LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖRAKENNETTA HANKESUUNNITELMA

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖRAKENNETTA HANKESUUNNITELMA

SISÄLLYS 1 Päihdepalveluiden kehittämisen tarve 1.1 Lapin läänissä 1.2 Tunturi-Lapin, Itä-Lapin ja Rovaseudun alueilla 2 Kehittämisyksikkö tulevaisuuden kehittämisen rakenteena 3 Hankkeen toteutus 3.1 Organisointi ja hallinnointi 3.2 Alueelliset kehittämistehtävät 4 Hankkeen kustannusarvio 2

1 Päihdepalveluiden kehittämisen tarve 1.2 Lapin läänissä Lappi on pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen maakunta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ole tähän mennessä poikinut kuntaliitoksia keskustelujen ja selvitysten painopisteet ovat olleet seudullisissa/yhteistoiminta-alueellisissa palveluissa (mm. Tunturi-Lapin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut) ja myös laajemmissa rakenteissa (mm. sosiaali- ja terveyspiiri Länsi-Pohjassa, Lapin sairaanhoitopiirin ja Kolpeneen erityishuoltopiirin yhdistyminen, terveyspiiri Lapin sairaanhoitopiirin alueella, sosiaali- ja terveyspiiri Itä- Lapissa jne.). Elokuun lopussa sisäasiainministeriölle toimitetut kuntien toimeenpanosuunnitelmat lienevät alkusysäys varsinaisille rakenteellisille muutoksille, joissa taloudellisten säästöjen ohella toivottavasti otetaan huomioon myös palveluiden tarve-, saatavuus- ja sisältökysymykset. Alkoholi on Lapissa ehdoton pääpäihde, vaikka huumeita ja lääkkeiden väärinkäyttöäkin esiintyy. Vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen (n. 33 %) jälkeen päihdehaittojen kasvu on ollut erityisen nopeaa. Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2005 ennätystasollaan 10,5 litraa 1 puhdasta alkoholia asukasta kohti eli noin litran verran enemmän kuin vuonna 2003. Vuoden 2006 tilastoinnin mukaan kokonaiskulutus oli 10,3 litraa asukasta kohden. Lapin korkeaa myyntiä selittää osittain turismi ja rajakauppa, mutta vain osittain. Kulutuksen kasvaessa yhä useampi raitis siirtyy kohtuukäyttäjäksi ja kohtuukäyttäjät muuttuvat riskikäyttäjiksi. Läänit / koko maa Vuosi 2005 Vuosi 2006 Ahvenanmaan lääni 5,5 5,7 Etelä-Suomen lääni 8,5 8,7 Itä-Suomen lääni 8,4 8,6 Lapin lääni 11,2 11,7 Länsi-Suomen lääni 7,7 7,9 Oulun lääni 7,6 7,7 Koko maa 8,2 8,4 Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (Sotkanet) Valtakunnallisesti päihdetyön kehittämisen kiistatonta tarvetta osoittaa vuoden 2004 veronalennuksen kulutuksen kasvua seurannut haittojen lisääntyminen (alkoholisairaudet ja -kuolemat, katkaisuhoidon ja kuntoutuksen asiakasmäärät, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, päihtyneiden säilöönotot, tieliikenteen alkoholionnettomuudet, pahoinpitelyt, kotihälytykset, perheväkivalta, päihdehuollon nettokustannukset). Päihteisiin liittyvät ilmiöt ovat kaikkia ikä- ja yhteiskuntaluokkia läpileikkaavia hyvinvointikysymyksiä, vaikka esim. haja-asutusalueiden pienissä kunnissa päihdeongelmat saattavat usein näyttäytyä vain kahden ryhmän kautta: Kuntakeskuksessa asuvat nuorehkot alle 35-vuotiaat miehet, jotka ovat jääneet koulutus- ja työelämän ulkopuolelle. Yhdessä ryypätessään he tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi ympäristössään. Kuntakeskuksen ulkopuolella omissa oloissaan tai ikääntyneiden vanhempiensa kanssa asuvat ns. ikämiespojat, joille vaatimaton päihdekeskeinen itsekseen elely on elämäntapa. He eivät välttämättä itse tunnista päihdeongelmaansa, jolloin avun hakemisen kynnys on korkea. Yksin asuvien kunto saattaa pahimmillaan mennä todella huonoksi kenenkään tietämättä tai puuttumatta. Todellisuudessa alkoholin käytön lisääntyminen näkyy myös lapsiperheissä sekä työikäisten ja ikääntyvien naisten ja miesten keskuudessa. Suuri osa lastensuojeluilmoituksista liittyy päihteiden käyttöön. Ikääntymisen mukaan tuomat sairaudet, rajoitteet ja lääkitys ovat päihteiden käytön yhteydessä arvaamaton riski. Al- 1 Kokonaiskulutus muodostuu tilastoidusta ja tilastoimattomasta kulutuksesta. Tilastoitu myynti käsittää alueella Alkon myymälöistä myydyn ja alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitetut alkoholijuomat. Tilastoimaton alkoholikulutuksen sisältää turistien matkoilta tuoman alkoholin, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Tilastoimaton kulutus arvioidaan vuosittain. Arvio tehdään pääsääntöisesti vain koko maan tasolla. Tilastoimattoman kulutuksen osuus tilastoidusta on runsas viidennes. 3

