Nivala-Haapajärven seudun HANKELUETTELO Päivitetty 30.04.2016
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 30.04.2016 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty sellaiset Nivala-Haapajärven seudulla toteutettavat kehittämishankkeet, joista seutuhallitus on tehnyt rahoituspäätöksen ja joista on jätetty rahoitushakemus päärahoittajalle 30.04.2016 tilanteen mukaisesti. Lisäksi mukaan on otettu Yhdessä yrittäen eteenpäin - ja Kasvintuotantoa kaivoksessa -hankkeet niiden seudul-lisen/alueellisen merkittävyyden takia. Muutoin luettelossa eivät ole mukana ne Leader- ym. hankkeet, joissa Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutuhallituksessa. Luettelo pyritään pitä-mään jatkuvasti ajan tasalla ja se jaetaan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty toimintalinjoittain/toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seudun vuoteen 2020 saakka ulottuvaa kasvuohjelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä NIHAK ry:n kotisivulta osoitteesta http://www.nihak.fi Seudun kehittäminen -> Hankeluettelo. Nivala-Haapajärven seudun kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Siksi uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toimitusjohtaja Esa Jussila. Seudun hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: 044 4457 002 Telefax: (08) 4491 214 E-mail: seutukunta@nihak.fi esa.jussila@nihak.fi sami.kaarto@nihak.fi Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon.
Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry NIHAKIN OSARAHOITTAMAT HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittäminen (TaKoKe), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 3 Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio (HiMaLa), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. 4 Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa), Oulun Eteläisen instituutti..5 Kustannustehokas tuotantoautomaatio (KuTuA), Oulun Eteläisen instituutti...6 Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (Me3Lab), Nivalan Teollisuuskylä Oy......7 Mikroyritysten KasvuSTUDIO, Nivalan Teollisuuskylä Oy..........8 PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry......9 PK-yritysten omistajanvaihdosten muutostilanteiden hallinta, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry 10 Rajaton, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry...11 Tuotannollisen toiminnan kehittämisen esiselvitys Oulun Eteläisessä (TUTOES), Oulun Eteläisen instituutti.12 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Hajautetun biokaasutuotannon kehittäminen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 13 Kaivos energiavarastona, Pyhäjärven Kehitys Oy.......14 Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö, Pyhäjärven Kehitys Oy...15 Yhdessä yrittäen eteenpäin, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry......16 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN Kaivosympäristöstä kansainväliseksi T&K-ympäristöksi, Oulun Eteläisen instituutti...17 Mikroyritysten kasvualusta, Oulun Eteläisen instituutti..18 Rakennustuotantoinsinööri RTI2015, Lapin ammattikorkeakoulu Oy....19 Teollinen internet liiketoiminnan tukena - TILT, Centria-ammattikorkeakoulu Oy..20 TYKY 50+, Haapaveden Teknologiakylä Oy.....21 Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun Eteläisen instituutti 22 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KELPO - kehitysvammaisen polku työelämään, Raudaskylän Kristillinen Opisto....23 SoteYboost - Sote-yrittäjän boosteri, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy.......24 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN Kasvintuotantoa kaivoksessa, Luonnonvarakeskus.....25 Kumppanuuskampus, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry......26 Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus, Raahen kaupunki.27 Monikulttuurinen neuvonta, Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys ry....28 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUDUN VUODEN 2016 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne 30.04.2016)...29
1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN (TaKoKe) 1.7.2014 voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Uudet standardivaatimukset edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavilta edellytetään usein dokumentoitua pätevyyttä, jonka edellytyksenä on koulutus ja sen suorittamisesta saatava sertifikaatti. Pohjois-Suomen alueella ei ole yhtään tarkastajakoulutusta toteuttavaa koulutuksen järjestäjää, eikä koko Suomessa ole kuin yksi laaja-alaisen tarkastajakoulutuksen toteuttaja. Tarkastusvaatimukset eivät koske pelkästään Pohjois-Suomen suurhankkeita, vaan uudet teräsrakennemääräykset koskevat kaikkia pieniäkin teräsrakenteiden valmistuksia. Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämisprojektilla (TaKoKe) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstöä koulutetaan kansainväliseksi hitsaustarkastajaksi sekä osaajiksi eri tarkastusprosesseille. Hanke liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) -hankkeeseen, jossa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. TaKoKe-hanke rajoittuu silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen-) tarkastukseen, prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, joka myöntää sertifikaatin testatun osaamisen jälkeen. 1) Saada alueelle akkreditoitu hitsauslitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio sekä alan koulutuspalvelua 2) Luoda alueellista tarkastastustoiminnan palvelutuotantoa 3-5 vuoden aikajänteellä 3) Mahdollistaa alueellinen tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittäminen 4) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin standardi- ja laatuvaatimuksiin Suunnitellaan ja laaditaan tarkastajakoulutuksen ohjelmat/sisällöt ja osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät Kehitetään verkostoa ja hyväksytetään riippumattoman akkreditoidun henkilöstösertifiointilaitoksen kanssa osaamisen testaaminen Auditoidaan ja/tai akkreditoidaan koulutuksen järjestäjä toteuttamaan kansainvälisten standardien mukaista hitsausalan tarkastajakoulutusta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1.3.2015-28.2.2018 - palkka- ja sivukulut 92 700 - ostopalvelut 13 000 - muut kulut 1 749 - flat rate (17 %) 15 759 YHTEENSÄ 123 208 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2018: 355 795 - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 98 567 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 4 312 ) 24 641 YHTEENSÄ 123 208 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Anne Kaartinen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: 040 1577 387 E-mail: anne.kaartinen@jedu.fi HITSAUSLIITOSTEN JA MATERIAALIEN TARKASTUSLABORATORIO (HiMaLa)
