Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma 13. 3. 213 Juha Flinkman SYKE Merikeskus
Itämeren allas Keskisyvyys 6m. (valtameret 48m.) Ahvenanmeren syvänne 29m. Salpausselän kynnys! Landsort 459m, syvin paikka Gotlannin syvänne 239m. Salmet: Öresund ja Beltit Itämeren allas, kuva IOW
Valuma-alue laajempi kuin itse meri valuma-alue 1721233 km 2 meren pinta-ala 415266 km 2 alueella 9 milj. Ihmistä Runsaasti teollisuutta ja asutuskeskuksia tehomaataloutta
Itämeren vedenvaihtoa säätelee globaali ilmasto - Pohjois-Atlantin matalapainetoiminta jota kuvaa NAOindeksi (north atlantic oscillation) kun NAO on positiivinen, Itämeren valuma-alueella sataa paljon kun NAO on negatiivinen, sataa vähemmän
Uutta merivettä pulsseina... veden on päästävä läpi salmista ja kokonaan Itämeren puolelle ennenkuin se on tallessa Uusi pulssi täyttää syvänteet toisensa jälkeen niin pitkään kuin vettä riittää...
Suolapulssin tulo Itämereen animaationa (A.Lehmann)
Itämeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta syvä vesi suolaisuuden harppauskerroksen alapuolella hapettuu vain suolapulssien kautta!
Gotlannin syvänteen (2 m) veden suolaisuuden suhde Itämereen tulevaan makean veden valumaan saliniteetti valuma (käänteinen skaala!) Launiainen et al. 1987, Helcom 35B, s. 31
14 13 12 Suolaisuus Gotlannin syvänteessä, 24m 2 1-1 -2-3 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199 ml/l Happipitoisuus Gotlannin syvänteessä, 24 m Fonselius, SMHI (Ambio 7) 1955 196 1965 197 1975 198 1985 199
Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden suolapitoisuuden heilahtelut..
..vaikuttavat myös happitilanteeseen erityisesti Suomenlahden osalta
Ahvenanmeri ja Pohjanlahti kynnyksen takana, jonne syvä vesi ei pääse
..minkä vuoksi happitilanne on hyvä, kun happipumppu toimii
Itämerellä syvän veden suolaisuus ja happipitoisuus riippuvat toisistaan
Nitä rehevöityminen on? Auringon valo (=energiaa) vettä CO2 ravinteita N, P, ym. Enemmän ravinteita kasviplankton eläinplankton kalat
ravinnekuormitus maalta Rehevöitymisen noidankehä (typpi)kuormitus ilmasta ilmaston lämpeneminen Rannan rihmalevät lisääntyvät fosforia vapautuu pohjasta hapettomat olot pohjalla happea kuluu hajotustoimintaan paljon typpeä paljon fosforia fosforia vaativat sinilevät lisääntyvät org. aineen vajoaminen lisääntyy typpeä vaativat planktonlevät lisääntyvät Vesi samenee Rakkolevät kuolevat Kalasto muuttuu Tulokaslajit lisääntyvät (?) EI OLE MERI ENTISENSÄ!
