Suomalaisen Työn Liiton liite huhtikuu 2013 Jutta Urpilainen toivoo designia politiikkaan Suomalaisen työn uusi aika Keittiöistä olohuoneita Yhteisöllinen koti Vastuullinen yritystoiminta kannattaa Käsityöharrastuksesta suomalaista muotoilua Nousussa lähiliikunta Yksilölliset motoristit
Pääkirjoitus Ilmarinen on yhtä lähellä kuin Kasvua suomalaista työtä uudistamalla Suomalainen työ on edelleen kovaa valuuttaa. Tuoreiden tutkimuksiemme tulokset osoittavat, että Suomalaisen Työn Liiton hallinnoimat Avainlippu- ja Design from Finland -merkit herättävät kuluttajissa erittäin positiivisia mielikuvia. Avainlipun tunnettuuden osalta tutkimustulokset ovat kiitettäviä, sillä lähes jokainen suomalainen (96 %) tuntee Avainlipun. 120 yritykselle myönnetyn Design from Finland -merkin tuntee joka kolmas. Reilun vuoden ikäiselle tunnukselle tulos on erinomaisen hieno. Kuluttajat arvostavat valinnoissaan aiempaa korkeammalle suomalaisia tuotteita ja palveluita. Suomalaisuus liitetään laatuun, luotettavuuteen ja innovatiivisuuteen. Vientimarkkinoilla Avainlippua ja Design from Finland -merkkiä käytetään suomalaisissa tuotteissa ja palveluissa erityisesti Venäjällä, Pohjoismaissa, Saksassa ja Britanniassa, mutta yritykset luottavat tunnukseen myös Yhdysvaltojen ja Aasian markkinoilla. Ilokseni olen huomannut, että myös B2B-yritykset ovat alkaneet liputtaa suomalaisen työn puolesta. Sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden että tietotekniikkapalveluiden markkinoinnissa hyödynnetään yhä enemmän Avainlippua. Tilausta suomalaiselle työlle on siis olemassa. Yhä verkostoituneempi ja teknologiaintensiivisempi maailma on täynnä mahdollisuuksia. Nyt on aika kääriä hihat eli myydä ja markkinoida suomalaisen suunnittelun, tuotekehityksen ja palvelun ylivoimaisuutta kilpailijoihin verrattuna. Tätä työtä me Suomalaisen Työn Liitossa tuemme alkuperämerkkien ja yritysyhteistyön kautta. Hihojen on heiluttava myös yrityksissä ja työelämässä, sille me uskomme, että menetyksen eteen suomalaisen työn tulee uudistua ja haluta kasvaa ahnaastikin. Vastaukset löytyvät globaaleista muutosvoimista: digitalisoitumisesta, arvojen monipuolistumisesta sekä arvoketjujen uudelleen järjestäytymisestä. Suomalaisella työllä on tekemisen paikka. Nautinnollisia lukuhetkiä Avainlippu-liitteen parissa! Esittelyssä on jälleen tarinanarvoisia tekijöitä, jotka ovat rakentaneet suomalaisen työn menestystä. Tero Lausala toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto lähin Sisältö 4 Suomalaisen työn yhteisöllinen tulevaisuus 8 Yhteisörahoitusta ja uudenlaista etätyötä 10 Suomalaisterästä kansainvälisiin keittiöihin 12 Perhe pukee motoristit yksilöllisesti 14 Turvallinen vanhuus omassa kodissa 16 Kotimaisia keittiöitä käsityönä 18 Rakennusurakoitsijasta kiinteistökehittäjäksi 21 Eettistä ja makeaa yritystoimintaa 24 Liikuttavaa muotoilua 26 Tavaratalo terveydelle 29 Kohtalokas kankaanpainantakurssi 4 21 12 Suomalaisen Työn Liiton seuraava Avainlippu-liite ilmestyy syksyllä 2013. Julkaisija: Suomalaisen Työn Liitto Toimituspäällikkö: Miia Välikorpi, miia.valikorpi@avainlippu.fi Kustantaja: Alma 360, www.alma360.fi Tuottaja: Elisa Helavuori Kuvatoimittaja: Anna Keski-Kohtamäki Toimitussihteeri: Tuula Kontiainen, tuula.kontiainen@alma360.fi Taitto: Toni Talvenheimo Ilmoitusmyynti: Alma 360 Kari Salko, kari.salko@alma360.fi 3
Käyttäjälähtöinen design helpottaa arkea Suomalainen design ja digitaaliset palvelut saavat kiitosta valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kannustaa yrityksiä hyödyntämään suomalaista designia ja parantamaan näin tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä. Teksti Miia Välikorpi Kuvat Dorit Salutskij Designin hyödyntäminen liiketoiminnassa mahdollistaa uudenlaisten työpaikkojen syntymisen ja edistää suomalaisten yritysten vientiä, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vakuuttaa. Työstä puhutaan nyt paljon. Valtiovarainministerillä on paljon työtä ja paljon sanottavaa työstä. Kiihtyvällä tahdilla puheissa on myös design, joka kattaa yhä suuremman osan Suomessa tehdystä työstä. Urpilaisellekin designista tulee ensimmäiseksi mieleen muotoilu: suomalaiset pitkät perinteet ja kansainvälinen arvostus. Tosin nykyisin design on paljon enemmänkin kuin vain muotoilua. Designin voi sanoa olevan läsnä kaikkialla yhteiskunnassa, Urpilainen jatkaa saman tien. Design on ennen kaikkea käyttäjälähtöisyyttä, sillä laadukkaan designin ansiosta tuotteet ja palvelut ovat käyttäjäystävällisempiä. 1950-luvulla Suomen maine designmaana perustui lopputuotemuotoiluun vaaseista valaisimiin, mutta nykyisin suomalainen palveludesign helpottaa jokaisen elämää. Uudet digitaaliset palvelut saavat kiitosta myös ministeriltä. On designin ansiota, että matkapuhelin toimii nykyisin kolikkona, jolla aiemmin maksettiin parkkimaksu. Toinen digitaalinen lempipalveluni on sähköinen lentolippu, Urpilainen listaa kokemuksiaan hyvästä palveludesignista. Designilla on merkittävä rooli myös suomalaisten palveluiden kilpailukyvyn parantamisessa, hän muistuttaa. Design parantaa tuottavuutta Suomalaisen Työn Liitto vastasi syksyllä 2011 maabrändityöryhmän ehdotukseen ja lanseerasi Design from Finland -merkin, joka tekee näkyväksi immateriaalityön; suunnittelun, tuotekehityksen, muotoilun ja uudet innovaatiot. Yritykset ja suunnittelijat kokevat merkin viestivän etenkin kansainvälisesti suomalaisesta suunnittelusta. Urpilaisen mukaan teollinen perusta on Suomessa vahva, mutta olemme siirtymässä yhä enemmän palveluteolliseen yhteiskuntamalliin ja design tarvitsee oman vahvan tunnuksensa. On hienoa kuulla, että Design from Finland -merkki on otettu myönteisesti vastaan, koska sillä on valtava potentiaali jo lähitulevaisuudessa. Teollisuus ja palvelut linkittyvät yhä tiiviimmin keskenään ja rajapinta niiden välillä katoaa, mistä syntyy varmasti uudenlaista yritystoimintaa. Designista puhutaan paljon elinkeinoelämän moottorina ja yritysten kilpailukyvyn parantajana. Toistaiseksi yritykset eivät kuitenkaan hyödynnä muotoiluajattelun ja työkalujen täyttä potentiaalia. Urpilainen uskoo vahvasti, että tilanne on paranemaan päin ja yritysten tulisikin ymmärtää, että designin hyödyntäminen parantaa tuottavuutta. Olen itse muun muassa pyrkinyt aktiivisesti edistämään yhteisten suljettujen ja maksullisten tietovarantojen avaamista eli että tiedon käyttö olisi maksutonta, mikä luo tulevaisuudessa uusille yrityksille liiketoimintakonsepteja, valtiovarainministeri sanoo luottavaisena. 2010-luvun Niksi-Pirkka Valtiovarainministeri innostuu ottamaan designin mukaan myös omaan päivittäiseen työhönsä. Politiikkaakin voisi muotoilla entistä paremmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi, koska poliitikkojen iso haaste on vastata ihmisten osallistamiseen. Kansalaisille ei nykypäivän yhteiskunnassa enää riitä neljän vuoden välein äänestäminen, vaan heille on annettava vaikuttamisen mahdollisuus jatkuvalla vuorovaikuttamisella, Urpilainen vakuuttaa. 4 5
