Henkilöstökertomus 2010 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi... 5 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet... 5 2.2. Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v. 2006-2010... 5 2.3. Palveluksessa oleva henkilöstö 31.12. vuonna 2008-2010... 6 2.4. Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö... 6 2.5. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna 2008-2010... 7 2.6. Työpanos prosentteina täydestä työajasta 2010... 8 2.7. Poissaolot... 9 2.7.1. Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta... 9 2.7.2. Poissaolot laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuonna 2010... 9 2.7.3. Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna 2010... 10 2.8. Vakinaisen henkilöstön tekemän työn hinta ja palkkarakenne vuonna 2010... 11 2.8.1. Säännöllisen työajan palkat ja henkilöstö ammattiryhmittäin vuonna 2010... 11 2.9. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen... 12 2.10. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina 2006-2010... 13 2.10.1. Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2010... 13 2.11. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet... 15 2.11.1. Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta 31.12.2010... 15 2.12. Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä... 16 2.13. Rekrytointi... 17
Henkilöstökertomus 2010 3. Henkilöstön työhyvinvointi...19 3.1. Tuloskuntomittaus... 20 3.2. Työterveyshuolto... 20 3.3. Sairauspoissaolot... 21 3.4. Pitkäaikaisterveet vuonna 2008-2010... 23 3.5. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta... 25 3.6. Savuton sairaala... 26 3.7. Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta... 26 4. Henkilökunnan kehittäminen...28 4.1. Täydennyskoulutus... 28 4.2. Johtamisen kehittäminen... 30 4.3. Perehdytys... 30 4.4. Osaamisen hallinta... 30 4.5. Työnohjaus... 30 4.6. Yhteistoiminta... 30 4.7. Sisäinen tiedottaminen... 31 5. Potilastyytyväisyysmittaukset...32 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuonna 2010...33
Henkilöstökertomus vuodelta 2010 4 1 Johdanto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkoituksena on edistää sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden terveyttä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa huolehtimalla sairaanhoitopiirille määrätyistä erityisvelvoitteista ja tuottamalla niitä korkeatasoisia ja kohtuuhintaisia erikoissairaanhoitopalveluja, joita jäsenkunnat haluavat väestölleen tarjota sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksen mukaisia palveluja tuotetaan ammattitaitoisen, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön avulla. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on kuvata organisaation henkilöstöön liittyviä voimavaroja ja niiden kehitystä. Henkilöstökertomus on yhteenveto organisaation henkilöstön määrällisistä, laadullisista sekä työyhteisöön liittyvistä voimavaroista. Henkilöstökertomus 2010 poikkeaa jonkin verran aikaisempien vuosien kertomuksesta. Kertomuksen sisäistä rakennetta on uudistettu huomioiden Kuntaliiton suositukset henkilöstökertomuksen sisällöstä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty henkilöstötilinpäätöksiä vuodesta 1997 lähtien. Henkilöstökertomuksessa esitettyjä tietoja on lisäksi intranetissa toiminta-alueittain. Ehrm-info- ohjelmiston kautta sairaanhoitopiirin esimiehillä on mahdollisuus porautua oman yksikkönsä henkilöstöä koskeviin tietoihin tarkemmin. Kertomusvuonna aloitettiin valmistelut uuden Exreport-ohjelman käyttöönottoon liittyen. Tämän ohjelmiston käyttöönotolla pyritään siihen, että esimiesten olisi entistä helpompi seurata oman alueensa/ yksikkönsä henkilöstöä koskevia keskeisiä tietoja. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on sairaanhoitopiirissä panostettu viime vuosina voimakkaasti. Tarkoituksena on, että sairauspoissaoloihin ja muihin työelämän ongelmatilanteisiin reagoitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kertomusvuonna uudistettiin kokonaisuudessaan myös sairaanhoitopiirin varhaisen tuen toimintamalli. Esimiehiä sekä muuta henkilökuntaa koulutettiin sen käyttöön useissa eri tilaisuuksissa mm. esimiesvalmennuksessa. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä viihtyvyys ovat tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia kustannussäästöjä. Työhyvinvoinnin edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvioituna mitä merkittävintä toimintaa henkilöstövaltaisissa työyhteisöissä. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolot jatkoivat laskuaan edelleen kertomusvuonna. Positiivinen kehitys on jatkunut vuodesta 2006 lähtien. Henkilöstöhallinnon tavoitteena on ollut parantaa palvelujen saatavuutta ja yhdenmukaistaa henkilöstöhallinnon käytäntöjä mm. keskittämällä palvelupisteitä ja laajentamalla työnkuvia. Henkilöstöhallinnollisten ohjeiden päivitystyö aloitettiin kertomusvuonna yhteistyössä esimiesten ja pääluottamusmiesten kanssa. Henkilökortteihin ja salassapitoon liittyviä ohjeita päivitettiin ja ohjeet käännettiin myös englanninkielisiksi. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirissä valmisteltiin hyvä hallinto- ja johtamistapa asiakirjaa. Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja ohjata hyvän hallinnon ja johtamisen toimintoja sairaanhoitopiirissä niin, että henkilöstö voi kokea työyhteisönsä säännöt selkeiksi, johdonmukaisiksi ja tasapuolisiksi. Hyvän hallinnon ja johtamisen kulttuuri edesauttaa henkilöstön hyvinvointia ja tukee näin sairaanhoitopiirin ydintehtävän toteutumista. Tero Järvinen henkilöstöjohtaja