Metalli- ja konepajateollisuus on ollut jo pitemmän aikaa Suomen viennin veturi. Toimialan vaikutus Oulun Eteläisen alueella on myös hyvin merkittävä. Jotta toimiala säilyttäisi myös jatkossa merkittävän asemansa, ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua. 1.7.2014 voimaan astunut rakenteiden EN 1090:n mukainen CE-merkintä vaatii yrityksissä tosiaikaista tarkastustoimintaa hitsattujen rakenteiden osalta, mikä lisää tarkastustoiminnan, ja siten tarkastushenkilöstön määrää rakennusalan klusterissa. Hitsausliitosten ja materi-aalien tarkastuslaboratorion käynnistäminen (HiMaLaStartti) -hankkeessa toteutetut investoinnit vaikuttavat positii-visesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä alueelliseen tutkimus- ja koulutus-toiminnan vahvistumiseen. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) hallinnoimassa sekä Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän ja JEDU Nivalan ammattiopiston toteuttamassa HiMaLa-hankkeessa parannetaan Nivalan tuotantostudiossa (ELME Studio) toimivien tahojen kykyä palvella Oulun Eteläisen alueen yrityksiä sekä kehittää studion infrastruktuuria, laitekantaa ja osaamista vastaamaan tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeisiin. Hankkeessa tehtävät investoinnit muodostavat luonnollisen jatkumon tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen siten, että laboratorion toiminnasta saadaan paras mahdollinen hyöty alueen eri toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on myös kehittää erikoisterästen kehittämis- ja käytettävyystutkimuksen infrastruktuuria liittyen Oulun yliopiston CASR:n (Centre for Advanced Steel Research) ja Oulun yliopiston, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän tutkimuksiin. Hanke liittyy synergiassa Tarkastajakoulutuksen kehittäminen -hankkeeseen (TaKoKe), jonka päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin kansainvälisiin standar-dija laatuvaatimuksiin. TaKoKe-hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen kehittämiseen, kun taas HiMaLa - hankkeessa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. 1) Mahdollistaa alueellinen tarkastustoiminnan koulutus- ja tutkimuspalveluiden kehittäminen investoimalla tarvittaviin laitteisiin 2) Implementoida Nivalan tuotantostudion ympäristöön sijoitettu hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio 3) Tukea käynnissä olevia ja tulevia tutkimus- ja kehityshankkeita laiteinvestointien kautta 4) Parantaa alueen yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainvälisiin stadardi- ja laatuvaatimuksiin Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Suoritetaan menetelmäkokeita eri tarkastusmenetelmille eri hitsausmenetelmin Kehitetään laatujärjestelmiä hitsausliitosten tarkastamiseen ja materiaalikehitysprosessiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1.7.2015-30.6.2017 - kone- ja laitehankinnat 207 500 - kehittämisosio 107 502 YHTEENSÄ 315 002 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2017: 630 000 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 220 500 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 14 793 ) 89 345 - muu julkinen rahoitus 5 157 YHTEENSÄ 315 002 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 23.2.2015 Anne Kaartinen, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: 040 1577 387 E-mail: anne.kaartinen@jedu.fi KEVYET JA KESTÄVÄT RAKENTEET (KeKeRa) Suomalaisia metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä on kaikkiaan noin 9 000, joista alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 7 400. Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuuden liikevaihto vuonna 2011 oli yhteenlasket-
tuna noin 6,4 miljardia euroa ja työllistavä vaikutus noin 21 000 henkeä. Metalli- ja konepajateollisuuden vaikutus on hyvin merkittävä myös Oulun Eteläisen alueella. Jotta toimiala säilyttäisi jatkossakin merkittävän asemansa ja jotta tämä asema edelleen vahvistuisi, tulee sen yksikköjen kasvaa, uudistua ja erikoistua. Tässä alueen erikoisteräsosaaminen yhdistettynä tuotantoteknologiaosaamiseen mahdollistaa vähähiilisen energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamisen uudenlaisilla kevyillä ja kestävillä rakenteilla, joiden tulee olla myös edullisia valmistaa. Nykyisin yhteistyötä metallin kehittämisessä Oulun Eteläisen alueella eri osapuolten kanssa tehdään ELME Studio - nimikkeen alla, joka on nykyaikainen ns. virtuaaliorganisaatio. Sen toiminnassa ovat vahvasti mukana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) omine yksikköineen (NAO ja AIKUKAM), Oulun yliopisto (Oulun Eteläisen instituutti ja Konetekniikan osasto), Centria ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö ja Nivalan Teollisuuskylä Oy sekä Oulun Eteläisen alueen seutukunnat ja yritykset. Toiminnan organisointi tapahtuu Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan kuuluvan ProMetal -verkosto-osaamiskeskuksen toimesta siten, että tiedon kartuttamisen vastuu tässä yhteistyössä on asetettu Nivalaan sijoittuvan, Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (Future Manufacturing Technologies - FMT) -tutkimusryhmän tehtäväksi. Tutkimusryhmä on osa Oulun yliopistossa toimivaa terästutkimuskeskusta CASR:a (The Centre for Advanced Steels Research). 1) Kehittää ja tutkia erilaisia erikoisteräksiä hyödyntäviä keveitä ja kestäviä rakenteita 2) Vahvistaa ja aikaansaada uutta erikoisosaamiseen pohjautuvaa, vientiin tähtäävää liiketoimintaa alueelle 3) Nostaa Nivalan ELME Studion osaamistasoa keveiden ja kestävien rakenteiden suunnittelussa ja valmistamisessa Kehitetään rakenteiden keventämisen ratkaisuja sekä laaditaan erilaisten rakenteiden kustannusanalyysejä Valmistetaan koerakenteita ja testataan niiden ominaisuuksia Tuotetaan yrityksille suunnattuja tietoiskuja ja esittelymateriaalia Oulun Eteläisen instituutti 1.11.2014-31.10.2017 - palkka- ja sivukulut 193 064 - ostopalvelut 6 000 - muut kulut 54 600 - flat rate (24 %) 46 336 YHTEENSÄ 300 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2014-2017: 900 000 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 210 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 26 000 ) 57 000 - muu julkinen rahoitus 3 000 - yksityisrahoitus 30 000 YHTEENSÄ 300 000 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Mikko Hietala, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 040 7547 135 Fax: (08) 450 645 E-mail: mikko.hietala@oulu.fi KUSTANNUSTEHOKAS TUOTANTOAUTOMAATIO (KuTuA) Suomalaisten yritysten valmistussarjat ovat usein pieniä ja tuotannossa olevat tuotteet vaihtelevat tilauksittain suurestikin. Tuotannossa on selkeästi suhteellisen helpostikin automatisoitavia vaiheita, mutta palveluna ostettavan automaatiotekniikan kova hinta nostaa investoinnin riskin usein kohtuuttoman suureksi. Toisaalta kun tuotantoautomaatiota ei voida hyödyntää, tilauksia hävitään edullisemman kustannustason maihin. KuTuA-hankkeessa selvitetään eritasoisten
automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi. Tavoitteena on myös tutkimustoiminnan suuntaaminen nykyistä monialaisemmaksi sekä JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyön tiivistäminen automaatiotekniikassa. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita, kuten työstö- ja hitsausautomaatteja, kappaleenkäsittelylaitteita, aktiivisia kiinnittimiä sekä tuotannon seurannassa ja ohjauksessa tarvittavia ohjelmistoja. Lisäksi luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation testi- ja opetusympäristö. Hankkeen tuloksena syntyvä asiantuntemus ja kehitetyt kustannustehokkaat automaatioratkaisut vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Hankkeessa luodut esimerkkirakenteet ja sovellukset alentavat yritysten kynnystä omatoimiseen tuotannon kehittämiseen ja automatisointiin sekä auttavat yrityksiä havaitsemaan ja ratkaisemaan kehityskohteita ja kustannustehokkaasti automatisoitavia toimintoja tuotannossaan. Hanke on jaettu kehitys- ja investointihankkeeseen. 1) Vahvistaa Nivalan kehittämisyhteisön tuotantoautomaation TKI-toimintaa sekä siirtää osaaminen yrityksiin ja muille yhteistyökumppaneille 2) Suunnata tutkimustoimintaa nykyistä monialaisemmaksi sekä tiivistää JEDU:n ja Oulun yliopiston yhteistyötä automaatiotekniikassa 3) Parantaa Oulun Eteläisen alueen yritysten kilpailukykyä Tutkitaan ja kehitetään kustannustehokkaita tuotantoautomaation ratkaisuja ja rakenteita Selvitetään eritasoisten automaatioratkaisujen hintatasot sekä toteutetaan laiteinvestointeja Nivalan ammattiopistolle automaatiokoulutuksen kehittämiseksi Luodaan automaatiotekniikan koulutukseen soveltuva tuotantoautomaation testi- ja opetusympäristö Oulun Eteläisen instituutti 1.1.2015-31.12.2017 - palkka- ja sivukulut 174 301 - ostopalvelut 1 000 - välilliset kulut 41 833 - kone- ja laitehankinnat 40 000 - muut kulut 6 200 YHTEENSÄ 263 334 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2017: 790 002 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 184 334 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 13 000 ) 48 408 - muu julkinen rahoitus 6 592 - yksityisrahoitus 24 000 YHTEENSÄ 263 334 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Kari Kutuniva, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 050 5913 507 Fax: (08) 450 645 E-mail: kari.kutuniva@oulu.fi METALLIEN 3D-VALMISTUSLABORATORION KÄYNNISTÄMINEN (Me3Lab) Metalli- ja konepajateollisuuden aluevaikutukset ovat erittäin merkittäviä Oulun Eteläisen alueella. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alu-een teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa ja näin edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen investointiosiossa hankitaan Nivalan Teollisuuskylä Oy:n omistukseen metallien 3D-tulostuslaite ja hank-
keen kehitysosiossa painottuu laitteen mahdollistamat erikoismateriaalit sekä tekniikan soveltuvuus ja kustannustehokkuus alueen tuotteiden kaltaisten tuotteiden valmistuksessa pääasiallisena ja täydentävänä valmistusmenetelmänä. Hankkeen myötä Nivalan ELME Studio -ympäristöön rakentuu metallista ainetta lisääviin tekniikkoihin erikoistunut uusimman teknologian ympäristö, joka tukee myös perinteistä valmistusta. Syntyvä erikoisosaaminen edesauttaa alu-een yritysten viennin kasvua. Koska laite on kokoluokassaan ensimmäinen laatuaan Suomessa, se antaa alueelle liike-vaihtoa kasvattavaa kilpailuetua useaksi vuodeksi eteenpäin. Hankkeen hallinnoijana toimii Nivalan Teollisuuskylä Oy ja osatoteuttajana Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti (FMT). 1) Vahvistaa Nivalan ELME Studio -kokonaisuuden sekä siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa 2) Aktivoida alueen yrityksiä hakemaan yhteistyökumppaneita alueelta erilaisissa teknisissä tuotantoon ja kehittämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa ja haasteissa 3) Edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua Toteutetaan laiteinvestoinnit ja niiden käyttöönotto Luodaan metallien 3D-valmistuksen TKI-ympäristö ja metallien 3D-tulostuksen testialusta Verkostoidutaan alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.1.2016-31.12.2018 - palkka- ja sivukulut 188 480 - ostopalvelut 1 800 - kone- ja laitehankinnat 310 000 - muut kulut 12 000 - flat rate (24 %) 45 236 YHTEENSÄ 557 516 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2018: 1 533 348 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 390 261 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 30 000 ) 98 368 - yksityisrahoitus 68 887 YHTEENSÄ 557 516 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 27.10.2015 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463; Fax: (08) 4491 214; E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Kari Mäntyjärvi, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 0400 843 050; E-mail: kari.mantyjarvi@oulu.fi MIKROYRITYSTEN KASVUSTUDIO Suurten yritysten kilpailukyvyn rapautuminen ja digitaalinen vallankumous muuttavat radikaalisti yritysten ja yritysrajapinnan toimijoiden pelikenttää ja -sääntöjä nyt ja tulevaisuudessa. Näissä olosuhteissa perinteiset liiketoimintaperiaatteet eivät toimi. Digitalisaatio madaltaa mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kynnyksiä merkittävästi. Se myös mahdollistaa nopean kasvun ja kansainvälistymisen kaikissa yrityskokoluokissa. Tässä murroksessa uudet, digitaalisiin ratkaisuihin kasvaneet startup-yrittäjät ja kokeneet kasvuhakuiset mikroyrittäjät voivat merkittävästi hyötyä toistensa vahvuuksista. Tällä hetkellä yritysten ja kasvua ja kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet on kuitenkin