Pohjoisen Itämeren ravintoverkon pelaajat: -mesoeläinplankton -mysidit, eli massiaiset -planktonia syövät kalat -Runsaudet, absoluuttiset ja suhteelliset -Muutokset lajikoostumuksessa
Eläinplankton: biomassa (mg/m 2 ) lajeittain, Itämeren pääallas: 2 2 2 2 2 Zooplankton Eurytemora total sp., biomass, Baltic Proper 1979-28 Centropages Temora Acartia longicornis, sp., hamatus, Baltic Baltic Proper Baltic Proper 1979-28 Pseudocalanus (Low sp., Baltic ess fit) Proper (Low ess 1979-28 fit) (Low ess fit) 8 12 26 24 35 28 22 26 24 7 1 3 24 22 2 22 6 2 18 25 2 18 16 18 5 16 14 2 16 4 6 14 12 14 12 1 15 3 1 4 8 1 8 2 6 6 2 4 4 5 1 2 1975 1975 198 198 1985 1985 199 199 1995 1995 1995 2 2 25 25 21 21 biomass wet weight ug/m biomass wet weight ug/m biomass wet wet weight ug/m ug/m year year year year
Eläinplankton biomassa (mg/m 2 ) lajeittain, Suomenlahti 2 2 2 2 Limnocalanus Centropages Temora longicornis, macrurus, hamatus, Gulf Gulf of of Finland 1979-28 Zooplankton Pseudocalanus Eurytemora total spp. biomass, spp., Gulf Gulf of Finland of fo Finland 1979-28 (Low ess fit) (Low ess fit) fit) Centropages hamatus = Low ess 1 26 1 45 9 12 24 9 8 9 22 1 8 35 8 2 7 7 18 3 7 6 16 8 6 25 14 5 5 5 6 12 4 4 1 4 15 3 8 4 3 1 6 2 2 4 2 5 2 1 1975 198 25 21 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 biomass wet weight ug/m biomass, wet wet wet weight weight weight ug/m ug/m2 biomass wet weight ug/m Year Year
Eläinplankton biomassa (mg/m 2 ) lajeittain, Selkämeri: 2 Temora longicornis 18 26 22 28 7 24 26 16 2 22 24 6 18 14 22 2 16 2 5 12 18 18 14 16 1 4 12 14 biomass, wet weight ug/m2 Scatterplot Zooplankton Limnocalanus Pseudocalanus Eurytemora Acartia (Bothnian total spp., macrurus, spp., biomass, spp., Bothnian Sea Bothnian 1979-25 Sea Sea Sea 1979-28 Sea 1979-28 16v*26c) Temora longicornis (Low ess fit) = Lowess 1 12 8 3 1 6 8 8 2 8 4 6 6 4 1 4 2 2-2 1976 1975 198 1975 198 1984 198 1985 1988 1985 199 1992 1978 1982 1995 1996 2 24 1986 199 1994 1995 2 28 1998 2 25 22 26 21 year year YEAR
Entä Mysidit? Erittäin tärkeä ravintokohde isoille silakoille (tl<16mm), nuorista turskista puhumattakaan. Salemaa et al. määritti Mysidien runsauden 198 luvun lopulta 199 luvun alkuun Itämerellä 5-1 yksilöä/m 2 Lehtiniemi et al. määritti mysidien runsauden 25-28 Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella -1 yksilöä/m 2, ja Ahvenan- ja Selkämerellä 2-5 yksilöä/m 2! Laihat on eväät
Miten eläinplanktonlajisto sitten vaikuttaa kaloihin? Itämeren pääallas: Suolaisuus laskee, syvän veden hapettomuus vallitsee: X X Selkämeri: suolaisuus ennallaan, Ei hapettomuusongelmaa:
Top-down säätely: Myös kalat voivat muuttaa ravintoverkkoa: saalistus voi vaikuttaa planktonin määrään ja lajikoostumukseen, sillä se on voimakkaasti valikoivaa! Bottom-up säätely: Suolaisuuden muutokset vaikuttavat kalakantoihin eri reittejä
Kanta-arviot: turska, silakka ja kilohaili Bornholmin länsipuolinen turskakanta (SD 22-24) Bornholmin itäpuolinen turskakanta (SD 25-32) Kilohaili (SD 22-32) Läntinen silakka (SD 22-24 and IIIa) Pääaltaan ja Suomenlahden silakka (SD 25-29+32 ) Riianlahden silakka (SD 28 E) Selkämeren silakka (SD 3) Perämeren silakka (SD 31)
F (ages 3-6) SSB in 1 t Landings in 1 t Recruitment in millions SSB in 1 t Läntinen turska 6 5 4 3 2 1 Landings 197 1976 1982 1988 1994 2 26 5 4 3 2 1 211 7 6 5 4 3 2 1..4.8 1.2 1.6 Fishing Mortality (ages 3-6) Recruitment (age 1) 197 1976 1982 1988 1994 2 26 2 1.5 1.5 Fishing Mortality 197 1976 1982 1988 1994 2 26 Fmsy Fmp 7 6 5 4 3 2 1 Spawning Stock Biomass 197 1976 1982 1988 1994 2 26 MSYBtrigger