5 2. Henkilöstön määrä, työpanos, palkkaus ja rekrytointi Sairaanhoitopiirin tavoitteena on henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen panostamalla aktiiviseen rekrytointiin ja kannustavaan henkilöstöpolitiikkaan sekä työssä jaksamisen tukeminen ja esimiestyön kehittäminen. Henkilökunnan osaaminen ja mitoitus pyritään suunnittelemaan tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Kertomusvuonna aloitettiin sairaanhoitopiirissä nk. perusmiehitysselvityksen tekeminen, jonka tavoitteena on turvata v. 2012 valmistuvan Y-talon henkilöstöresurssointi. Selvitys valmistuu vuonna 2011. 2.1. Vakinaiset virat ja työsuhteet Vakinaisten vakanssien määrä on vähentynyt vuoteen 2009 verraten. Tämä johtuu mm. sairaalahuoltajien vuosia käyttämättä olleiden vakanssien lakkauttamisesta. Vakinaisten vakanssien ja työsuhteiden lisäksi sairaanhoitopiirissä on vuonna 2010 ollut 246 varahenkilön toistaiseksi voimassa olevaa (vakinaista) työsuhdetta. Näin ollen vakinaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 oli 2543. Vakinaisten vakanssien määrä sairaanhoitopiirissä vuoden lopussa 2006 2007 2008 2009 2010 2207 2257 2280 2301 2297 2.2. Vakinaiset virat ja työsuhteet ammattiryhmittäin v. 2006-2010 Virkojen ja työsuhteiden lisäystä on tapahtunut lääkäreissä sekä ammattiryhmässä, johon kuuluvat sairaanhoitajat ja muut vastaavat nimikkeet. Vastaavasti vähennystä on tapahtunut muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöiden osalta. Varahenkilöstössä sairaanhoitajien toistaiseksi voimassa olevia (vakinaisia) työsuhteita oli 139, muussa hoitohenkilökunnassa 54, akateemisessa tutkimushenkilöstössä 1, avustavassa henkilöstössä 36, huoltohenkilöstössä 14 ja hallinto- ja taloushenkilöstössä 2. Virat ja työsuhteet 1000 800 600 400 200 0 Erikoislääk. Erikoist. lääk. Sairaanhoit. Muu hoitohenk. Akat.tutk. Avustava henk. Huoltohenk. Hall. ja taloushenk. 2006 198 41 796 316 105 265 374 112 2007 206 45 835 300 115 270 379 107 2008 208 45 868 294 117 264 374 110 2009 211 45 893 288 117 262 366 119 2010 223 50 925 259 121 261 335 123
2.3. Palveluksessa oleva henkilöstö 31.12. vuonna 2008-2010 2008 2009 2010 Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Kokoaik. 444 2391 2835 434 2324 2758 423 2307 2730 Osa-aik. 30 146 176 27 172 199 36 209 245 Yhteensä 474 2537 3011 461 2496 2957 459 2516 2975 6 Osa-aikaisia % koko henkilöstöstä 2008 2009 2010 5,8 6,7 8,2 Osa-aikaisten määrä kääntyi nousuun vuonna 2009, nousu on jatkunut edelleen vuonna 2010. Osa-aikaisten määrän lisääntymistä selittää osaltaan osittaisen hoitovapaan lisääntyminen. Naisten osuus koko henkilöstöstä on n. 84 %. Naisten osuus on pysynyt lähes muuttumattomana viimeisen kymmenen vuoden aikana. 2.4. Sijaiset ja väliaikainen henkilöstö Sijaishenkilöstön määrä kuukausittain vuonna 2010 Viransijaisten määrä pysyi lähes vakiona koko vuoden. Työsuhteisten sijaisten ja sairauspoissaolosijaisten määrä laskee kesäkuukausien ajaksi, kun taas vuosilomasijaisten määrä luonnollisesti kasvaa. Sairauspoissaolosijaisten määrä kokonaisuutena on edelleen laskenut vuodesta 2009. Eniten sairauspoissaolosijaisia on tarvittu huhtikuussa ja marraskuussa. Sijaishenkilöstön määrä/ kk 2010 1000 800 600 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vuosilomasijainen 70 96 126 87 178 387 390 110 61 46 61 114 Sairauslomasijainen 36 37 32 48 40 20 16 29 34 35 42 31 Työsop.sijainen 260 257 264 259 265 236 234 268 285 295 293 288 Viransijainen 39 37 37 39 35 42 36 34 33 42 44 44 Varahenkilö 186 182 181 180 180 179 178 177 174 172 174 175
7 2.5. Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin vuonna 2008-2010 HENKILÖTYÖVUODET AMMATTIRYHMITTÄIN V. 2008-2010 Vakinaiset Ammattiluokka 2008 2009 2010 Erikoislääkärit 109,57 113,68 116,39 Erikoistuvat lääkärit 6,72 9,27 12,07 Hammaslääkärit 2,19 2,57 2,08 Sairaanhoitajat 627,65 627,85 650,87 Muu hoitohenkilökunta 228,14 216,34 199,06 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 77,82 71,00 81,89 Tutk. ja hoitoa avustava 215,54 204,67 207,41 Huoltohenkilöt 234,84 235,28 232,91 Hall. ja taloushenkilöt 93,62 94,48 94,85 YHTEENSÄ 1596,09 1575,14 1597,53 Varahenkilöt Ammattiluokka 2008 2009 2010 Sairaanhoitajat 60,50 72,32 68,25 Muu hoitohenkilökunta 23,70 30,51 31,94 Tutk. ja hoitoa avustava 15,04 20,79 20,68 Huoltohenkilöt 8,76 8,09 7,39 Hall. ja taloushenkilöt 0,00 0,00 0,94 YHTEENSÄ 108,00 131,71 129,20 Sijaiset Ammattiluokka 2008 2009 2010 Erikoislääkärit 16,84 12,14 11,35 Erikoistuvat lääkärit 10,83 9,04 12,07 Sairaanhoitajat 197,02 180,75 184,44 Muu hoitohenkilökunta 60,79 49,42 47,22 Tutk. ja hoitohenkilöt akat. 17,87 21,06 16,43 Tutk. ja hoitoa avustava 57,49 50,09 47,65 Huoltohenkilöt 59,79 52,91 49,03 Hall. ja taloushenkilöt 15,51 16,88 15,99 YHTEENSÄ 436,14 392,29 384,18
Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, jossa huomioidaan tehdyt lisä- ja ylityöt ja vähennetään poissaolot. Osa-aikaisen henkilöstön työpanos muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti ja vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Henkilötyövuosien määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä vakinaisen henkilöstön osalta. Sijaisten osalta henkilötyövuodet ovat vähentyneet edellisiin vuosiin verrattuna. 2.6. Työpanos prosentteina täydestä työajasta 2010 8 Työpanos 2010 120 100 80 60 40 20 0 Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoitoh. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto Yhteensä Sijaiset 13,6 23,3 26,4 25,3 23 20,4 19,5 23,4 Vakinaiset 50,6 75,8 81,7 65,2 80,5 65 76,7 71,4 Vuonna 2010 kokonaistyöpanos sairaanhoitopiirissä oli 793 880 kalenteripäivää. Kokonaistyöpanos oli 699 päivää vähemmän kuin vuonna 2009. Laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuoden 2010 työpanos vastaa 2 175 vakanssia, mikä on 1,9 vakanssia vähemmän kuin vuonna 2009.
9 2.7. Poissaolot 2.7.1. Vakinaisen henkilöstön poissaolot (%) kokonaistyöajasta Vakinaisen henkilöstön poissaolot ovat viime vuosina pysyneet lähes ennallaan. Ns. muihin poissaoloihin sisältyvät mm. harkinnanvaraiset virkavapaudet ja työlomat. Poissaolojen osuus palveluksessaoloajasta 2010 72% Työpanos Vuosilomat Sair.lomat Lakisäät. Muut 4% 7% 4% 13% 2.7.2. Poissaolot laskennallisina virkoina ja työsuhteina vuonna 2010 Poissaolot laskennallisina virkoina vuonna 2010 Hallinto Huolto Avustava henk. Akat.tutk.henk. Muut hoitoh. Sairaanh. Erikoislääk. 0 50 100 150 200 250 300 Erikoislääk. Sairaanh. Muut Akat.tutk. Avustava Huolto Hallinto hoitoh. henk. henk. muut 16,3 37,5 6,9 7 5,7 6,1 2,5 lakisäät. 8,1 91 8,4 8,7 12,3 17 6,5 sair.lomat 2,2 37,5 14,4 2,3 10,4 16,1 5,5 vuosilomat 20,4 123,5 43,1 12,9 38,3 41,2 15,5 Taulukossa on esitetty poissaolot laskennallisina virkoina vakinaisen henkilöstön osalta. Poissaolojen kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt lähes samana. Kategoria muut sisältää mm. harkinnanvaraiset virkavapaat ja työlomat.
