YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ

YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA 2014-2016

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Mitä on lastensuojelu?... 3 1.2 Lastensuojelusuunnitelma ja sen tarkoitus... 4 1.3 Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi... 5 2 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTELMÄ 6 2.1 Perhekeskuspalvelut... 6 2.1.1 Terveysneuvonta... 6 2.1.2 Perheneuvola... 8 2.2 Sosiaalityön palvelut... 11 2.2.1 Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu... 11 2.2.2 Sosiaalipäivystys... 16 2.2.3 Perheoikeudelliset palvelut... 17 2.3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut... 18 2.4 Muut toimijat... 19 2.4.1 Kuntien eri hallintokunnat... 19 2.4.2 Perheen talo yhteistyö... 20 2.4.3 Seurakunnat... 20 2.4.4 Muut keskeiset palvelut... 20 3 LASTENSUOJELUN ARVOPERUSTA JA KESKEISET TAVOITTEET... 23 3.1 Lapsen edun toteutumista tukevat arvot... 23 3.2 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lastensuojelutyön keskeiset tavoitteet... 24 LIITTEET Sosiaalityön painopisteet Koulutoimen painopisteet Neuvolapalvelujen painopisteet Perheneuvolan painopisteet Lasten ja nuorten ryhmän painopisteet Puheterapian painopisteet Lastensuojelusuunnitelman arvot

3 1 JOHDANTO 1.1 Mitä on lastensuojelu? Lastensuojelu on osa laaja-alaista lasten suojelua, jossa osallisena ovat koko yhteiskunta ja kaikki kansalaiset. Lasten suojelu perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Sen mukaan lapsella on muun muassa etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Sopimuksen mukaan oikeudet kaikille lapsille pyritään turvaamaan edistämällä lasten hyvinvointia kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lasten suojelu edellyttää palvelujärjestelmän kehittämistä lasten ja lapsiperheiden perusja erityispalveluiden eri sektoreilla sekä sektorirajat ylittäviä yhteispalvelumuotoja. Näitä on pyritty kehittämään esimerkiksi perhekeskuksissa. Lisäksi tarvitaan palvelujen sisällöllistä kehittämistä kasvatuksen tukemiseksi ja lapsen kehityksen turvaamiseksi. Tällaisia yhteispalveluja ovat erityisesti lasten ja perheiden varhaisen tukemisen muodot. Lasten suojelun tavoitteena on, että lapsi ja perhe saisivat tarvitsemansa tukea varhaisessa vaiheessa. Kasvuoloihin vaikuttaminen sekä lasten ja huoltajien tukeminen peruspalveluissa ovat ennalta ehkäisevää lastensuojelua, jonka avulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Ennalta ehkäisevää lastensuojelua on kaikki sellainen erityinen tuki, jota annetaan lapsille ja perheille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Sen tulisi tapahtua ensisijaisesti normaalipalveluissa, kuten neuvoloissa, terveydenhuollossa, päivähoidossa, perheneuvolassa, oppilaitoksissa ja nuorisotyössä. Myös järjestöt, yhdistykset ja muu kansalaistoiminta voivat antaa arvokasta tukea lapselle ja perheelle ilman erityistä ongelmamääritystä. Ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen on tarkoitettu tehtäväksi muualla kuin lastensuojeluviranomaisten toimesta. (Taskinen: Lastensuojelulain soveltaminen 2010, s 19-20, 32, 39) Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sitä toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. (Lastensuojelulaki 417/2007 3 ) Lasten suojelun kokonaisuutta kasvuolojen kehittämisessä on Sirpa Taskinen (Lastensuojelulain Soveltamisopas) kuvannut kaaviolla Peruspalvelut: Neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, Kotipalvelu, mielenterveys- Ja päihdepalvelut, Terveydenhuolto, Liikuntatoimi ym 1.1.1 Ehkäisevä lastensuojelu: Lasten tukeminen peruspalveluissa ja järjestötoiminnassa Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu: Lastensuojelutarpeen selvitys -Avohuollon tukitoimet -Kiireellinen sijoitus -Huostaanotto -Sijaishuolto -jälkihuolto

4 Tavoitteena kaikissa kolmessa palvelukokonaisuudessa on riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö. 1.2 Lastensuojelusuunnitelma ja sen tarkoitus Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa (lastensuojelulaki 417/2007 12). Lastensuojelusuunnitelma mahdollistaa, että kunnallinen lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että niin kunnallisena kuin ylikunnallisenakin se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittelevät kunnan lapsi- ja lastensuojelupoliittisen toiminnan keskeiset sisällön ja painopisteet sekä varaavat toimintaan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmässä vastaava johto varmistaa lapsen ja perheiden tarpeiden mukaisen kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan/kuntien arvopohjan ja tahtotilan, konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset. Suunnitelman perusteella päättäjät voivat arvioida, onko voimavarat suunnattu tarkoituksenmukaisesti ja mitkä alueet tarvitsevat lisäpanostusta. (Liite 1, 6-7) Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot: 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4. lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5. lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käyttävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6. yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä 7. suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

5 1.3 Lastensuojelusuunnitelman laadintaprosessi Iisalmen ja Kiuruveden kaupungin sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnan lastensuojelusuunnitelman laadinta käynnistyi vuonna 2008 yhteistyössä Savonia- ammattikorkeakoulun kanssa. Ylä-Savon kunnat sopivat oppilaitoksen kanssa lastensuojelusuunnitelman pohjaksi opinnäytetyönä tehtävästä selvitystyöstä, joka valmistui marraskuussa 2009. Työ sisälsi tilastollista ja laadullista selvitystä lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja lastensuojelun tilasta sekä palvelujärjestelmästä Ylä-Savossa. Selvitystä hyödynnettiin kuntayhtymän jäsenkuntien ensimmäisessä vuosille 2011-2012 laaditussa lastensuojelusuunnitelmassa, jonka kuntayhtymän valtuusto hyväksyi 20.12.2010. Suunnitelma valmistui kuntayhtymän sisäisenä prosessina niin, että siihen osallistuivat keskeiset lasten ja perheiden palveluita tuottavat tehtäväalueet. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän järjestämisvastuulla on lastensuojelulain mukaisten palveluiden tuottaminen kuntayhtymän alueella ja näin ollen myös lastensuojelusuunnitelman valmistelu ja laadinta. Tämä lastensuojelusuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2016. Siinä on huomioitu kuntayhtymän palveluorganisaatiossa 1.2.2014 tapahtuneet muutokset ja lähivuosien tavoitteet lastensuojelun kannalta. Keskeistä on perhekeskuspalveluiden organisoituminen tavoitteena vahvistaa ennalta ehkäisevää ja varhaista perheiden tukea yhteistyössä sosiaalityön lastensuojelun kanssa. Kohdassa 2 on kuvattu nykyiset lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevat kuntayhtymän palvelut sekä esitelty muut keskeiset toimijat. Kuvauksissa palvelu on määritelty käsitteenä, kuvattu palvelun tuottamistapa ja arvioitu palvelun haasteita ja kehittämistarpeita. Tavoitteena on ollut antaa tietoa lastensuojelusuunnitelmaa työssään käyttävälle niin, että yhteinen tietoisuus lastensuojelulain käsitteistä ja tavoitteista yhtenäistyisi. Kohdassa 3 on ensimmäistä suunnitelmaa laadittaessa työstetyt lastensuojelun yhteinen arvoperusta ja keskeiset tavoitteet. Ne eivät ole muuttuneet. Kohdassa 4 on keskeisten tehtäväalueiden painopisteet, joiden yhteen toimivuus sovitettiin muiden tehtäväalueiden painopisteiden kanssa uusi organisaatio huomioiden. Lastensuojelun suunnitelma käsitellään kuntayhtymän hallituksessa ja sen hyväksyy yhtymän valtuusto, joka lähettää sen tiedoksi kuntiin. Yhtymähallituksella on valvontavastuu suunnitelman toteutumisen onnistumisesta.

