Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015
Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet 1970-luvulta 2010-luvulle Missä mennään ja mikä vaikuttaa KitkaMuHa hankkeen tulokset
19.2.2015 Ominaispiirteitä Suomi 10. suurin järvi (286 km 2 ), jos Saimaa lasketaan yhdeksi järveksi Suurin säännöstelemätön järvi Ylänköjärvi - keskimäärin 240 mmpy Suomen suurjärvistä vain Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sijaitsevat korkeammalla Pitkä jääpeitteinen aika 7 kk Kirkasvetisyys, näkösyvyys 3,5 metriä Pieni vedenpinnan vaihtelu (keskimäärin 80 cm) pienehkö valuma-alue Karu fosforia keskimäärin 8 ug/l Kalkkipitoinen ph 7,6 Matala (keskisyvyys 7 m) ja liuskainen Voimakkaat jääkauden jäljet näkyvissä Harvinaista kasvilajistoa Merivita, näkinpartaiset, raani. Project Aqua vesistö ja Naturassa
Jääkauden jälkeen Kitka purkautui Livojärveen 8500 vuotta sitten Järven lasku ja ennen kaikkea maan kallistuminen on muuttanut tilanteen 1 cm/km/1000 vuotta
19.2.2015 Järven lasku Kuusamon pohjoinen Lapin kylä (Siita) sijaitsi Kitkan rannalla 1500-luvulla ensimmäiset kirjatut riidat eri etnisten ryhmien välillä Järvenlasku innostus levisi 1800-luvulla ja myös Kitka oli sen kohteena 1840-42 Kiveskoski ja Käylänkoski perattiin 1840-42 mukana myös Ahvensalmi Posionjärven ja Yli-Kitkan välillä Lasku oli 1840-42 90 cm ja edelleen 1866-72 120 cm Yhteensä peräti 2,1 metriä Tulokset olivat kehnoja erityisesti Kitkan osalta Posiojärvelle syntyi paljon niittymaita
Muutokset vedenlaadussa 70-luvulta nykypäivään
Kokonaisfosfori
Kokonaistyppi
17.6.1980 17.6.1982 17.6.1984 17.6.1986 17.6.1988 17.6.1990 17.6.1992 17.6.1994 17.6.1996 17.6.1998 17.6.2000 17.6.2002 17.6.2004 17.6.2006 17.6.2008 17.6.2010 17.6.2012 17.6.2014 klorofylli-a µg/l pintavesi 11.6.1997 11.6.1998 11.6.1999 11.6.2000 11.6.2001 11.6.2002 11.6.2003 11.6.2004 11.6.2005 11.6.2006 11.6.2007 11.6.2008 11.6.2009 11.6.2010 11.6.2011 11.6.2012 y = 0.0017x - 49.607 R² = 0.3613 30 Posionjärvi Miekkasalmi y = 0.0005x - 12.533 Yli-Kitkan Turjanselk 25 10 20 8 6 15 4 10 2 5 0 0 14 12 R² = 0.1549 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yli-Kitka Vasikkaselkä Ala-Kitka Kilkilösalmi y = -0.0004x + 18.776 y = 3E-05x + 2.1316 R² = 0.0085 7 6 5 4 3 2 1 0 R² = 0.2006
5 4.5 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 Yli-Kitka Turjanselkä happi mg/l (24-27m) maalis-huhtikuu 6 Yli-Kitka Vasikkaselän syvänne happi mg/l (29-32 m) maalis-huhtikuu 5 4 3 2 1 0
Muutokset Ala-Kitkan vesikasvillisuudessa 1980-2010 Rantavyöhykkeen lajimäärä ja diversiteetti oli merkittävästi noussut (t-testi p >0,005) Vesirutto ei ollut syrjäyttänyt perinteistä lajistoa vaikka peittävyys vaihteli 1-90 % välillä Tyyppilajit olivat harvinaistuneet
Laajamittainen rantavyöhykkeen tutkimus 2013-2014 81 näytepaikkaa eri puolilla järviallasta Vedenlaatu, rantavyöhykkeen piilevät, pohjaeläimet, vesikasvit ja kalat Suomen kattavin tutkimus