2.7.3. Poissaolot ikäryhmittäin / vakituinen työntekijä vuonna 2010 Lakisääteiset poissaolot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäluokissa. Tähän poissaoloryhmään kuuluvat mm. perhevapaat. Sairastavuus on korkeimmillaan yli 50-vuotiaiden ryhmissä. Yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on niin pieni, että jo yksikin pitkä sairauspoissaolo nostaa keskiarvoa merkittävästi. Poissaolot ikäryhmittäin 2010 10 100 80 Vuosilomat Sairauspoissaolot Lakisäät. Muut 60 40 20 0 alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v väh. 60 v
11 2.8. Vakinaisen henkilöstön tekemän työn hinta ja palkkarakenne vuonna 2010 Tehdyn työn hinta 2010 Säännöllinen työaika Muu työaika Yhteensä Ammattiryhmä Varsinaiset palkat Muut palkanosat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Varsinaiset palkat Euroa/tunti Erikoislääkärit 10 383 817 716 932 60,73 3 287 181 140,01 14 387 930 69,76 Erikoist. lääkärit 597 553 38 278 28,64 285 448 44,73 921 279 32,23 Hammaslääkärit 170 925 40 866 63,13 45 45,12 211 836 63,12 Sairaanhoitajat 25 065 654 3 928 465 22,96 385 369 31,58 29 379 487 23,04 Muu hoitohenk. 7 287 970 1 785 656 21,92 39 751 28,63 9 113 377 21,94 Akat.tutkimush. 3 558 964 244 014 28,22 71 733 141,14 3 874 710 28,65 Avustava henk. 6 652 412 564 424 18,23 87 180 28,72 7 304 015 18,31 Huolto 6 745 963 964 806 18,43 118 083 23,57 7 828 852 18,49 Hallinto 3 353 274 241 016 24,35 64 971 26,27 3 659 261 24,38 Yhteensä 63 816 531 8 524 458 24,26 4 339 761 79,66 76 680 749 25,26 Sivukulut 28,5 % 82 004 242 10 953 928 31,17 5 576 593 102,36 98 534 762 32,46 Tehdyn työtunnin hinta sivukuluineen on noussut vuodesta 2009 keskimäärin 1,12. 2.8.1. Säännöllisen työajan palkat ja henkilöstö ammattiryhmittäin vuonna 2010 Vakinaisen henkilöstön palkkojen suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2004 lähtien. Tuntipalkat ovat nousseet suhteellisen tasaisesti viimeisen 7 vuoden aikana, joskin lääkäreillä kehitys on ollut nopeinta. Ammattiryhmien osuus säännöllisen työajan palkoista ja henkilökunnasta v. 2010 50 40 39,28 40,27 Vakituisen henkilöstön osuus palkoista Osuus vakituisesta henkilöstöstä 30 20 16,27 14,85 10 9,71 11,42 11,28 5,58 5,27 10,42 11,36 10,57 5,25 5,35 0 Erik.lääk. 1,20 2,18 Muut lääk. Sair.hoit. Muu hoitoh. Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto Maksetut palkat vuonna 2010 Vuoden 2010 aikana maksettiin palkkoja sivukuluineen 132 352 027 euroa. Vuonna 2009 vastaava summa oli 128 542 697 euroa. Nousua kertyi 2,96 %.
2.9. Henkilöstön palkkauksen kehittäminen ja palkitseminen 12 Syksystä 2004 lähtien järjestelyerien maksamisessa on ollut mukana kunnallisen virkaja työehtosopimuksen mukainen työsuorituksen arviointiin perustuva henkilökohtainen lisä. Henkilökohtaisen lisän maksaminen sairaanhoitopiirissä perustui v. 2010 suurelta osin kouluttautumisista maksettaviin lisiin. Syksyllä 2006 otettiin hoitohenkilökunnan osalta käyttöön työn vaativuuteen perustuva tasoryhmitys, joka pääosin on neliportainen. Eräillä toimenpideosastoilla kuitenkin viisiportainen. Syksyn 2010 tuloksellisuuserään liittyviä koko henkilöstöä koskevia tuloksellisuushankkeita olivat mm. varhainen tuki- mallin päivittäminen, Y-taloon liittyvät järjestelyt sekä jo aiemmin tehdyt osastojärjestelyt. Näillä perusteilla tuloksellisuuserä kohdennettiin koko henkilöstöön. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto siirsi vuoden 2009 hyvästä taloudellisesta tuloksesta 120.000 virkistysrahastoon. Tämän summan yhtymähallitus halusi ohjata henkilökunnan hyväksi, koska vuoden 2009 hyvä tulos perustui merkittävältä osalta henkilöstön hyvään työsuoritukseen ja valmiuteen tehdä säästöjä toiminnassaan. Rahaston varojen käytön pääperiaate on suunnata taloudellista tukea koko työyksikön henkilökunnan yhteiseen tekemiseen, yhteishengen lisäämiseen, yhteisöllisyyden edistämiseen ja virkistystoimintaan. Virkistysrahastosta jokainen toimintayksikkö tai vastuuyksikkö voi hakea enintään 40 euroa/yksikön vakinainen työntekijä. Vuonna 2009 sairaanhoitopiirin palveluksesta eläkkeelle jääneiden ja Kuntaliiton myöntämien ansiomerkkien saajien perinteinen juhla pidettiin tammikuussa 2010. Kultaisen ansiomerkin sai 30-vuoden kunnallisesta palvelusta 79 sairaanhoitopiirin työntekijää. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat kehitys-, koulutus- ja tutkimusmyönteisyys. Laatuun panostetaan ja laatutyöhön kannustetaan mm. laatupalkintokilpailun avulla. Laatupalkinnolla palkitaan ja kannustetaan työntekijöitä, työryhmiä, toimintayksiköitä tai toiminta-alueita oman toimintansa kehittämisestä. Laatupalkinnot jaettiin joulukuussa 2010. Pääpalkinnon sai lääketieteellisen tutkimuksen yksikkö alkoholitutkimuksesta.
13 2.10. Vakinaisen henkilöstön ulkoinen vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt vuosina 2006-2010 Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin kuuluu tyytyväinen asiakas, sitoutunut ja sitoutettu henkilökunta ja toimivat hoitoketjut. 2.10.1. Vakinaisen henkilöstön työhistoria palveluvuosina sairaanhoitopiirissä keskimäärin 2010 Sairaanhoitopiirissä pisin työhistoria on muun hoitohenkilökunnan ammattiryhmällä ja lyhyin akateemisella tutkimushenkilöstöllä. Työhistoria on lyhentynyt edellisvuoteen verrattuna erikoislääkärien osalta 0,3 vuotta ja hallinnon henkilöstön osalta 1,2 vuotta. Muissa ryhmissä työhistoria on hieman pidentynyt. Hallinnosta on viime vuosina eläköitynyt useita pitkään sairaanhoitopiiriä palvelleita viranhaltijoita. Tämä selittää osaltaan hallintohenkilöstön työhistorian lyhenemistä. Työhistoria 2010 Erikoislääkärit 13,3 Sairaanhoitajat 15,7 Muu hoitohenk. 23,7 Akat.tutk.henk. 11,8 Avustava henk. 19,6 Huoltohenk. 19,4 Hallintohenk. 19,1 0 5 10 15 20 25
Vaihtuvuus 2006 2007 2008 2009 2010 Erikoislääkärit 5,7 18,2 5,8 6,3 11,3 Sairaanhoitajat 5,0 6,4 5,3 5,7 4,6 Muu hoitohenk. 4,4 5,8 7,8 6,4 4,9 Akat.tutk. 15,9 26,3 9,0 7,1 7,5 Avust.henk. 6,2 3,0 3,7 3,5 3,1 Huolto 6,3 6,9 6,6 6,3 6,0 Hallinto 4,0 4,9 0,0 7,3 7,2 Yhteensä 5,9 7,7 5,8 6,0 5,8 14 Ulkoinen vaihtuvuus lasketaan seuraavasti Vakinaisten palvelusuhteiden päättymisen syyt 100 x(alkaneet palv.suht.+päättyneet palv.suht.) Keskimääräinen henk. määrä. 2006 2007 2008 2009 2010 Vanhuuseläke 39 41 47 67 56 Irtisanoutuminen 29 31 27 27 33 Työkyvyttömyyseläke 14 15 14 7 4 Muu syy 1 8 7 2 2 Yhteensä 83 95 95 103 95
15 2.11. Henkilöstön laadulliset ominaisuudet 2.11.1. Henkilökunnan ikärakenne % ammattiryhmän henkilökunnasta 31.12.2010 Alle 30 -vuotiaita on suhteellisesti eniten lääkäreiden ammattiryhmässä. Yli 40 -vuotiaita on suhteellisesti eniten hoitoa avustavassa henkilöstössä. Erityisesti muun hoitohenkilöstön ja hallinnon ammattiryhmässä yli 50 vuotiaiden osuus on suuri. Suhteellisesti eniten yli 60 vuotiaita on lääkärihenkilökunnassa ja huollossa. Ikärakenne 2010 % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v väh. 60 v Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Akat.tutk. Avust.henk. Huolto Hallinto
Keski-ikä 60 50 40 30 20 10 16 0 Lääkärit Sairaanhoitajat Muu hoitohenk. Akat. tutk. Avust. henk. Huolto Hallinto 2006 48,4 45,1 50,7 47,5 48,4 50,5 49,7 2007 48,5 46 51,5 45,8 48,9 51,2 50,2 2008 49,1 45,4 51,1 46 49,2 50,8 50,6 2009 48,4 45,2 51,4 46,2 49,5 50,4 50,2 2010 47,3 45,6 51,9 45,7 50,1 50,7 50 Vuonna 2010 vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,0 vuotta. Vuodesta 1997 henkilökunnan keski-ikä on noussut 3,6 vuodella, ja nousua viime vuodesta on 0,1 vuotta. 2.12. Ennuste vakinaisen henkilökunnnan siirtymisestä eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä Lääkärit Sair.hoit. Muu hoit. Akat.tut. Avust.hen Huolto Hallinto Yht. 2011 4 20 6 3 12 18 1 64 2012 6 21 14 2 7 23 4 77 2013 9 23 17 2 9 12 0 72 2014 7 27 18 2 9 13 4 80 2015 3 24 16 5 6 15 3 72 2016 10 26 11 4 15 19 3 88 2017 10 33 15 1 12 9 11 91 2018 6 28 21 3 10 16 6 90 2019 6 35 29 5 13 20 8 116 2020 8 31 16 3 14 12 5 89 2021 9 27 20 4 19 10 8 97 2022 6 45 11 4 8 12 7 93 2023 13 57 23 3 23 9 6 134 2024 13 44 13 1 20 9 9 109 2025 7 26 11 2 18 10 3 77 Vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirin työntekijöistä eläköityy 34,5 % ja v. 2025 mennessä 49,1 %. Muiden vastaavankokoisten sairaanhoitopiirien eläköitymisennusteet ovat vuoteen 2020 mennessä 32,1 % ja vuoteen 2025 mennessä 46,2 % Kuntien eläkevakuutuksen tilaston mukaan.