kohdistettu pääasiassa mikroyrityksiä suurempiin yrityksiin. Tämän lisäksi mikroyrityksiä koskevaa tietoa ei ole riittävästi päättäjien ja yritysrajapinnan toimijoiden käytössä. Lisäksi mikroyritysten kokeellisia kaupallistamis-, kasvu- ja vientimekanismeja koskeva tieto on vähäistä. KasvuSTUDIO toimii avoimena innovaatioympäristönä. Se kokoaa alan merkittävimmät toimijat saman katon alle aitoon ja monipuoliseen yhteistyöhön. Vuoden 2016 syksyllä avattaviin KasvuSTUDIO:n toimitiloihin sijoittuvat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat startup- ja mikroyritykset sekä niiden yhteistoimintaa, neuvottelutarpeita ja kansainvälisiä yhteyksiä tukevia toimintoja ja tilaratkaisuja. Hankkeessa jalostetaan liikeideoita ja kehitetään kasvuun tähtääviä yrityksiä yhteiskehittelyn eli ns. co-creation-periaatteella ja tuomalla tähän yhteiskehittelyyn mukaan saumaton, samoissa tiloissa tapahtuva yhteistyö yritysrajapinnan ja TKK-toimijoiden kanssa, Hankkeen päätoteuttaja on Nivalan Teollisuuskylä Oy ja osatoteuttajat Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Oulun yliopiston mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTRE. 1) Toteuttaa harvaan asutulla maaseutualueella luova yhteistoimintaympäristö, joka tarjoaa tilat ja ohjelman kasvuun ja kansainvälistymiseen suuntautuville mikro- ja startup-yrityksille 2) Tukea yritysten kasvua ja kansainvälistymistä KasvuSTUDIO-ohjelmalla 3) Saada aikaan uusia työpaikkoja mikroyrityksiin ja vahvistaa startup-yritysten alkuvaiheen toimintaa Suunnitellaan luovan yhteistoimintaympäristön (KasvuSTUDIO) konsepti ja tilat Suunnitellaan ja toteutetaan KasvuSTUDIO-ohjelma Toteutetaan KasvuSTUDIO-konseptia ja -ohjelmaa tukevaa verkostoitumista ja tutkimusta Vakiinnutetaan ja levitetään KasvuSTUDIO-toimintaa Nivalan Teollisuuskylä Oy 1.5.2016-30.4.2019 - palkka- ja sivukulut 98 840 - ostopalvelut 15 000 - rakennukset ja maa-alueet 20 000 - flat rate (24 %) 23 722 YHTEENSÄ 157 562 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2019: 720 000 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 110 293 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 4 000 ) 12 000 - Oulun yliopiston rahoitus 4 270 - Kerttu Saalasti säätiön rahoitus 2 500 - Nivalan Teollisuuskylä Oy:n rahoitus 26 499 - yksityisrahoitus 2 000 YHTEENSÄ 157 562 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 22.3.2016 Kaisa Liinamaa, Nivalan Teollisuuskylä Oy Puh: (08) 4491 209; GSM: 040 5559 759; Fax: (08) 4491 214; E-mail: kaisa.liinamaa@nivala.fi PK-YRITYKSEN KANSAINVÄLISTYMISEN ASKELEET Elinkeinoelämän viime vuosien rakennemuutokset ovat kohdistuneet voimakkaina hankkeen kohdealueelle. Esimer-kiksi vientitulot ovat romahtaneet ja lähitulevaisuudennäkymät mm. Venäjän-viennin suhteen ovat erittäin epävarmat. Aiemmin vahvat toimialat ovat siirtäneet tuotantoaan halvemman kustannustason maihin tai jopa lopettaneet tuotantonsa kokonaan. Kohdealueen yritykset ovat pääosin kotimarkkinoilla toimivia pieniä ja mikroyrityksiä, joiden merkittävät kasvumahdollisuudet ovat kansainvälistymisessä. Alueelle on myös suunnitteilla useita suurhankkeita, joiden osalta kilpailutilanne, toimintamallit, vaatimukset ja sopimuskumppanit ovat kansainvälisiä. Kansainvälinen toimintaympäristö asettaa yrityksille entistä suurempia resurssivaatimuksia; uusia resursseja tarvitaan osaamisen, tuotannon, laadunhallinnan ja rahoituksen sekä aikataulullisten ja kulttuuristen haasteiden hallitsemiseksi ja voittamiseksi. Koti-
mainen toimintaympäristö on muuttunut suursarjatuotannosta räätälöityyn low-volume -valmistukseen. Tuotannon ja tuotehallinnan sekä asiakaspalvelun ja logistiikan tehokkuus on noussut rahoituksen ohella yritystoiminnan kannattavuuden tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi. PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet -hankkeessa hyödynnetään sekä edelleenkehitetään aiemmissa hankkeissa tuotteistettuja toimenpiteitä ja toimintamalleja sekä viedään ne syvemmälle yritysten arkipäivän toimintaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Ylivieskan seutukuntayhdistyksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen kanssa. 1) Saada alueen yrityksiin lisää kansainvälistä kauppaa ja kasvattaa yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta sekä henkilöstön määrää 2) Tunnistaa tarpeita yrityksissä ja aktivoida yrityksiä kehittämään toimintojaan vastaamaan kansainvälisen toimintaympäristön vaatimuksia. 3) Kehittää suurien toimituskokonaisuuksien ja toimitusketjuja tukevia palveluita ja palveluverkostoja, kuten logistiikka, suunnittelu, ostotoiminta, laadunhallinta ja sertifioinnit sekä muita vastaavia toimintoja 4) Kehittää seudullisten yrityspalveluiden laadukkaita kv-palveluita sekä lisätä seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä Järjestetään kohdealueen yrityksille kv-markkina-alueille suuntautuvia fact finding - ja benchmarking-matkoja Suoritetaan markkinakartoituksia ja -tutkimuksia sekä organisoidaan messu- ja näyttelyosallistumisia Tarjotaan vientisihteeri- ym. asiantuntijapalveja sekä aloittavien yritysten että kasvuyritysten liiketoiminnan ja kansainvälistymisen kehittämiseksi Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.9.2014-31.8.2017 6. KUSTANNUSARVIO v. 2016 (NIHAK): - palkka- ja sivukulut 109 500 - ostopalvelut 81 000 - matkakulut 11 864 - markkinointikulut 3 500 - flat rate (15 %) 16 425 - tulot yrityksiltä -10 000 -YHTEENSÄ 212 289 KOKONAISKUSTANNUSARVIO (KAIKKI TOIMIJAT) v. 2014-2017: 1 331 170 7. RAHOITUSSUUNNITELMA v. 2016 (NIHAK): - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 169 831 - Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 3 100 - yksityisrahoitus 39 358 YHTEENSÄ 212 289 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 18.8.2014 Ari Alakangas, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry Puh: 044 4457 002 GSM: 040 6846 400 E-mail: ari.alakangas@nihak.fi PK-YRITYSTEN OMISTAJANVAIHDOSTEN MUUTOSTILANTEIDEN HALLINTA Pohjois-Pohjanmaalle tarvitaan omistajavaihdoksille pysyvä (ei hankerahalla toimiva) palvelumalli, joka tutkii omistajavaihdoksia, kouluttaa toimijoita ja palvelee kohderyhmiä. Vuonna 2012 julkaistun omistajavaihdosbarometrin mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä 38 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sukupolvenvaihdoksen, jossa jatkaja on perhepiiristä, tulee barometrin mukaan tekemään 20 % vastaajista. Rahoitta-jien rooli on yksi tärkeimmistä tekijöistä onnistuneissa omistajanvaihdoksissa, kun liiketoiminta / yrityksen toiminta myydään ulkopuolisille. Hankkeen aikana rahoitusinstrumentit tuodaan entistä paremmin myyjien ja ostajien tietoisuuteen mm. median ja infotilaisuuksien avulla. Toisaalta liian korkeat hintapyynnöt pitkittävät myyntiaikoja ja rahoitusjärjestelyt eivät toteudu.