6 2 YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN LASTENSUOJELUN PALVELUJÄRJESTEL- MÄ 2.1 Perhekeskuspalvelut 2.1.1 Terveysneuvonta Terveysneuvonnan tehtävänä on edistää yksilön terveyttä ja työ- ja toimintakykyä, mielenterveyttä sekä tukea terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä valintoja. Terveysneuvonnan osa-alueita ovat ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola, äitiyshuolto, lastenneuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Terveysneuvonta toteutetaan yhteistyössä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Terveysneuvontaa kohdennetaan yksilöihin, ryhmiin ja lähiyhteisöihin ja sen tulee sisältää tarpeenmukaista, ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa kullekin perheelle ja yksilölle soveltuvalla tavalla. Neuvolan tavoitteena on edistää ja ylläpitää lasta odottavien sekä alle kouluikäisten lasten perheiden terveyttä ja hyvinvointia puuttumalla kasvun ja kehityksen pulmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Vanhemmat ovat oman lapsensa asiantuntijoita, joilla on pääasiallinen kasvatusvastuu lapsestaan. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö tukee heitä kasvatustehtävässään, ja vanhempia voidaan kannustaa kehittämään kodeissa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Äitiysneuvolan, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelut ovat avainasemassa, sillä niiden kautta tavoitetaan lähes kaikki lapset, nuoret ja heidän perheensä. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuli voimaan 2009. Asetuksessa määritellään terveysneuvonnan keskeinen sisältö ja terveysneuvonnassa eri ikäkausina huomioitavat asiat. Asetuksen tarkoituksena on parantaa esimerkiksi lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Kunnat ovat velvollisia järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset vuoden 2010 aikana. Neuvolapalvelut Äitiysneuvolan tehtävänä on turvata ja edistää odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on tukea äidin, vauvan ja koko perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäisy, häiriöiden varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa odottavan äidin hoitoon ohjaaminen ja perheen tukeminen. Neuvolassa keskustellaan äidin ja perheen toiveista, odotuksista ja peloista. Lastenneuvola tarjoaa palveluja alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Lastenneuvolassa seurataan ja tuetaan lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun kehitystä. Lastenneuvolan tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa tukea lapsen kehitystä ja vanhemmuutta sekä edistää lasten ja vanhempien terveyttä koko-

7 naisvaltaisesti. Lastenneuvolan tavoitteena on alle kouluikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tunnistamalla ja puuttumalla mahdollisiin kasvun ja kehityksen häiriöihin tai perheen pulmatilanteisiin mahdollisimman varhain. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata lapsen terve kasvu ja kehitys, jonka avulla luodaan perusta terveelle aikuisuudelle. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, oppilashuollon muun henkilöstön ja opettajien kanssa. Kouluterveydenhuollon pääasiallisia toimintoja ovat määräajoin toistuvat terveystapaamiset ja tarkastukset, terveysneuvonta ja tautien ehkäisy sekä varhainen toteaminen. Keskeisenä tavoitteena on koululaisten ja opiskelijoiden terveyden edistäminen. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu perustuu sosiaalihuoltolain 20 ja 21 sekä sosiaalihuoltoasetuksen 9 mom. 1-2. Lisäksi kotihoidon kautta tuetaan lapsiperheitä kansanterveyslain 14 :n 1 mom. 2 mukaisesti. Ensisijaisesti palvelu kohdennetaan tilapäiseen palvelutarpeeseen ja sen tavoitteena on perheiden voimavarojen tukeminen muutostilanteissa esim. raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen tai jos sairaus ja rasittuneisuus vaikeuttavat perheen selviytymistä. Palvelu on harkinnanvaraista ja siitä määritellään maksu yhtymähallituksen vahvistaman taksan mukaisesti. Terveysneuvonnan palveluiden tuottaminen ja kehitysnäkymät Äitiys- ja lastenneuvolat toimivat kaikissa kunnissa lähipalveluina. Terveystarkastusten ajankohtien ja sisällön yhtenäistäminen valtioneuvoston asetuksen mukaisiksi käynnistettiin 1.1.2011. Terveydenhoitajien henkilöstöresursointi on seudullisesti lähes asetuksen mukaisella tasolla. Neuvolan terveydenhoitajien työssä psykososiaalisen tuen tarve on korostunut, koska muut tuenmuodot ovat olleet riittämättömät (kotihoidon lapsiperhetyö, perhetyöntekijät, perheneuvolan varhainen tuki). Perhekeskuksen varhaisen tuen lisäämisellä vahvistetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista psykososiaalista palvelua. Lääkäriresursointi neuvolatyöhön että kouluterveydenhuoltoon on edelleen riittämätön. Kouluterveydenhuolto toimii kunnissa/ oppilaitoksissa lähipalveluna. Terveystarkastukset toteutuvat valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Psykososiaalisten oppilashuollon palvelujen (esim. koulukuraattori, -psykologi) riittämättömyyden vuoksi terveydenhoitajat joutuvat osittain hoitamaan myös näitä tehtäviä. Lääkäriresursseissa on tällä hetkellä vajausta, johtuen osittain alueen lääkärivajeesta. Kouluterveydenhuollon lääkäriresurssi on tällä hetkellä valtakunnallista keskitasoa. Lastenneuvola on mukana MLL: n Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämalli, joka vahvistaa perheiden psykososiaalista tukea ja sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään. Hanke lisää työntekijöiden edellytyksiä toimia järjestöjen kanssa sekä antaa valmiuksia ja uusia toimintamalleja tukea vanhempien keskinäisiä avunantoverkostoja julkisten palvelujen rinnalla.

