämeen ympäristökeskuksen tallentamat tiedot. Nironen, M., 1998: Proterotsooiset orogeeniset syväkivet - vuorijononmuodostuksen hornankattila. Teoksessa: 3000 vuosimiljoonaa Suomen kallioperä. Toim. Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. 1998. Suomen Geologinen Seura. Jyväskylä. Sivut 229-253. Punkari, M., Raunio, A., Viita, H. ja Yrjölä, M. 1992: Uudenmaan läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden tutkimus. Tutkimusraportti 1992. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 473. 28 s. Pykälä, J. 1992a: Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan arvokkaat kalliot I. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja. 84 s. + 2 liitettä. Pykälä, J. 1992b: Länsi-Uudenmaan seutukaava-alueen kasvistoltaan arvokkaat kalliot II. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja. 186 s. + 4 liitettä. Pääjärvi, O. ja Äikäs, O. 2005: Suomen geologinen kartta 1:100 000 kallioperäkartta. Lehti 3241 Suonenjoki. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 432 s. Rämö, T., Haapala, I. ja Laitakari I. 1998: Rapakivigraniitti peruskallio repeää ja sen juuret sulavat, 259-283. Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. ja Rämö, T. (toim.) 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä. Suomen geologinen seura. Jyväskylä. Savolahti, A. 1956: The Ahvenisto massif in Finland. Bull. Comm. geól. Finlande 174. 96 s. Simonen, A. 1982: Mäntyharjun ja Mikkelin kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Lehdet 3123 ja 3142. Geologinen tutkimuslaitos. Espoo. 36 s. Hertta: Ympäristöhallinnon eliölajitietojärjestelmä. Pidetään yllä Suomen ympäristökeskuksessa, Luontoyksikkö. Tyrväinen 1986: Vuohijärven kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Suomen geologinen kartta 1:100 000. Lehti 3114. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 35 s. Tyrväinen 1991: Ristiinan kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkarttojen selitykset. Suomen geologinen kartta 1:100 000. 252
Lehti 3141. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 36 s. Vauhkonen, M. 1988: Kirje muutamista geologisesti, biologisesti ja/tai maisemallisesti arvokkaista kallioista Heinolassa. Vaasjoki, M. 1977: Rapakivi granites and other postorogenic rocks in Finland: their age and lead isotopic compositionof certain associated galena mineralizations. Geol. Surv. Finland, Bull. 294. 64 s. Väre, P. 1994: Luonto ja luonnonsuojelu Heinolan maalaiskunnassa. Heinolan maalaiskunnan ympäristösuojeluohjelman osaraportti. Heinolan terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristölautakunta. Heinola. 49 s. Ympäristöministeriö 2001: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Ympäristöopas 85. 102 s. 253