Hankkeen tavoitteena on mm. saada aikaan vähintään 40 toteutunutta/suunniteltua yrityskauppaa/sukupolvenvaihdos-ta. Toimenpiteet voivat olla välitystoimintaa Yrityspörssin kautta, ostajien/myyjien hakemista esim. yritysvälittäjien avulla tai asiantuntijan avulla loppuun tehty omistajanvaihdos tai -suunnitelma. Hankkeessa kannustetaan omistajan-vaihdosta suunnittelevien yritysten pitkäjänteiseen liiketoimintasuunnitelman tarkastamiseen ja mahdolliseen päivi-tykseen hankkeen henkilöstön, asiantuntijoiden, mentoreiden (esim. yrityskummi) sekä muiden tarvittavien sidosryh-mien avulla. 1) Saada kohdeyritykset valmistautumaan pitkäjänteiseen omistajanvaihdosprosesiin 2) Suunnitella ja toteuteuttaa Pohjois-Pohjanmaalle pysyvä omistajanvaihdospalvelumalli 3) Luoda toimiva alueellinen yrityspörssi 4) Säilyttää työpaikat, estää turhat yritysten lopetukset ja edistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnan elinvoimaisuutta Järjestetään omistajanvaihdostilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata Luodaan aloittaville naisyrittäjille oma sparraus-/tukiverkosto Ohjataan ja koordinoidaan yrityskummiverkostoa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry 2.6.2014-31.5.2017 - palkka- ja sivukulut 93 000 - ostopalvelut 109 500 - flat rate (17 %) 15 810 YHTEENSÄ 218 310 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2014-2017: 547 860 - valtio + EU / ESR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 174 527 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 400 ) 13 087 - yksityisrahoitus 30 696 YHTEENSÄ 218 310 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 18.8.2014 Tommi Sirviö, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Puh. 010 3221 980 GSM: 050 3202 092 E-mail: tommi.sirvio@yrittajat.fi RAJATON Yritys- ja elinkeinopalveluja ei useinkaan ole suunniteltu ja tuotteistettu yritysten elinkaarinäkökulmasta. Yrityspalvelujen sisältöä tulee kuitenkin kehittää yritysten toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Tässä keskeisiä muutostekijöitä ovat tällä hetkellä mm. teollinen internet, väestön ikääntyminen, tietoverkkojen yhä laajempi hyödyntäminen ja sähköinen kauppa sekä globalisaatiokehitys yleensä. Yritysten kehittämistyössä on käytettävä liiketoiminta-analyy-sin vaiheita kokonaisvaltaisesti, ettei yksittäisen tekijän ratkaisemisella estetä huomaamasta jotain oleellista tekijää kasvun aikaansaamisessa. Rajaton-hankkeen päähallinnoija on Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja sen osatoteuttajina ovat Kalajoen Yrityspalvelukeskus, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ja Raahen seutukunnan kehittämiskeskus. Hankkeen kohdealue on neljä seutukuntaa, 17 kuntaa ja 123 000 asukasta. Hankkeessa parannetaan alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja mikroyritysten kehittä-mällä ja
ottamalla käyttöön: 1) Yrityskiihdyttämö/kasvualusta (kehittämisvastuu: Ylivieskan seutukuntayhdistys ja NIHAK); 2) Muutossignaalien tunnistaminen (kehittämisvastuu: Raahen seudun kehittämiskeskus); 3) Elinkaariajatte-lu (kehittämisvastuu: NIHAK ja Ylivieskan seutukuntayhdistys); 4) Yritysklusterointi/ekosysteemi (kehittämisvastuu: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä); 5) Omistajanvaihdosten edistäminen (kehittämisvastuu: Kalajoen yrityspalvelukeskus) ja 6) Riski- ja pääomarahoituksen saatavuuden parantaminen (kehittämisvastuu: YTEK). 1) Parantaa alueen uusien ja keskeneräisten liikeideoiden ja pääosin pienten ja alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kilpailukykyä voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä 2) Vahvistaa uusilla, dynaamisilla, kansainvälisillä ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla yritysten kehittämistä tukevaa innovaatioympäristöä 3) Edesauttaa osaamisrakenteiden vahvistumista sekä kansainvälisyyttä ja innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistumista Analysoidaan ja vaiheistetaan yritysten eri kasvun tavoitteet ja tavoitteiden mukaisesti yritykset jaetaan eri ryh-miin ja näille järjestetään työpajoja ja sparrausta kasvun kiihdyttämiseksi tai joissain tapauksessa liiketoiminnan tervehdyttämiseksi Tunnistetaan yritysten elinkaaren tilanne, muutossignaalit, kasvun esteet ja mahdollisuudet sekä laaditaan suunnitelmia, miten yritysten kasvua voidaan edistää Käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa ja ketjutetaan yritysten kehitysvaiheita eri rahoittajien piiriin (ELY-keskus Tekes, Finnvera jne.) Ylivieskan seutukuntayhdistys ry 1.1.2015-31.12.2017 - palkka- ja sivukulut 373 200 - ostopalvelut 138 483 - flat rate (24 %) 89 570 YHTEENSÄ 601 253 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2017: 1 857 144 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 420 877 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 20 897 ) 128 862 - yksityisrahoitus 51 514 YHTEENSÄ 601 253 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 16.12.2014 9. YHTEYSHENKILÖT: Sari Andersson, Ylivieskan seutukuntayhdistys ry GSM: 044 7700 052 E-mail: sari.andersson@ysk.fi TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEN ESISELVITYS OULUN ETELÄISESSÄ (TUTOES) Suomalaisissa pk-yrityksissä on kasvava tarve tuotannollisen toiminnan johtamisen päivittämiseen kansainväliselle tasolle. Tähän tarvitaan kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa ja koulutusta. Yritysten toiminnallista erinomaisuutta, kustannustehokkuutta sekä kasvua ja kansainvälistymistä voidaan tukea tuottamalla ja tarjoamalla niiden kontekstiin sopivaa tietoa sekä tarjoamalla yrittäjälle valmennusta. Oulun Eteläisen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen tilasta ei ole kokonaiskuvaa. Systemaattinen malli puuttuu tuotannollisen johtamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kansainvälisessä tutkimuksessa on luotu monia tuotannollisen toiminnan johtamisen kypsyysmalleja ja mittaristoja. Miten nämä ovat sovellettavissa harvaan asutun maaseutualueen pk-yrityksiin? Miten pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämiseen voidaan vaikuttaa johtamisen ja kehittämisen kautta? TUTOES-esiselvityshankkeen tuloksena syntyy raportti, joka sisältää kuvauksen pkyritysten tuotannollisen toiminnan analysointiin kehitetystä uudesta työvälineestä, uutta tietoa alueen pk-yritysten tuo-
tannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja osaamisen kehittämisen tarpeista ja valmennusohjelman suunnitel-man. Hankkeen toteuttavat Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti ja Centria-ammattikorkeakoulu yhteisenä Lump sum -hankkeena ja se pohjustaa samalla laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on yritysten kan-nattavuuden ja kustannuskilpailukyvyn parantaminen. 1) Tuottaa vertailukelpoista tietoa pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja kehitystarpeista 2) Muodostaa luotettava kokonaiskäsitys alueen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista 3) Kehittää pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamista 4) Vahvistaa yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä Kehitetään pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen maturiteettimalli ja sitä kuvaava mittaristo Tehdään OE-alueen pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen analyysi otannan perusteella Suunnitellaan valmennusohjelma pk-yritysten tuotannollisen toiminnan johtamisen kehittämiseksi Osallistetaan korkeakouluopiskelijat opintojen aikana yhteistyöhön yritysten kanssa. Oulun Eteläisen instituutti 1.3.2015-31.5.2016 (Lump sum) - palkka- ja sivukulut 80 644 - flat rate (24 %) 19 356 YHTEENSÄ 100 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2016: 100 000 (Lump sum) - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 70 001 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk: 1 500 ) 3 000 - Oulun Eteläisen instituutti ja Centria-ammattikorkeakoulu Oy 26 999 YHTEENSÄ 100 000 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 23.3.2015 Ville Isoherranen, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 050 3478 900 Fax: (08) 450 645 E-mail: ville.isoherranen@oulu.fi 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN HAJAUTETUN BIOKAASUTUOTANNON KEHITTÄMINEN Puu- ja biokaasun tuotanto on suuri mahdollisuus kehitettäessä vähähiilistä ja hiilineutraalia energiantuotantoa. Suomessa toimivien puu- ja biokaasulaitosten määärä on kuitenkin jäänyt pieneksi, vaikkakin kasvua on nähtävissä. Suurimpia ongelmia ovat olleet kannattavuuus ja siihen liittyen suuret aloituskustannukset ja kaasun jakelu muiden käytettäväksi. Varteenotettavaa kaasun ostajaa / käyttäjää ei ole löytynyt pienille kaasumäärille. Haapajärven ammattiopiston hyvin varusteltu biokaasulaitos tarjoaa hyvän lähtökohdan biokaasuteknologiaan liitty-välle tutkimustoiminnalle: laitoksessa on mahdollista tutkia mm. eri prosessiparametrien vaikutusta biokaasuntuottoon (lämpötila, lietteen esilämmitys, erilaiset rasvat, perunankuorijäte). Lisäksi biokaasulaitokseen on mahdollista liittää esim. pilot-mittakaavan biokaasun puhdistus- ja paineistuslaitteisto testikäyttöön. Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitoksesta saadaan arvokasta käyttökokemusta, jota on mahdollista hyödyntää suunniteltaessa uusia maatilakokoluokan biokaasulaitoksia - esim. tietoa potentiaalisista raaka-aineista ja laitoksen teknisistä ratkaisuista.