Valtiovarainministeri Urpilainen uskoo, että tulevaisuuden suora demokratia on reaaliaikaista kansalaisten kuulemista. On hienoa, että Design from Finland -merkki on otettu myönteisesti vastaan, koska sillä on paljon potentiaalia. Poliitikoilla ja päättäjillä on tulossa iso murros, sillä joukkoistaminen on päivän sana ja se näkyy jatkossa yhä enemmän suoraan esimerkiksi lainsäädännön ja valtion budjetin valmistelussa. Tulevaisuuden suora demokratia on reaaliaikaista kansalaisten kuulemista. Joukkoistamisen etulinjassa Suomalaisen Työn Liitto avasi kaksi vuotta sitten Avainklubi-verkkoyhteisön, jossa kuluttajat voivat osallistua suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja olla mukana luomassa Suomeen työpaikkoja. Yhteisön avulla jo yli 16 000 avainklubilaisen oivallukset jalostetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyisiksi huipputuotteiksi. Avainklubi on hieno idea ja juuri tällaista käytännön toimintaa ja foorumeita Suomi tarvitsee. Avainklubi on ikään kuin oman aikansa Niksi-Pirkka, mutta laajemmassa mittakaavassa, jolloin ideoinnista hyötyvät niin yritykset kuin kuluttajatkin. Viisaus ei elä johtajan päässä vaan vastaukset voivat hyvinkin löytyä Avainklubin kaltaisista yhteisöistä, Urpilainen visioi. viidennes ei mene mielellään töihin. Urpilainen on huolissaan nuorten heikosta työinnosta. Hän kohdistaa toiveensa suomalaisille yrityksille ja kannustaa niitä ottamaan rohkeammin kesätyöntekijöitä. Jokainen nuori pitäisi saada kesätöihin, jolloin hän saa omakohtaisia kokemuksia työstä jo varhaisessa vaiheessa. Urpilainen pitää myös tärkeänä, että oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tiivistyy, jolloin erilaiset toimialat ja työtehtävät tulevat nuorille tutuiksi. Urpilainen on vakuuttunut siitä, että nuorten työintoa lisäisi se, että heillä olisi paremmin ymmärrystä erilaisista ammateista. On otettava huomioon työn roolin muuttuminen ihmisten elämässä. Aiemmilla sukupolvilla työ on vahvasti muokannut ihmisen identiteettiä, mutta nuorten suhde työhön on hyvin erilainen, Urpilainen sanoo. Vain korkealla työllisyysasteella pystymme pitämään yllä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, joihin olemme tottuneet. Diacorin asiakkaana edistät hyvää elämää. Diacor on terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä. Tarjoamme erinomaisia sairaanhoito- ja terveyspalveluja ihan jokaiselle. Diacorin maksamat osingot ohjataan yhteiskunnassa heikompaan asemaan joutuneiden ihmisten palveluiden kehittämiseen. Lue lisää osoitteessa www.diacor.fi. 6 Työ on yhteiskunnan tukipilari Suomalaisen työn ja osaamisen asema on viime aikoina puhuttanut hallitusta isojen uudistusten ja verolinjausten myötä. Valtiovarainministeri pitää suomalaisen työn asemaa vuonna 2013 erittäin vahvana. Työ on edelleen suomalaisen yhteiskunnan keskeinen tukipilari ja tietenkin kansantalouden tärkeä käyttövoima. Hallitus on tehnyt työhön liittyviä isoja uudistuksia, sillä nyt on käynnissä työn päivittäminen. Tärkeää on saada Suomeen lisää työpaikkoja, mutta myös ihmisten osaamista tulee vahvistaa entisestään. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta on tyytyväinen työhönsä, mutta alle 24-vuotiaista Sisu, sopiminen ja välittäminen Valtiovarainministeri on ylpeä suomalaisten sisusta ja sinnikkyydestä, joiden avulla kansakunta on voittanut monia vaikeuksia historian saatossa. Suomalaiset ovat aina myös kyenneet eri toimijoiden kesken sopimaan asioista. Urpilainen pitää arvokkaana sitä, että suomalaisten oman edun tavoittelu on yleensä toissijaisessa roolissa yhteiseen etuun nähden. Sopimisen taitoon pohjautuu varmasti myös välittäminen ja se, että suomalaiset osaavat kantaa yhdessä vastuuta. Pohjoismaisen hyvinvoinnin perusta on tulevaisuudessakin lähimmäisistä huolehtiminen, Urpilainen uskoo. Ortopedi Harri Heliö tuli Diacoriin 22 vuotta sitten. Diacorissa hän arvostaa ennen kaikkea työskentelyolosuhteita. Vaakakupissa painaa myös Diacorin kantama yhteiskuntavastuu. Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Diacorin maksamilla osingoilla se tuottaa hyvinvointia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
www.avainklubi.fi Avainklubi on yhteisöpalvelu, joka yhdistää kuluttajat ja yritykset. Mukana on jo yli 16 000 omalla nimellään rekisteröitynyttä kuluttajaa ja 30 Suomalaisen Työn Liiton jäsenyritystä. Ideoita on kertynyt lähes 2 000. Avainklubissa jalostetaan suomalaisten arjen oivallukset menestystuotteiksi. Kuluttajat pääsevät osallistumaan yritysten tuotekehitykseen ja päätöksentekoon. Avainklubissa kuluttajat voivat ideoida tuotteita ja kommentoida muiden ideoita osallistua yritysten tuotekehitykseen päästä tuotetestaajaksi vaikuttaa, millaisia tuotteita myydään kaupoissa voittaa tuotepalkintoja olla mukana kehittämässä suomalaista työtä Jarkko Jokelainen ja Jussi Myllylä ovat ennakkoluulottomasti ja rohkeasti kehittäneet suomalaisen työn kilpailukykyä. Suomalaista työtä kekseliäin keinoin Työ muuttuu ja tuo tullessaan oivalluksia, joiden avulla Suomeen syntyy uudenlaista työtä. Kulttuurialalla työllistymistä edistää yhteisörahoituspalvelu, jossa rahoittajaksi tai yrittäjäksi voi ryhtyä kuka vain. Virtuaaliset ohjelmointitiimit ja työntekijöiden resurssipooli tuovat IT-alalla huippuosaamista myös kaupunkien ulkopuolelta. Teksti Merja Mantila Kuva Neonella Oy Mesenaatti on yhteisörahoituspalvelu, jossa kuka tahansa voi esitellä projekti-ideansa suurelle yleisölle ja kuka tahansa yksilö, yhteisö, yritys voi rahoittaa sitä. Vastineeksi rahoituksen saaja antaa jotain tukijoilleen. Osoitteessa www.mesenaatti.me oleva palvelu lisää työllistymismahdollisuuksia luovilla aloilla, joissa tekijät ovat usein alityöllistettyjä. Myös uudet yritysideat pääsevät Mesenaatin kautta alkuun, Pauliina Seppälä kertoo. Hän uskoo palvelun avulla syntyvän erilaisia yhteisöllisiä hankkeita, joissa esimerkiksi kylän ihmiset yhdessä perustavat haluamansa ruokakaupan ja työllistävät siihen ihmisiä. Erilaiset lisätulovirrat lisääntyvät. Tärkeää on, että Mesenaatin kautta kuka tahansa, jolla on hyvä idea, voi työllistyä. Ei tarvitse tuntea oikeita ihmisiä tai olla sisällä ammattialan jargonissa, Seppälä tarkentaa. Mesenaatti.me-palvelu on pilotointivaiheessa. Varsinainen