koholin välittämistä ikääntyneille, vammaisille ja ala-ikäisille tapahtuu myös haja-asutusalueilla matkat vain ovat pidempiä. Lapin lääninhallituksen peruspalvelujen arviointiraporteissa 2 vuosilta 2004 ja 2005 todetaan mm., että päihdepalvelujen käyttö suhteessa asukasmäärään on nouseva muusta maasta poiketen, mutta hoitojaksot päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa ovat huomattavasti lyhyempiä kuin muissa lääneissä. Samoin todetaan, että kuntien päihdehuollon määrärahat ovat usein alimitoitettuja ja loppuvat kesken vuoden. Lapissa katkaisuhoito järjestetään lähipalveluna terveyskeskuksissa, mutta henkilökunta ei välttämättä ole saanut koulutusta päihdeongelmaisten hoitoon. Erityisryhmien tukimahdollisuudet vaihtelevat suuresti seutukunnittain ja kunnittain. Lääninhallituksen mukaan päihdeongelmaisten jälkihoitoa on syytä arvioida uudelleen ja päihdehuollon erityispalveluiden ja kuntien päihdetyön on verkostoiduttava, jotta paikalliset tiiviit tukijärjestelmät saadaan toimiviksi. Lapissa päihdepalveluiden sisällöllistä ja rakenteellista kehittämistä perustelevat mm. lisääntyneet ja vaikeutuneet päihdehaitat, avopalveluiden kehittämistarpeet, palvelujen seudullistamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävät vaateet sekä päihdeosaamisen vahvistamistavoitteet. 1.2 Päihdepalveluiden kehittämisen tarve Tunturi-Lapin, Itä-Lapin ja Rovasudun alueilla Tunturi-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio muodostavat yhdessä Tunturi-Lapin seutukunnan. Alueella on yhteensä runsaat 14 000 asukasta vuonna 2006 Enontekiön, Kolarin ja Muonion väestön kokonaismuutos oli negatiivinen, Kittilässä positiivinen. Kuntatalouden ongelmat ovat johtaneet siihen, että Enontekiö ja Muonio on nimetty kriisikunniksi, joissa ollaan selvittämässä tervehdyttämistoimia. Elinkeinojen osalta Kittilän ja Kolarin kehitys on kasvusuuntainen pohjautuen matkailun kasvuun, Levin ja Ylläksen matkailukeskusten suuriin investointeihin sekä Suurkuusikon kultakaivoksen rakentamiseen. Työvoiman kysyntä on erittäin aktiivista, mikä tekee työpaikkojen täyttämisen haasteelliseksi. Matkailun työpaikkojen määrän kasvu on ollut vuosittain 200-300 työntekijää ja Kittilän Suurikuusikon kultakaivos tulee työllistämään kerrannaisvaikutuksineen noin 500 ihmistä. (Lapin TE-keskus 2007 3.) Työllisyyden parantuminen ja ennakoitu kasvukehitys ei kuitenkaan välttämättä lisää kaikkien hyvinvointia. Työttömyysprosentti on pysynyt edelleen suhteellisen korkeana suhteutettuna valtakunnallisin lukuihin, tämän vuoden tammikuun ja elokuun välillä seudun keskimääräinen työttömyysprosentti oli 14,8. Toimeentulotuen saajia oli vuonna 2005 Enontekiöllä 4 ja Kolarissa yli valtakunnallisen 7,2 %:n keskiarvon. Alkoholia myytiin viime vuonna Enontekiöllä 19,9 l/asukas, Kittilässä 26,3 l/asukas, Kolarissa 19,8 l/asukas ja Muoniossa 15,5 l/asukas. Jokaisessa kunnassa myynti ylitti runsaasti Lapin läänin keskiarvon. Selvää on, että osa myynnistä menee turismin ja rajakaupan piikkiin, mutta valitettavan suuri osa jää myös paikkakuntalaisten käyttöön. Kunnissa ei ole ollut päihdehuollon erillisiä avopalveluja. Terveyskeskukset tarjoavat katkaisuhoitoa. Laitoskuntoutuspalvelut hankitaan Lapin päihdeklinikalta tai muilta palveluntuottajilta. Kittilässä, Kolarissa ja Muoniossa on viime vuodesta lähtien työskennellyt osa-aikainen (35 %) päihdetyöntekijä. Hän käy kunnissa ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti tapaamalla asiakkaita erikseen ilmoitetuissa vastaanottopaikoissa, tekemällä kotikäyntejä sekä tapaamalla terveyskeskusten katkaisuhoidossa olevia asiakkaita. Palvelu on saanut hyvää palautetta, mutta osoittautunut näin järjestettynä riittämättömäksi. 2 Lapin lääninhallitus 2005: Lapin läänin peruspalvelujen arviointiraportti 2004. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 1/2005. Lapin lääninhallitus 2006: Lapin läänin peruspalvelujen arviointiraportti 2005. Lapin lääninhallituksen julkaisusarja 2/2006. 3 Lapin TE-keskus 2007: Lapin alueelliset talousnäkymät positiiviset. Osoitteessa: http://www.te-keskus.fi/public/?contentid=11608&nodeid=12320&area=7543 4 Enontekiö 10,5 % asukkaista ja Kolarissa 9,2 % asukkaista. 4