Kokonaisfosfori
Kokonaistyppi
Liukoinen happi talvella
Piilevämenetelmä Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007: Ympäristöopas, ISBN 978-952- 11-2570-6 Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja
Piilevät Reagoivat nopeasti rantavyöhykkeellä ravinteisiin Laskettiin monta muuttuja yleistä vedenlaatua kuvaava IPS-indeksi (Indice de Polluo-Sensibilité Spécifique, Coste in Cemagref 1982) TID-rehevyysindeksi (Indice trophique, Rott ym. 1999) TDI-rehevyysindeksi (Trophic Diatom Index, Kelly & Whitton 1995; Kelly 1998) laskettiin OMNIDIA v. 5.1 tietokanta versio 2009:lla TT-indeksi eli tyyppiominaisten taksonien osuus (Aroviita ym. 2012) PMA-indeksi eli suhteellinen mallinkaltaisuus (Novak & Bode 1992). Kemialliset tekijät selittävät vain 5% yhteisöstä, yhdessä sijainnin kanssa 13 % yhteisön vaihtelusta. Noin neljänneksen selittää sijainti, leviämisesteet
Rantavyöhykkeen piilevät
Vesikasvillisuus Hyviä indikaattoreita Rehevyys, vedenkorkeuden vaihtelu Indikoivat pitkäaikaista muutosta
Vesikasvillisuus RDA-ordinaatio yhteisöistä Ryhmä 1. Avoimet kivikkorannnat, tumma lahnanruoho Ryhmä 2. Avoimet hiekkarannat, ruskoärviä Ryhmä 3. Suojaiset pohjalehtisrannat, lievästi alkaalisia, arvokas kasvillisuus Ryhmä 4. Pehmeäpohjaiset rannat, runsaasti vesiruttoa, lisääntyy rehevöitymisen myötä. Vesirutto tulee lisääntymään rehevöitymisen myötä
Heijastaako rehevöitymistä? Aineisto jaettiin viiteen osa-alueeseen (Yli-Kitkan eteläosa ja pohjoisosa, Ala-Kitkan luoteis- ja kaakkoisosa sekä Posionjärvi) Posionjärven vesikasvillisuus oli hyvin niukkaa ja sammalvaltaista joten sille ei laskettu indeksiä Laskettiin yleinen rehevöitymisindeksi (RI) ja trofiapisteindeksi (TPI)
Vesiruton riskikartta
Pohjaeläimet Hyvä indikaattori rantavyöhykkeen tilasta Reagoi rehevyyteen, vedenkorkeuden vaihteluun. Tärkeä osa kalanravintoa
Pohjaeläimistö Aineisto jaettiin viiteen osa-alueeseen (Yli-Kitkan eteläosa ja pohjoisosa, Ala-Kitka, Kesälahti ja Posionjärvi)
Pohjaeläimistö rantavyöhyke Suuri määrä vaihtelusta selittyy paikan avulla Rantavyöhykkeen tila on heikentynyt?
Pohjaeläimistö syvänteet 2009 ja 2011 Syvänteen pohjaeläimistö indikoi ulapan tilaa Syvänteen tila keskimäärin hyvä
Miten tila on kehittynyt? Ulappa edelleen hyvässä tilassa, mutta Rehevöityminen hiipii Posionjärveltä ja lahdista. Syvänteiden happitilanne heikentynyt Iso allas saostaa tehokkaasti ravinteita Vesikasvillisuus on rehevöitynyt viimeisen 30 vuoden aikana Ravinteet ovat rantavyöhykkeellä koholla Piilevissä ja pohjaeläimissä rehevöitymisen vaikutusta Vesikasvit edelleen hyvässä tilassa, mutta tila muuttumassa Rantavyöhyke rehevöitynyt etenkin Posiojärvellä ja Yli-Kitkan eteläosalla sekä Ala-Kitkan suojaisissa lahdissa. Mikä on syynä?