palvelu avataan kevään aikana. IT-osaamista etätyönä Neonella Oy:n ideana on virtuaaliset ohjelmointitiimit. Syrjäseuduilla asuu koulutettuja, ammattitaitoisia ihmisiä, joilla työmahdollisuudet ovat rajalliset. Kaikki työntekijämme ovat etätyössä. Työaika on normaali, ja virtuaalisissa viikkopalavereissa käydään läpi tavoitteet, toteumat, projektien resursointi ja budjetit, toimitusjohtaja Jussi Myllylä luettelee. Etätyöntekijöitä on nyt 12, mutta lisää otetaan jatkuvasti. Maakunnista tulee paljon työhakemuksia, Myllylä jatkaa. Asiakkaille palvelukonseptista on monenlaisia hyötyjä. Työntekijät arvioivat työmäärät, joihin he sitoutuvat. Järjestelmä hyödyttää tehokkaaseen työhön pystyviä osaajia ja takaa asiakkaalle budjetissa pysymisen. Kustannustaso on hieman edullisempi kuin pääkaupunkiseudun kilpailijoilla. Myllylä pitää työtavan suurimpana haasteena johtamista. Etätyönä toimivan henkilöstön johtamista olen joutunut kehittämään jatkuvasti. Malli vaatii henkilöstöjohtamiselle ihan uudenlaisia taitoja ja näkemyksiä, summaa Jussi Myllylä kokemuksiaan. Joukkoistamisesta bisnestä OutsourceIT Oy tarjoaa yrityksille ITC-ratkaisupalveluita. Se on myös yhdessä Neonella Oy:n kanssa kehittänyt aivan uudenlaisen konseptin: kuka tahansa voi rekisteröityä OutsourceIT:n portaalin kautta työntekijäksi. Yritys tarkistaa työntekijöiden tietojen paikkansapitävyyden. Työntekijä siirtyy osaksi resurssipoolia eli tukiorganisaatiota. Asiakkaat soittavat helpdeskiin tai kirjaavat verkkojärjestelmän tukipyynnön. Tiketti menee poolissa oleville työntekijöille, joilla on ongelman ratkaisuun tarvittava osaaminen. Kun ongelma on ratkottu, asiakas arvioi työntekijän toiminnan. Hyvä palaute kartuttaa työtekijän pistetasoa, huono palaute äärimmillään poistaa työntekijän poolista, Neonella Oy:n kehitysjohtaja Jarkko Jokelainen selventää. IT-alan peruspalveluita tuottavan yrityksen toiminta on alkuvaiheessaan. Toiminta tarjoaa opiskelijoille työmahdollisuuksia ja lisätöitä asiantuntijoille. Palkkaan vaikuttaa tehdyn suoritteen lisäksi työntekijän ansaitsema pistetaso. Asiakasyrityksille pystytään tarjoamaan kovan tason osaamista matalalla tuntihinnalla. Pystymme joustavaan toimintaan ja nopeaan reagointiin. Normaalisti tästä työstä maksetaan jatkuvaa ja usein korkeaakin tukimaksua, Jokelainen huomauttaa. HOMEMADE 8
tulevat kesällä markkinoille. Tuotteet tarjoavat uuden ratkaisun jäteastioiden ja pihan työvälineiden säilytykseen. Vuodenaikojen rikkaudesta ja alati vaihtuvasta ympäristöstämme ammennamme tuotteisiin arvostetun pohjoismaisen selkeyden, Ismo Roponen visioi. Stala aikoo jatkossa kuunnella yhä enemmän myös kuluttajien toiveita ja ideoita tuotekehityksessään. Meillä on vielä matkaa lähemmäksi kuluttajia, jotta saamme oikeaa tietoa tuote- ja palvelukehityksen pohjaksi. Suomalaisen Työn Liiton internetissä toimiva Avainklubi on siihen hyvä väylä. Vaikka pääasiakkaamme ovat yrityksiä, teemme tuotteita kuluttajille kodin arkeen. Sosiaalisessa medias sa oleminen on entistä tärkeämpää, sillä kuluttajat hankkivat tietoa ja vaikutteita juuri verkosta ja sosiaalisesta mediasta, Ismo Roponen sanoo. Onnistuminen antaa voimia energisessä työyhteisössä. Unohdamme liian usein antaa tunnustusta pienistä saavutuksista. Jokainen kaipaa kannustusta, Ismo Roponen muistuttaa. Stala Oy Liikevaihto 10 M Henkilökunta 52 Tuotanto Lahdessa www.stala.fi Pohjoismaista selkeyttä ja laatua Keittiö olohuoneistuu ja kansainvälistyy, sanoo lahtelaisen Stala Oy:n toimitusjohtaja Ismo Roponen. Teksti Mirja Ekholm Kuva Jaana Ahjokangas Saana citypyörä alk. 599,- Kori vakiovarusteena Suomalaista pyöräosaamista vuodesta 1905 Stalan tarina alkoi 1972, kun yrityksen perustaja Reino Rajamäki osti Upolta pesupöytävalmistuksen. Vuosien saatossa Stala on tullut tunnetuksi ruostumattoman teräksen ja asiakasmitoitettujen tuotteiden osaajana. Stalan tuotannossa yhdistyvät uusin ohutlevyteknologia ja vuosien saatossa kehittynyt materiaaliosaaminen. Kotimaisesta Outokummun teräksestä syntyy Stalan suunnitteluohjelmilla luotu mittatilauspöytä viidessä päivässä. Avainlippua käyttävä perheyritys on merkittävä työllistäjä ja pääosa sen tuotteista valmistetaan Lahden tehtaalla. Variaatioita on yli miljoona ja kaikille toimitusaika on viisi työpäivää. Keskitymme nopeuteen ja joustavuuteen ja luomme näin lisäarvoa asiakkaillemme, toimitusjohtaja Ismo Roponen tarkentaa. Oman tuotannon ohella yrityksellä on kansainvälinen kumppani ja alihankkijaverkosto, jonka osaamista hyödynnetään tuotekehityksen ja tuotannon tarpeisiin. Globaalissa kilpailuympäristössä yrityksen on varmistettava kilpailukyky ja toiminnan tehokkuus verkostojen avulla. Kaikkea ei kannata tehdä itse vaan on keskityttävä olennaiseen lisäarvoa tuottavaan osaamiseen. Näin varmistamme myös toiminnan jatkuvuuden Suomessa. Laatutoimittaja luottaa designiin Stala korostaa voimakkaasti muotoilua, joka on aina ollut osa yrityksen toimintaa. Uskon, että siirrymme jatkossa käyttämään yhä enemmän Design from Finland -merkkiä. Se kertoo sen kaikkein oleellisimman: suomalaisen muotoilun ja laadun myös kansainvälisille asiakkaillemme. Pyrimme tuotteiden suunnittelussa ennen kaikkea toimivuuteen ja käytettävyyteen. Hyvä suunnittelutiimi onkin Stalan toiminnalle hyvin tärkeää. Tiimiin kuuluu kumppanina arvostettu ja palkittu teollinen muotoilija Tapio Anttila, jonka suunnittelemat pihamoduulit Helkamalla on pitkä kokemus polkupyörien valmistuksesta ja myynnistä Suomessa. Valmistamme tänäkin päivänä valtaosan Helkama pyöristä Hangon tehtaassamme, ja tästä osoituksena suomalaisvalmisteiset pyörämme kantavat ylpeänä Avainlippu tunnusta. Tutustu maamme myydyimmän polkupyörämerkin mallistoon: www.helkamavelox.fi 10