Päihdepalveluiden laatusuosituksissa 5 esitetään, että polikliinisen päihdetyön henkilöstömitoituksen tavoitteena on kolme henkilötyövuotta 10 000 asukasta kohden. Suositus tarkoittaisi Tunturi-Lapin seutukunnassa n. neljä työntekijää nykytilanteen ollessa yksi 35 % osa-aikainen päihdetyöntekijä. Lisäksi katkaisuhoidossa tulisi olla nykyistä vahvempi henkilöstömitoitus, millä tarkoitetaan henkilöstöä, joka ajankäytön, koulutuksen ja kokemuksen osalta olisi katkaisuhoitoon keskittyvää. Stakesin Tunturi-Lapin sosiaali- ja terveyspalveluiden selvityksessä todetaan, että alueen väestöpohjalle ei kannattaisi perustaa ympärivuorokautista katkaisu- ja/tai kuntoutusyksikköä. Terveyskeskusten katkaisuhoitoa tulisi kuitenkin kehittää paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lisäksi selvityksessä esitetään päihdehuollon avopalveluiden lisäämistä vähintään yhdellä työntekijällä. (Kokko et al 2007, 74.) Haja-asutusalueilla päihdehuollon lähi-/avopalveluiden puute on ongelma, vaikka tutkimusten 6 mukaan avopalveluihin saatavuus on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja asiakkaiden kannalta keskeistä. Pienissä kunnissa päihdetyö on usein yksittäisten työntekijöiden (mielenterveys-, sosiaalitoimistot, terveyskeskukset) aktiivisuuden ja mielenkiinnon varassa. Särkymävaraa ei ole. Usein katkaisu terveyskeskusten vuodeosastoilla koetaan kuormittavana henkilöstö- ja tilaresurssien sekä päihdetietouden puutteen vuoksi. Katkolle ei aina mennä kuntoutumismotivaatiolla, vaan henkiinjäämistarkoituksessa, jolloin seurauksena on usein katkon keskeyttäminen. Motivaation puute voi vaivata myös hoitavaa tahoa, jos sama ihminen käy ja lähtee uudelleen ja uudelleen sitoutumatta kuntoutumiseen. Osassa terveyskeskuksia ongelmiin pyritään vastaamaan mm. kouluttamalla henkilöstöä, kehittämällä hoitojatkumoa ja päivystys- ja tilajärjestelyjä sekä vahvistamalla yhteistä päihdehoito-orientaatiota. Päihdepalveluketjun tulppakohtien paikallistaminen on kehittämistyön lähtökohta. Se edellyttää kuitenkin, että ketjun toimivuutta tutkitaan ja arvioidaan. Keskeytyvät ja jatkuvasti samojen ihmisten kohdalla toistuvat terveyskeskuskatkot ovat erityisen tärkeitä havahtumisen kohtia paitsi asiakastyön niin myös palveluketjujen näkökulmista. Tunturi-Lapin seudullista päihdetyötä vahvistamalla voidaan kehittää myös terveyskeskuskatkaisuja tukevia yhteistyökäytäntöjä. Itä-Lappi (Kemijärvi) Itä-Lapin seutukunnan suurin kunta on Kemijärven kaupunki, missä on runsaat 9 000 asukasta. Kaupunki on viime vuosikymmenenä ollut erityisen voimakkaiden rakenteellisten muutosten kourissa. Yritysten globaalisaatiosiirtymät ovat vieneet ihmisiltä satoja työpaikkoja 7 ja vaikuttaneet näin ihmisten elämään eri tavoin. Joillekin seurauksena on ollut alkoholisoituminen ja syrjäytymisen kierre. Kemijärvellä on voimakas tarve kehittää päihdeongelmaisten asumispalveluja. Parin viimeisen vuoden aikana on laadittu kaksi selvitystä 8 Kemijärven vuokratalojen asumiseen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Kemijärvellä on tarpeeseen nähden suuri vaje erityisesti päihdeongelmaisille tarkoitetuista asunnoista. Tällä hetkellä tätä tarvetta varten on olemassa vain seitsemän Kemijärven kaupungin omistamaa omatoimiselle asumiselle perustuvaa asuntoa kahdessa omakotitalotyyppisessä rakennuksessa. Niissä asuu omissa oloissaan vaikeasti alkoholisoituneita, ympäristölleen asumisellaan erittäin vakavia ongelmia aiheuttaneita henkilöitä. Päihdeongelmaisille tarkoitettuja tuettuja asuntoja ei Kemijärvellä ole. Vaikeasti päihdeongelmaiset ihmiset asuvat pääosin Kemijärven vuokrataloyhtiöissä yhdessä muiden vuokralaisten kanssa. Viime vuosina tilanne 5 Sosiaali- ja terveysministeriö 2002: Päihdepalveluiden laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. 6 Kaukonen Olavi 2004: Mitä voidaan sanoa päihdepalvelujen vaikuttavuudesta tutkimustiedon perusteella? Diaesitys Jyväskylässä 8.9.2004. Http://www.kunk.fi/Olavi_Kaukonen080904.ppt 7 Vuonna 1997 teollisuuden työpaikkoja oli Itä-Lapin seutukunnassa 1458 ja vuonna 2004 enää 703. (Lapin Liitto: http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/tpitla.pdf.) 8 Viitamäki Unto 2006: Asumisongelmien esiselvitys Kemijärven kaupungissa. Korpela Mirja 2007: Selvitys asumisneuvojan tarpeesta ja toimenkuvasta Kemijärvellä. 5