8 Terveysneuvonnan henkilöstö tekee toimivaa ja monniammatillista yhteistyötä päivähoidon, koulujen, sosiaalityön ja kolmannen sektorin kanssa. Lapsiperheiden kanssa työskentelevien keskinäisestä yhteistyöstä ja toimintakäytännöistä sopimisesta löytyy kuitenkin aina kehitettävää. Tavoitteena on että terveydenhoitajien työpanosta kohdistetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, terveyden edistämiseen ja terveysneuvontaan. Hoitaja- ja lääkärimitoitukset pyritään pitämään/ saamaan valtakunnalliselle keskitasolle. Lapsiperheiden kotipalvelu siirtyi hyvinvointipalveluiden vastuualueen perhekeskuspalveluihin kotihoidosta uuden palveluorganisaation. Siirrossa ei siirtynyt lainkaan henkilöstöresursseja, joten Iisalmen lukuun ottamatta lapsiperheiden kotipalvelussa ei ole 1.2.2014 alkaen henkilöstöä. Iisalmessa on yksi työntekijä perhetyön yhteydessä. 2.1.2 Perheneuvola Perheneuvolan työryhmä Perheneuvolan työryhmä palvelee asioissa, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuden tukemiseen, parisuhteiden ja perheiden erilaisiin kriisija ongelmatilanteisiin sekä perheasioiden sovitteluun. Työssä keskeistä on ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen pienten lasten ja heidän perheidensä parissa. Yhteistyö lastenneuvolan, päivähoidon, koulujen ja lastensuojelun kanssa on merkittävää. Lähetettä perheneuvolapalveluihin ei tarvita. Kasvatus- ja perheneuvolan päätehtävät ovat: Asiakastyö (ennaltaehkäisevä asiakastyö, varhainen tuki, lapsen kehitykseen ja kasvatukseen, aviopuolisoiden välisiin ongelmiin tai perheen rakenne- ja toimintahäiriöihin liittyvät tutkimukset sekä yksilö-, pari-, ryhmä-, perhe-, kriisi-, verkosto- ja lyhytterapiat). Yhteistyö ja asiantuntija-avun antaminen kasvatus- ja perheasioissa (neuvottelut, lausunnot sekä konsultaatio ja työnohjaus muille lasten ja perheiden kanssa työskenteleville). Perheneuvonnan alueen tiedotus- ja vaikutustoiminta sekä alan täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen antaminen muulle sosiaalitoimelle ja tehtävään erikoistuville. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (kokeilut, tutkimukset, projektit). - Näiden päätehtävien lisäksi yksiköille on kunnan työnjaossa usein annettu kokonaisvastuu tai osallistuminen perheasioiden sovittelun antamiseen ja koulun psykososiaalisen oppilashuollon toteuttamiseen. Perheneuvolan sosiaaliterapeutti on erikoistunut lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä päihteiden käytön sekä pelaamisen aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisyyn, selvittelyyn ja hoitoon. Alle 20-vuotiaiden ajokorttiseurannat ohjautuvat perheneuvolan sosiaaliterapeutille. Neuvolatiimiä tuetaan kahden psykologin työpanoksella (Iisalmi Vieremä yksi neuvolatiimipsykologi sekä Kiuruveden neuvolatiimi yksi psykologi kahtena päivänä viikossa sekä Sonkajärven neuvolatiimi yksi psykologi yhtenä päivänä kerran kuukaudessa ). Puheterapia

9 Puheterapia auttaa puheeseen, kieleen, ääneen ja kommunikaatioon liittyvissä ongelmissa. Asiakastyö on tutkimista, kuntoutusta asiakkaan lähi-ihmisten ja verkostojen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Suurin osa puheterapian asiakkaista on alle kouluikäisiä, jotka ohjautuvat tutkimuksiin useimmiten lastenneuvolasta. Lasten puheterapetuin tutkimuksiin ilmoittautumisen syyt vaihtelevat lievistä äännevirheistä vaikeisiin vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmiin. Kouluikäisiä saattaa puheterapiassa olla esimerkiksi silloin, kun kyseessä on änkytys tai äänihäiriö. Myös puheterapian aikuisasiakkaat ohjautuvat tähän yksikköön. Aikuisasiakkaiden tulosyitä ovat mm. afasia, änkytys ja äänihäiriöt. Nuorten ehkäisevä päihdetyö, Stoppi Nuorten ehkäisevän päihdetyönpalvelut tarjoavat tukea ja neuvontaa nuorille päihteiden käyttäjille, perheenjäsenille ja viranomaisille. Tavoitteena on edistää nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuprosessia ja elämänhallintaa. Nuoren hoidontarpeen arviointi ja hoitoonohjaus tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, hänen läheisen sekä hoito- ja viranomaisverkoston kanssa. Stoppiin voi tulla ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Koulupsykologin palvelut Koulupsykologi tekee oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä psykologisia tutkimuksia, antaa konsultaatiota opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle, osallistuu vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä oppilasryhmissä esiintyvien pulmatilanteiden selvittämiseen. (Taskinen s 41) Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen tarjoamalla oppilaille, vanhemmille, opettajille, koulujen johtajille, koulun muulle henkilökunnalle ja sivistystoimelle ammattitaitoisia psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatio- ja erityispalveluja. Koulupsykologit ovat omalla toiminnallaan ja asiantuntemuksellaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisemässä ja katkaisemassa oppilaiden syrjäytymiskehitystä. Koulupsykologin työ on sisällöltään laaja-alaista ja monimuotoista työtä. Työ on sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää: - Oppilaskohtainen työ yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa esimerkiksi oppimisvaikeuksien ja käyttäytymisongelmien selvittely ja tukitoimenpiteiden suunnittelu. - Koulun henkilöstön konsultaatio/työnohjaus oppilaan kehitykseen, mielenterveyteen, kasvatukseen, opetukseen ja luokkayhteisöön liittyvissä asioissa. - Kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen osallistuminen: oppilashuoltotyöryhmät, koulukiusaamisen, kriisi-, päihde- ja koulutustoimintamallien kehittäminen ja seuranta. - Osallistuminen alueellisiin ja kuntakohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin (erityisopetus, maahanmuuttajaopetus, hallintokuntien väliset hankkeet).