Motoristien hovipukijat Oravikoskelainen Hanx-Suomi Oy on pukenut motoristeja jo 25 vuotta. Tuotemerkin kestomenestys perustuu suomalaiseen käsityöhön, yksilöllisyyteen ja asiakkaiden toiveiden toteuttamiseen. Teksti Markus Laakso Kuvat Markus Laakso, Hanx Tuotepaletillamme pärjäisimme varmasti myös vientikaupassa. lähteä hakemaan sitä uudestaan. Vaikka olemme pieni tekijä, tuotepalettimme on sellainen, että pärjäisimme varmasti myös vientikaupassa, Hannu pohtii. Yksilöllisyys korostuu Yritys pyrkii olemaan kehityksen aallonharjalla ja uudistamaan jatkuvasti mallistoaan. Huomattava määrä Hanxin tuotannosta koostuu yksittäisille asiakkaille räätälöidyistä tuotteista. Osa asiakkailta tulleista ideoista jalostuu sarjatuotantoon saakka. Tänä päivänä asun suojaavuus ja kestävyys eivät välttämättä riitä motoristille, koska moni pitää niitä itsestäänselvyyksinä, vaan avainsana on yksilöllisyys. Kysyntä on sen tyyppistä, ettei isoja sarjoja oikeastaan tehdä, koska ihmiset eivät halua samanlaisia varusteita kuin naapurilla. Vaikka malli olisi sama, värivaihtoehtoja täytyy löytyä, Kyllikki sanoo. Muutama vuosi sitten kukaan ei halunnut muuta väriä kuin mustaa. Keltaiset jäivät aina roikkumaan hyllyyn, Monna muistelee. Valkoinen oli aiemmin motoristeille kirosana, mutta nyt liikenteessä selkeästi erottuva väri on jälleen muodissa. Erilaiset kuosit ja neonvärit ovat myös kovaa huutoa, kunhan ajoasu näyttää motoristivaatteelta eikä työpuvulta. Hanx valmistaa ajoasuja myös yrityksille ja valtion laitoksille, kuten safariyrittäjille, autokouluille ja poliisin tekniikkakeskukselle. Oman tuotannon ohella yritys tuo maahan kypäriä, saappaita ja motoristin lisävarusteita, eli sen liikkeistä saa kaiken, mitä ajaja päälleen tarvitsee. Leijonanosa liikevaihdosta muodostuu kuitenkin Oravikoskella valmistettavasta Exclusive-mallistosta ja ulkomailla teetettävästä, edullisemmasta Prime-mallistosta. Meillä on Avainlippu-tunnus kolmessa tuoteryhmässä. Emme aiemmin edes ajatelleet sellaisen hakemista, kun meille oli niin luonnollista, että teemme tuotteemme täällä. Kun huomasimme, kuinka paljon ihmiset arvostavat suomalaisia tuotteita, aloimme arvostaa tunnusta yhä enemmän itsekin, Hannu hymyilee. HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi Elina Witt, Eliko Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus ry:n perustaja, hopeinen elämäntyömerkki vuonna 2011. Toiminut tiettävästi maailman ainoana naispuolisena golfklubin kapteenina. Maantiemoottoripyöräilyn suosio lähti nousuun 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1994 Suomessa oli 60 70 000 rekisteröityä moottoripyörää. Tällä hetkellä niitä on 250 000 ja mopoja vielä enemmän. Vaikka kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen myynti on laskenut viime vuosina, kohderyhmä on valtavan suuri. Tätä porukkaa palvelee Hanx-Suomi Oy, suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltujen moottoripyöräily- ja moottorikelkkailuajovarusteiden valmistaja. Hanx-Suomi Oy on puhdasverinen perheyritys. Aviopari Hannu ja Kyllikki Raatikainen perustivat sen vuonna 1988, ja hiljattain ekonomiksi valmistunut Monna-tytär on ottanut missiokseen jatkaa vanhempiensa elämäntyötä sitten kun nämä eläköityvät. Perhe on saapunut haastatteluunkin koko vahvuudessaan. Tällä hetkellä Hanxilla on viisi myymälää, verkkokauppa ja pieni tehdas ompelimoineen, leikkaamoineen ja mallisuunnitteluineen. Yritys työllistää pari tusinaa henkilöä, joista puolet työskentelee Oravikoskella. Hannu vastaa taloudesta, Kyllikki tuotannosta ja Monna markkinoinnista, verkkokaupasta sekä viennistä. Emme ole pyrkineet kasvattamaan ulkomaankauppaa sitten yrityksen perustamisvuosien, mutta Monnalla on intoa Hanx-Suomi Oy on puhdasverinen perheyritys. Aviopari Hannu ja Kyllikki Raatikainen ja tytär Monna työskentelevät yrityksessä. 12
Ikääntyvien asuminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään on arvokas teema, sanoi Krista Kiuru Kotikorttelin avajaisissa. Yhteisöllisesti omassa kodissa Helsingin Kalasataman Kotikortteliin ensimmäisten joukossa muuttaneet Ralf ja Marjut Lepistö ovat onnellisia, kun saavat asua turvallisesti omassa kodissa, nyt ja varmasti vielä pitkään tulevaisuudessa. Teksti Mirja Ekholm Kuvat Dorit Salutskij Ralf ja Marjut Lepistö iloitsevat uudesta kodistaan ja mahdollisuudesta ostaa Kotikorttelin palveluja. Katajanokan 90 neliömetrin asuntomme vaihtui lähes puolet pienempään, mutta oman asuntomme lisäksi täällä on isot yhteiset tilat ja avara aula. Kotikortteli on aktiivista ja yhteisöllistä elämää tukeva elinpiiri, jossa ikääntyvien ihmisten on mahdollista asua elämänsä loppuun saakka. Kotikorttelin takana on kolme Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkin saanutta yritystä. Niiden tiiviillä yhteistyöllä keskelle Helsinkiä rakentuu yhteisöllinen asumis- ja palvelukokonaisuus yli 55-vuotiaille ihmisille. Kotikorttelin kahdessa talossa on 150 esteetöntä asuntoa: vuokra- ja senioriasumisoikeusasuntoja, kaksi muistisairaiden ikäihmisten ryhmäkotia ja 22 turvallisen asumisen asuntoa. Kotikorttelissa toimivat yhteiskunnalliset yritykset S-asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy, Invalidiliiton Asumispalvelut Oy:n Validia-palvelut sekä Kalliolan setlementti. Asumiseen liittyy paljon yhteiskunnallisia haasteita ja siksi on hienoa tukea tällaisia yhteiskunnallisen yritystoiminnan hankkeita. Ikääntyvien asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään on arvokas teema, sanoi asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Kotikorttelin avajaisissa puhunut Kiuru muistutti, että tulevaisuudessa on isoja asioita pohdittavana, muun muassa se, halutaanko rakentaa esteettömiä asuntoja sijainniltaan lähipalvelujen tuntumaan. Kunnat joutuvat miettimään yhdyskuntasuunnittelua, sillä vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. H.C. Andersenin sanoin pelkkä eläminen ei riitä, tarvitaan auringon paistetta, vapautta ja pieniä kukkia. Ja sitä Kotikorttelissa varmasti riittää, ministeri Krista Kiuru visioi. Asukasisännöitsijästä tuki ja turva Yhteiskunnallisilla yrityksillä on kykyä kääntää ongelmat ratkaisuiksi. Yksi Kotikorttelin ratkaisuista on asukasisännöitsijä, joka auttaa ja neuvoo talon asukkaita asumiseen liittyvissä asioissa ja järjestää heille yhteistä toimintaa, olipa se sitten retkiä, lukupiirejä tai kieltenopiskelua. Hyvä elämä ei ole pelkkiä palveluita, vaan ihmisarvoiseen vanhuuteen kuuluu toisten ihmisten seura ja harrastukset. Yhdessä oleminen ja tekeminen tuovat iloa ja kehittävät toimintakykyä. Toukokuussa Kotikortteliin valmistuu Kalliolan setlementin ylläpitämä kansalaistoiminnan keskus, jossa alueen asukkaat pääsevät alusta asti suunnittelemaan itselleen mieluista toimintaa. Yhteisöllisyys on huolenpitoa ja välittämistä. Sitä että joku käy koputtamassa ovelle, jos ihminen uhkaa jäädä yksin, neuvoo Kotikorttelin asukasisännöitsijä Minna Kuntsi-Lehto. www.varova.fi SUOMALAISTA HUOLINTAOSAAMISTA sales@varova.fi 14