on muodostunut ongelmalliseksi, kun päihdeongelmaisten suhteellinen osuus on kasvanut 9 ja sen seurauksena myös asumisen ääri-ilmiöt kuten naapureiden häirintä, portaikkojen ja muiden yhteisten tilojen sotkeminen, asuntojen rikkominen ja särkeminen jne. ovat lisääntyneet. Ääritapauksissa asuntoja on jouduttu häädön jälkeen myrkyttämään, desinfioimaan ja remontoimaan perusteellisesti. Häädöt eivät myöskään ole ongelmattomia. Asunnotta jääneet päihdeongelmaiset ovat usein siirtyneet asumaan laittomasti toisen päihdeongelmaisen luo. Pienessä yksiössä on saattanut asua kolmekin alkoholistia. Naapurit pyrkivät usein muuttamaan muualle. Se voimistaa eriytymiskehitystä toisaalta kunnollisten asukkaiden taloihin ja toisaalta slummiutumisvaarassa oleviin. Vakavasti päihdeongelmaiset, erilaisia asumishäiriöitä aiheuttavat henkilöt ovat useimmiten kokonaan olemassa olevien päihdepalveluiden ulkopuolella. Useimmat heistä ovat syntyneet 1950- ja 1940 -luvuilla ja elävät toimeentulotuen tai pienen eläkkeen varassa. Pitkään jatkunut päihteiden käyttö näkyy fyysisinä sairauksina sekä moninaisina psyykkisinä ja sosiaalisina ongelmina. Moni kuolee ennen aikojaan. Ilmenneisiin ongelmiin pyritään vastaamaan perustamalla päihdeongelmaisten tukitalo. Tarkoituksena on kehittää malli, jossa päihdeongelmaiset asuvat yhdessä kerrostalossa ja taloon rekrytoidaan asukkaita tukeva/ohjaava työntekijä (sosionomi AMK). Toiminta perustuu päihdetyön perusperiaatteisiin eli ihmisarvon kunnioittamiseen ja aitoon ihmisen kohtaamiseen. Tavoitteena on, että tukitalon työntekijä tukee ihmisiä arkipäivän asioissa ja pyrkii saamaan asukkaat mukaan yhteisölliseen, mielekkääseen ja jopa yhteistä asumisviihtyvyyttä lisäävään toimintaan. Tietoisuus asukkaita varten olevan ihmisen olemassaolosta voi parhaimmillaan vahvistaa asukkaiden omanarvontunnetta, lisätä voimavaroja oman tilanteen kohentamiseen ja edistää myönteiseen vertaistukeen liittyviä mahdollisuuksia. Oletuksena on, että kun tukitalon työntekijä oppii tuntemaan ihmiset heidän jokapäiväisessä ympäristössään, hänen on helpompi aktivoida ja tukea asukkaita myös tarjolla olevien työllistämis-, päihde- ja terveyspalvelujen sekä kuntouttavien päivätoimintojen piiriin. Rovaseutu (Rovaniemi) Naisten päihteiden käyttö on lisääntynyt samoin haitat. Päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset ja pienten vauvojen äidit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tulleet esiin erityistä huomiota ja osaamista vaativana ryhmänä. Suomalaistutkimuksen arvioiden mukaan noin kuudella prosentilla synnyttävistä äideistä esiintyy alkoholi- lääke- tai huumeriippuvuus. Suoraan Rovaniemen syntyvyyteen (n. 650 lasta/v.) suhteutettuna arvio tarkoittaisi 39 äitiä. Ensi- ja turvakotien liitto on kehittänyt valtakunnallisen Pidä kiinni -hoitojärjestelmän ensikoti- ja avopalveluyksiköineen, Pohjois-Suomen yksikkö sijaitsee Lapin ensi- ja turvakodin yhteydessä. Ensi- ja turvakotien liiton panos naisten päihdeproblematiikan esiin nostamisessa on ollut merkittävä. Mm. valtakunnallisessa Tosi-projektissa (2004-2007) on kehitetty päihteitä käyttäville odottaville äideille ja vauvaperheille soveltuvia kotiin tehtävän työn muotoja. Hankkeen prosessikoulutukseen on osallistunut kuusi henkilöä myös Lapin läänistä. Useissa sairaanhoitopiireissä ja kunnissa on lähdetty työstämään päihteitä ongelmallisesti käyttävien raskaana olevien naisten hoitopolkumalleja, kehittämään puuttumisjärjestelmiä yhdessä neuvoloiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä organisoimaan tehtäviä siten, että päihteitä käyttävien naisten hoitomotivointiin ja erityistarpeisiin pystyttäisiin satsaamaan riittävästi. Myös Rovaniemellä käynnistettiin vuonna 2005 moniammatillista yhteistyötä palveluketjutyöskentelyn (mallinnuksen) ympärillä. Tavoitteena oli jäsentää päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja äitien palveluketjua, oppia tuntemaan toisten työtä, keskustella tiedonkulkuun liittyvistä kysymyksistä ja sopia toimintakäytännöistä. Mallinnusprosessiin osallistui Lapin keskussairaalan lisäksi Lapin ensi- ja turvakodin Pidä kiinni -projekti, Rovaniemen neuvola, lastensuojelu, A-klinikka sekä Romppu. Työskentelyn aikana neuvoloissa otettiin käyttöön Audit-kysely. 9 Päihdeongelmista ja asumisen vaikeuksista kärsivien osuus varovasti arvioituna on vähintään 40-50. Unto Viitamäen (2006) selvityksen mukaan PAV-asuntojen tarve olisi viisi tai jopa kymmenkertainen verrattuna nykyiseen seitsemään asuntoon eli päihdeongelmaisten asumispalveluja tarvitsevia olisi 70. 6