Projektissa jatketaan edellisten tutkimusprojektien työtä, keskittyen puu- ja biokaasun jatkojalostamisen sekä jakelun tutkimiseen ja tehostamiseen. Samalla jatketaan bio- ja puukaasuprosessien tutkimista uusilla syötteillä ja prosessiparametreilla. 1) Lisätä uusiutuvan energian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa 2) Parantaa uusiutuvan energian osaamista erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla 3) Etsiä ratkaisuja bioenergian taloudelliseen tuottamiseen ja kaasun jakelun parantamiseen 4) Edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena Selvitetään puu- ja biokaasun jatkojalostusta uuden sukupolven biopolttoaineiksi Testataan erilaisia biokaasun jakelumenetelmiä Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja levitetään biokaasualan uusinta tietoa lähialueen toimijoille Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1.5.2015-30.4.2018 - palkka- ja sivukulut 85 000 - ostopalvelut 15 000 - kone- ja laitehankinnat 4 500 - flat rate (24%) 20 400 YHTEENSÄ 124 900 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2018: 370 200 7. RAHOITUSSUUNNITELMA V. 2016: - valtio + EU /EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 87 430 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk v.2016: 12 490 ) 37 470 YHTEENSÄ: 124 900 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Juha Keski-Rauska, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä GSM: 040 1748 195 E-mail: juha.keski-rauska@jedu.fi KAIVOS ENERGIAVARASTONA Pyhäsalmen kaivostoiminnan lähestyessä loppuaan (todennäköisesti vuonna 2019) erinomaiselle infrastruktuurille etsitään jatko- ja uusiokäyttöä vaihtoehtona kaivoksen lopettamiselle. Toiminnan tulisi alkaa jo hyvissä ajoin ennen kaivostoiminnan loppumista, jotta uudet toiminnot voitaisiin rakentaa kaivostoiminnan lopputöitä hyödyntäen. Uusia toimintoja käynnistämällä varmistetaan osaltaan myös työpaikkojen säilyminen. Kaivostoiminnan loppumisen vaikutuk-set ulottuvat, ei vain Pyhäjärven kaupunkiin, vaan myös koko ympäröivään seutukuntaan. Kaivos energiavarastona -hankkeella turvataan kaivostoiminnan päättymisen jälkeen paikallinen ja seudullinen työllisyys sekä kaivostuotannosta poistettaville tiloille liiketaloudellista uusiokäyttöä. Pyhäsalmen kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle sekä tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Infrastruktuuri tarjoaa tieteellisen toiminnan lisäksi huomattavat edut myös erittäin monipuoliselle elinkeinotoiminnalle. Hankkeen avulla pyritään kaivokseen rakennettavan, Suomen kantaverkkoon liitettävän pumppuvoimalaitoksen toimintamallin, yksikkökoon ja energiavaraston optimoin-tiin 2020-luvulla ja sen jälkeisissä olosuhteissa. Lisäksi hankkeessa selvitetään laitosyksiköiden järkevimmät rakentamisvaihtoehdot ja lasketaan niiden koneisto- ja rakentamiskustannukset. Hankkeen avulla saadaan siten selville Suo-men kantaverkkoon optimoitu, tulevaisuuden laitoskonsepti ja sen toteuttamiskustannukset. Yleistavoitteena on saada ainutlaatuisen modernin Pyhäsalmen kaivoksen toiminnan päättymisvaiheeseen uuden liiketoiminnan kehittymistä se-kä
aluetavoitteellisesti työllisyyttä. Lisäksi yleistavoitteena ja lähtökohtana on kehittää kansainvälistyvää ja laaja-alais-ta sekä monipuolistuvaa elinkeinotoimintaa. 1) Laatia Suomen kantaverkkoon optimoitu tulevaisuuden laitoskonsepti ja selvittää sen toteuttamiskustannukset 2) Edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä Pyhäsalmen kaivoksen päättymisvaiheessa 3) Kehittää laaja-alaista, kansainvälistyvää elinkeinotoimintaa ja siten tukea alueen työllisyyttä Laaditaan Pyhäsalmen pumppuvoimalaitoksen toteutettavuusselvitys ja markkinointisuunnitelma Toteutetaan pumppuvoimalaitoksen ja sen infrastruktuurin 3D-mallinnus Pyhäjärven Kehitys Oy 1.1.2016-31.12.2016 - palkka- ja sivukulut 75 700 - ostopalvelut 805 012 - muut kulut 18 168 YHTEENSÄ 898 880 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 629 216 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 30 000 ) 149 815 - yksityisrahoitus 119 849 YHTEENSÄ 898 880 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 24.11.2015 Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: 044 4457 647 GSM: 044 0582 941 E-mail: kari.pinola@pyhajarvi.fi PYHÄSALMEN KAIVOKSEN MAANALAISEN INFRAN UUSIOKÄYTTÖ Pyhäsalmen kaivoksessa on kaivostoiminnan ohessa kehitetty hiukkastutkimustoimintaa jo 1990-luvulta lähtien Oulun yliopiston hallinnoiman CUPP-tutkimusryhmän ja heidän kansainvälisen verkostonsa toimesta. Pyhäsalmen kaivok-seen on suunniteltu rakennettavaksi tiedekeskus noin 1 400 metrin syvyyteen. Tilaa ja mahdollisuuksia olisi monille muillekin toteutuksille ja innovatiivisille ratkaisuille infrastruktuuria hyödyntäen. Kehittelyssä on Research and Business Park, jossa tutkimus- ja yritystoiminta toimivat käsi kädessä toisiaan tukien. Mm. Laguna Promo - ja LAGUNA LBNO - hankkeissa sekä Suomen Akatemian teettämissä kansainvälisissä selvityksissä on todettu kaivosym-päristön ainutlaatuisuus ja sen kehittämisen tarve testaus- ja tutkimustoimintaa varten. Nyt kaivostoiminnan lähestyessä loppuaan (todennäköisesti vuonna 2019) erinomaiselle infrastruktuurille etsitään jatko- ja uusiokäyttöä vaihtoehtona kaivoksen lopettamiselle. Toiminnan tulisi alkaa jo hyvissä ajoin ennen kaivostoiminnan loppumista, jotta uudet toiminnot voitaisiin rakentaa kaivostoiminnan lopputöitä hyödyntäen. Kaivostilojen jatkokäyttöön kokeiltavia teemoja voisivat olla esimerkiksi yrttien-, kasvien- ja kalan kasvatus, testaus- ja tuotekehitystoiminta sekä erilaisten oppimisympäristöjen luominen. Uusia toimintoja käynnistämällä varmistetaan osaltaan myös työpaikkojen säilyminen. 1) Luoda testi- ja toimintaympäristö tyhjentyvän kaivoksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