Neljän Sepän keittiöt suunnitellaan ajattomiksi, suomalaisiin arvokiinteistöihin sopiviksi. Ne valmistetaan kokonaan Suomessa. Keittiöitä käsityönä Kotimainen käsityö kannattaa, ja suomalaisella muotoilulla on kysyntää, uskoo vaasalainen Neljä Seppää, joka valmistaa vanhan ajan keittiöitä laatua ja kestävyyttä arvostaville asiakkaille. Teksti Anne Kytölä Kuva Neljä Seppää Miehet Neljän Sepän takana ovat Sami Numminen, Mathias Roschier-Holmberg, Antti Tuomivirta, Tommi Koljonen ja Oskari Krokvik. Seppiähän on viisi eikä neljä. Miksi? Viime syksynä, kun otimme nimen käyttöön, meitä oli neljä, mutta tilanteet muuttuvat, Sami Numminen kertoo. Nimenmuutos on osa muutosta, jota Nummisen 12 vuotta sitten perustama Tilauskaluste S. Numminen käy parhaillaan läpi. Yrityksen osakkuusrakenne kasvaa ja päävastuuhenkilöitä tulee lisää. Muotoilulla on keskeinen rooli strategisessa muutoksessa. Vanhan ajan keittiöistä on tullut yhtiön päätuote, ja liikevaihto on noussut noin 200 000:sta 300 000 euroon. Tämän vuoden tavoite on asetettu 400 000 euroon. Tehokkuutta tuotteistamalla Jurvalaisen Oiva Kentan opissa koristeveistäjäksi valmistunut Numminen teki asiakkailleen puusepäntuotteita tilauksesta. Työpäivät venyivät pitkiksi, ja intohimo tekemiseen söi katetta. Asiakkailta tuli paljon kyselyjä vanhan ajan keittiöistä, ja siitä syntyi ajatus kehittää tilaustuotteiden rinnalle oma tuote, Numminen kertoo. Tuotekehittäjän ammattitutkintoa opiskellessaan Numminen tutustui muotoilija Mathias Roschier-Holmbergiin, joka tuli yritykseen mukaan kehittämään liiketoimintaa eri osa-alueilla. Soitinrakentaja ja puuseppä Antti Tuomivirta ja puuseppä, kalustemuotoilija Tommi Koljonen olivat tehneet Nummiselle töitä jo Tilauskaluste S. Nummisen aikana. Kalusteseppä Oskari Krokvik on uusi löytö Neljän Sepän tekijäjoukkoon. Myyntivalttina laatu Neljä Seppää etsii tuotteistamalla tehokkuutta ja tasapainoa, jonka tuloksena syntyy hyvin suunniteltu, laadukkaasti valmistettu, hinnaltaan kilpailukykyinen, mutta silti palkkaa tekijöilleen tuottava tuote. Emme halunneet lähteä peruskeittiöbisnekseen, vaan kehittää omat tuotteemme, jotka ovat omassa laatuluokassaan keittiömarkkinoilla, Numminen sanoo. Neljän Sepän kalusteet valmistetaan vihreästä MDF-levystä, joka kestää Nummisen mukaan kosteutta paremmin kuin keittiökalusteissa yleisesti käytetty, lastulevystä valmistettu kalustelevy tai ruskea MDF-levy. Nummisen ja Roschier-Holmbergin mukaan Neljän Sepän asiakkaat arvostavat samoja asioita kuin tekijät. Laatumateriaaleista syntyy klassinen, pitkäikäinen keittiö, joka sopii suomalaiseen arvoasuntoon ja nostaa asunnon jälleenmyyntiarvoa. Intohimoista kehitystyötä Neljällä Sepällä on oikeus käyttää Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkkiä. Puusepät kokevat sen tunnustuksena intohimoiselle kotimaiselle kehitystyölle, vaikka toki merkistä on hyötyä markkinoinnissakin. Keittiökalusteet valmistetaan Pohjanmaalla: Neljän Sepän tiloissa Vaasan Vaskiluodossa ja pohjalaisen, ovia valmistavan alihankkijan tiloissa. Asennuksista vastaavat joko sepät itse tai heidän kouluttamansa asentajat. Yrityksellä on showroom Helsingissä, ja se on perustamassa myyntipisteitä Etelä-Suomeen. On todennäköistä, että kasvamme kysynnän myötä. Nyt ei jarrutella, vaikka edetään askel kerrallaan. Kasvu luo meille resursseja kehittää toimintaamme, Sami Numminen miettii. 17
Oma henkilökunta takaa laadun rakennusalalla Kiinteistökehittäjänä olemme kokoamme suurempi ja mukana kärkijoukoissa, Heikki Hartela sanoo. Yli 70 vuoden historiansa aikana Hartela-yhtiöt on muuttunut rakennusurakoitsijasta kiinteistökehittäjäksi. Perheyrityksessä ihmiset ovat sitoutuneita ja se näkyy hyvin tehdyssä työssä. Teksti Jarno Salovuori Kuva Wilma Hurskainen 1940-luvulla Turussa perustetun perheyrityksen vetovastuu on nyt kolmannella sukupolvella. Heikki Hartela, perustaja Emil Hartelan pojanpoika, aloitti vastikään konsernin uuden emoyhtiön Hartela-yhtiöt Oy:n toimitusjohtajana, mutta jo vuodesta 1998 hän on ollut turkulaisen Hartela Oy:n johdossa. Moni mieltää yrityksen edelleen turkulaiseksi, vaikka vuodesta 1952 olemme toimineet myös Helsingissä. Maantieteellisesti emme ole pyrkineet kattamaan koko Suomea, vaan olemme keskittyneet yliopistokaupunkeihin, joissa pyrimme olemaan vahvoja, Heikki Hartela toteaa. Hartela toteutti viime vuonna yhden suurimmista rakennemuutoksista yrityksen historiassa. Konsernin hallinto, ohjaus ja kehittämistoiminnot keskitettiin Helsinkiin ja uuden ryhmittymisen myötä saatiin uutta dynamiikkaa. Tällaisia muutoksia olemme tehneet todella harvoin. Matkan varrella on toki tullut tytäryhtiöitä ja olemme laajentuneet muun muassa talotekniikkaan. Nyt taloon on samanaikaisesti tullut paljon uusia ihmisiä, mikä tekee uudistuksesta merkittävän, Hartela sanoo. Urakoijasta kiinteistökehittäjäksi Moneen muuhun alaan verrattuna rakennusalan muutokset ovat viime vuosina olleet verkkaisia. Heikki Hartelan mukaan rakennustekniikan suuret harppaukset otettiin jo yrityksen alkutaipaleella 1940-luvulla sekä 1970-luvun elementtirakentamisessa ja tietokoneistumisessa. Suuri muutos on tapahtunut siinä, mitä kaikkea teemme. Roolimme ei ole enää urakoitsija, vaan kiinteistökehittäjä, joka myös urakoi. Asiakasrajapinta ja asiakkaan ymmärtäminen ovat viime vuosikymmeninä nousseet tärkeämmiksi, hän kertoo. Hartelan vahvin toimiala on perinteisesti ollut asuntorakentaminen. Nykyisin kokonaisuudet ovat entistä laajempia ja kehittämiskohteet esimerkiksi kauppakeskuksia, joiden ympärille rakentuu kokonainen kaupunginosa. Paikkamme arvoketjussa on laajentunut. Esimerkiksi Espoon Finnoon tapaisissa aluerakennushankkeissa puhutaan paljon muusta kuin muuraamisesta tai betonin valamisesta vaikkapa miljööstä, kestävästä kehityksestä ja erilaisista asumisratkaisuista, toteaa Hartela. Töitä hiljaisinakin aikoina Suhdannetilanne näkyy suoraan rakentamisen aktiivisuudessa. Heikki Hartelan mielestä ilmassa on varovaista positiivisuutta, mutta kovaa nousua ei odota kukaan. Vuodesta 2009 asti on ollut tiedossa, että edessä on aika monta hiljaista vuotta. Rahoituksen saatavuus hidastaa kasvua ja toimitilojen volyymit ovat pienentyneet, toisaalta asuntopuoli on vetänyt edelleen ihan hyvin. Tässä suhdanteessa töitä on vain tehtävä enemmän, hän sanoo. Kilpailijoihin verrattuna Hartelalla on paljon omaa henkilökuntaa, vuodenvaihteessa 1 150 henkilöä. Toimitusjohtajan mukaan hiljaisenakin aikana täytyy olla tehtävää. Esimerkiksi Turussa meillä on omia maalareita ja oma puutarhaosasto, joita jotkut voivat pitää vanhanaikaisina jäänteinä. Me pidämme niitä strategisina laadun ja prosessinhallinnan takeina. Arvoissamme on ammattiylpeys, joka varmasti on menestystekijöitämme. Asiakkaat ovat pitäneet kotimaisuuttamme ja omaa henkilökuntaamme hyvänä asiana. Se on strateginen vahvuus, jolla asioita saadaan hoidettua laadukkaasti, muttei yltiöpäinen itseisarvo, Hartela jatkaa. Hänen mukaansa perheyrityksen ketteryys näkyy tiettynä yrittäjyytenä läpi koko organisaation. Kun on vapautta kantaa vastuuta, ihmiset ovat sitoutuneita ja tekevät työnsä hyvin. Meillä