10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää järjestämissuunnitelman mukaan koulupsykologipalvelut Iisalmen kaupungin osalta. ( tällä hetkellä yksi koulupsykologi, tarve 2,5 koulupsykologille). Sonkajärvellä ei ole tällä hetkellä koulupsykologin palveluita. Vieremän kunta ja Kiuruveden kaupunki ovat järjestäneet ko. palvelut sivistystoimen kautta. Psyykkaripalvelut Koululla työskentelevän psykiatrisen sairaanhoitajan eli psyykkarin työn tarkoitus on ehkäisevä mielenterveystyö ja varhainen puuttuminen oppilaiden oireiluun ja huolenaiheisiin. Työn avulla opastetaan myös opetushenkilökuntaa, oppilashuoltotyöryhmien jäseniä sekä vanhempia tukemaan oireilevaa nuorta. Työote on tutkivaa, havainnoivaa ja varhaista puuttumista. Psyykkari kartoittaa tilanteita 1-5x ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoihin. Toiminta alkoi avohoitopainotteisen mielenterveystyön hankkeen kautta ja on nyt jatkunut vuodesta 8 / 2012 alkaen Ylä-Savon Sote / perheneuvolan alisena toimintana yhden sairaanhoitajan työpanoksella Juha Ahon koululla. Hankkeen tavoitteena oli, että psyykkari toiminta saataisiin jalkautettua kaikkiin Ylä-Savon SOTE kuntien peruskouluille. Tämän hetken tarve psyykkareille Ylä-Savon SOTE alueella on 5,5 psyykkaria. Koulukuraattorin palvelut Koulukuraattori vastaa sosiaalityöstä koulussa. Hän auttaa ja tukee oppilasta, vanhempia ja henkilökuntaa erilaisissa tilanteissa, jotka liittyvät koulunkäyntiin, koulunkäynnin nivelvaiheisiin, kotiasioihin, mielialaan ja kaverisuhteisiin sekä kouluyhteisöön sopeutumiseen ja vapaa-aikaan. Koulukuraattori osallistuu myös kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä koulunkäyntiin liittyvien tukitoimien turvaaminen. Koulukuraattori tekee yksilö-, ryhmä- ja kouluyhteisötason työtä tukea antavien keskustelujen, ryhmä- ja verkostotyömenetelmien sekä konsultaation ja työnohjauksellisten keskustelujen avulla. Koulukuraattori työskentelee pääosin koulussa, joka on lapsen tai nuoren arkiympäristö. Näin palvelut ovat lasten tai nuorten sekä vanhempien ja opettajien helposti tavoitettavissa. Tämä edistää varhaisen puuttumisen ja tuen toteutumista. Oppilaat ohjautuvat koulukuraattorin asiakkaaksi monista eri syistä: käyttäytymiseen liittyvät pulmat, toistuvat poissaolot tai koulunkäynnin laiminlyönti, sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet ja motivaatio-ongelmat. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä syitä ovat mm. kiusaaminen ja ongelmat kaverisuhteissa. Perheeseen liittyviä asiakkuuden syitä ovat mm. erilaiset perheen jäsenten väliset riidat, muuttuneet perhetilanteet, mielialaongelmat, päihteiden käyttö ja perheväkivalta. Tunne-elämän vaikeuksista yleisiä lapsilla ja nuorilla ovat ahdistuneisuus, jännittäminen, arkuus sekä erilaiset pelot ja mielialaongelmat. Myös akuutit kriisit voivat olla syynä ohjautumiseen kuraattorille. Koulukuraattori voi toimia perhepalvelujen sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvityksissä. Koulun sosiaalityön palveluiden tuottaminen ja tulevaisuuden painopisteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää koulukuraattoripalvelut lähipalveluna Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän alueella. Kiuruvedellä kuraattoripalvelu on sivistystoi-

11 messa. Syksyllä 2013 Iisalmessa on kaksi koulukuraattoria ja yksi määräaikainen 31.12.2013 saakka. Vieremällä ja Sonkajärvellä toimii koulukuraattori, joka jakaa työpanoksensa kuntien kesken. Kiuruvedellä on yksi koulukuraattori. Lasten ja nuorten osalta ennaltaehkäisevän työn ja ennaltaehkäisevän tiimityön kehittäminen SOTEn palveluiden sisällä sekä eri yhteistyökumppaneiden kanssa on yksi suunnitelmakauden painopisteistä. Tärkeää on myös näiden käytäntöjen jalkauttaminen kaikkiin SOTE kuntiin. Stopin, koulupsykologien, koulukuraattoreiden, psyykkarin ja uuden Linkki-hankkeen nuorisotyöntekijän yhteistyö Iisalmessa antaa hyviä toimintamalleja, joita voidaan soveltaa muihinkin SOTE kuntiin. Tärkeä yhteistyökumppani palveluja kehitettäessä on myös Savonia-ammattikorkeakoulu. Opiskelevien sosionomien ja sairaanhoitajien projektiopintoja tulisi hyödyntää oppilashuollossa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Lisäksi tiiviimpää yhteistyötä seurakunnan, järjestöjen ja kuntien nuorisotyön kanssa tulisi kehittää. Opettajien konsulttina oleminen jo ennen varsinaisten ongelmien syntyä on yksi kehitettävistä ennaltaehkäisevän työn muodoista. Yhteisöllisyyden tukeminen, ryhmiin tehtävä työ ja ryhmäytymisen tukeminen ovat työn kehittämisen osa-alueita. Panostusta tarvitsee myös kodin ja koulun yhteistyö. Kuraattoreiden on pidettävä yllä omaa ammattitaitoaan ja kehittää sitä koko ajan vastaamaan työn uusia haasteita. 2.2 Sosiaalityön palvelut 2.2.1 Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu Perhepalveluiden sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluu lapsiperheiden sosiaalityö ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsiperheiden sosiaalityö pitää sisällään lasten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen varhaisen tukemisen sosiaalityön keinoin. Lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa yhteiskunnan vastuu alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta. Lastensuojeluviranomaisilla on velvollisuus puuttua lapsen tilanteeseen, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen ja nuoren terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa niitä. (Taskinen s 25). Lapsi- perhekohtaisen lastensuojelun muotoja ovat: lastensuojelutarpeen selvitys avohuollon tukitoimet lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto Lastensuojelun ydintehtävänä on turvata lapsen oikeus arvokkaaseen elämään ja taata mahdollisuus turvallisiin ihmissuhteisiin. Parhaimmillaan väliintulo katkaisee sukupolvien yli ulottuvan huono-osaisuuden kierteen, niin etteivät seuraavan sukupolven lapset enää tarvitse lastensuojelutoimenpiteitä. Kun lapsi tulee lastensuojelun piiriin, pyritään valitsemaan lievin riittävä toimintatapa, jolla hänen tilannettaan voidaan korjata. Esimerkiksi lasta ei saa ottaa huostaan, jos hänen tarvitsemansa tuki on mahdollista järjestää avohuollossa. Lastensuojeluasia tulee vireille, kun lapsi tai hänen vanhempansa ottavat yhteyttä lastensuojeluun tai kun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen. Vireille tulo voi tapahtua sosiaalityöntekijän oman huolen perusteella. Lastensuojelulaissa