17 Kumulatiivinen eläköitymisprosentti vuoteen 2025 mennessä 100 80 60 40 20 0 Lääkärit Sair.hoit. Muu hoit. Akat.tut. Avust.hen Huolto Hallinto Suhteellisesti suurin eläköitymisprosentti vuoteen 2025 mennessä on muun hoitohenkilöstön keskuudessa, ko. ryhmässä myös keski-ikä on korkein. Osa-aikaeläkkeellä kuntayhtymässä oli 31.12.2010 40 henkilöä. Vuonna 2009 osa-aikaeläkeellä oli 37 henkilöä ja vuonna 2008 30 henkilöä. 2.13. Rekrytointi Rekrytoinnin tavoitteena on ollut tukea toimintayksiköitä rekrytointiprosessissa sekä koordinoida sijais- ja varahenkilöstön käyttöä joustavasti toimintayksiköiden välillä. Ulkoinen rekrytointi on hoidettu osittain yhteistyössä Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa. Ulkoista rekrytointia on tehty em. yhteistyössä mm. valtakunnallisilla sairaanhoitajapäivillä Komia- Seinäjoen kaupunkiseutu brändin alla. Lisäksi sairaanhoitopiiri osallistui myös Komiat koolla- tapahtumaan Helsingissä toukokuussa. Rekrytointiyksikkö järjesti joulukuussa Seinäjoen ammattikorkeakoulusta valmistuville sairaanhoitajille infotilaisuuden sairaanhoitopiirin työmahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui 30 valmistuvaa sairaanhoitajaa. Uusien työntekijöiden ja sijaisten palkkaamista varten on sairaanhoitopiirissä käytössä sähköiset rekrytointiohjelmistot. Työhakemuksen voi täyttää sairaanhoitopiirin ulkoisilla internetsivuilla. Avointen virkojen ja toimien täyttämisessä sähköinen rekrytointi otettiin käyttöön vuonna 2010 alussa. Hakuilmoituksia sivustolla julkaistiin v. 2010 yhteensä 122 kpl. Näillä ilmoituksilla haettiin 167 työntekijää. Hakuilmoituksista sijaisuuksiin hakuja oli 9. Avoinna olleista lääkärin viroista 16:een ei saatu yhtään hakemusta. Tämä kuvastaa osaltaan lääkärirekrytoinnin haasteellisuutta. Tapauksissa, jolloin virkoihin tai toimiin ei ole hakijoita tai viranhaltijan erotessa uutta viranhaltijaa ei ole vielä valittu voi tehtävää hoitaa tilapäisesti avoimen viran hoitaja. Eniten avoimen viran tai toimen hoitajia on käytetty lääkärien viroissa, joihin ei ole saatu vakinaista viranhaltijaa. Avoimen viran tai toimen hoitajia oli: erikoislääkäreinä 25, erikoistuvina lääkäreinä 16, sairaanhoitajina 5, huoltohenkilöinä 3 ja hallintohenkilöinä 1. Rekrytointiyksikkö on hoitanut sekä lyhyt- että pitkäaikaisten sijaisten hankinnan eri yksiköihin hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien osalta. Sijaisvälitykseen tulleiden muiden ammattiryhmien hakemukset on ohjattu asianomaisille esimiehille eri toiminta-alueille. Avoimia sijaisuushakemuksia sairaanhoitopiiriin tuli vuonna 2010 yhteensä 355 kpl. Kiertävän varahenkilöstön työpanosta ohjattiin edelleen sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lyhytaikaisiin poissaoloihin. Vuoden 2010 aikana kiertävä varahenkilöstö teki yksiköissä yhteensä 10 572 työvuoroa. Näistä työvuoroista puuttui vakituinen työntekijä tai yksiköissä tarvittiin tilapäisesti lisähenkilökuntaa ko. työvuoroon. Rekrytointiyksikkö välitti ulkopuolisia, lyhytaikaisia hoitohenkilökunnan ja osastonsihteerien sijaisia eri yksiköihin yhteensä 2 530:een työvuoroon. Hoitohenkilöstön ja osastonsihteerien osalta alkuhaastattelut ja tietojen tarkistaminen on tapahtunut rekrytointiyksikön henkilökunnan toimesta. Rekrytointiyksikön ohjausryhmä on kokoontunut kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on tarkasteltu kiertävän varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttöä sekä ideoitu uusia toimintatapoja henkilöstön käytössä.