2) Tukea yritysten innovaatiotoiminnan kehittymistä, kansainvälistymistä ja osallistumista uusiin, viljely-, kasvatus- ja testausjärjestelyihin Kehitetään kasvihuonejärjestely yhdessä MTT:n ja yliopistojen kanssa Kartoitetaan mahdollisuuksia yritysten innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä yritys- ja testausyhteistyön kehittämiseksi etenkin merkittävässä maanalaisessa infrastruktuurissa Etsitään muita kaivostiloihin soveltuvia testaus- ja tuotekehitysmenetelmiä Pyhäjärven Kehitys Oy 1.1.2016-31.12.2017 - palkka- ja sivukulut 34 500 - ostopalvelut 8 500 - kone- ja laitehankinnat 185 000 - muut kulut 24 000 - flat rate (24 %) 8 280 YHTEENSÄ 260 280 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2016-2017: 357 560 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 182 196 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 15 000 ) 66 084 - yksityisrahoitus 12 000 YHTEENSÄ 260 280 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 27.10.2015 Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy Puh: 044 4457 647 GSM: 044 0582 941 E-mail: kari.pinola@pyhajarvi.fi YHDESSÄ YRITTÄEN ETEENPÄIN Yritykset toimivat itsenäisesti ja varsinkin pienet juuri toimintansa aloittaneet yrittäjät/yritykset tarvitsisivat kokeneempien yrittäjien apua. Tähän tarjoutuu luontaisia mahdollisuuksia mm. järjestöjen organisoimissa yritysten yhteisissä tapahtumissa seudun kuntien alueella, joiden toteuttamista tällä projektilla kehitetään ja edistetään. Yhteistyön lisäämiseksi on paljon potentiaalia, sillä alueella on runsaasti myös saman toimialan yrityksiä, jotka eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään. Aloite hankkeen valmistelemiseksi on tullut yrittäjäjärjestöiltä, tapahtumamarkkinoinista kiinnostuneilta yrittäjiltä ja seudun yrityspalvelupäälliköiltä. Alueen kunnissa on runsaasti tyhjiä tai tyhjentyviä liiketiloja, joihin halutaan yhteistyöhankkeiden kautta kasvavia ja myös uusia yrityksiä kehittämällä kaupallista vetovoi-maa ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Yhdessä yrittäen eteenpäin -hankkeen toiminta-alueena on Nivala-Haapajärven seutukunta ja sen kohderyhmänä ovat kaikki alueen yritykset. Hyödynsaajia ovat seutukunnan yritykset sekä alueen asukkaat. Hankkeella parannetaan myös alueen kuntien elinvoimaisuutta ja palveluiden säilymistä. Hankkeella organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään uusia yhteistapahtumia ja olemassa oleville tapahtumille tehdään face-lift -uudistuksia uutta ideoimalla. Kehitettäviä yhteistapahtumia ovat esimerkiksi Nivalan Konekapina, Haapajärven Messut, Pyhäjärven kihupäivät ja Kärsämäen messut. 1) Edesauttaa alueen yritysten kasvua ja kannattavuutta yhteisen tapahtuma- ja muun markkinoinnin keinoin
2) Lisätä alueen yritysten halua kokeilla erilaisia toimintamalleja palveluiden markkinointiin ja yhteistoimintaan 3) Parantaa alueen palveluiden saatavuutta ja edistää alueen vetovoimaa Organisoidaan yhteishankkeita, jotka ovat yhteistapahtumien suunnittelua ja järjestämistä Kehitetään uusia yhteistapahtumia ja tehdään olemassa oleville tapahtumille face-lift Tuetaan syntyvien yritystiimien toimintaa ja koordinoidaan niiden välistä yhteistyötä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 1.8.2015-31.7.2018 - palkka- ja sivukulut 4 201 - ostopalvelut 23 000 - matkakulut 10 500 - toimisto- ja vuokrakulut 3 500 - muut kulut 2 060 YHTEENSÄ 43 261 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2018: 129 606 - valtio + EU / LEADER (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) 33 379 - yksityisrahoitus 9 882 YHTEENSÄ 43 261 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen päätös 18.8.2014 Arto Junno, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry GSM: 044 4457 011 Fax: (08) 4491 214 E-mail: arto.junno@nihak.fi 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN KAIVOSYMPÄRISTÖSTÄ KANSAINVÄLISEKSI T&K-YMPÄRISTÖKSI Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvellä on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista ison eurooppalaisen maan alle sijoitettavan astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen sijoituspaikaksi. Seuraavaksi Pyhäsalmen kaivokseen noin 1 400 metrin syvyyteen rakennetaan pieni koelaite. Koe toteutetaan Oulun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston sekä Venäjän Tiedeakatemian yhteistyönä. Tiedeakatemia toimittaa nestetuikeainenäytteet sekä valo-ohjaimet ja valomonistinputket. Lisäksi heiltä saa pienen laitteiston nestetuikeaineen puhdistukseen, jolla koe saadaan alkuun. Kokeen varsinainen rakentaminen tehdään hankkeeseen palkattavan henkilöstön toimesta Pyhäsalmen kaivoksessa. Hankerahoituksella on mahdollista palkata (osittain) viisi henkilöä (tutkijaa) ja heillä on kaikki muu vaadittava tietotaito kokeen rakentamiseen, toteuttamiseen ja datan analysointiin, mutta ei toistaiseksi kokemusta nestetuikeaineen käsittelystä ja sen puhdistamisesta. Tämä tehdään aluksi Venäjän Tiedeakatemian henkilöstön toimesta ja opastuk-sella, koska heillä on tähän monivuotinen kokemus ja osaaminen. Hankerahoituksella toteutettava koe on ensimmäi-nen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa ja se pitää siksi toteuttaa mahdollisimman syvällä. Kokeen tieteellisten tavoitteiden lisäksi sillä on suuri merkitys muiden koelaitteiden saamisessa Pyhäsalmen kai-vokseen. Tämä koe toimii siis eräänlaisena referenssikokeena ja mahdollistaa esimerkiksi niin sanotun Open Call -haun mukaisen tekemisen, joka myös toteutetaan hankkeen aikana. Koe toimii myös hyvänä referenssinä suurikokoi-sille ilmaisimille.