12 on mainittu henkilöt, joilla on lastensuojeluilmoituksen tekemisen velvollisuus. Lisäksi ilmoituksen voi tehdä henkilö, jolla herää huoli lapsen hyvinvoinnista ja huolenpidosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa silloin kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Mikäli sosiaalityöntekijä katsoo, ettei lastensuojeluilmoitus johda kiireellisiin toimenpiteisiin tai anna aihetta selvittää enempää lastensuojelun tarvetta, päättyy lastensuojeluasia eikä asiakkuutta synny. Mikäli sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin perusteella päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys, alkaa tästä lastensuojelun asiakkuus. Samalla lapselle nimetään hänen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä huolellinen selvitys lapsen tilanteesta kolmen kuukauden sisällä siitä kun asia on tullut vireille. Selvityksen aikana arvioidaan tarvitaanko lastensuojelua. Selvitys tehdään yhteistyössä lapsen, hänen vanhempiensa sekä mahdollisesti muiden lapselle läheisten ihmisten kanssa. Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojeluasiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Mikäli asiakkuus jatkuu, asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet. Asiakassuunnitelmaan kirjataan mm. olosuhteet, joihin pyritään vaikuttamaan, perheelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet sekä toimenpiteiden arvioitu kesto. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä. Tukitoimet perustuvat aina asiakassuunnitelmaan ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä lapsen sekä hänen vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta pääasiallisesti vastuussa olevien henkilöiden kanssa asiakassuunnitelma huomioon ottaen. Sosiaalityöntekijän tulee lisäksi kartoittaa läheisverkoston tuen mahdollisuudet ja kirjata nämä asiakassuunnitelmaan. Avohuollon tukitoimet perustuvat aina vapaaehtoisuuteen. Avohuollon tukitoimet vaihtelevat lapsen ja perheen ongelmien mukaan. Tukitoimia voivat olla taloudellinen tuki ja asumisen turvaaminen lasten päivähoito lapsiperheiden kotipalvelu tuki lapsen ongelmatilanteen selvittämiseen tukihenkilö tai -perhe lapsen hoitopalvelut ja terapia perhetyö koko perheen/lapsen sijoitus perhe- tai laitoshoitoon vertaisryhmätoiminta loma- ja virkistyslomatoiminta muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja kasvatus. Tällaisia syitä ovat: 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttää tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

13 Huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jos muut keinot eivät ole turvanneet lapsen tilannetta. Huostaanoton avulla turvataan lapsen tai nuoren hoito ja huolenpito sekä edellytykset terveeseen kasvuun ja kehitykseen. Lapsen tilannetta selvitetään ja huostaanottoa valmistellaan yhdessä perheen kanssa. Aina ei kuitenkaan yhteisymmärrystä saavuteta. Huostaanotto voidaan tarvittaessa tehdä vastoin vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumusta, jos lapsen tilanne sitä vaatii. Tällöin päätöksen tekee hallinto-oikeus. Huostaanotto on valmisteltava parityönä. Työparina ovat lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa. Valmistelutyön tukena tulee olla käytettävissä oikeudellista ja muuta kulloinkin tarvittavaa asiantuntemusta. Lastensuojelulain mukaan lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen huolenpidossa tao muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvellaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanotto on voimassa toistaiseksi, tai kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Huostassapito on lopetettava, kun siihen ei enää ole perusteita (47 ). Huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua. Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella. Lähtökohtana on lapsen yksilöllisiin tarpeisiin perustuva valinta oikeasta sijaishuoltopaikasta. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, ammatillisena perhekotihoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeita edellyttämällä tavalla. Sijoitus on joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti asumaan kodin ulkopuolelle vanhempien suostumuksella myös avohuollon tukitoimena tai jälkihuollon perusteella. Tällöin kuitenkin alaikäisen huoltajilla säilyvät kaikki huoltajan oikeudet, jolloin he voivat halutessaan esimerkiksi keskeyttää sijoituksen. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin. Ammatilliseen perhekotiin sijoitetaan tavallisesti sellaisia lapsia ja nuoria, jotka ovat liian vaikeahoitoisia tavanomaiseen perhehoitoon. Ammatillisuuden odotetaan vastaavan lapsen vaativampiin hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin. Perhekodeiksi määritellään yksikkö, jossa perhekodin vanhemmat asuvat yhdessä sijoitettujen lasten kanssa.

14 Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Niihin sijoitetaan vaikeahoitoisia ja erityisosaamista edellyttäviä lapsia ja nuoria. Laitoksissa on tarvittaessa mahdollisuus turvautua lastensuojelulaissa säädettyihin rajoitustoimenpiteisiin. Ne edellyttävät, että laitoksessa on asianmukaisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Sijoituspaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton tai sijoituksen/jälkihuollon perusteisiin lapsen tarpeisiin sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen hoidon jatkuvuuteen Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä läheisten mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Selvitys voidaan jättää tekemättä kiireellisissä tilanteissa tai muusta perustellusta syystä. Sijaishuollossa hoito ja kasvatus pohjautuvat lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän laatimaan asiakassuunnitelmaan, joka on tehty yhteistyössä lapsen huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisin henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Suunnitelman tavoitteita käsitellään konkreettisemmin lisäksi sijaishoitopaikassa tehtävässä hoito- ja kasvatussuunnitelmassa, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten lapsen tarpeisiin vastataan. Sijoitetulla lapsella on yhtäläiset oikeudet elää tavallista arkea ja saada osakseen hellyyttä ja huolenpitoa kuin kaikilla muillakin lapsilla. Sijaishuollon tavoitteena on, että hoidon ja kasvatuksen eri osa-alueet toteutuvat lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Yhteistyö lapsen verkostojen ja vanhempien kanssa tapahtuu lapsen edun ja tarpeiden määrittelemänä ja lasta osallistaen. Asiakassuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä laaditaan tavoitteet tulevalle työskentelylle sekä arvioidaan lapsen ja perheen tilanteen kehitystä ja mahdollista perheen jälleenyhdistämistä. Sijaishuollon aikana on ylläpidettävä lapsen luonnollisia suhteita vanhempiin, läheisiin, ystäviin ja sukulaisiin lapsen etu huomioiden. Sijaishuoltojakson aikana tulee turvata lapsen suhteiden säilyminen hänen läheisiinsä, koska tavoitteena tulee olla perheen jälleenyhdistäminen, ellei se ole lapsen edun vastaista. Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalitoimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuoltoa. Sen avulla tuetaan lasta ja hänen vanhempiaan tai muita kasvattajia. Jälkihuoltoa on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos lapsi on ollut yksinään sijoitettu yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Sijaishuolto ja jälkihuolto tulee nähdä kokonaisuutena, jota sekä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä että sijaishuollon työntekijät yhteisesti toteuttavat. Sosiaalityöntekijä on vastuussa jälkihuollon kokonaissuunnitelmasta ja sen toteutumisesta. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta.