Rovaniemellä on myös viime vuosina toteutettu varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksi ottamisen koulutuksia. Tällä hetkellä on käynnissä mm. Napero-hanke, jonka tavoitteena on rakentaa neuvola- ja muihin perhepalveluihin erilaisia tapoja tukea vanhemmuutta. Neuvolat ovat vahvojen odotusten kentässä huolehtiessaan raskaana olevan äidin ja sikiön terveydestä, tulevien vanhempien valmentamisesta, erilaisten ongelmien (päihteet, mielenterveys, lähisuhdeväkivalta jne.) havaitsemisesta ja puuttumisesta, lapsen terveydestä ja kehittymisestä jne. Neuvoloissa on aktiivisti panostettu erilaisten seulojen (Audit, mieliala, väkivalta) käyttöön ottoon, mutta välttämättä niiden esiin nostama informaatio ei ajan, palvelu- ja tukijärjestelmätietietouden puutteiden tai muiden syiden takia aina johda riittäviin toimiin asiakkaan auttamiseksi. Tapaamisajat neuvolassa ovat lyhyitä, joten äiti pystyy seuloista huolimatta myös peittämään ongelmansa. Toisaalta vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen voidaan yhä kokea hankalana varsinkin, jos ei olla varmoja omasta osaamisesta ja/tai tiedoista/taidoista asiakkaan eteenpäin ohjaamiseksi. Kuitenkin esim. STAKESin 10 tekemän selvityksen mukaan päihteiden käyttöön puuttuminen neuvolassa paransi asiakaskontaktia eikä haitannut sitä. Vaikka Rovaniemellä on jo toimittu eri tavoin 11 naisten päihde- ja mielenterveyskysymysten prosessoimiseksi, niin yhä tarvitaan systemaattista työskentelyä varhaisen puuttumisen ja toiminnallisten käytäntöjen luomiseksi ja juurruttamiseksi sekä vastuiden jakamiseksi. Esimerkiksi lomakemuotoisten seulontamenetelmien käyttöönotto ei ole vain lomakkeiden täyttöä, vaan työntekijän tulemista ihmisen henkilökohtaisiksi ja usein häpeällisiksi kokemien asioiden äärelle. Lomakkeisiin on helppo kaunistella tai vähän muuttaakin asioita, mutta oikeassa kohtaamistilanteessa sellainen on vaikeampaa. Työntekijällä on oltava varmuus siitä, että hänellä on välineet puuttua/auttaa/ohjata asiakasta eteenpäin, mikäli asiakas oman tilanteensa ja ongelmansa ilmaisee. Varhaisen puuttumisen ja palveluohjauksen varmistamiseksi tarvitaan prosessimaisesti syvenevää keskusteluyhteyttä eri toimijoiden (neuvolaterveydenhoitajat, äitiyspoliklinikka, ensikoti Talvikki ja avopalveluyksikkö Tuulia, lastensuojelu, A-klinikka, Romppu, mielenterveyspalvelut jne.) välille, jossa voidaan yhteisesti keskustellen ja tarvittavaa asiantuntijuutta hyödyntäen juurruttaa toimivia menetelmiä, jakaa tietoa ja sopia vastuista palveluohjauksen parantamiseksi. 2 Kehittämisyksikkö tulevaisuuden kehittämisen rakenne Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan rahoitusjärjestelmä (2008 2011) on uudistumassa. Tavoitteena on luoda lyhytaikaisten hankkeiden rinnalle pitempikestoiseen kehittämistyöhön tähtäävä kehittämisyksikköjärjestelmä. Kehittämisyksiköiden rahoitusmallia pyritään luomaan nykyistä pysyvämmäksi siirtymällä raskaasta hakemis- ja myöntämismenettelyistä sopimuspohjaiseen menettelyyn. Syntyvän sosiaalialan kehittämisyksikköjärjestelmän tavoitteena on 80-120 yksikköä. Vuosina 2007-08 on rahoitettu noin 45 sosiaalialan kehittämisyksikköä (laskentatavasta riippuen), joista Pohjois-Suomessa sijaitsevat varhaiskasvatuksen (P-Pohjanmaa), ikäihmisten palveluiden (P-Pohjanmaa ja Lappi) ja sosiaalityön (Lappi) kehittämisyksiköt. Viimeisimmät rahoituspäätökset saatiin keväällä 2007 lastensuojelun (P-Pohjanmaa), saamelaisten sosiaalipalveluiden ja vammaispalveluiden (Lappi, P-Pohjanmaa ja Kainuu) kehittämisyksikkörakenteisiin. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) toimintasuunnitelmiin vuosille 2006 ja 2007 sisältyy päihdetyön kehittämisyksikkörakenteen muodostaminen. Vuoden 2006 kesällä ja syksyllä työskenneltiin päihdetyön kehittämisyksikköön tähtäävän rahoitusesityksen laatimiseksi sosiaali- ja terveysministeriölle. Lapissa tavoitteen ympärille kokoonnuttiin useita kertoja 12 ja suunnitelmaluonnosta esiteltiin kuntien sosiaali- ja terveysjohtajille. Tuolloin kartoitettiin kuntien osallistumishalukkuutta, mutta kehittämisyksikkörakenteen edellyttämää usean kunnan/seutukunnan muodostamaa kokonaisuutta ei saatu muodostettua. Kunnissa todettiin päihdetyön kehittämisen tarve, mutta tuolloisen lyhyehkön valmisteluajan puitteissa mm. kunta- ja 10 Arnkil, Erik & Eriksson, Esa 1998: Yritämme ottaa päihdeasian puheeksi. Dialogi 3-4/1998, 20-22. 11 Myös muut hankkeet kuten mm. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa hanke, Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella hanke jne. 12 Lapin päihdetyöryhmän kolme kokoontumista, Päihdepalvelujen kehittäminen Pohjois-Suomessa tilaisuus 5.9.06 ja Minne menet lappilainen päihdetyö? -seminaari 7.-8.11.2006. 7