Varahenkilöstön ja ulkopuolisten sijaisten käyttö 2009-2010 1200 1000 800 600 400 200 18 0 Helmikuu Tammikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Marraskuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu Varahenkilöt 2009 Ulkop. sijaiset 2009 Varahenkilöt 2010 Ulkop. sijaiset 2010
3. Henkilöstön työhyvinvointi 19 Sairaanhoitopiirin strategiaan kuuluu ristiriidaton ja myönteinen ilmapiiri; työviihtyvyys ja tuloskunnon jatkuva paraneminen. Aktiivinen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja. Varhaisen tuen toimintamalli on osa sairaanhoitopiirin strategiaa pohjautuen sairaanhoitopiirin toiminta-ajatukseen, Ihmisen terveyden tähden ja visioon, Vahva ja yhteistyökykyinen suunnannäyttäjä. Taustalla olevat keskeiset arvot Ihmisarvon kunnioittaminen ja Vastuullisuus ovat molemmat työkykyyn ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Varhainen tuki on työkyvyn heikkenemisen ennakointia ja kokonaisvaltaista työntekijöiden pitkäaikaisterveyttä ja työhyvinvointia edistävää toimintaa. Tilanteisiin tartutaan välittömästi, kun havaitaan merkkejä terveyden tai työkyvyn heikkenemistä uhkaavista tekijöistä. Varhainen tuki on osa normaalia esimiestyötä. Henkilöstön työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemisen toimintaohje päivitettiin kevään 2010 kuluessa. Päivityksessä otettiin huomioon aikaisemmasta versiosta kertyneet käytännön kokemukset sekä toimintayksiköiden ja toiminta-alueiden johtoryhmiltä sekä yhteistoimintaneuvostolta saatu palaute. Hallitus hyväksyi uuden ohjeen kesäkuun kokouksessaan. Ohjeessa korostuu aiempaa enemmän työntekijän ja lähiesimiehen vastuu sekä tiivis yhteistyö työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Muutoksista tiedotettiin henkilöstölle sekä yleisissä koko henkilöstöä koskevissa tilaisuuksissa että yksiköiden omissa tapahtumissa. Yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen asiantuntijoiden kanssa tehostettiin osallistumalla mm. yhteisiin neuvottelu- ja koulutuspäiviin. Helmikuussa järjestettiin yhteistyössä Kuntien eläkevakuutuksen, Kelan ja sairaanhoitopiirin kanssa ammatillista kuntoutusta käsittelevä koulutusaamupäivä, johon oli kutsuttu sairaanhoitopiirin esimiehiä ja työterveyshuollon henkilöstöä. Varhaisen tuen neuvotteluja tilastoitiin vuoden 2010 aikana yhteensä 129 kpl, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tavallisin syy (92 kpl) neuvotteluihin oli työhön paluun suunnittelu pitkän poissaolon jälkeen tai työntekijän muuttunut terveydentila. Ohjaus-, neuvonta- ja seurantatapahtumia oli kertomusvuonna yhteensä 316 kpl. Neuvotteluissa suunniteltiin 90:n eri työntekijän työkyvyn tukitoimia. Työhyvinvointisuunnittelijan lisäksi työhyvinvointitoimintaan on ostettu psykologin työpanosta psykologiyksiköstä. Työhyvinvointisuunnittelijan tehtävänä on erityisesti ollut tukea ja opastaa esimiehiä Varhaisen tuen toimintamallin käytössä. Tämä toteutui tavallisimmin osallistumalla työntekijän ja esimiehen yhteisneuvotteluihin. Lisäksi työhyvinvointisuunnittelija toimi ammatillista kuntoutusta koskevissa asioissa yhdyshenkilönä sairaanhoitopiirin, työterveyshuollon ja Kuntien eläkevakuutuksen välillä.
3.1. Tuloskuntomittaus Sairaanhoitopiirissä tehtiin vuonna 2010 tuloskuntomittaus, joka ulottui jokaiseen vastuuyksikköön. Tulokset käsiteltiin ja purettiin jokaisessa yksikössä. Yllä oleva kuvio on koko sairaanhoitopiirin tulos. Mitä enemmän mustaa tai punaista on nähtävissä, sitä huonommin ko. kysymyksen väittämä on vastauksien mukaan toteutunut Millainen on tilanne mielestäsi nyt omassa työssäsi tai toimipisteessä? Tuloskuntomittaus v. 2010 ja lisäksi vertailu v. 2009 kahden huonoimman osalta. 20 12. Itsenäisyys työnteossa 17. Oman työn tarkoituksen tunteminen osana sairaalan toimintaa 1. Tyytyväisyys työtehtäviin 21. Henkilökohtainen työnilo 5. Mahdollisuus hyödyntää omia kykyjä tehokkaasti työssä 10. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö 3. Omien vastuualueiden selkeys työssä 7. Mahdollisuudet itsensä kehittämiseen koulutuksen avulla 13. Henkilökohtainen työssä jaksaminen 11. Työilmapiiri 23. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen 4. Vaikuttamismahdollisuudet omien työtehtävien suunnitteluun 9. Esimies-alaissuhteiden toimivuus toimipisteessä 2. Tyytyväisyys työmäärään 19. Töiden jakoon liittyvä oikeudenmukaisuus toimipisteessä 16. Esimiesten ja henkilöstön välinen tiedonkulku toimipisteessä 6. Esimieheltä saatu palaute työssä suoriutumisessa 14. Tyytyväisyys toimipisteen TYHY-toimintaan 8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen palkkauksessasi 18. Muutosten suunnittelu ja toteutus 15. Työyhteisön kyky käsitellä ristiriitoja 20. Johtoryhmän toiminta vastuuyksikössä, johon toimipisteesi kuuluu 22. Edellisen tuloskuntomittauksen hyödyntäminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1 = erittäin huono 2 3 4 5 = erittäin hyvä 3.2. Työterveyshuolto Työterveyshuoltopalvelujen tuottamisesta vastasi pääasiassa Seinäjoen Työterveys liikelaitos. Palvelut tuotettiin pääosin sairaalan alueella toimivalla Törnävän työterveysasemalla. Tässä toimipisteessä työskentelee kolme työterveyslääkäriä, kolme työterveyshoitajaa, kaksi vastaanottohoitajaa sekä työfysioterapeutti ja työpsykologi. Syksyllä 2010 toteutetussa Työterveyslaitoksen Asiakasavain kyselyssä todettiin asiakastyytyväisyyden olevan erinomainen. Työterveyshenkilöstön täydennyskoulutuksen painopiste oli työlähtöisessä toimintatavassa sekä mielialahäiriöiden toteamisen ja hoidon kehittämisessä. Työterveyshuollon painopiste siirtyi vuonna 2010 yhä voimakkaammin työkykyä ylläpitäviin toimiin. Sairaanhoitopiirin varhaisen tuen mallin mukaisesti yhteistyössä linjaorganisaation ja henkilöstöhallinnon kanssa reagoitiin varhaisiin työkyvyn alenemisen merkkeihin ja etsittiin yhdessä tukitoimia sekä hoidon ja kuntoutuksen että myös työn uudelleen organisoinnin avulla. Yksittäisen työntekijän työkyvyn tukemiseksi järjestettiin työterveysneuvottelu 71 kertaa. Työterveyshuolto osallistui asiantuntijana mm. sairaanhoitopiiriin perustetun sisäilmatyöryhmän ja työhyvinvointityöryhmän sekä yhteistoimintaneuvoston toimintaan. Työterveyslääkäri huolehti esimiesvalmennuksessa työterveyshuollon osuudesta ja osallistui valmennuksen kehittämiseen. Terveystarkastuksia työterveyshoitajat tekivät 997 kpl, työterveyslääkärit 608 kpl ja työfysioterapeutit 371 kpl. Työpsykologin ohjaus- ja neuvonta sekä muita työkykyä tukevia yksilökäyntejä oli 139 kpl. Työpaikkaselvityskäyntejä työfysioterapeuteilla oli 107 kpl ja työterveyshoitajilla 116 kpl. Sairausvastaanottokäyntejä työterveyslääkärillä oli 6590 kpl.
21 Työpaikkaterveydenhuollon toteutuneet kustannukset v. 2008-2010 2008 2009 nousu% 2010 nousu% Ennalta ehkäisevä 224 136 237 338 5,89 242 152 2,03 Sairaanhoito 520 762 599 536 15,13 625 042 4,25 744 898 836 875 12,35 867 193 3,62 Työterveyshuollon kustannuksiin on saatu Kela-korvausta vuosina 2008 ja 2009 52,8 % toteutuneista kustannuksista. Seinäjoen Työterveys-liikelaitoksen lisäksi sairaanhoitopiiri osti työterveyspalveluja maakunnassa muualla kuin Seinäjoella työskentelevälle henkilökunnalleen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilta. Myös nämä kustannukset on huomioitu edellisessä taulussa. 3.3. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäiviä koko sairaanhoitopiirissä oli v. 2010 38 288 pv., v. 2009 40 098 pv. ja vuonna 2008 43 991 pv. Vähennystä edelliseen vuoteen kertyi yhteensä 1810 kalenteripäivää. Sairauspoissaolot/päiviä/vakituinen työntekijä 1997-2010 25 20 15 14,9 16,3 16,7 18,2 18,5 18,4 18,7 19,8 20,4 21,6 20,8 19,3 17,2 16,7 10 5 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Sairauspoissaolopäiviä/vakituinen työntekijä kertyi vuonna 2010 yhteensä 16,7. Vuonna 2009 vastaava luku oli 17,2. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä on laskenut suotuisasti vuodesta 2006 lähtien. Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti tavoitteena on että sairauspoissaolopäiviä olisi vuonna 2018 14 pv./vakituinen työntekijä.