15 Sosiaalityön palveluiden tuottaminen ja kehitysnäkymät Perheiden sosiaalityö ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu ovat kunnissa tapahtuvaa lähipalvelua. Iisalmessa lastensuojelutehtävissä toimii neljä sosiaalityöntekijää ja Kiuruvedellä kaksi sekä Sonkajärvellä ja Vieremällä molemmissa kunnissa yksi sosiaalityöntekijä. Vieremällä ja Sonkajärvellä on myös aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä, joka toimii työparina lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijäresurssit ovat riittävät lastensuojelulain mukaisten tehtävien tuottamiseen. Perheiden sosiaalityön resurssit nähdään tällä hetkellä riittämättömiksi ja tavoitteena on uudelleen suunnata sosiaalityön resursseja, jotta lapsiperheiden sosiaalityötä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella saadaan vahvistettua. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien tavoitteena on tukea perheitä varhaisessa vaiheessa, jotta kodin ulkopuolisilta sijoituksilta vältyttäisiin: Perhetyöntekijä työskentelee perheen arjessa tiiviissä yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Perhetyöntekijöitä on Iisalmessa neljä, Kiuruvedellä kaksi ja Vieremällä sekä Sonkajärvellä yksi. Perhetyöntekijät muodostavat seudullisen tiimin, jolla on yhteinen työnohjaus ja tiimikokoukset. Perhetyöntekijöiden työn kehittäminen ja tukeminen ovat seuraavien vuosien keskeisiä sosiaalityön tavoitteita. Perhetyötä on tavoitteena kehittää siten, että perhetyötä olisi mahdollista järjestää joustavasti myös iltaisin. Lisäksi tavoitteena on tukea perhetyöntekijöiden ammattitaitoa koulutuksin ja muilla tarvittavilla keinoilla, jotta perhetyön valmiudet eri-ikäisten lasten ja perheiden tukemiseksi vahvistuisivat. Tukiperhetoiminta on lastensuojelulakiin perustuva avohuollon tukitoimenpide. Tukiperheitä tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa ja tukiperhetarpeen taustalla voi olla vanhempien psyykkinen tai fyysinen väsymys, vaikeudet kasvatusasioissa, vaikeudet ihmissuhteissa tai jokin muu perheen erityistilanne. Tukiperhetoiminnan tavoitteena on tukea perhettä siten, että se jatkossa selviytyy omin voimavaroin. Toiminta tukee vanhemman jaksamista antamalla hänelle aikaa lisätä omia voimavaroja. Lapsi puolestaan saa tukiperheessä mahdollisuuden virkistäytymiseen, uusia virikkeitä ja kavereita sekä kasvua ja kehitystä tukevia uusia aikuissuhteita. Tällä hetkellä kuntayhtymän alueella on jatkuva pula tukiperheistä ja lähivuosien tavoitteena on uusien tukiperheiden rekrytoinnin tehostaminen yhteistyössä vammaispalveluiden kanssa. Tukihenkilötoiminnassa tuettava ja tukihenkilö tapaavat lapsen omassa elinympäristössä yhteisen tekemisen tai harrastuksen merkeissä. Tapaamiset ovat noin parin tunnin mittaisia esimerkiksi viikon tai kahden välein. Kuntayhtymän alueella tarvitaan lisää uusia tukihenkilöitä ja tavoitteena on kehittää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa uusien tukihenkilöiden rekrytoimiseksi. Sijaishuolto on vahvistunut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella sijaishuollon sosiaalityöntekijän palkkauksen sekä oman lastensuojeluyksikön (Lastenkoti Taskukello) perustamisen myötä. Sijaishuollon sosiaalityöntekijän toimenkuvaan kuuluu: Uusien sijais- ja tukiperheiden aktiivinen rekrytointi ja koulutus. Perhehoidon näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen ja sijaisperhetyöstä tiedottaminen. Sijaisperheiden säännöllinen tapaaminen ja yhteyshenkilönä toimiminen lastensuojelun sosiaalityön ja perhehoidon välillä. Sijais- ja tukiperheiden tuen ja koulutustarpeen arviointi ja niihin vastaaminen.

16 Sijaishuollossa olevien lasten kuuleminen käyntien yhteydessä. Sijaisperheiden ja sijaishuoltopaikkojen koordinointi ja rekisterin ylläpito. Tarpeen mukaan mukana sijoitusprosessissa: Lapsen tarpeen mukaisen sijaishuoltopaikan valinta, tutustumiskäynneillä mukana oleminen ja toimeksiantosopimusten laadinta. Lastensuojelulain mukaan perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto ja laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Sijaisperhehoitajia kuntayhtymässä on suunnitteluhetkellä 40, joista 30:llä perheellä on lapsia sijoituksessa. Perhehoitoon sijoitettuja lapsia on yhteensä 59. Jokaiselle perhehoidon tarpeessa olevalle lapselle on löytynyt perhehoitopaikka. Perhehoito nähdään hyvänä ja lasta paremmin tukevana sijaishuollon muotona vaikeastikin oirehtivan lapsen tai nuoren kuntoutuksessa. Tästä syystä perhehoito on muuttunut haasteellisemmaksi ja sijaishuollon lähivuosien tavoitteena on perhehoitajien työn tukeminen sijaisperheiden tarpeen mukaisia tukimuotoja kehittämällä (koulutus, työnohjaus, perhetyö, vertaistuki). Tavoitteena on tukea sijaisperheitä siten, että perhehoitajat jaksaisivat työssään ja lasten sijaishuoltopaikan muutoksilta ja laitossijoituksilta vältyttäisiin. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusien perhehoitajien rekrytointia ja laatia yhteinen perhehoidon ohjeistus vammaispalveluiden kanssa. Lastenkoti Taskukello on kuntayhtymän oma ympärivuorokautista hoito- ja kasvatustyötä tekevä 7-paikkainen lastensuojeluyksikkö, joka on suunnattu ensisijaisesti 10 18- vuotiaille kuntayhtymän alueella oleville lapsille. Lapsi voidaan sijoittaa lastenkoti Taskukelloon joko 1) avohuollon tukitoimena huoltajien ja 12-vuotta täyttäneen lapset suostumuksella määräaikaisesti, 2) kiireellisenä sijoituksena (max. 30 vrk, jonka kuluessa suunnitelma jatkohoidosta) tai 3) huostaanoton kautta tapahtuvaan toistaiseksi jatkuvaan sijaishuoltoon. Tarvittaessa ja tapauskohtaisesti voidaan tarjota 4) kriisiluonteista apua sosiaalipäivystyksen kautta ohjautuville lapsille ja perheille. Lasten sijoittamisen valmistelusta vastaavat SOTEn eri sosiaalikeskusten (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) lastensuojelusta vastaavat sosiaalityöntekijät tai tarvittaessa sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella. Lastenkodin henkilökuntaan kuuluu ja 7 ohjaajaa. Kuntayhtymän alueella toimii lisäksi lastensuojelun laitospalveluita tuottavia ammatillisia perhekoteja ja laitoksia yhteensä 6. Yksityiset palveluntuottajat ovat kehittämässä palveluitaan laitoshoidosta avokuntoutuksen mallin suuntaan. Palveluiden kilpailutus toteutuu vuonna 2014. 2.2.2 Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys on toimipisteen aukioloajan jälkeisen sosiaalihuollollisen päivystystoiminnan järjestämistä siten, että pystytään eri vuorokauden aikoina vastaamaan välittömiin ja kiireellisiin sosiaalipalvelujen tarpeisiin erilaisissa kriisi- ja hätätilanteissa ja ohjaamaan asiakasta saamaan muuta apua. Sosiaalipäivystys on puhelimitse tapahtuvaa neuvontaa tai ohjausta tai asiakkaiden henkilökohtaisia tapaamisia joko poliisilaitoksella tai asiakkaan kodissa. Sosiaalipäivystäjä vastaanottaa virka-ajan ulkopuolella lastensuojeluilmoituksia ja arvioi lastensuojelutarpeen kiireellisyyden. Tarvittaessa sosiaalipäivystys tekee kiireelliset tilanteen edellyttämät lastensuojelutoimenpiteet. Akuutin päivystystyön lisäksi sosiaalipäivystäjät ovat läsnä sosiaalilautakunnan edustajina alaikäisten poliisikuulusteluissa, kun nuorta kuullaan rikoksesta epäiltynä.