palvelurakenneuudistuksen haasteet sekä meneillään olevat muut hankeprosessit nähtiin sitoutumisen esteiksi. Päihdetyön kehittämisyksikkö on kuntien, kuntayhtymien/sosiaali- ja terveyspiirien, koulutus- ja tutkimuslaitosten, järjestöjen jne. muodostama yhteistyöverkosto, joka kehittää käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen aitoa vuoropuhelua. Tavoitteena on, että päihdetyötä kehitetään suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja koordinoidusti. Päihdetyön kehittämisyksikön tarkoituksena on edistää päihdepalveluiden saatavuutta ja kehittää palveluiden laatua sekä vahvistaa päihdetyön osaamista, asiantuntijuutta ja tiedontuotantoa (ks. kaavio 1). Päihdetyön kehittämisyksikössä toimitaan kehittämiskumppanuuden pohjalta pyrkien yhdessä edistämään niitä tavoitteita, jotka mukana olevat tahot (kunnat/kuntayhtymät) ovat kehittämistehtävikseen asettaneet. Posken kehittäjä toimii kiinteässä yhteistyössä kuntien/kuntayhtymien kehittäjien kanssa. Hänen tehtävänsä on mm. koordinoida kehittämistoimintaa ja olla luomassa vuoropuhelun, yhteistyön ja tiedon vaihdon areenoita myös järjestöjen, seurakuntien, oppilaitosten, sairaanhoitopiirien ja muiden päihdetyön toimijoiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan kunnat/seutukunnat Kehittäjät *asiakastyön kehittäminen *tutkimus Päihdetyön kehittämisyksikkö Vaikuttaa päihdepalveluiden saatavuuteen, kehittää päihdetyön laatua, vahvistaa osaamista ja edistää päihdetyön asiantuntijuutta ja tiedon tuotantoa Kumppanuus Lapin kunnat/seutukunnat Kehittäjät *asiakastyön kehittäminen *tutkimus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikkö Kehittäjä *kehittämisen koordinointi *yhteistyörakenteiden ylläpito Posken Lapin yksikkö Kehittäjä *kehittämisen koordinointi *yhteistyörakenteiden ylläpito Saamelaisten sos.palveluiden keh.yksikkö Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Oppilaitokset Seurakunnat Järjestöt Kaavio 1. Päihdetyön kehittämisyksikön kokonaisrakenne (pohjana nykyinen kunta- ja palvelurakenne) Tarkoituksena on muodostaa verkostomaisesti toimiva päihdetyön kehittämisyksikkö, jossa edistetään kuntien/yhteistoiminta-alueiden asettamia kehittämistavoitteita. Toiminta käynnistyy Tunturi-Lapin, Itä-Lapin (Kemijärvi) ja Rovaseudun (Rovaniemi) päihdepalveluiden kehittämisrakenteena. Päihdepalveluiden kehittämisen lisärahoitusta voidaan myöntää vuosille 2008 2009. Tavoitteena on turvata kehittämisyksikön jatkumo uudistuvan valtakunnallisen kehittämisrahoitusrakenteen kautta. 8

Päihdepalveluiden kehittämisen tavoitteena Lapin läänissä on: 1) valmistella ja luoda päihdetyön kehittämistyötä systematisoiva kehittämisyksikkörakenne yhdessä Posken päihdetyön kehittäjän kanssa 2) edistää päihdepalveluiden saatavuutta - kehittämällä päihdepalvelujen seudullisuutta ja kumppanuutta - kehittämällä avo-/jatkokuntoutusta, varhaista puuttumista, palveluohjausta sekä asumispalveluja - kehittämällä sosiaali- ja terveysalan rationaalista työnjakoa ja aitoa yhteistyötä - kehittämällä ja välittämällä työasemakohtaisia videoneuvotteluja asiakkaiden ja työntekijöiden välillä 3) kehittää palveluiden laatua - systematisoimalla asiakasnäkökulman huomioimista - kehittämällä ja levittämällä toimivia toimintamalleja / -menetelmiä - hyödyntämällä Posken päihdetyön verkkokonsultaatioympäristöä 4) vahvistaa päihdetyön osaamista, asiantuntijuutta ja tiedontuotantoa - luomalla päihdetyön toimijoiden yhteisen vuoropuhelun areenoita - kehittämällä koulutusyhteistyötä osaamisen vahvistamiseksi - kehittämällä dokumentointia sekä työn vaikuttavuuden arviointia ja mittareita 1) Päihdetyön kehittämisyksikön valmistelu Lapissa käynnistyy n. 80 000 asukkaan väestöpohjalla toteutettavilla päihdepalveluiden kehittämistehtävillä. Tunturi-Lapin, Kemijärven ja Rovaniemen hankesuunnitelmissa näkyvät valtakunnallisestikin keskeisimmät päihdepalveluiden kehittämisen kohteet eli hajaasutusalueiden avopalveluiden saatavuuden edistäminen, asumispalveluiden järjestäminen sekä palveluohjauksen vahvistaminen. Päihdetyön kehittämisyksikön valmistelu- ja koordinointivastuu on Posken päihdetyön kehittäjällä. Hän toimii yhteistyössä Posken muun asiantuntijaryhmän sekä Posken Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikön kehittäjän kanssa. Päihdetyön kehittäminen on yksi Posken prioriteeteista. Posken päihdetyön kehittäjä vastaa kehittämisyksikkörakenteen monitoimijaisten (järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset, sairaanhoitopiirit ja muut päihdetyön toimijat) tiedonvaihto- ja yhteistyöareenoiden muodostamisesta ja ylläpidosta sekä päihdetyön kehittämisyksikön jatkoresursoinnin valmistelusta. Hän toimii kiinteässä yhteistyössä Tunturi-Lapin, Itä-lapin ja Rovaseudun työntekijöiden ja projektiryhmien kanssa. 