Sairauspoissaolot diagnoosiryhmittäin 2010 14% 21% 30% Psykiatria Tuki sekä liik.elin ja sidek.sair. Hengityselinten sairaudet Vammat, myrkytykset yms. Kasvaimet Verenkiertoelinten sairaudet Muut 22 3% 7% 10% 15% Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin työkyvyttömyyttä aiheuttanut diagnoosiryhmä ja hengityselinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt toiseksi suurin. Tukija liikuntaelinsairauksien aiheuttamien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus kaikista sairauspoissaoloista on lisääntynyt 2 %:lla vuoteen 2009 verraten. Sairauspoissaolot oma ilmoitus -menettely / vakituiset sekä pitkään sairauslomalla olleiden määrä v. 2010 sair.hoid. palvelut kuntayhtymän hallinto tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen päivystyskeskus psykiatria hallintopalvelut yhteensä poissaolokerrat omailmoituksella 15 192 220 602 299 52 251 63 1694 poissaolleet henkilöt 11 126 142 357 191 30 157 38 1052 poissaolopv/kerta 1,3 1,6 1,7 1,7 1,7 1,9 1,6 1,8 1,7 poissaolopäivät 20 301 373 1010 515 98 413 113 2843 yli 60 pv s-lomat/hlöä 1 14 38 34 15 2 20 4 128 Oma-ilmoituksella esimies voi myöntää sairauspoissaoloa 1-3 pv/kerta. Kaikista sairauspoissaoloista 7,42 % oli oma-ilmoituksella.
23 Sairauspoissaolojen määrä pv/vakituinen työntekijä ammattiryhmittäin 2008-2010 Sairauspoissaolot pv/työntekijä 2008-2010 30 25 20 15 10 5 0 Erikoislääk. Sairaanh. Muut hoitoh. Akat.tutk. henk. Avustava henk. Huolto Hallinto epshp yht 2008 4,7 19,5 28 11,4 27 21 14 19,3 2009 4,6 19,1 23,5 9,6 15,3 20,4 17,3 17,2 2010 4,4 18,1 24,7 8,2 16,8 19,7 17,6 16,7 Eniten sairauspoissaoloja oli muun hoitohenkilökunnan ja huoltohenkilöstön ammattiryhmissä ja vähiten lääkäreiden ammattiryhmässä. 3.4. Pitkäaikaisterveet vuonna 2008-2010 Pitkäaikaisterveet 2008-2010 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Eriklääkärit Sairaanh Muu hoitoh Akat tutk h Av hlöstö Huoltoh Hallintoh Epshp 2008 53,4 31,4 27,0 36,6 27,4 27,7 33,6 32,1 2009 58,5 35,8 26,0 46,4 31,8 27,4 34,2 35,6 2010 63,4 30,6 26,0 46,6 30,4 28,5 41,6 34,1 Kaaviosta käy ilmi, että v. 2010 vakinaisesta henkilöstöstä 34,1 %:lla ei ole ollut sairauspoissaoloja lainkaan. Vuonna 2009 pitkäaikaisterveitä oli 35,6 %.
Sairauspoissaolot toiminta-alueittain päivää/ vakituinen työntekijä v. 2010 ja pitkäaikaisterveet % Sairauspoissaolot pv /vak ja pitkäaikaisterveet 2010 50 47,5 40 30 36,19 27,81 34,3 31,86 36,39 36,85 24 20 15,2 19,9 16,6 16,4 14,0 21,43 15,9 19,0 10 6,4 0 kuntayhtymä/ hallinto sair.hoid. palvelut tukipalvelut operatiivinen konservatiivinen päivystyskeskus psykiatrinen hallintopalvelut s-poissaolot pv/vak. pitkäaikaisterveet % Kuntoutuspäivät vuosina 2006-2010 2006 2007 2008 2009 2010 hlöä 2010 Erik.lääk. 49 18 47 27 3 Sairaanhoit. 450 374 455 437 229 28 Muu hoitohenk. 152 194 122 313 152 20 Akat. tutk.henk. 19 29 47 73 24 4 Avustava henk. 135 126 88 205 106 18 Huolto 111 149 144 212 102 11 Hallinto 72 86 45 38 67 6 Yhteensä 988 976 901 1325 707 90 Kuntoutuspäivien määrä väheni merkittävästi vuoteen 2009 verraten. Vuorotteluvapaapäivät vuosina 2006-1010 2006 2007 2008 2009 2010 hlöä 2010 Erik.lääk. 264 1 Sairaanhoit. 1448 1647 2212 2482 2432 17 Muu hoitohenk. 371 1017 1509 1120 1236 6 Akat. tutk.henk. 137 1059 467 158 137 1 Avustava henk. 529 233 1553 1061 553 4 Huolto 332 1125 929 828 7 Hallinto 234 457 421 353 785 3 Yhteensä 3051 4413 7287 6103 6235 39
25 3.5. Työsuojelu ja turvallisuustoiminta Työsuojelu- ja turvallisuustoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tavoitteen saavuttamiseksi työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö työskentelee yhteistyössä linjaorganisaation kanssa. Erityisenä painopisteenä on antaa tukea tiedottamisen, materiaalin, kouluttamisen ja muiden tarvittavien toimenpiteiden avulla. Lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana vuoden 2010 alussa aloitti kahdeksan jäseninen työturvallisuustoimikunta, jonka kokoonpano on seuraava; neljä työntekijöiden edustajaa, kaksi toimihenkilöiden edustajaa ja kaksi työnantajan edustajaa. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin työturvallisuusjaostojen toiminta. Työturvallisuusjaostojen tarkoituksena on parantaa ja kehittää yhteistyötä työntekijöiden ja työnantajan välillä työsuojelu-, turvallisuus- ja työhyvinvointiasioissa. Työsuojelujaostoja toimii kahdeksalla eri alueella. Sairaanhoitopiirissä työaikaa tehtäviinsä käyttäviä työsuojeluvaltuutettuja on seuraavasti; yksi työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu on päätoiminen, hänen 1. varavaltuutettunsa ajankäyttö on yksi päivä viikossa, yhden työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun työajan käyttö on kolme päivää viikossa ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetulla ajankäyttö on yksi päivä viikossa. Ähtärissä toimii työsuojeluasiamies oman toimensa ohessa. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelupäällikön tehtävät. Riskien arviointia on toteutettu linjaorganisaation, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kesken yhteistyössä. Työterveyshuolto vastaa työpaikkaselvityksistä. Tavoitteena on yhtenäistää riskien ja vaarojen arvioinnin menettelytapoja ja saada linjaorganisaatiolle selkeät menettelytapaohjeet sekä toimintamallit. Vaarojen ja riskien arviointi toteutus sähköisesti Riski-Arvi -ohjelmalla käynnistettiin toimintavuoden lopulla. Vaarojen ja riskien arviointi tehdään aina toimintojen muuttuessa ja tarkastetaan kerran vuodessa. Sairaanhoitopiirissä selvitettiin elo-syyskuun vaihteessa työntekijöiden työmatkan vaarapaikkoja. Kyselyyn sai vastata intranetissa ja vastausprosentiksi saatiin 27 %. Vakavia työtapaturmia, ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä ei sairaanhoitopiirissä ole toimintavuonna sattunut. Alla olevissa tilastoissa vertailutiedot vuosilta 2008-2010. Ammattitauti- ja tapaturmatilastot: 2008 2009 2010 Ammattitauti 1 Työ 54 55 59 Työmatka 34 16 34 Työliikenne 1 1 1 Yhteensä 90 72 94 Tapaturma- ja sairaustilastot: 2008 2009 2010 Keskivahinko/ 785 1076 1048 Tapaturmataajuus 1) 14 10 12 Sairauspäivätaajuus 2) 90 99 104 Sairauspäivät/vahinko 6 10 9 