on hyvin pitkiä työsuhteita ja se kertoo siitä, että työssä viihdytään, hän toteaa. Yhteiskunnan säännöillä Pohdittaessa suomalaisen työn osuutta rakentamisessa Heikki Hartela muistuttaa, että suurissa hankkeissa ulkomaisen työvoiman käyttö on välttämätöntä. Pääkaupunkiseudulla kaikki ei tulisi tehdyksi ilman ulkomaista työvoimaa. Emme vastusta ulkomaisen työvoiman tuloa, mutta haluamme olla vahvasti estämässä harmaan työvoiman käyttämistä. Veronumerot ja kulunvalvonta ovat etujemme mukaisia, ja siitä olemme saaneet kiitosta myös ammattiliitoilta. Se mikä on suomalaista työtä ja mikä ei on välillä tulkinnanvaraista, mutta olennaista on noudattaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä, Hartela painottaa. Uhkana ja haasteena hän pitää vääränlaista kilpailua, jossa pelataan sääntöjen ulkopuolella. Toisaalta ongelmakohtien valvominen ei aina ole yksiselitteistä tai helppoa. Näitä ongelmia alalla on, mutta välillä niitä myös ylidramatisoidaan. Pienissä urakoitsijoissa on niitä, jotka pyrkivät järjestelmiä kiertämään. Samoin on rakentamisen laadun laita. Hartelan mukaan tuotteessa ja prosessissa on aina parannettavaa, mutta yksittäisiä ongelmatapauksia ei pitäisi yleistää. Hartela-yhtiöt Oy Hartela on yksi suurimmista suomalaisista rakennusalan yrityksistä. Vakavarainen perheyhtiö työllistää valtakunnallisesti ja vientitehtävissä yli tuhat rakentamisen ja talotekniikan ammattilaista. Liikevaihto tilikaudella 2011 oli 403 miljoonaa euroa. Hartelalla on suomalaisen palvelun Avainlippu-tunnus. 18 19
Tervetuloa maailmaan, jossa johtajuus kestää aikaa. Kanresta huomioi aterian jättämän hiilijalanjäljen ja hankkii mahdollisuuksien mukaan läheltä ja luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Eettistä tulosta kansanterveydelle Lue lisää: sefe.fi/kestavajohtajuus Jos et vielä ole SEFEn jäsen, liity osoitteessa sefe.fi tai lähetä tekstiviesti SEFE LIITY ETUNIMI SUKUNIMI numeroon 18200, niin otamme sinuun yhteyttä. Yli 20 vuotta toiminut Kanresta osoittaa, että yritystoiminta ja eettisyys eivät ole ristiriidassa. Maaliskuussa Yhteiskunnallinen yritys -merkkiin käyttöoikeuden saanut Kanresta on osa Suomen Kansanterveysyhdistys ry:n konsernia. Teksti Mirja Ekholm Kuva Atte Kajova 21
elämäsi rakkain paikka? Gammassa on lakeuksien avaruutta. Saat sen sohvakalustona, kulmasohvana ja nojatuolina. Jälleenmyynti: Asko. Yritystoiminta ja eettisyys eivät ole ristiriidassa, sanoo Kanresta Oy:n toimitusjohtaja Antti Rosenberg. Kanrestan tuotto menee neljään osaan Suomen kansanterveysyhdistyksen jäsenjärjestöjen toimintaan: Lastentautien tutkimussäätiölle, Suomen Mielenterveysseuralle, Suomen Sydänliitolle ja Vanhustyön Keskusliitolle. Olemme huomanneet uusia työntekijöitä palkatessamme, että työnhakijoihin vaikuttaa positiivisesti se, että yrityksen tulos menee suomalaisten hyväksi. Saamme osaavia ihmisiä töihin ja meillä on pitkiä työsuhteita. Konsernin sairaalakahviois sa ja telemarkkinoinnissa on töissä lähes 15 yli 65-vuotiasta motivoitunutta työntekijää. Arvostamme heidän pitkää kokemustaan ja positiivista suhtautumista työhön, Kanresta Oy:n toimitusjohtaja Antti Rosenberg kertoo. Kanresta toimii muun muassa Suomen Kansallisoopperassa, Tiedekeskus Heurekassa, Sibeliustalossa, Oulun kaupunginsairaalassa. Kanrestan tavoitteena on tukea isäntätalojen toimintaa tuottamalla korkeatasoisia ja tyylikkäitä ravintolapalveluja. Yritystoiminta ja eettisyys eivät ole ristiriidassa. Suosimme suomalaisia raaka-aineita, sillä asiakkaamme ovat myös valmiita maksamaan laadusta, Rosenberg kertoo. Lähiruoka ei ole enää kallista Kanresta kantaa vastuunsa ympäristöstä. Yritys on ottanut käyttöön ympäristöohjelman, jolla pyritään vaikuttamaan henkilöstön ja asiakkaiden oikeisiin valintoihin. Kanresta haluaa yrityksenä huomioida aterian jättämän hiilijalanjäljen eli missä ruoka on tuotettu ja kuinka läheltä se tulee. Järjen käyttö on sallittu, mutta hankimme kuitenkin mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita. Onneksi lähiruoka ei enää ole kallista, Rosenberg iloitsee. Tämä ainutlaatuinen yritysrakenne, jossa merkittävät kansanterveystyötä tekevät järjestöt ovat maan johtavan musiikki- Yli 65-vuotiaiden työntekijöiden kokemusta ja positiivista suhtautumista työhön arvostetaan. ja kongressikeskusten ravintoloitsijan omistajina, mahdollistaa tuen kansanterveydellisiin päämääriin. Kanrestan toiminta on kasvussa ja tarjonta on monipuolistunut. Musiikkitalot, henkilöstöravintolat ja esimerkiksi Kuopion ja Tampereen lentoasemien kahvilat tarjoavat lähiruokaa ja hyvää palvelua. Keskiostos on melko pieni ja suhdanteet vaikuttavat alaan, mutta ravintolatoiminta kasvaa vakaasti. Hoidamme koko taloushallinnon omin voimin, näin tiedämme koko ajan taloudellisen tilanteen, toimitusjohtaja sanoo ylpeyttä äänessään. Suomen Kansanterveysyhdistys ry Perustettu vuonna 1969 Työntekijöitä noin 300, josta Kanresta Oy:ssä työskentelee 200 Konsernin liikevaihto on 23 M Kanresta Oy:n liikevaihto 15,4 M Luottoluokitus AAA Orion 1/1-s Monelle se on kotisohva. Pohjanmaan-sohvat tehdään kotiseutumme luonnon monimuotoisuutta ja pitkiä käsityöperinteitä kunnioittaen. Itse tehdyille rungoille myönnetään peräti 20 vuoden takuu. Laatuketjun viimeinen tikki on verhoilumestariemme ammattitaito. Löydä uusi, kaunis ja kestävä sohvasi verkkosivuiltamme: pohjanmaan.fi Pohjanmaan Kaluste Suomalaisten kotien sisustaja jo vuodesta 1964. 22
Intohimona liikuttaminen Päivän sana ei ole enää vain lähiruoka vaan myös lähiliikunta. Helmikuun lopulla Design from Finland -tunnuksen saanut jalkapallo- ja monitoimikenttiä valmistava Aaba Kotikentät Oy tekee matalan kynnyksen liikuntapaikoista bisnestä. Teksti Elisa Helavuori Kuva Miika Kainu Tulevaisuudessa on tärkeää pitää intohimoa yllä, levittää sanomaa lähiliikunnasta ja kehittää jalkapallooloja Suomessa ja maailmalla, kertoo Jesperi Loponen Aabasta. Ilman palvelu- ja tuotemuotoilulla erottautumista emme olisi tässä. Jalkapallo- ja monitoimikenttien markkinoilla riittää kilpailua. Kenttien valmistus vaatii tiukkaa perehtymistä olosuhteisiin, eri vaihtoehtojen testausta ja kiinnostusta lajia ja pelioloja kohtaan. Ilman palvelu- ja tuotemuotoilulla erottautumista emme olisi tässä, Loponen painottaa. Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto on 2,3 miljoonaa ja yrittäjä uskoo, että kasvu jatkuu. Korttelipelit kasvussa Opiskelijajärjestön kautta tavannut ja samoissa yrityksissäkin työskennellyt parivaljakko halusi perustaa yhdessä oman yrityksen. Idea syntyi tarpeesta, johon Pasi Riikonen törmäsi toimiessaan Suomen Palloliitossa. Liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Kaksi vaatekassia maaleina puistossa ei enää riitä kannustamaan nuoria liikunnan pariin; siihen tarvitaan muutakin. Vapaamuotoiselle liikkumiselle on selkeä tarve, ja samoin tiloille, jotka tukevat sitä, Loponen painottaa. Myös yhteiskunta tukee lähiliikunnan kasvavaa trendiä. Suomessa opetusministeriö rahoittaa lähiliikuntapaikkojen rakentamista ELY-keskusten kautta. Uudenlaisten urheilukenttien pitää olla lähellä potentiaalisia käyttäjiä, ja niiden pitää olla sopivan monipuolisia, jotta ne kannustavat myös spontaaniin liikkumiseen. Vanhoja kunnon korttelipelejä! Kentillä pitää voida pelata pienelläkin porukalla. Ja tarjolla voi olla myös kuntoiluvälineitä tai juoksurata. Aaba madaltaa kynnystä liikkumiseen esimerkiksi kentän laitojen päälle tehdyllä istuintasolla, joka toimii katsomona ja josta on helppo tempautua peliin mukaan. Voiko urheilukenttä olla näin kaunis? ihasteli italialainen arkkitehti Saksassa järjestetyillä liikuntamessuilla. Spontaani kommentti hymyilyttää yhä Aaba Kotikentät Oy:n perustajakaksikkoon kuuluvaa Jesperi Loposta. Hänen ja kumppaninsa Pasi Riikosen kohta kymmenvuotiselle yritykselle jalkapallo- ja monitoimikenttien valmistaminen ja huoltaminen on suomalaista designia laajassa mielessä. Kentät ovat toiminnallista muotoilua, ei pelkkää estetiikkaa. Niiden tärkeitä ominaisuuksia ovat toiminnallisuus, käytettävyys ja kestävyys, Loponen selventää. Napapiiriltä Maltalle Lähiliikuntapaikkojen lisäksi Aaba erikoistuu jalkapallokenttiin. Helsinkiläinen HJK on tärkeä asiakas, parhaillaan yritys rakentaa kenttiä muun muassa Armeniaan perustettavaan jalkapallokeskukseen. Kansainvälisyys sai jo Aaban alkutaipaleella hyvän alkusysäyksen, kun yritys sai 35 monitoimikentän tilauksen Maltalta. Nyt Aaban rakentamia kenttiä on maailmalla jo parisataa, ja kaikki ovat liikkuvien ihmisten käytössä. Jo alkuajoista olemme aina ajatelleet kenttiä pelaajien kannalta, mutta mullistavaa oli, kun aloimme miettiä asiaa jalkapallokentän elinkaaren kannalta. Miten palvella ja ylläpitää kenttää rakentamisen jälkeen. Tässä olemme kasvaneet voimakkaasti. 11-henkinen yritys hoitaa itse tuotekehityksen, myynnin, markkinoinnin, asennukset ja tarvittaessa myös huollon. Tuotanto hoidetaan siellä, missä se järjestyy ketterimmin. Aabalaiset viihtyvät yhä kentällä ja sen laidalla. Sieltä tulee myös tuotteista välitön ja paras palaute. Jopa keskellä suomalaista talvea kentät ovat käytössä ja kunnossa. Parhaita saamiani kehuja on, että meidän kenttämme on muuttanut jalkapallon pelaajan käsityksen jalkapallo- eli tekonurmesta, kuinka mukava se voi olla, Loponen hymyilee. 24
Tähän kaappiin johdetaan koko ajan lääketieteellistä ilmaa tähystyslaitteiden desinfioimiseksi, toimitusjohtaja Juha Tasa sanoo mystisen näköisen säilytyskaapin äärellä. PURUKUMIT JA PASTILLIT SUOMESTA, MAKU LUONNOSTA Kotkan Lääkärikeskus on ylpeä osaamisestaan. 45 vuotta toiminut Avainlippu-yritys on saanut paljon positiivista palautetta asiakkailta suomalaisuudestaan. Teksti Mirja Ekholm Kuva Jaana Ahjokangas Leikkauksia suomalaisella ylpeydellä Kotkassa, Karhulassa ja Haminassa toimivan Kotkan Lääkärikeskus Oy:n potilaat tulevat pääosin Pyhtään, Kotkan, Haminan, Miehikkälän ja Loviisan seudulta. Alueen asukasmäärä on noin 90 000, ja potilaiden kirjo on laaja. Kotkan Lääkärikeskuksessa käy myös venäläisiä potilaita. Kotkan Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtaja Juha Tasa työskentelee korva-, nenä- ja kurkkutauti-yksikön osastonylilääkärinä Kotkan keskussairaalassa, jossa on hyvät välineet tehdä raskaampia hoitoja. Kotkan Lääkärikeskuksen 70 lääkäristä 45 työskentelee myös kunnallisella puolella. Ihmisillä on paljon vakuutuksia, minkä vuoksi he tulevat yksityiselle lääkäriasemalle. Hoidamme myös työterveyspotilaita. Meillä on paikkakunnan taitavimmat erikoislääkärit, mutta silti olen julkisen terveydenhuollon kannalla. Kelan tuesta menee vain viisi prosenttia potilaiden yksityislääkäri- tai hammaslääkärikuluihin. Jos tämä tuki poistetaan ja siirretään julkiseen terveydenhuoltoon, voidaanko säästyneellä rahalla laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon? pohtii Tasa hämmästellen poliittista keskustelua. Meillä Kotkan Lääkärikeskuksessa on pieni byrokratia ja uusimmat työkalut. Ajanvarauksessa on hoitaja ohjaamassa oikealle lääkärille. Kun vertaa yksityislääkärissä käynnin kustannuksia esimerkiksi auton huoltokustannuksiin tai säännöllisiin kampaajalla käynteihin, niin kustannukset asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Terveyden tavaratalo Kotkan Lääkärikeskus Oy toimii osuuskuntaperiaatteella. Tarkoituksemme ei ole tuottaa voittoa. Voitto siirretään voittovarojen tilille, josta sitten nopealla päätöksellä voimme hankkia esimerkiksi uuden laitteen lääkärien käyttöön, Tasa selventää. Kotkan Lääkärikeskus Oy on toiminut kaksi vuotta uutuuttaan hohtavissa tiloissa Kotkankadulla, Medituuli-talossa. Insinööritoimisto Hannu Eskelinen Oy suunnitteli yhteistyössä lääkärien ja henkilökunnan kanssa Sokoksen tavaratalon vanhoista tiloihin lääkärikeskuksen tilat, leikkaussalit ja laboratoriot. Lääkärikeskuksen tiloista ja välineistä määrää EU. Kahdessa leikkaussalissa seinien takana on niin sanottu Faradayn-häkki: Kun leikkauksessa oleva ihminen liitetään sähköisiin laitteisiin, käynnistyy sähkökatkoksen sattuessa 0,3 sekunnissa varasähköjärjestelmä. Lääninhallituksen luvalla voi leikkauksen jälkeen kaksi potilasta kerrallaan jäädä seurantaan yön yli. Lääkärikeskuksen leikkauksista 400 500 vuodessa on ortopedisiä leikkauksia. Korvaleikkauksia tehdään 200, joista Juha Tasa operoi 130 ja keskussairaalassa saman verran. Muita leikkauksia ovat yleiskirurgia, verisuonileikkaukset, urologiset leikkaukset ja plastiikkakirurgia, kuten raskaat yläluomet. Laboratorio uusine laitteineen on yksi firman tukiranka. Hyvällä innolla ja korkealla ammattitaidolla laboratoriossa on myös talon paras ilmapiiri, Juha Tasa hehkuttaa. SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI Xylimax Naturals on purukumi- ja pastillituoteperhe, jolla on aito tausta. Naturalsissa yhdistyvät raikkaan herkulliset luontaiset maut, luonnon oma purukumin perusaine chicle sekä aito ksylitoli. Naturals-purukumit ja -pastillit, kuten kaikki Fazerin täysksylitolituotteet, valmistetaan Fazerin Karkkilan tehtaassa, joka on Suomen ainoa purukumeja valmistava tehdas. Xylimax Naturalsit ovat siis aitoja Avainlippu-tuotteita voit nauttia niistä puhtaalla sinivalkoisella omatunnolla! 26 www.xylimax.fi XYLIMAX MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.