Sanasto Amfiboliitti; metamorfinen, suuntautunut kivilaji, joka koostuu pääasiassa amfibolista ja plagioklaasista. Apliitti; kvartsista ja maasälvästä koostuva vaalea, pienirakeinen magmakivilaji, joka esiintyy yleensä juonina. Arkeeinen; geologisen aikataulun vanhin ajanjakso, noin 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten. Arkoosi; runsaasti maasälpää sisältävä hiekkakivi. Biotiitti; yleinen kiilleryhmän silikaattimineraali. Deformaatio; tapahtuma, jossa kiveen syntyy siirroksia, hiertovyöhykkeitä, rakoja, poimuja ja suuntautunutta rakennetta puristavien ja venyttävien voimien vaikutuksesta. Diabaasi; basalttia vastaava yleinen juonikivi. Diageneesi; sedimentin kovettuminen sedimenttikiveksi. Diopsidi; metamorfisissa kivissä esiintyvä pyrokseenimineraali. Dioriitti; syväkivi, joka koostuu pääasiassa plagioklaasista ja sarvivälkeestä. Dolomiitti; kalsium-magnesiumkarbonaatti mineraali. Eutrofinen; runsasravinteinen. Gabro; syväkivi, joka koostuu pääasiassa plagioklaasista ja pyrokseenista. Gneissi; rakenteeltaan suuntautunut, keski- tai karkearakeinen metamorfinen kivilaji. Granaatti ; kemialliselta koostumukseltaan varsin monimutkainen silikaattimineraalien ryhmä. Granaatteja esiintyy yleisenä metamorfisissa kivilajeissa. Graniitti; yleisin kivilaji, jonka päämineraalit ovat kalimaasälpä, plagioklaasi, kvartsi ja kiille. Granitoidi; graniitin kaltainen magmakivi, alkalimaasälpägraniitin, graniitin, granodioriitin ja tonaliitin yhteisnimitys. Granodioriitti; syväkivi, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kalimaasälpä ja kvartsi sekä biotiitti ja/tai sarvivälke. Grauvakka; hiekkakivi, jossa matriksia 15 75 % ja mineraali- ja kivilajikappaleet ovat kulmikkaita. Aines on kerrostunut nopean rapautumisen ja kuljetuksen seurauksena. Hiidenkirnu; pyörteisen virtaavan veden kuljettaman kiviaineksen kallioon kuluttama pyöreä onkalo. Hypersteeni; pyrokseeniryhmän mineraali. Juoni; kivilajin levymäinen esiintymistapa. Juoni syntyy usein kallioperän rakoon tai halkeamaan. Kalimaasälpä; maasälpäryhmän tärkein mineraali. Karsi, karsikivi; kalkkikivien reunoilla esiintyvä kalkkisilikaattikivi, joka sisältää runsaasti kalsium- ja magnesiumpitoisia silikaatteja. Kerroksellisuus; kerrostuneen sedimentin ja sedimenttikiven alkuperäisrakenne, jossa esimerkiksi koostumus, väri ja raekoko vaihtelevat kerroksesta toiseen siirryttäessä. Kiilleliuske; levymäisesti lohkeileva, yleinen metamorfinen kivi, jonka päämineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja kiilteet. Kiillegneissi; kiillerikas gneissi. Kompleksi; yleistermi kivilajiryhmälle, jonka sisäiset rajat, rakenteet, tms. ovat epäselvät. Konglomeraatti; soramainen sedimenttikivi, joka pääosin koostuu vaihtelevasti pyöristyneistä, kookkaista kivilajikappaleista. Konkreetio; sedimenttikiveen diageneesin yhteydessä syntyvä pallo- tai ellipsoidimainen ympäristöään kovempi kohta, jonka iskos on karbonaattia tai kvartsia. Kordieriitti; gneisseissä ja migmatiiteissa yleinen silikaattimineraali. Kvartsi; yleinen kivimineraali, piidioksidia. Kvartsidioriitti, Kvartsimontsoniitti; syväkiviä, joissa