2) Tunturi-Lapissa vahvistetaan seudullisia päihdehuollon avopalveluja ja kehitetään peruspalvelujen (terveyskeskus, sosiaali- ja mielenterveystoimistot, työvoimatoimistot) toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä palkkaamalla seudullinen päihdetyöntekijä. Kemijärvellä kehitetään päihdeongelmaisten asumispalveluja perustamalla tukitalo ja kehittämällä asiakkaita tukeva ja palveluohjausta edistävä toimintamalli. Rovaniemellä vahvistetaan varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja menetelmiä neuvoloiden päihde- ja mielenterveyskysymyksissä sekä edistetään palveluohjausta yhdessä muiden toimijoiden kanssa (neuvolat, LKS, lastensuojelu, terveyskeskukset, A-klinikka, Romppu, Napero-hanke, mielenterveyspalvelut jne.). Poskessa on kehitetty työasemakohtaisia videoneuvottelumahdollisuuksia asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Kehittämistyötä on tarkoitus hyödyntää myös päihdepalveluiden saatavuuden parantamisessa. 3) Palveluiden laatua kehitetään mm. levittämällä toimivia käytäntöjä yhteistyöfoorumeilla ja vahvistamalla palveluohjausta kunnallisissa/seudullisissa tiimeissä mm. palveluprosessimallinnusten avulla. Palveluiden laadun kehittämisessä hyödynnetään Posken asiantuntemusta mm. asiakasnäkökulmien huomioon ottamisessa. Myös päihdetyön verkkokonsultaatiopalvelu on käytössä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. 4) Päihdetyön asiantuntijuus ja osaaminen kehittyvät päihdetyön kehittämisyksikössä mm. yhteisten vuoropuhelua edistävien areenoiden kautta (ideologiat, hoitomuodot ja muut päihdetyön sisällölliset teemat, palvelut, palveluprosessit jne.). Tavoitteena on edistää päihdetyön täydennys- ja lisäkoulutusta yhteis- 9

työssä valtakunnallisten, ylimaakunnallisten ja alueellisten koulutustahojen kanssa.poskessa on käynnissä vaikuttavuuden arvioinnin hanke, jonka oppimistuloksia voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös päihdetyön arvioinnissa. Hankkeen toteutusaikataulu 1.1.2008 31.12.2009: I Suunnittelu ja käynnistämisvaihe: kevät 2008 kesä 2009 - työntekijöiden perehtyminen, tiimirakenteiden luominen ja vastuiden jakaminen - hankekohtaisten toimeenpanosuunnitelmien laatiminen, toimintojen organisoiminen ja käynnistäminen - alueellisten yhteistyöryhmien ja monitoimijaisten vuoropuheluareenoiden kokoaminen II Yhteistyöalustan luomisen ja toimintasuunnitelmien täytäntöön panon vaihe: syksy 2008 kevät 2009 - päihdepalveluiden kehittämistehtävien toteuttaminen (erilaiset työryhmät, varhaisen puuttumisen menetelmälliset kokeilut, palveluprosessimallinnukset, koulutukset, asumispalveluiden ja avopalveluiden kehittäminen jne.) - yhteistyöverkostojen ylläpitäminen ja johtaminen - kehittämisyksikkörakenteen jatkon valmistelu III Kehittämishankkeen arvioinnin ja kehittämisyksikkörakenteen turvaamisen vaihe: kesä 2009 syksy 2009 - kehittämistulosten juurruttaminen / juurruttamissuunnitelman laatiminen - arviointi ja raportointi 3 Toteutus 3.1 Organisointi ja hallinnointi Lapin kunnista mukana ovat Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio Tunturi-Lapista, Kemijärvi Itä-Lapista ja Rovaniemi Rovaseudulta. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä toimii hankkeen hakijana ja hallinnoijana kuntien kanssa tehtävien sopimusten mukaisesti. Ohjausryhmänä toimii Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ohjausryhmä. Tunturi-Lapissa, Kemijärvellä ja Rovaniemellä toimivien työntekijöiden työpanos kohdistuu kehittämistavoitteiden mukaisesti sisältäen kehittämistä tukevan tiimiyden Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja muiden mahdollisten kehittämistavoitteita tukevien tahojen kanssa. Jokaiselle alueelle kootaan hanketta tukevat projektiryhmä, johon pyydetään edustus kehittämistehtävään sitoutuneilta tahoilta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastaa kehittämisyksikön toiminnan koordinoinnista ja paikallisen/alueellisen kehittämistyön yhteen nivomisesta. Posken päihdetyön kehittäjä vastaa yhteistyörakenteiden ja foorumeiden luomisesta ja ylläpidosta. Posken Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin päihdetyön kehittäjät toimivat kiinteässä yhteistyössä keskenään. Posken vastuulla on myös verkkoympäristön ja verkkokonsultaation ylläpitäminen ja kehittäminen. Poske on avannut päihdetyön verkkokonsultaatiopalvelun elokuussa 2007. 3.2 Alueelliset kehittämistehtävät Seuraavat kehittämishankkeet ja hankkeiden eritellyt tavoitteet ja toiminnot on suunniteltu yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Suunnitelmia tarkennetaan ja kohdennetaan hankkeen alkaessa, kun laaditaan yksilöidyt toimeenpanosuunnitelmat yhteistyössä projektiryhmien ja Posken kehittäjän kanssa. TUNTURI-LAPPI (Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio) Seudullisten päihdehuollon avopalveluiden kehittäminen / seudullinen päihdetyöntekijä (24 kk) Tavoitteet: Vahvistaa Tunturi-Lapin seudullisia päihdehuollon avopalveluja ja kehittää peruspalvelujen (terveyskeskus, sosiaali- ja mielenterveystoimistot, työvoimatoimistot) toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä. 10