Jos on oma hyvä idea ja innostus tekemiseen, kannattaa lähteä yrittämään. Muilta käsityöyrittäjiltä saa apua, kun vain sydän on mukana ja seisoo työnsä takana, Anu Pylsy rohkaisee nuoria käsityöläisiä. Kankaita kyläkoulusta Nuori nainen ja intohimo kankaanpainantaan, tuhoisa tulipalo, ateljee maalla, kivijalkamyymälä kaupungissa. Käsityötaiteilija Anu Pylsyn 25-vuotisen uran varrelle on mahtunut paljon, ja sisua häneltä ei ole koskaan puuttunut. Teksti Anna Kauhala Kuvat Pekka Rötkönen Joutsalaisen maatilan tuvan pöytä oli peittynyt kankaisiin. Tilan nuori emäntä Anu Pylsy oli juuri käynyt kankaanpainantakurssin ja innostunut siitä suunnattomasti. Kahden pienen tyttären nukkuessa päiväuniaan hän sommitteli, suunnitteli, leikkasi ja painoi kankaille kuvion toisensa jälkeen. Elettiin vuotta 1988, ja Design Pylsy otti ensiaskeleitaan. Olen aina harrastanut käsitöitä, mutta kankaanpainanta oli minulle aivan uutta. Minusta oli hienoa, kuinka nopeasti sain nähdä omien kätteni jäljet ja huomata, mitä kaikkea kankaanpainantatekniikalla voi tehdä. Olin ehdottomasti löytänyt oman juttuni, Pylsy kertoo. Ensi alkuun kankaanpainanta oli Pylsylle vain inspiroiva harrastus, mutta pian muutkin huomasivat hänen lahjansa. Häneltä alettiin tilata painantatöitä, ja kysynnän kasvaessa tuvan pöytä alkoi käydä ahtaaksi. Samaan aikaan maatilan vanha navetta seisoi tyhjillään, joten Pylsy päätti siirtää painovälineensä ja kangaspinkkansa sen suojiin. Yrityksen alkutaival oli hyvin verkkainen, eikä Pylsy aluksi edes perustanut yritystä, vaan kankaanpainannasta saadut tulot menivät maatilan pitämisen sivuelinkeinoksi. Mieheni oli tuohon aikaan joka toinen viikko poissa kotoa merivartiostossa, ja lapset olivat ihan pieniä, joten minulta ei liiennyt paljonkaan aikaa yritykselle. Vaikka Pylsy oli käynyt vasta yhden kankaanpainantakurssin, hän teki työtään sellaisella intohimolla, että se sujui vaivatta. Oma osaaminen oli nuorelle käsityöläiselle alussa haaste, mutta 29
Työ, josta olemme ylpeitä yhdessä Olemme suomalainen lääkkeiden ja diagnostisten testien kehittäjä hyvinvoinnin rakentaja, joka toimii maailmanlaajuisesti. Edistämme laadukkailla suomalaisilla tuotteilla ja palveluilla jokaisen hyvinvointia, elämän eri vaiheissa. 30 Luonto ja maaseutu inspiroivat minua. Sieltä sekä suomalaisesta kansanperinteestä kumpuavat aiheeni. hän haki tietoa ja oppia, ja kouluttautui vuosien varrella. Lasten mennessä kouluun yritys alkoikin kasvaa. Navetan työtiloja laajennettiin, Pylsy kiersi messuja ja käsityömarkkinoita, sai tunnustusta työlleen ja suoritti artesaanin tutkinnon. Sitten kaikki romahti. Tragedia ja kaksi onnenpotkua Oli vuosi 2006. Anu Pylsy katseli vanhan navettansa savuavia raunioita ja päätti, ettei sitä rakennettaisi uudelleen. Tuhkana olivat työtilojen lisäksi lähes 20 vuoden ponnistelut, ja näky oli lohduton. Vaikka olen positiivinen luonne, tulipalon jälkeinen aika oli aikamoista rämpimistä. Asumme niin syrjässä, ettei täällä ollut muita töitä juuri tarjolla, ja pois lähteminen oli mahdoton ajatus. Tuntui, että on vain jatkettava, Pylsy muistelee raskasta aikaa. Kaikesta huolimatta onni ei ollut kuitenkaan hylännyt häntä. Pian palon jälkeen Pylsy sai kaksi puhelua. Ensimmäinen tuli Joutsan kunnalta: Pylsylle tarjottiin vuokralle Pynnölän kylän vanhaa koulua. Seuraavaksi soitti tuntematon mies. Hänellä oli ylimääräiset painovälineet, jotka saivat uuden tehtävän Pylsyn käsissä. Viikon sisään sekä työtila- että painovälineongelma oli ratkaistu. Luonnosta kankaalle Vanhan kyläkoulun seinällä komeilee mestarinkirja, todistus Pylsyn suorittamasta tekstiilialan erikoisammattitutkinnosta. Talon ikkunoista näkyy koivikkoa. Sen takana siintää kuusia, ja metsiä halkovat pikkutiet ja polut. Niillä Pylsy mielellään kävelee ja niillä ovat syntyneet monet hänen ideoistaan. Luonto on täällä lähellä. Kun elää luonnon keskellä, se tulee väkisinkin tuotteisiin. Luonto ja maaseutu inspiroivat minua, ja sieltä sekä suomalaisesta kansanperinteestä kumpuavat myös aiheeni. Kankaissani näkyy muun muassa hirviä, muurahaisia ja lintuja. Tämän vuoden printti on männynneulanen. Suomalaisuus on vahvasti läsnä koko tuotannossa, ja se merkitsee Pylsylle paljon enemmän kuin vain kauniita kuvioita. Design Pylsy sai vuonna 2011 oikeuden käyttää Avainlippu- ja Design from Finland -tunnuksia koko tuotannossaan, ja Pylsy liputtaakin mielellään suomalaisuuden puolesta. Nämä tunnustukset kertovat juuri siitä, mihin uskon. Se on sitä suomalaista osaamista suurella sydämellä. Ne ovat myös tae kotimaisesta laadusta ja hyvästä tuotteesta, mikä tuo tärkeää lisäarvoa yritykselle. Iäkkään rakennuksen paljaat hirsiseinät luovat raamit tuotteille ja ne luoneelle vaalealle naiselle. Mutta vaikka Anu Pylsy onkin kaiken takana, hänen vierellään on seissyt aina koko perhe. Lapset ovat kasvaneet painovärien ja kankaiden keskellä, ja mies on auttanut aina, kun on ehtinyt. Nyt Pylsyn pariskunta pyörittää Joutsan myymälää ja ateljeeta yhdessä. Toinen tyttäristä, tekstiilimuotoilija Anna Pylsy, pitää puolestaan pystyssä pari vuotta sitten Helsinkiin avattua Lande-puotia. Arkemme on aina pyörinyt työni ympärillä, ja koko perhe on ollut mukana siinä. Joku sanoi minulle joskus, että tämä työ on koko elämäni. Ja niin se taitaa olla. Orion kehittää, valmistaa ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä. Yhtiö panostaa jatkuvasti uusien lääkkeiden sekä hoitotapojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Työllistämme eri maissa noin 3 400 henkilöä, joista 2 700 Suomessa.
TIIMISI MÄÄRÄAIKAISHUOLTO Huippukoulutus varmistaa, että tiimisi hyrrää tulosta ja arki sujuu kuin rasvattuna. Varaa siis koulutus välittömästi: markinst.fi Johtamisen erikoisammattitutkinto Näytä osaamisesi johtajana ja kehity yhä vahvemmaksi ammattilaiseksi. Koulutuksessa opit entistä tavoitteellisemmaksi ja menestyneemmäksi oman alueesi johtajaksi. Markkinointi-instituutissa sinulle rakennetaan Johtamisen erikoisammattitutkintoa varten omia ja yrityksesi tarpeita vastaava yksilöllinen oppimispolku. Starttipäiviä on useita vuodessa valitset siis joustavasti, milloin aloitat. Koulutukseen jatkuva haku Helsingissä ja Oulussa. Henkilöstöjohtajan tutkinto Henkilöstöjohtajan tutkinto sparraa sinut HR:n huipulle ja liiketoiminnan ytimeen! Tutkinnon suoritettuasi ymmärrät henkilöstöjohtamisen kokonaisuuden ja kehität HR-toimintoa. Sinulla on syvää näkemystä henkilöstötyöstä ja HR:sta sekä liiketoiminnasta laajemmin. Olet yhdistävä tekijä johdon ja henkilöstön välillä. Asiantuntijuutesi ansiosta tulos on kohdallaan ja henkilöstö voi hyvin. Koulutus alkaa 23.10. Helsingissä. Sijoituspalvelututkinto (APV1) -verkkokoulutus Tähtäätkö Sijoituspalvelututkintoon (APV1) ja myöhemmin Sijoitusneuvojaksi (APV2)? Tämän valmentavan koulutuksen suoritettuasi toimit itsenäisesti monipuolisissa sijoituspalvelutehtävissä ja osaat vastata sijoittaja-asiakkaan vaativiin tarpeisiin. Olet myös valmis suorittamaan Finanssialan Keskusliiton auktorisoiman Sijoituspalvelututkinnon (APV1). Koulutukseen jatkuva haku Helsingissä ja Oulussa. Talouspäällikön tutkinto Hio taitojasi itsenäisenä ja tuloksellisena talouden asiantuntijana. Opit hyödyntämään talouden lukuja, laskelmia ja raportteja organisaation toiminnan ennakoinnissa, strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tuet tuloksellista organisaatiota kohti tuloksellista liiketoimintaa mm. verotuksen ja tilinpäätöksen tuntemuksellasi. Koulutus alkaa 12.9. Helsingissä ja 2.10. Oulussa. Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on nyt yrityspäättäjien mielestä koulutusalan kirkas ykkönen. (TEP 2012 -yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)