vaaleista mineraaleista 5 20 % on kvartsia ja joissa plagioklaasin määrä pienenee ja maasälvän määrä kasvaa siirryttäessä kvartsidioriitista kvartsimontsoniittiin. Kvartsiitti; lähes yksinomaan kvartsia sisältävä metamorfinen kivilaji. Leptiitti; metamorfinen kivilaji, kvartsi-maasälpäliuske tai -gneissi. Alkuperältään joko sedimenttikivi tai laavakivi. Liuskeisuus; kiveen deformaatiossa syntyvä tasosuuntaus, tasomainen rakenne. Magma; maankuoressa tai vaipassa esiintyvä kivisula. Magmakivi; magmasta kiteytynyt kivilaji. Matriksi; sedimentin tai sedimenttikivilajin klastien välitilan täyttävä klasteja pienirakeisempi aines. Mikrokliini; kalimaasälpämineraalin trikliininen muoto. Mesotrofinen; keskiravinteinen. Meta-; etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen. Metamorfoosi; geologinen tapahtuma, jossa kiven rakenne tai mineraalikoostumus, tai molemmat, muuttuvat liikuntojen tai muuttuneiden lämpötila- ja paineolosuhteiden vuoksi. Metamorfinen fasies; kuvaa tiettyä paine-lämpötilaolosuhdekenttää kivilajit kiteytyvät uudestaan. Samaan fasiekseen kuuluu erilaisia kivilajeja, jotka ovat syntyneet samoissa olosuhteissa. Migmatiitti; seoskivi, jossa vanhempaan kiveen on magmana tai liuoksina tunkeutunut tai vanhemmasta kivilajista metamorfoosin yhteydessä on sulanut ja erottunut nuorempaa kiveä. Migmatiitin osien keskenäiset suhteet ja rakenteet vaihtelevat suuresti. 254
Moreeni; mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin. Myloniitti; kallioperän siirros- tai ruhjevyöhykeessä hienorakeiseksi hiertynyt kivilaji. Neosomi; migmatiitin nuorin osa eli alkuperäisen kiven sulaessa syntynyt vaalea kiviaines. Ofiittinen; diabaasille ominainen "tukit sumassa" rakenne, jossa vierasmuotoinen pyrokseeni on suuntautumattomien plagioklaasiliistakkeiden väliin jäävien tilojen täytteenä. Oligotrofinen; vähäravinteinen. Orogenia; vuorijonon muodostuminen. Paleosomi; migmatiitin vanhin osa eli alkuperäisen kiven sulamatta tai muuttumatta jäänyt osa. Pegmatiitti; hyvin karkearakeinen magmakivi. Peridotiitti; lähes yksinomaan tummista mineraaleista kuten oliviinista ja pyrokseeneista muodostunut syväkivi. Pilsteinen; kivilajin ominaisuus, jossa pitkänomaiset mineraalirakeet ovat epätäydellisesti järjestäytyneet yhdensuuntaisiksi. Plagioklaasi; yleinen maasälpäryhmään kuuluva silikaattimineraali. Poimu; mutkalle taipunut kerros tai muu taso. Polymiktinen kivi; klastinen sedimenttikivi, jossa on useiden kivilajien kappaleita. Porfyyrinen kivi; hajarakeita sisältävä magmakivi. Proterotsooinen; arkeeisen ja paleotsooisen kauden välissä oleva maailmankausi (noin 2500 590 miljoonaa vuotta sitten). Pyrokseenit; silikaattimineraaliryhmä. Ristikerroksellisuus; virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois. Sarvivälke; amfiboliryhmän yleisin mineraali. Sedimentti; geologisten prosessien tuloksena maanpinnalle muodostunut kerros