Sairauspoissaolo pvt 576 745 796 1)Tapaturmataajuus tarkoittaa sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Suhde lasketaan miljoonaa työtuntia kohden 2) Sairauspäivätaajuus tarkoittaa poissaolopäivät miljoona tehtyä työtuntia kohden Tapaturmatilastojen perusteella voidaan todeta tapaturmien määrän kasvaneen edelliseen vuoteen verrattuna. Työmatkaturmien kasvuun omalta osaltaan vaikutti alkuja loppuvuoden talviolosuhteet, jotka olivat totutumpia haasteellisimmat teiden ja ulkoalueiden kunnossapidolle. Keskivahingon kustannusnousu johtui em vahinkojen kustannuksista. Huomattavaa on kuitenkin, että työssä tapahtuneiden tapaturmien määrässä ei ole juurikaan tapahtunut muutosta ja työssä tapahtuneiden tapaturmien seuraukset ja kustannukset ovat varsin alhaisella tasolla. Sairauspäivien kasvu ja sairauspäivien määrä vahinkoa kohti vaatii jatkuvaa analysointia ja panostamista läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseen ja toimenpiteisiin ilmoitusten johdosta. Henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanteet 2008-2010 2008 2009 2010 225 123 126
26 Toimintavuoden 2010 aikana tehtiin Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen toimesta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kahdeksan työsuojelutarkastusta sekä yksi työsuojelun toiminnallinen tarkastus. Yksi tarkastus koski sisäilma-asioiden hallintaa sairaanhoitopiirissämme. Sairaanhoitopiirin vartioinnista vastasi sopimuksen perusteella Turvatiimi Oy. Vartiointi jakautuu paikallisvartiointiin sekä piirivartiointiin, jossa vartija liikkuu autolla erikseen sovittujen aikataulujen mukaan. Vartijan ilmoitukset: hälytyskäynnit (sis. kutsutut turvatehtävät sekä erheelliset hälytykset Henkilökunnan suojaus, turvaaminen ja avustaminen hoitotoimenpiteissä Poistettu häiritseviä henkilöitä 2008 2009 2010 49 45 82 79 64 138 12 12 17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin perustettiin toimintavuoden alkupuolella sisäilmatyöryhmä, joka toimii moniammatillisena asiantuntijaorganisaationa tuottaen johdolle tarvittavaa tietoa, jonka perusteella vaikeat sisäilmaongelmat voidaan ratkaista parhaalla mahdollisella tavalla kulloisessakin tilanteessa. Sisäilma-asioihin on tehty henkilökunnan avuksi toimintakaavio, joka on saatavilla intranet-sivuilta. Sisäilman ongelmissa edetään toimintakaavion mukaisesti tilahallinnon tarkastuksen, tarkastusryhmän ja tarvittaessa sisäilmatyöryhmän kautta. Sisäilmatyöryhmä käsittelee vaikeasti ratkaistavat ongelmat. Vuoden 2010 aikana alkusammutuskoulutukseen osallistui 403 työntekijää, kaasusumuttimen käyttökoulutukseen osallistui 387 työntekijää. Lisäksi työsuojelu- ja turvallisuustoimiston järjestämiin muihin koulutuksiin osallistui toimintavuonna n. 210 työntekijää. Jatkossa painopistealueet työsuojelutoiminnassa tulevat olemaan mm. kattavat turvallisuussivut intrassa, aktiivinen tiedotus, henkinen työsuojelu, läheltä piti ja vaaratilanteiden raportoinnin kehittäminen, perehdytys ja työnopastus, sisäiset turvallisuustarkastukset ja turvallisuuden perustaitojen vahvistaminen ja koulutus. Turvallisen toimintaympäristön tavoitteita tukevat savuton sairaala -toiminta, päihteettömyysohjelma sekä tietosuoja- ja salassapito-ohjeet. 3.6. Savuton sairaala Savuton sairaala-työryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2010. Uusi tupakkalaki tuli voimaan 1.10.2010. Tupakkalain tarkoituksena on säätää tehokkaita toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Sairaanhoitopiirin johtoryhmä on hyväksynyt uudistetun tupakasta vieroitus -ohjeen 8.2.2010 ja uudistetun ohjeen tupakointikiellon nuodattamisesta 16.6.2010. Nämä ohjeet on merkitty hyväksyen tiedoksi yhteistoimintaneuvoston kokouksessa 16.12.2010. Ohjeista on tiedotettu esimiehille ja ne tulee käsitellä työyksikköjen yhteistoimintakokouksissa. Tupakointi on kielletty työaikana. Sairaalan ydintehtävä, erityisesti potilasturvallisuus ei saa vaarantua henkilökunnan väliaikaisen työpaikalta poistumisen vuoksi. Tukea tupakastavieroitukseen saa henkilökunnan työterveyshoitajilta ja ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattorilta. Kertomusvuonna järjestettiiin myös 12.10.2010 Tunnetko tupakan terveyshaitat koulutusiltapäivä. Koulutukseen osallistui erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta 28 henkilöä. Savuton Suomi 2040-verkosto on palkinnut sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäen kunniamaininnalla uraauurtavasta tupakoinnin vastaisesta työstä. 3.7. Henkilökuntayhdistys virkkujen työkykyä tukeva toiminta Henkilökuntayhdistys Virkut ry:n toiminta ajatuksena on tukea omalta osaltaan henkilöstön työhyvinvointia toiminnan järjestäjänä ja työviihtyvyyden edistäjänä, sekä olla lisäämässä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta EPSHP:n henkilökunnan keskuudessa. Henkilökuntayhdistyksen puitteissa on harrastustoimintaa palloilusta kuntoilemiseen ja kädentaidoista kulttuuriin. Erilaisia jaostoja oli vuonna 2010 yhteensä 23. Laajapohjainen harrastustoiminta on koettu henkilöstön keskuudessa hyödylliseksi ja henkilökuntaa yhdistäväksi toiminnaksi. Harrastustoimintaan osallistuminen on henkilökunnalle suurelta osin täysin ilmaista tai hyvin edullista. Henkilökuntayhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden 2010 lopussa 2301. Vuosi 2010 oli yhdistyksen 29. varsinainen toimintavuosi. Henkilökuntayhdistyksen tukemana on osallistuttu moniin valtakunnallisiin, sairaanhoitopiirien välisiin kilpailuihin. Joukkuelajien aktiiviset pelaajajäsenet ovat osallistuneet niin kaukalopallo, salibandy kuin jalkapalloturnauksiin. Tossuklubin merkeissä osallistuttiin valtakunnallisiin juoksutapahtumiin. Vuonna 2010 hiihtojaosto toimi keskussairaaloiden välisten SM hiihtojen järjestäjänä ja elokuussa pesäpallojaosto keskussairaaloiden välisten pesäpalloturnauksen järjestäjänä. Yhdistyksen ylläpitämä kuntosali on edelleen aktiivisessa käytössä ja monipuolisin välinein varusteltu. Vuo-