17 Sosiaalipäivystyspalveluiden tuottaminen ja kehitysnäkymät Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tuottaa sosiaalipäivystyspalvelut kuntayhtymän toiminta-alueen lisäksi ostopalveluna kolmeen Ylä-Savon kuntaa (Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Varpaisjärvi). Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen tehtävänä on vastata Ylä-Savon asukkaiden sosiaalipalvelujen tarpeisiin akuuteissa sosiaalihuollon hätätilanteissa, joita ei voida hoitaa tai siirtää hoidettavaksi seuraavaan arkipäivään. Tällaisia akuutteja hätä-/kriisitilanteita ovat esimerkiksi perheväkivaltatilanteet, lasten, vanhusten ja muiden hoitoa ja turvaa tarvitsevien heitteillejätöt sekä nuorten päihde- ja rikostilanteet, joihin poliisi on joutunut puuttumaan. Sosiaalipäivystystä tehdään yhteistyössä kuntien sosiaalitoimistojen, poliisin, hätäkeskuksen, terveydenhuollon, pelastustoimen, nuorisotoimen sekä kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalipäivystys toimii Iisalmen poliisilaitoksen tiloissa. Sosiaalipäivystäjiä on kaksi ja heidän varsinainen päivystysaikansa poliisilaitoksella on ma to klo 16.00 22.00, pe 16.00-02.00, la 8.00-18.00 ja su 8.00-18.00. Muuna aikana sosiaalipäivystys hoidetaan varallaolona. Varallaolo arkiöisin ma-pe klo 22.00 8.00 hoidetaan kuntayhtymän sosiaalityöntekijäresurssilla, jolloin yhteyden saa soittamalla hätäkeskukseen. Viikonloppuisin sosiaalipäivystäjät ovat varalla pe-la 02.00-08.00, la-su klo 18.00-08.00 ja su-ma 18.00 08.00. Näinä aikoina yhteyden saa sosiaalipäivystyksen numerosta. 2.2.3 Perheoikeudelliset palvelut Perheoikeudellisissa palveluissa hoidetaan isyyden selvittämiseen ja tunnustamiseen, lapsen elatukseen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä adoptioon liittyviä asioita. Isyyden selvitys Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, tulee lapsen isyys vahvistaa tunnustamalla tai oikeusteitse. Isyys tunnustetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Kun isyys on vahvistettu, saa lapsi saman oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntynyt lapsi. Lapsen äiti voi halutessaan kieltäytyä isyyden selvittämisestä. Tällöin kansaneläkelaitos maksaa hakemuksesta lapselle elatustukea. Elatusapu Elatusapua on velvollinen maksamaan se lapsen vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu. Elatusapu vahvistetaan ensisijaisesti elatussopimuksella. Elatussopimus laaditaan ja vahvistetaan lastenvalvojan luona. Mikäli lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen elatusavusta, on asia hoidettava tuomioistuimen kautta. Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta Lastenvalvoja hoitaa lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät sopimukset. Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajina ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajana on äiti. Lapsen vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä lapsen yhteisestä huollosta. Avio- tai avoeron yhteydessä lapsen vanhemmat voivat sopia lapsen huollosta, asumisesta sekä lapsen ja muualla asuvan vanhemman tapaamisista. Huoltajiksi voidaan sopia joko molemmat vanhemmat tai yksin toinen vanhempi. Lapsella on oikeus

18 tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. On hyvä sopia tapaamisoikeuden käytännön järjestelyistä täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Mikäli lapsen vanhemmat eivät saa aikaan sopimusta, voi lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisesta päättää ainoastaan tuomioistuin. Adoptioneuvonta Perheoikeudellisissa palveluissa annetaan perheen sisäistä adoptioneuvontaa. Adoptioasioissa tehdään yhteistyötä mm. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Perheoikeudellisten palveluiden tuottaminen ja kehitysnäkymät Perheoikeudellisissa palveluissa toimii kaksi lastenvalvoja-sosiaalityöntekijää. Palvelu on seudullista palvelua. Resurssit ovat tällä hetkellä riittävät. Lastenvalvojasosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä mm. muiden sosiaalityöntekijöiden, perheneuvolan työntekijöiden, maistraatin ja käräjäoikeuden kanssa. Asiakkaita palvellaan keskitetysti Iisalmessa. Perheoikeudellisiin palveluihin liittyvää asiantuntemusta on voitu keskitetyssä palvelussa tehostaa ja parantaa näin palvelua. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää osaamista huoltoriitaneuvotteluihin ja käräjäoikeudelle tehtävien selvitysten tekemiseen ja täytäntöönpanosovittelujen toteuttamiseen. Ko. tilanteet vaativat usein monniammatillista ja pitkäjänteistä työskentelyä. Perheoikeudellisten palveluiden merkitys ongelmia ennaltaehkäisevänä tai niiden pahenemista ehkäisevänä työmuotona on kasvanut. Haasteena on yhteistyö, vanhemmuuden tukeminen ja riitatilanteiden sovitteleminen ennen kuin ne menevät käräjäoikeuden ratkaistaviksi. Tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja kuulemista. Tilanteet ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi, koska toisaalta vanhemmat ovat tietoisempia oikeuksistaan ja toisaalta lasten tapaamisten ja luonapidon järjestelyvaihtoehdot ovat monimuotoistuneet. 2.3 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten psykiatrinen työryhmä Lasten psykiatrinen työryhmä tutkii ja hoitaa 0-13-vuotiaita lapsia, joilla on vaikeampaa mielenterveysongelmaa esim. tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä, itsetuhoisuutta, psykoottista oireilua, anoreksiaa jne. Työryhmä vastaa lasten psykiatrisiin konsultaatioihin. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä perheiden, perheneuvolan, Kys:n lastenpsykiatristen osastojen, sosiaalitoimen, koulun ja perusterveydenhoidon kanssa. Lasten psykiatriseen työryhmään tarvitaan lähete. Lähettävänä tahona on useimmiten perusterveydenhoito. Nuorten psykiatrinen työryhmä Nuorten psykiatrinen työryhmä tutkii ja hoitaa 14-20-vuotiaita nuoria, joilla on nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Näitä ovat mm. psykoottisuus, itsetuhoisuus, vakavat mieliala-, ahdistuneisuus-, jännittämis-, paniikki- ja syömishäiriöt, haittaavat pakko-oireet, vaikeammat käytösoireet ja päihteiden käyttö tai vakava kriisi/trauma. Moniammatillinen työryhmä tekee nuorisopsykiatrisen tutkimuksen, arvioi hoidon tarpeen ja antaa hoitosuosituk-