esim. soraa, hiekkaa, savea tai turvetta. Sedimenttikivi; sedimentin kovettuessa muodostunut kivi. Serpentiniitti; metamorfinen kivi, joka koostuu serpentiiniryhmän mineraaleista, jotka ovat oliviinin ja pyrokseenien muuttumistuloksia. Sillimaniitti; alumiinisilikaattimineraali. Silmägneissi; gneissi, jossa varsinkin kalimaasälpä ja kvartsi muodostavat soikeita rakeita tai raekasaumia. Silokallio; jäätikön kuluttama ja hioma kallio, jossa on loivasti kohoava, pyöristynyt vastasivu ja jyrkkä rosoinen suojasivu. Stratigrafia; geologinen haara, joka tutkii pintasyntyisten kivilajien kerrosten järjestystä, kerrossarjoja ja ikäsuhteita sekä kivilajien rinnastamista toisiinsa. Sulfidit; joukko mineraaleja, joiden rakenteessa yksi tai useampi metalli on yhdistynyt rikkiin. Suonigneissi; gneissi, jossa on runsaasti liuskeisuutta myötäileviä graniittisuonia. Svekofenninen orogenia; Suomessa ja Ruotsissa näkyvä noin 1900 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut orogenia. Syväkivi; syvällä maankuoressa sulasta magmasta kiteytynyt kivilaji. Tektoninen; maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva. Tonaliitti; syväkivi, granitoidi, jossa on vain vähän kalimaasälpää. Tremoliitti; amfiboliryhmään kuuluva mineraali. Ultraemäksinen kivilaji; magmakivi, joka sisältää alle 45 % piidioksidia. Uraliitti; muuttunutta sarvivälkettä, jolla on pyrokseenin kidemuoto. Uraliittiporfyriitti; synnyltään vulkaaninen tai puolipinnallinen kivilaji, jonka pienirakeisessa perusmassassa on uraliittihajarakeita. Vulkaniitti; vulkaaninen kivi. 255
Liite 1. Paikallisesti arvokkaat ja vähemmän merkittävät kallioalueet (arvoluokat 5-6). Kallioalueet on lueteltu kunnittain kasvavan karttalehtinumeron mukaisessa järjestyksessä. Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvoluokka KAO060009 Lintuvuori ASIKKALA, HEINOLA, SYSMÄ 3121 04 5 KAO060201 Laikkovuori ENONKOSKI 4211 12 5 KAO060197 Aittovuori-Rajavuori ENONKOSKI 4212 04, 05 5 KAO060022 Kattilavuori HARTOLA 3122 07 5 KAO060006 Isomäki HEINOLA 3112 09 5 KAO060023 Mäyrävuorten kalliomaasto HEINOLA 3121 07 5 KAO060191 Kokkomäki HEINÄVESI 3243 11 5 KAO060187 Harvanmäki HEINÄVESI 4212 03 5 KAO060205 Paajanmäki HEINÄVESI 4212 06 5 KAO060195 Heinolanmäki HEINÄVESI 4221 01 5 KAO060194 Kerivuori - Mustavuori HEINÄVESI 4221 01 5 KAO060206 Salonmäki HEINÄVESI 4221 01 6 KAO060193 Kissavuori - Viuruniemenvuoret HEINÄVESI 4221 07 5 KAO060192 Takkavuoret HEINÄVESI 4221 07 5 KAO060153 Polvilamminvuori HEINÄVESI 4221 08 5 KAO060117 Hiidenvuori HIRVENSALMI 3124 08 5 KAO060189 Valkeisvuori JOROINEN 3232 10 5 KAO060161 Parkinpadanvuori JUVA 3144 05 5 KAO060167 Ukonsärkemä JUVA 3144 05 5 KAO060169 Romusenvuoret JUVA, SULKAVA 3144 05 5 KAO060127 Hösänvuori-Riihivuori KANGASNIEMI 3213 01, 04, 3124 06 5 KAO060094 Mustikkavuori KANGASNIEMI 3213 07 5 KAO060160 Pukkivuori KANGASNIEMI 3213 08 5 KAO060164 Sinivuori KANGASNIEMI 3214 04 5 KAO060204 