F(ages 4-7) SSB in 1 t Landings in 1 t Recruitment in millions SSB in 1 t Itäinen turska 211 8 7 6 5 4 3 2 1..5 1. 1.5 2. Fishing Mortality (ages 4-7) 5 Landings 1 Recruitment (age 2) 4 8 3 6 2 4 1 2 1966 1976 1986 1996 26 1966 1976 1986 1996 26 2. Fishing Mortality Flim Fpa 8 Spawning Stock Biomass 1.5 FMSY 6 1..5. 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 21 26 211 4 2 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 21 26 211
F(ages 3-5) SSB in 1 t Landings in 1 t Recruitment in billions SSB in 1 t kilohaili 211 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2..2.4.6 Fishing Mortality (ages 3-5) 6 Landings 3 Recruitment (age 1) 5 25 4 2 3 15 2 1 1 5 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 Fishing Mortality.6 Fpa FMSY.5.4.3.2.1. 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 Spawning Stock Biomass 2 15 1 5 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29
F(ages 3-6) SSB in 1 t Landings in 1 t Recruitment in billions SSB in 1 t Pääaltaan ja Suomenlahden silakka 211 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2..2.4.6 Fishing Mortality (ages 3-6) 4 Landings 4 Recruitment (age 1) 3 3 2 2 1 1 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29.5.4 Fishing Mortality Fpa FMSY 2 15 Spawning Stock Biomass.3.2.1 1 5. 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29 1974 1979 1984 1989 1994 1999 24 29
F (ages 3-7) SSB in 1 t Landings in 1 t Recruitment in millions SSB in 1 t Selkämeren silakka 7 6 5 4 3 2 1 211..5.1.15.2 Fishing Mortality (ages 3-7) 8 7 6 5 4 3 2 1.3.25.2.15.1.5 Landings 1973 1979 1985 1991 1997 23 29 Fishing Mortality Fmsy 1973 1979 1985 1991 1997 23 29 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 Recruitment (age 1) 1973 1979 1985 1991 1997 23 29 Spawning Stock Biomass MSYBtrigger 1973 1979 1985 1991 1997 23 29
Perämeren silakka
Itämeren lohen kanta-arviot
Itämeren lohi, pääallas ja Pohjanlahti Suositukset vuodelle 213 1. ICES (kansainvälinen Merentutkimusneuvosto) suosittaa ettei kalastettaisi enempää kuin 54 yksilöä. Koska kannan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia, suositus kalastukselle v. 213 on sama kuin vuosille 211-212 2. Kokonaan ilmoittamattoman tai väärin ilmoitetun saaliin osuus arvioidaan olevan 3% kokonaissaaliista vuonna 211. Tämän osuuden pienentäminen suurentaisi suurimman sallitun saaliin kokoa. 3. Lohikantojen hoidon tulisi perustua erillisten jokien kantojen arvioihin. Kalastus joka kohdistuu sekoittuneisiin populaatioihin (esim. syönnösalueilla) ei kohdistu halutun laisesti niiden jokien populaatioihin joissa tuotto on tavoitetasolla. Tämä uhkaa sellaisten jokien kantoja joiden tuotto on heikko. Avomeri- ja rannikkokalastus aiheuttaa enemmän tämän tyyppisiä uhkia kuin jokisuistoissa tai joissa tapahtuva lohen kalastus.
Itämeren lohi Suomenlahdella Suositus vuodelle 213 ICES suosittaa että varovaisuusperiaatteen mukaan villikantoihin kohdituva kalastus tulisi minimoida. Jotta villilohien tahaton sivusaaliiksi joutuminen voitaisiin pitää mahdollisimman alhaisena, tulisi näihin kohdistuva kalastus pitää mahdollisimman alhaisena, ja välttää kalastusta näiden kantojen kutujokien läheisyydessä ja niiden vaellusreiteillä. Villikantoja tulisi varjella myös luvattomalta pyynniltä niiden palatessa jokiin kudulle. Myös pyyntiä Itämeren pääaltaalla tulisi harkita, sillä pääallas on myös Suomenlahden lohien syönnösaluetta.
Kiitos!