1) Löytää sellainen nestetuikeaine, jossa C14- ja C12-isotooppien suhde on mahdollisimman pieni ja huomattavasti nykyistä ennätyssuhdetta pienempi 2) Saada tulevaisuudessa myös muita koelaitteita Pyhäsalmen kaivokseen Rakennetaan ensimmäinen koelaite Pyhäsalmen kaivoksen päätason syvyyteen, noin 1 400 metriin Toteutetaan ensimmäinen matalan taustasäteilyn vaativa koe Pyhäsalmen kaivoksessa Rakennetaan neutronitaustasäteily koelaite Kehitetään pienehköä nestetuikeilmaisinta (noin 100 litraa), jolla voidaan tutkia kaksoisbeetahajoavien isotoop-pien puoliintumisaikoja Oulun Eteläisen instituutti 1.9.2014-31.8.2017 - palkka- ja sivukulut 286 000 - ostopalvelut 7 000 - muut kulut 18 360 - flat rate (24%) 68 640 YHTEENSÄ 380 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2017: 1 120 000 7. RAHOITUSSUUNNITELMA V. 2016: - valtio + EU /EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 266 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk v.2016: 31 000 ) 66 000 - muu julkinen rahoitus 31 000 - yksityisrahoitus 17 000 YHTEENSÄ: 380 000 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Timo Enqvist, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 040 8288 335 E-mail: timo.enqvist@oulu.fi MIKROYRITYSTEN KASVUALUSTA Mikroyritysten (alle 10 henkilöä) merkitystä ei tunneta riittävästi, vaikka ne muodostavat 93,4 % Suomen yrityskannasta. Mikroyrityksiä koskevaa tietoa ja tekoja tarvitaan lisää yritystoiminnan esteiden purkamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Oulun Eteläisen alueella toteutettavassa Mikroyritysten kasvualusta -hankkeessa kehitetään tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen rakenteellisten esteiden purkamiseksi. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti. Mikroyritykset ohjaavat hankkeen kautta ensimäistä kertaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa alueella, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Yhteensä 42 yritystä on sitoutunut mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjien ydinryhmään. Jokaisesta Oulun Eteläisen alueen kunnasta on mukana yksi tai useampi yritys. Ydinryhmään sitoutunut yritys osallistuu ryhmän kokoontumisiin, jotka järjestetään kiertävällä periaatteella yritysten tilois-sa. Lisäksi yritys hyödyntää vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän aktiivisilta yrittäjiltä ja muilta hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta sekä kehittää omaa liiketoimintaansa osallistumalla toimintansa kannalta hyödyllisiksi katsomiinsa kasvua ja kansainvälistymistä edistäviin rohkeisiin kokeiluihin. Hanketta on laajennettu rahoittajan päätöksellä koskemaan myös Raahen seutukuntaa. Oulun Eteläisen uudessa osaamisstrategiassa yhteisenä päämääränä on muodostaa mikroyritysten menestymistä uu-della tavalla tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille alueille. Hanke kohdistuu pohjoisella harvaan asutulla alueella toimiviin mikroyrityksiin ja niiden kehittämisen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutus-toimijoihin (TKK-toimijat). Hanke tuottaa uusia työpaikkoja mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kautta. 1) Tuottaa ja levittää mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa
2) Rakentaa mikroyrityksiä osallistava toimintamalli 3) Tutkia, kokeilla ja ottaa käyttöön mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä toimintamalleja 4) Perustaa mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus Lisätään mikroyrityksiä koskevaa luotettavaa tietoa mediassa ja alueellisten/kansallisten päättäjien keskuudessa Rakennetaan mikroyritysvetoinen kasvualusta, jossa yritykset näyttävät suuntaa, antavat säännöllisen palautteen ja arvioivat tulokset Toteutetaan mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä rohkeita kokeiluja sekä levitetään niistä syntyviä kokemuksia Selvitetään mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskuksen toimintaedellytykset ja vaihtoehtoiset toimintamallit sekä käynnistetään keskuksen toiminta Oulun Eteläisen instituutti 1.1.2015-31.12.2017 - palkka- ja sivukulut 312 628 - ostopalvelut 48 500 - flat rate (24 %) 75 031 YHTEENSÄ 436 159 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2015-2017: 990 000 - valtio + EU / EAKR (Pohjois-Pohjanmaan liitto) 305 311 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2016: 17 934 ) 118 204 - Oulun yliopiston rahoitus 2 828 - yksityisrahoitus 9 816 YHTEENSÄ 436 159 Nivala-Haapajärven seutuhallituksen rahoituspäätös 13.11.2014 Matti Muhos, Oulun Eteläisen instituutti GSM: 0400 407 590 E-mail: matti.muhos@oulu.fi RAKENNUSTUOTANTOINSINÖÖRI RTI2015 Rakennusmestareiden/-insinöörien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa Oulun Eteläisen alueen yrityksille suuren ra-kennustuotantoinsinöörien vajeen. Yritysten toiminnan turvaaminen ja edelleen kehittyminen alueella edellyttää, että alan koulutusta voidaan tarjota alueella siten, että opiskelu on mahdollista työn ohessa. Näin toteutettu opiskelu on nopein tapa ratkaista rakennustuotantoinsinöörien vaje yrityksissä. Hankkeessa koulutetaan elinkeinoelämän tarpeisiin omaaloitteisia, innovatiivisia, yhteistyö- ja verkottumistaitoisia sekä elinikäiseen oppimiseen innostuneita rakennustuotantoinsinöörejä, joilla on sekä tekniikan että talouden tietotaito ja asiakaslähtöinen ajattelutapa. Koulutuksessa käytetään hyväksi Lapin ammattikorkeakoulun osaamista ja asiantuntemusta sekä yhteistyötä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkinto antaa pätevyyden toimia rakennustyömaan vastaavana työnjohtajana. Koulutus on suunniteltu 25:lle opiskelijalle. Sen tavoitteena on luoda rakennusinsinöörikoulutusmalli, jossa opiskelijat oppivat jo koulutusaikana työelämän käytänteet tulevassa yrityksessään. Samalla malli palvelee keskuspaikkojen ulkopuolella olevia yrityksiä saamaan pysyvää henkilökuntaa. Hankkeessa käytettävä etäopetus- ja oppiminen edistää etätyömenetelmien käyttöä työtehtävissä. Opiskelijat valitaan siten, että he voivat tehdä omat ammattiopintonsa todelli-siin rakennusliikkeiden työkohteisiin. Suuri osa ammattiopinnoita suoritetaan ongelmaperusteisen projektioppimismenetelmän mukaan. Tuloksena saadaan uusia innovatiivisia rakennusinsinöörejä alueelle, jossa heitä tarvitaan ja jolle on tulossa suurrakennushanke. Yhtenä pääteemana käytettävä Lean-menetelmä tähtää hukan poistamiseen rakentamisprosessista ja se edesauttaa siirtymistä vähähiilisempään rakentamiseen. Lean-menetelmän tarkoituksena on rakentaa yritykseen toimintakulttuuri, jossa pysähdytään korjaamaan ongelmat, jotta laatu saadaan kuntoon heti ensimmäisellä kerralla. Tämä johtaa sujuvampaan rakentamisprosessin läpimenoon sekä työmaan tehokkuuden varmistamiseen ja asiakaslaadun paranemiseen. 1) Turvata Oulun Eteläisen alueen rakennussektorin teknisen henkilöstön riittävyys ja koulutustaso