Vetoniemi KERIMÄKI 4211 12 5 KAO060138 Rauvankalliot KERIMÄKI 4213 05 5 KAO060068 Iso Honkaniemi MIKKELI 3124 12 5 KAO060070 Laajavuori MIKKELI 3141 12 5 KAO060040 Syvälampi MIKKELI 3142 01 5 KAO060044 Nuutilanvuori - Pohjukkavuori MIKKELI 3142 01, 04 5 KAO060043 Pieni Paloniemi MIKKELI 3142 02 5 KAO060051 Mesiäniemen kalliomaasto MIKKELI 3142 02, 03 5 KAO060032 Viljakanvuori MIKKELI 3142 04 5 KAO060035 Varsavuori MIKKELI 3142 04, 05 5 KAO060036 Karikon kallio MIKKELI 3142 05 6 KAO060034 Sairilan linnavuori MIKKELI 3142 05 5 KAO060049 Kuuvaanvuori MIKKELI 3142 08 5 KAO060050 Kauhmäki - Päivölänmäki MIKKELI 3142 09 5 KAO060054 Mäkrämäki - Kalattomanmäki MIKKELI 3142 10 5 KAO060052 Tupamäki MIKKELI 3142 10, 11 5 KAO060079 Puksaouru - Pienenlahdenvuoret MIKKELI 3143 03 5 KAO060162 Ruunavuori MIKKELI 3231 03 5 KAO060016 Hakalahdenvuori - Torviniemi MÄNTYHARJU 3114 09 5 KAO060121 Kotkanvuori MÄNTYHARJU 3123 10 5 KAO060122 Survaanvuoret MÄNTYHARJU 3123 11 5 KAO060126 Mökkyrinvuori MÄNTYHARJU 3132 03 5 KAO060124 Keitvuori MÄNTYHARJU 3132 05 5 KAO060093 Mustikkavuori - Haukilamminvuori MÄNTYHARJU, PERTUNMAA 3123 01, 04 5 KAO060120 Hiekkakangas PERTUNMAA 3121 04, 3123 01 5 KAO060119 Muorinvuori PERTUNMAA 3124 01 5 KAO060177 Mäenvuori PIEKSÄMÄKI 3223 10 5 KAO060166 Uhomäki PIEKSÄMÄKI 3232 03 5 KAO060165 Kirvesvuori PIEKSÄMÄKI 3232 04 5 256
Tunnus Nimi Kunta Karttalehti Arvoluokka KAO060170 Umpilammenkalliot PIEKSÄMÄKI 3232 12 5 KAO060175 Hirvivuori PIEKSÄMÄKI 3241 07 5 KAO060173 Pihlajaharju PIEKSÄMÄKI 3241 07 5 KAO060174 Kuikkavuori PIEKSÄMÄKI 3241 08 5 KAO060105 Housulamminvuoret PUNKAHARJU 4121 09 5 KAO060107 Hiukkajoki PUNKAHARJU 4124 06 5 KAO060106 Julunkivi PUNKAHARJU, SULKAVA 4122 04, 07 5 KAO060074 Kapavuoret PUUMALA 3143 02 5 KAO060077 Napavuoret - Mustaniemi PUUMALA 3143 02, 3143 03 5 KAO060137 Soukanvuori PUUMALA 3143 03 5 KAO060080 Sammalniemi PUUMALA 3143 03, 06 5 KAO060084 Kaasuvuori PUUMALA 3143 05 5 KAO060152 Riittuusmäki PUUMALA 3143 12, 4121 03 5 KAO060134 Tupavuori PUUMALA 3144 07 5 KAO060178 Syvälahden kalliot RANTASALMI 3233 05 5 KAO060183 Hiidenvuori RANTASALMI 3233 05, 06 5 KAO060179 Jyrkkäaho RANTASALMI 3233 09 5 KAO060062 Viitaniemi RISTIINA 3141 02 5 KAO060048 Haukkavuori RISTIINA 3141 05 5 KAO060061 Reporiutat RISTIINA 3141 05 5 KAO060067 Hirvivuoret - Pääskyssalmenvuoret RISTIINA 3141 08 5 KAO060057 Mustikkavuori - Sammalikonvuori RISTIINA 3141 08 5 KAO060064 Hiihtovuori - Vartioniemi RISTIINA 3141 09 5 KAO060140 Kongonpää SAVONLINNA 4122 10, 11 5 KAO060145 Nilkonkallio SAVONRANTA 4212 10 5 KAO060158 Nättivaara SAVONRANTA 4212 12, 4214 03 5 KAO060130 Kasmanvuori-Pirunvuori SULKAVA 3144 10, 4122 01 5 KAO060025 Rantavuori SYSMÄ 3121 02 5 KAO060028 Lippuvuori - Riuttavuori SYSMÄ 3122 01 5 KAO060020 Pirttivuori SYSMÄ 3122 04 5 KAO060185 Joenmäenvuori VARKAUS 3234 05 5 KAO060209 Rauhavuori VARKAUS 3234 06 5 KAO060186 Kauravuori VARKAUS 4212 02 5 257