19 sen sekä toteuttaa aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen yhteistyössä perheen ja muun verkoston kanssa tai tarvittaessa ohjaa muualle palveluiden piiriin. Nuorten työryhmään hakeudutaan lähetteellä. Lasten, nuorten ja heidän perheiden palveluiden tuottaminen ja kehitysnäkymät Palveluiden tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen sekä erityistä tukea tarvitsevien perheiden varhainen tunnistaminen ja auttaminen. Neuvolatiimi toiminta on lähtenyt käyntiin kaikissa Sote kunnissa. Jatkossa on turvattava riittävät resurssit neuvolatiimien toiminnalle. Oppilashuoltoa olemme tukeneet ns. koulutiimin toiminnalla Iisalmessa Juhani Ahon koululla. Koulutiimiin kuuluvat koulupsykologi, psyykkari, terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja nuorten ehkäisen päihdetyön tekijä. Samoin kuin neuvolatiimitoiminta kattaa koko Sote alueen toiminnan, on tarkoitus laajentaa koulutiimitoiminta kattamaan kaikkia Sote alueen peruskouluja. Jatkossa on otettava huomioon myös uuden oppilashuoltolain edellyttämät haasteet, jotka ulottuvat myös toisen asteen oppilaitoksiin. Puheterapian osalta turvataan riittävät resurssit tutkia ja hoitaa sekä kuntouttaa lasten, nuorten sekä aikuisten puheeseen, kieleen, ääneen ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Tarve on lisätä yksi puheterapeutti Ylä-Savon Sote alueelle. Perheneuvolapalveluiden riittävällä resursoinnilla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää perheiden ongelmien kriisiytymistä ja tukea perhettä selviytymään arjen haasteista omin keinoin. Turvaamalla riittävät perustason palvelut neuvola- ja kouluikäisille lapsille ja nuorille sekä heidän perheille, voidaan taata perheneuvolan ja erikoissairaanhoidon palveluiden riittävyys Sote alueella. Toimintojen yhteensovittaminen yhteistyössä sosiaalitoimen ja terveydenhoidon kesken poistaa päällekkäistä toimintaa sekä mahdollistaa voimavarojen hyödyntämisen sekä turvaa asiakkaalle oikea-aikaisen ja moni ammatillisen avun saannin. Erikoissairaanhoidon resurssit suunnataan vastaamaan lapsuus ja nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Yhteistyö peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä tulee toimia saumattomasti. 2.4 Muut toimijat 2.4.1 Kuntien eri hallintokunnat Lasten ja nuorten hyvinvointi perustuu kuntien kaikkien hallintokuntien yhteiseen työhön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän yhteistyön vahvistamiseksi kuntayhtymän kunnat ovat laatimassa yhteistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Tässä lastensuojelusuunnitelmassa kuvataan vain sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueet. Lastensuojelun toteuttamisen kannalta tärkeitä kunnan toimijoita ovat mm. koulut kouluterveydenhuolto päivähoito nuorisotyö

20 2.4.2 Perheen talo yhteistyö Perheen talo -yhteistyö on Iisalmen Pelastakaa Lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n yhteinen kumppanuushanke, jossa otetaan järjestöjen voimavarat yhteiseen käyttöön lapsiperheiden hyväksi. Hanketta toteutetaan Iisalmen kaupungin lapsi- ja perheohjelman päämäärien mukaisesti. Perheen talo -yhteistyöhanke tarjoaa matalan kynnyksen avo- ja tukipalveluja, joista perheet voivat löytää itselleen sopivaa ja turvallista toimintaa tai tukea arkisiin tilanteisiin. Perheen talo -yhteistyön päämääränä ja toiminta-ajatuksena on vakiinnuttaa uudenlainen kolmannen sektorin ennaltaehkäisevä lapsiperhetyön YHTEISTYÖMALLI, jossa paikallisten kansalaisjärjestöjen toteuttamalla ammatillisesti johdetulla työllä on oma paikkansa kuntien palvelurakenteissa. Toimintaympäristönä hankkeella on Ylä- Savon alue ja toiminnan keskuspaikkana on Iisalmi. Kohderyhmänä ovat alueen lapset, nuoret ja lapsiperheet. Toiminnoissa korostetaan perhelähtöisyyttä ja lapsikeskeisyyttä sekä vuorovaikutuksellisuutta. Perheitä tuetaan ja opastetaan arjen hallinnassa. Toimintamuotoja ovat vertaisryhmät, tukihenkilö- ja yökylä- ja tapaamispaikkatoiminta sekä mediakasvatus. Perheentalo yhteistyö tarjoaa lapsiperheille toimintaa ja tukea arkisiin tilanteisiin ja arjen hallintaan. Perheen talon toimintamuodot ovat ehkäisevää lastensuojelua, mutta tukevat myös lakisääteisiä lapsiperhepalveluja kuten lastensuojelun avohuollon tukitoimia. Toiminta seuraa lapsiperheiden tarpeita ja ajassa tapahtuvia ilmiöitä. 2.4.3 Seurakunnat Seurakunnat järjestävät monipuolista toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Päiväkerhot Päiväkerhot ovat kirkon toimintaa 3-6-vuotiaiden lasten parissa. Päiväkerhossa vaalitaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Päiväkerhossa toimitaan lasten, vanhempien ja työntekijöiden välisessä kumppanuudessa. Perhekerho on aikuisen ja lapsen yhteinen kerho. Siellä on mahdollisuus tavata muita perheitä, luoda ystävyyssuhteita, leikkiä ja harjoitella sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Perhekerhoon voit tulla mukaan milloin vain, sinne ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Seurakunnan nuorisotyö järjestää mm. kerhoja, nuorten iltoja, koulutusta, leirejä ja retkiä. 2.4.4 Muut keskeiset palvelut Kuopion kriisikeskus (Kuopin seudun Mielenterveysseura Hyvä Mieli ry) Kuntayhtymä ostaa Kuopion kriisikeskukselta kriittisen tilanteiden psykologisen jälkipuinnin ja kuukauden kuluttua tapahtuvien seurantaistuntojen järjestämisen.