den 2010 aikana välineitä on uudistettu vuosibudjetin puitteissa. Kuntosalin vuosittainen käyttäjämäärä on ollut n. 400 henkilöä. Yhdistys tukee jäsentensä uintiharrastusta osallistumalla Seinäjoen ja lähikuntien uimahallien uimalippujen kustannuksiin. Jäsenten uintiharrastus lisääntyy tuntuvasti vuosi vuodelta. Vuonna 2008 käynnistynyt kuntoluistelu on temmannut myös mukaansa yhä enemmän aktiivisia harrastajia. Pilates - jaoston puitteissa on kokoontunut niin alkeis-, jatko-, ja kuntosaliryhmät, joiden suosio on säilynyt vuosi vuodelta. Nyt ryhmien parissa on kuntoilijoita ollut yli 100 henkilöä. Vastapainona liikunnallisille aktiviteeteille on henkilökuntayhdistyksellä tarjolla myös muuta henkilökunnan virkistäytymiseen tähtäävää toimintaa kuten teatterilippuja, joita välitetään Seinäjoen kaupunginteatteriin. Valokuvauskerho toteutti toistuvasti yhteistyössä La-keuden Luontokuvaajien kanssa luontokuvausillan, jolla oli hyvä yleisömenestys. Jäsenistön toiveesta toteutettiin matka Tampereelle Kädentaidot messutapahtumaan. Messutapahtumaan osallistuneiden kanssa ideoitiin uusiin terveystapahtumiin suuntaamista vuonna 2011. Henkilökuntayhdistyksellä on useita jäsenistön ja heidän perheidensä virkistäytymiseen ja lomailuun tarkoitettua vapaa-ajanviettopaikkaa joiden käyttöaste on pysynyt edelleen korkeana. Virkkulan alue Ähtärissä mökkeineen ja asuntovaunualueineen on sairaanhoitopiirin omistama ja henkilökuntayhdistyksen hallinnoima. Virkkulan päärakennus on jäsenten ympärivuotisessa käytössä ja muu alue on kesäkäyttöön sopiva vapaa ajanviettopaikka. Ähtärin Virkkulaa käytetään erityisen paljon sairaanhoitopiirin eri työyhteisöjen virkistäytymis- ja kehittämispäivien pitopaikkana. Hirvijärven vapaa-ajanviettoalue asuntovaunualueineen siirtyi sairaanhoitopiirin kanssa tehdyllä kaupalla henkilökuntayhdistyksen omistukseen vuoden lopulla. Hirvijärven aluetta on pyritty viime vuosien aikana kehittämään pienin askelin. Nyt tehty kauppa mahdollistaa suunnitelmallisemman kehittämissuunnitelman tekemisen tuleville vuosille. Henkilökuntayhdistyksellä on lisäksi oma rivitalolomaosake Virkkuusamo Rukalla ja Virkkulevi, oma paritalonpuolikas, Levillä. Nämä lomakohteet tarjoavat henkilökuntayhdistyksen jäsenille mahdollisuuden edulliseen virkistäytymiseen Lapin maisemissa. Sairaanhoitopiiri tukee henkilökuntayhdistys Virkkujen toimintaa 40 000 eurolla vuosittain. 27
4. Henkilökunnan kehittäminen Sairaanhoitopiiri antaa mahdollisuuden kouluttautua ja kehittyä mm. täydennyskoulutusjärjestelmän kautta. Tieteelliseen tutkimustyöhön voi hakea EVO-rahoitusta. Toimintaamme ohjaaviin arvoihin kuuluu korkea työmoraali; jokainen tekee oman osuutensa parhaalla mahdollisella tavalla ja ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvasti. 4.1. Täydennyskoulutus 28 Täydennyskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, saada ajan tasalle ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan alan eriasteisen ammatillisen tai tieteellisen perustutkinnon ja jatkokoulutuksen saaneille tai muulla tavoin ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta. Täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi sairaanhoitopiiri osti Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä koulutussuunnittelijan työpanosta 50 %. Henkilöstöhallinnossa on täydennyskoulutusyksikkö koulutuksen toteuttamista ja seurantaa varten. Täydennyskoulutusyksikkö järjesti vuonna 2010 yhteensä 157 (v. 2009 173) erilaista koulutusta. Koulutukset ovat vaihdelleet yhden päivän seminaareista pitempikestoisiin koulutuksiin. Sairaanhoitopiiristä erilaisiin koulutustilaisuuksiin osallistui yhteensä 2610 (v. 2009 2513) henkilöä, joista täydennyskoulutusyksikön järjestämiin yhteensä 989 (v. 2009 1297) henkilöä. Koulutusta järjestettiin mm. seuraavista aihealueista: johtamistaidot, työyhteisö- ja hyvinvointitaidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, prosessien sujuvuus ja tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus, palvelu- ja hoitoketjujen hallintataidot, riskienhallinta- ja säteilysuojelu, potilasasiakirja-asetus ja lääkeaineoppi.
29 Sairaanhoitopiiri panosti täydennyskoulutukseen v. 2008-2010 toiminta-alueittain seuraavasti: 2008 2009 2010 2008 2009 2010 /vak.hlö /vak.hlö /vak.hlö Toiminta-alue Kuntayhtymähallinto 144950 174468 167166 4263,24 6673,14 3799,23 Sair.hoid.palvelut 165970 158800 141930 560,71 498,58 489,41 Tukipalvelut 49260 73215 59257 133,14 157,73 155,53 Operatiivinen 356980 405115 368776 460,62 522,43 529,47 Konservatiivinen 243880 229448 205919 465,42 470,95 528,68 Päivystyskeskus 22392 456,98 Psykiatria 223290 218660 251130 593,86 548,19 706,41 Hallinto 66990 55622 68934 778,95 561,61 757,52 Yhteensä 1367730 1315328 1285776 542,97 569,81 559,89 Kuntayhtymähallinnon toiminta-alueen kustannuksissa näkyvät nk. pitkien koulutusten kustannukset, jotka kohdentuvat pääasiallisesti psykiatriaan ja psykologien palveluyksikköön. Tämä vääristää tilastoa tältä osin. Nk. pitkien koulutusten kustannukset vuodelta 2010 olivat 97 827 joka on 9955 vähemmän kuin vuonna 2009. Täydennyskoulutuspäiviä käytettiin vuosina 2008-2010 ammattiryhmittäin seuraavasti: 2008 2009 2010 Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Henkilötyöpäiviä % kokon. työajasta Erikoislääkärit 2474,1 4,7 1253,6 2,3 1535,9 2,7 Erikoistuvat lääkärit 235,5 0,5 196,3 0,4 290,1 0,6 Hammaslääkärit 19,9 1,5 16,2 1,5 19,3 1,5 Sairaanhoitajat 5104,6 1,7 4149,4 1,4 4957,4 1,6 Muu hoitohenk. 1381,2 1,2 940,3 0,8 977,7 0,9 Akat. tutk.henkilök. 787,1 2,0 1178,5 2,9 1137,7 2,8 Avustava henk. 1261,2 1,4 450,0 0,5 674,8 0,8 Huoltohenk. 648,5 0,6 952,2 0,9 518,5 0,5 Hallintohenk. 239,4 0,7 481,1 1,3 306,7 0,8 Yhteensä 12151,5 0,4 9617,6 0,3 10418,1 0,3 Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä/vakinainen työntekijä v. 2010 henkilötyöpäivät päiviä/hlö Erikoislääkärit 1168,5 5,2 Erikoistuvat lääkärit 119,5 2,4 Sairaanhoitajat 4004,1 4,3 Muu hoitohenk. 770,3 3,0 Akat. tutk.henkilök. 960,4 7,9 Avustava henk. 574,7 2,2 Huoltohenk. 443,3 1,3 Hallintohenk. 239,1 1,9 Yhteensä 8279,9 3,6 Palkatonta opintovapaata (opintovapaalain mukainen) käytti v. 2010 17 henkilöä yhteensä 2826 työpäivää. Lisäksi myönnettiin palkallista vapaata omaehtoiseen opiskeluun 137 henkilölle ja palkatonta vapaata (harkinnanvarainen) opiskeluun 24 henkilölle.