Toiminta: Tulokset: Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueelle palkataan kokoaikainen päihdetyöntekijä ajalle 1.1.2008 31.12.2009. Päihdetyöntekijä mm.: pitää asiakasvastaanottoja kunnissa ohjaa ja tukee asiakkaita tarvittaessa mm. työllistämis-, laitoskuntoutus- ja terveyspalvelujen, kuntouttavien päivätoimintojen sekä vertaistukiryhmien piiriin kehittää toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä eri toimijoiden välillä toimii päihdetyön asiantuntijana seudulla osallistuu Posken koordinoimaan kehittämistyöhön ja dokumentoi / arvioi tavoitteiden toteutumista Riittämättömästi resursoidut päihdehuollon avopalvelut vahvistuvat ja kunnalliset/seudulliset toiminta- ja yhteistyökäytännöt kehittyvät. ITÄ-LAPPI (Kemijärvi) Päihdeongelmaisten asumispalveluiden kehittäminen / ohjaaja (24 kk) Tavoitteet: Toiminta: Tulokset: Kehittää Kemijärven kaupungin vuokratalojen yhteyteen päihdeongelmaisten asumista, yhteiskuntaan kiinnittymistä ja palveluohjausta tukeva toimintamalli sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kemijärven vuokrataloille palkataan ohjaaja ajalle 1.1.2008 31.12.2009. Ohjaaja mm.: on mukana tukitalon järjestelyissä mm. yhteisten tilojen ja muiden käynnistyvää toimintamallia tukevien ratkaisujen osalta ohjaa ja neuvoo asukkaita arkipäivän asioissa ja tukea esim. virastoasioiden hoidossa kehittää myönteistä yhteisöllisyyttä ja vertaistukea edistäviä toimintoja luo ja ylläpitää paikallisia yhteistyöverkostoja ja edistää yhteistyön sisältöjä esim. palveluprosessimallinnusten avulla ohjaa ja tukee asiakkaita työllistämis-, päihde- ja terveyspalvelujen sekä kuntouttavien päivätoimintojen piiriin osallistuu Posken koordinoimaan kehittämistyöhön ja dokumentoi / arvioi tarkennettujen tavoitteiden toteutumista. Päihdeongelmaisten asumisen tukemiseksi toimii malli, jonka avulla hillitään haitallista päihteiden käyttöä, tuetaan päihdeongelmaisia asukkaita arjen asioissa ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä, ohjataan heitä työllistämis-, päihde- ja terveyspalvelujen sekä kuntouttavien päivätoimintojen pariin, saavutetaan kustannussäästöjä (mm. korjaus- ym. kulut), lisätään vuokralla asuvien ja kuntalaisten viihtyvyyttä sekä systematisoidaan yhteistyörakenteita. ROVASEUTU (Rovaniemi) Varhaisen puuttumisen ja palveluohjauksen juurruttaminen Rovaniemen neuvoloissa / Suunnittelija (2 kk) ja systemaattinen monitoimijatyöskentely Tavoitteet: Toiminta: Vahvistaa varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja menetelmiä neuvoloiden päihde- ja mielenterveyskysymyksissä sekä edistää palveluohjausta yhdessä muiden toimijoiden kanssa (neuvolat, LKS, ensikoti Talvikki ja avopalveluyksikkö Tuulia, lastensuojelu, terveyskeskukset, A- klinikka, Romppu, Napero-hanke, mielenterveyspalvelut jne.) mm. palveluprosessimallinnusten avulla. Hankkeen käynnistyessä rekrytoidaan suunnittelija kahdeksi kuukaudeksi, joka kokoaa alueella toteutetut kehittämistehtävää tukevat toiminnot sekä naisten päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät tutkimukset, selvitykset ja hankkeet poimien toimivia käytäntöjä ja mene- 11

telmiä. Työntekijä laatii yhteistyössä projektiryhmän ja Posken päihdetyön kehittäjän kanssa suunnitelman varhaisen puuttumisen, seulakäytäntöjen ja palveluohjauksen juurruttamistoimista vuosina 2008 2009. Lisäksi hän huolehtii suunnitelman mukaisten toimien käynnistämisestä. Hankekustannuksissa varaudutaan suunnittelijan palkkaamiseen kahdeksi kuukaudeksi myös hankkeen loppuvaiheessa (palautteet, arviointi, raportointi). Tulokset: Opitaan aikaisempaa paremmin puuttumaan naisten/vauvaperheiden päihde- ja mielenterveyskysymyksiin ja ohjaamaan/tukemaan muiden palveluiden piiriin. Toimijoiden yhteistyökäytännöt ja vastuut selkeytyvät. Tieto naisten/vauvaperheiden päihde- ja mielenterveysproblematiikasta lisääntyy seudun toimijoilla. 12